-
JulkaisijaArtikkelit
-
Perusongelma on liikakapasiteetti joillain alueilla, jolloin tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, eikä hintajoustoa juurikaan ole (= hintoja alentamalla kokonaiskysyntä ei juurikaan kasva).
Perusongelma on juuri tämä liikakapasiteetti. Kun tarjonta ylittää pysyvästi kysynnän niin hinnat joustavat pysyvästi alaspäin. Ainoa kestävä keino tilanteen muuttamiseen on tarjonnan määrän pienentäminen paikallisen markkinatilanteen mukaiseksi. Kysyntä ja tarjonta on saatava tasapainoon. Keinoja ovat pelilippujen poistaminen markkinoilta ja ylimääräisten pelioikeuksien karsiminen lunastamalla pelaamattomien osakkaiden osakkeet yhtiölle mitätöitäviksi.
Hetkellisesti tämä kirpaisee muita osakkaita, mutta pysyvänä etuna kaikille on kysynnän ja tarjonnan uusi tasapainotilanne ja sitä kautta hintojen ja jälkimarkkinoiden elpyminen. Nämä toimenpiteet eivät onnistu ilman yhtiöjärjestyksen muutosta, joten yhteisen edun ymmärtämistä tarvitaan kaikkien ko. golfyhtiön osakkaiden taholta.
Taas on insinööri ymmällään lakiasioiden suhteen. Olisiko oikeasti laitonta että kymmenen suomalaista kenttää sopisi keskenään että ko. kenttien osakkaat saisivat 50% alennuksen GF:stä? Mitä lakia tässä rikottaisiin?
Asiasta toiseen: Itse pidän sekä pelilippuja ja vuokrapelioikeuksia täysin samana asiana. Kumpikaan ilmiönä ei ole ongelma vaan etu osakkaalle. Jos osaketta ei tarvitse itse, sitä voi myydä eteenpäin. Ilman tätä mahdollisuutta ei osakkeella ole mitään käyttöä sijoittajalle. Molemmat ovat siis hyviä asioita, ongelma on valtava ylitarjonta joka painaa hintatason epäterveen alhaiseksi.
Niinkauan kun mitään ei tehdä, yhä useampi osake valuu eipelaavalle osakkaalle joka on osakkeensa ja markkinoiden panttivankina rahoittamassa toisten pelaamista. Tätä jatkuu niinkauan kunnes ei-pelaavat osakkaat tekevät vallankumouksen kenttä kerrallaan. Toinen väistämätön ilmiö on osakkeiden siirtyminen bulvaaneille.
Olisi hienoa nähdä että kentät korjaisivat tilanteen jollakin fiksummalla tavalla, mutta tuntien ihmisluonteen, pidän tätä aika epätodennäköisenä. Ison kriisin kautta mennään, valitettavasti.Parti
Taas on insinööri ymmällään lakiasioiden suhteen. Olisiko oikeasti laitonta että kymmenen suomalaista kenttää sopisi keskenään että ko. kenttien osakkaat saisivat 50% alennuksen GF:stä? Mitä lakia tässä rikottaisiin?
Asiasta toiseen: Itse pidän sekä pelilippuja ja vuokrapelioikeuksia täysin samana asiana. Kumpikaan ilmiönä ei ole ongelma vaan etu osakkaalle. Jos osaketta ei tarvitse itse, sitä voi myydä eteenpäin. Ilman tätä mahdollisuutta ei osakkeella ole mitään käyttöä sijoittajalle. Molemmat ovat siis hyviä asioita, ongelma on valtava ylitarjonta joka painaa hintatason epäterveen alhaiseksi.
Niinkauan kun mitään ei tehdä, yhä useampi osake valuu eipelaavalle osakkaalle joka on osakkeensa ja markkinoiden panttivankina rahoittamassa toisten pelaamista. Tätä jatkuu niinkauan kunnes ei-pelaavat osakkaat tekevät vallankumouksen kenttä kerrallaan. Toinen väistämätön ilmiö on osakkeiden siirtyminen bulvaaneille.
