Nykyaikaa peliin

[KL1]

Erään golfkentän parkkipaikalla kysyin tuota samaa asiaa Tesla Model S:n omistajalta. Hänkään ei ollut kiinnittänyt moiseen asiaan huomiota, mutta kertoi autonsa keskikulutuksen olevan ajotietokoneen mukaan n. 180 Wh/km.

Oman bensakäyttöisen autoni ajotietokone ilmoittaa puolisen litraa pienemmän kulutuksen kuin ajokilometrien ja todellisen kulutuksen perusteella laskemani kulutus on. En usko tuon olevan sattumaa, vaan silkka keino saada ajokin omistaja paremmalle tuulelle…

[PG]

Jos alla on Nissan Leaf ja kuormana 75 kg painava sähköautoileva motoristi, niin ajonopeuksista riippumatta (80 tai 120 km/h) vierintävastuksen voittamiseksi kuluva energia on 4,36 kWh/100km (E = f*m*g*s = 0,010*1600kg*9,81m/s^2*100km = 15696 kJ = 4,36kWh)

Ilmanvastuksen kuluttama energia riippuu nopeuksista: Nissan Leafille 5,07 kWh/100km nopeudella 80 km/h ja 11,41 kWh/100km nopeudella 120 km/h.

Sähköautoilevan motoristin testeissä ajettu matka oli 25 km ja korkeuseroa koko matkalla siten, että päätepiste oli 15 m korkeammalla kuin aloituspiste. Nousuvastukseen kulunut energia 100 km matkalle muunnettuna oli siis 1600kg*9,81m/s^2*4*15m = 941 760 Nm = 0,26 kWh.

Sähköautoilevan motoristin testeissä hyödyksi saatu (= ajovastusten voittamiseksi ja ajonopeuden ylläpitämiseksi käytetty) mekaaninen energia nopeudella 120km/h oli (4,36 + 11,41 + 0,26) kWh = 16,03 kWh. Sähköä kului 23,12 kWh. Osamäärä (16,03 kWh) / (23,12 kWh) = 69 % lienee ns. wall-to-wheel -hyötysuhde, en ole nähnyt termin määritelmää.

Nopeudella 80 km/h hyödyksi saatu mekaaninen energia oli (4,36 + 5,07 + 0,26) kWh = 9,69 kWh ja kulutettu sähköenergia 13,8 kWh. Osamäärä (9,69 kWh) / (13,8 kWh) = 70%.

[PG]

Tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2016 lopussa liikennekäytössä 2 652 765 henkilöautoa. Niiden keskimääräinen ajosuorite oli 18 000 km/vuosi. Jos jokainen näistä olisi ollut sähköauto, sähköä olisi kulunut 9,5 TWh (keskikulutus 20kWh/100km).

Vuonna 2015 tuulivoimalat tuottivat 2,3 TWh. Niitä oli 387 kpl, kokonaiskapasiteetti 1005 MW. Jos henkilösähköautoilun tarvitsema sähkö otettaisiin kokonaan tuulivoimasta, tarvittaisiin 1600 uutta nykyisen kokoista tuulivoimalaa yhteiskapasiteetiltaan 4200 MW. (Riittäisikö säätövoimaloidemme kapasiteetti tyynellä ilmalla?)

Tuulivoimaloiden käyttöiäksi arvioidaan yleisesti 20-25 vuotta. Edinburghin yliopiston tutkimuksessa (Gordon Hughes: The Performance of Wind Farms in United Kingdom and Denmark) todetaan kuitenkin, että tuulivoimaloiden taloudellinen käyttöikä on vain 10-15 vuotta. http://tvky.info/2015/03/tutkimus-tuulivoimalat-liian-lyhytikaisia/

Tuulivoimalan rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 1,5-2,5 M€/MW. 1600 uuden tuulivoimalan (kapasiteetti 4200 MW, vuosituotanto 9,5 TWh) rakentaminen maksaisi siis 6,2 – 10,4 miljardia euroa?

Vertailun vuoksi todettakoon, että Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla olevan kolmannen yksikön (1600 MW) vuosituotannoksi on arvioitu 13 TWh ja hinnaksi 8,5 miljardia euroa. Käyttöikä jopa 50 vuotta? http://www.stuk.fi/-/mika-on-loviisan-ydinvoimalan-jaljella-oleva-kayttoika-ja-kayttoon-liittyvat-riskit-

P.S. Tämä ei ole kannanotto ydinvoiman puolesta eikä tuulivoimaa vastaan.

[putput]

PG
P.S. Tämä ei ole kannanotto ydinvoiman puolesta eikä tuulivoimaa vastaan.

Niin, no tämä nyt sitten on…
Tuulivoiman ongelma on sen tuotannon satunnaisuus sekä vaihtelevuus, se tarvitsee edelleen perinteisiä muita energialähteitä varmistamaan ne tuotantominimit. Tuulivoima ei ole jatkuvaa, se on täydentävä vaihtoehto.
Myös ne asutuskeskusten läheisyys- ja maisemahaitat ovat näkyvämmät kuin muilla vaihtoehdoilla.

Ydinsähkö piilottaa ne päästöt pitkäksi ajaksi säilytykseen, toistaiseksi tapaa ei ole purkaa pitkäaikaista jäteaktiviteettia hyötykäyttöön. Myrkyllisen käytetyn polttoaineen säilytys on myös hankalaa, Egyptin pyramidit rakennettiin n. 3000 v sitten, ydinjäte säilyy aktiivisena todella pitkään, moninkertaisesti tuo aika.

Sähköistetyn autoilun vaihtoehto voisi olla kaasukäyttö, joko maakaasu tai uudistuva biokaasu.
Nämä ovat tosin jotenkin näkymättömiä tällä hetkellä, vaikka esim. maakaasun päästöt ovat oikeasti lähinnä vesihöyryä. Maakaasu ei tosin ole uusiutuvaa, varannot
tosin suuret, yhdyskuntajätteestä ym. muualta saatava biokaasu olisi aidosti kestävä lähde.
Mitä sitten lopuksi näiden käsittelyn vaatimat ratkaisut ?

Eipä mikään liikkumisen energiavaihtoehto erityisen ongelmaton ole, erot ovat joko sen saatavuus, olomuoto, käyttöönoton nopeus, säilytys tai tuotannon kulut tai monimutkaisuus, tai sitten ne mukavuustekijät.

Tähän saakka kehitys on tosin edennyt liikkumisenkin osalta mukavuustekijät edellä, vaivaton nopea tankkaus, nopea lataus, nopea maksaminen ym. helpottavia tekijöitä
maksimoiden.
Tuskinpa tämä suuntaus on minnekään katoamassa.

[Julkaisija]

Artikkelit