Olisi hienoa nähdä että kentät korjaisivat tilanteen jollakin fiksummalla tavalla, mutta tuntien ihmisluonteen, pidän tätä aika epätodennäköisenä. Ison kriisin kautta mennään, valitettavasti.Komppaan Partia, näin tässä käy. Enemmän on kysymys siitä, kuinka moni kenttä tekee päätöksensä siinä vaiheessa kun sen voi vielä hallitusti tehdä. Kuinka moni tekee päätöksensä sitten kun ”pakkovastikkeen” maksajat ovat menettäneet uskonsa muutoksen mahdollisuuteen.
Tariffimuutoksen keskeinen elementti on kierroksen minimihinta a)primeaikaan ja b) muina lähtöaikoina c)palloränniaikoina. Puolitäysillä kentillä on tarpeen minimihinnoitella vain primeajat ja täysillä kentillä minimihinnoittelun ulkopuolella voi olla vain palloränniajat.
Jos kenttä on täysi kuin ”turusen pyssy”, niin ei siinä gf hintojen säätäminen ole erityisen tehokas menettely. Rajoittamattoman pelioikeuden omaavat pelaajat (tai pelilippupelaajat tms) useinkin käyttävät lähes 100% primeajoista ja yli 80% muista lähtöajoista.Liian moni pelaaja katsoo asiaansa oman mailansa takaa ja ajattelee, että minun hintaani pitäisi mieluummin alentaa ja muiden ainakin hieman nostaa. Tämä populismi toimii muuallakin kuin golfkentällä. Muistelen viisasta lausahdusta: populismilla voi voittaa kannatuksen mutta sillä ei voi hallita saadun kannatuksen mandaattia. Tässä tapauksessa hallita kenttäyhtiön taloutta – pelaamisen ja pelaamisjärjestelyiden hallintaan populismi soveltuu osittain.
Palaan vielä tuohon ”pelaajat” maksaa teemaan. On toki selvää, että nykyinen järjestelmä yhtiöjärjestykseen sementoituine määräyksineen toimii ainoastaan niissä harvoissa tapauksissa, kun osakas-pelaajat muodostavat kentän ainoan käyttäjäkunna. Heille on sama millä nimellä pelimaksut suoritetaan samoin kuin koska se tapahtuu. Maksetaan omaa pelaamista ja sillä hyvä.
Muissa tapauksissa tilanne onkin toinen:
– kentän rakentamisen rahoittaanet osakkaat ovat tyypillisesti menettäneet jo sijoituksensa
– kenttien taloudenpito, jossa ei kerätä puskureita, pakottaa menemään osakkaiden kukkarolle
– rahoitusvastikkeilla rahoitettujen laajennus- ja perusparannustöiden osalta käy samoin kuin alkuinvestoinnillelkin, eli rahat menetetään
– jos osakas vuokraa pelioikeuden, ei rahoitusvastikeosuutta pysytyä sisällyttämään vuokrahintaan, kun aina edes hoitovastikekaan tule katetuksi
– kun pelaaminen on ylipäöätään mahdollista ilman osakeomistusta, ei ole pakottavaa tarvetta omistaa osakketta, joten jälkimarkkinat ovat huonosti toimivatKoko nykyisen tilanteen haasteellisuus johtuu siitä, että pelaaminen on luodulla osakkaiden yhteisvastuumallilla haluttu saada mahdollisimman edulliseksi – osakaspelaajille. Siinä sivussa sitten hyötyjiä on muitakin.
Kun osakaspelaamisen osuus kuitenkin on vähentynyt ja vähenee edelleen, ei malli enää tuekaan pelkästään tuon alkuperäisen tavoitteen saavuttamista. Syistä, joita luettelin tuossa alussa, osakkeella ei ole arvoa, eikä sille siis löydy uutta pelaajaomistajaa kovin helposti. Näin alkuperäinen osakaspelaaja muuttuu sijoittavaosakkaaksi, joka ei kuitenkaa saa sijoitukselleen tuottoa. Yhtiöiden tavasta hoitaa talouttaan seuraa se, että yhtiöt eivät pysty hankkimaan osakkeitaan takaisin.
Muutama kommentoija esitti pelkonsa, että pelioikeudet eivtä käy kaupaksi ja osakkaat joutuvat maksumieheksi. Tämä on varmasti aivan mahdollinen tilanne, ehkä jopa todennäköinen ja toivottavakin. Sehän on ihan sama missä vaiheessa ja mistä syystä osakas maksumieheksi joutuu.
– Kun osa osakkeista joutuu sellaisten haltuun, jotka eivät vastikkeita maksa
– Tai silloin kun pelioikeudet eivät käy kaupaksia
– Tai silloin kun sponsoroidaan toisten pelaamistaNämähän voi tapahtua myös yhtäaikaa. Pelko maksumieheksi joutumisesta pitäisi kuitenkin saada kanavoitua toiminnaksi, jolla tilannetta korjataan.
Tavalla tai toisella pelaamisen hinta tulee nousemaan. Sijoittajan pitää saada tuottoa. Ylikapasiteetti pitää saada purettua ja sitä kautta kysyntä korjaa asian. Nythän ajatellaan, ettei ylikapasiteettia ole, kun monella kentällä käyttöaste on hyvä. Todellinen testi olisi kuitenkin nostaa hintoja 50 % ja katsoa sitten tilanne uudestaan.
Se, että ylikapaisteetin purku tarkoittaisi ehkä muutaman kentän sulkemista, ei olisi ollenkaan huono asia toimialan kannalta. Tätä odotellessa, kärvistellään kollektiivisesti.
Parti:
Taas on insinööri ymmällään lakiasioiden suhteen. Olisiko oikeasti laitonta että kymmenen suomalaista kenttää sopisi keskenään että ko. kenttien osakkaat saisivat 50% alennuksen GF:stä? Mitä lakia tässä rikottaisiin?
Ei mitään. Vastaavanlaisia järjestelyitä on toki jo nytkin käytössä.
Ei mitään. Vastaavanlaisia järjestelyitä on toki jo nytkin käytössä.
Näin minäkin luulen. Mitäköhän P-P:llä oli mielessä?
Jollain aikavälillä olisi luonnollista, että pakkovastikkeen sijasta osakkaalla olisi OIKEUS mutta EI VELVOLLISUUTTA lunastaa pelioikeus tai max X kpl pelilippuja ja loppu kapasiteetti jäisi yhtiön kaupattavaksi, jolloin ko. kentälle olisi vain yksi tarjoaja ja siten kilpailevia tarjoajia olisi vähemmän ja yhtiö voisi keksiä muitakin tapoja kuin ale-hinta (= paketointi, kk-hinnoittelu, tapahtumat, jne).
No tämähän on ry-kentän toimintamalli, sillä erotuksella tietysti, että ei tarvitse edes olla osakas pelioikeuspaketin lunastamiseen. (Takavuosien liittymismaksut ovat olleet vähän sama asia kuin osakkeen lunastaminen, mutta nykyään liittymismaksua käytettäneen enää markkinoinnissa lauseessa ”tänä vuonna ei liittymismaksua”.)
Sanoisin kuitenkin niin, että yhtiön OLISI PAKKO keksiä muitakin tapoja, ja samalla mainostan jälleen kerran Kalaforniaa, jossa mennään juuri paketoinnin kautta. Ja sivuhuomautuksena vielä, sielläkin päällimmäisenä tavoitteena on kyllä täysien pelioikeuksien kauppaaminen, eikä gf-myynnin maksimoiminen, vaikka yksikköhinta greenfeestä olisikin toki suurempi.
Edelleen ei tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä, kun jotkut pitävät pelilippuja kriisin syynä. Pelilippuja käytetään juuri siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli yhdellä lipulla saa pelata yhden kierroksen. Vuodesta toiseen käydään samat jutut siitä, että pelilippukauppa vie gf-tuloja vai voisiko sillä olla väliä, että yhtiö saa vastikemaksun noista pelilipuista.
Väitän, että aika entinen ei palaa.
Nyt on tullut markkinoille uusi pelaajaryhmä/sukupolvi, joka on tottunut kohtuullisiin hintoihin. Vanhan liiton märissä unelmissa tukitaan eri tavoin halvemmat pelimahdollisuudet ja aletaan myymään 80 euron gf. Se pelaajatyhmä, joka nyt pelaa 10-20 kierrosta kaudessa ja maksaa siitä järkevän hinnan, ei automaattisesti siirry osakkeita ostamaan.
Ainakaan minulle golfin peluu ei ole elämän tärkein asia. Tuollaisessa tilanteessa väistyy golf ja tilalle tulee jotakin järkevämpää tekemistä. No reaalielämässä perälauta vuotaisi eli uudet toimijat keräisivät hillon meiltä, jolle golf ei ole elämäntapa ja vähempikin riittäisi.Parti: Taas on insinööri ymmällään lakiasioiden suhteen. Olisiko oikeasti laitonta että kymmenen suomalaista kenttää sopisi keskenään että ko. kenttien osakkaat saisivat 50% alennuksen GF:stä? Mitä lakia tässä rikottaisiin?
haamu: Ei mitään. Vastaavanlaisia järjestelyitä on toki jo nytkin käytössä.
P-P on aiemmin useasti viitannut kilpailulakiin. Kilpailulain 5 §:ssä säädetään:
Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailunrajoitukset
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
6 §:ssä säädetään poikkeuksista.
”Yhdenmukaistetut menettelytavat” koskee myös sellaisia samankaltaisia toimia, joista ei ole keskenään sovittu.
En ota kantaa miltä osin säännökset voisivat tulla sovellettaviksi juuri tässä tapauksessa, mutta sellaisiakin ajatuksia (esimerkiksi myyntikartelleista ja greenfeehintojen nostamisesta taivaaseen) on esitetty, että ne olisivat selvästi kilpailulain vastaisia.
Parti:
Taas on insinööri ymmällään lakiasioiden suhteen. Olisiko oikeasti laitonta että kymmenen suomalaista kenttää sopisi keskenään että ko. kenttien osakkaat saisivat 50% alennuksen GF:stä? Mitä lakia tässä rikottaisiin?
Ei mitään. Vastaavanlaisia järjestelyitä on toki jo nytkin käytössä.Ns. Vastavuoroisuus-järjestelyjä voi tehdä, kunhan sopimukset eivät puutu kumppanin hinnoitteluun tai mitenkää rajoita toimintaa muutenkaan. Esimerkiksi markkinan jakaminen (esim. Yksi kenttä myy edullisesti itäpuolelle ja toinen vain länsipuolelle) ovat rajan kielletyllä puolella. Myös järjestelyt, jossa on mukana laaja joukko toimijoita ovat aika lähellä kielletyn rajaa, mutta KKV lopulta harkitsee asiaa kokonaisuuden kannalta – eli tarkkoja tunnusmerkkejä ei voi antaa.
Pjs edellä listasi otteita laista ja juuri noihin kohtiin muutama vuosi sitten KKV puuttui ja kielsi GL jatkamasta suunnitelmiaan ns. Sitoutuneen golfarin suhteen.
Putti-Possu kirjoitti:
Ns. Vastavuoroisuus-järjestelyjä voi tehdä, kunhan sopimukset eivät puutu kumppanin hinnoitteluun tai mitenkää rajoita toimintaa muutenkaan. Esimerkiksi markkinan jakaminen (esim. Yksi kenttä myy edullisesti itäpuolelle ja toinen vain länsipuolelle) ovat rajan kielletyllä puolella. Myös järjestelyt, jossa on mukana laaja joukko toimijoita ovat aika lähellä kielletyn rajaa, mutta KKV lopulta harkitsee asiaa kokonaisuuden kannalta – eli tarkkoja tunnusmerkkejä ei voi antaa.
Pjs edellä listasi otteita laista ja juuri noihin kohtiin muutama vuosi sitten KKV puuttui ja kielsi GL jatkamasta suunnitelmiaan ns. Sitoutuneen golfarin suhteen.
Jos tarkoitat KKV:n edeltäjän Kilpailuviraston 19.12.2012 antamaa ratkaisua (Dnro 316/14.00.00/2010), joka on otsikoitu ”Epäilty kielletty yhteistyö golfin pelioikeuksien markkinoilla” (vahvennus tässä), mitään viittaamaasi kietoa ei ko. ratkaisusta löydy. Kilpailuvirasto lopetti asian selvittämisen yli kaksi vuotta kestäneiden tutkimusten jälkeen ratkaisulla: Asia poistetaan käsittelystä.
Mikäli kenttäyhtiöiden keskenään sopimat osakkeenomistajia suosivat järjestelyt (esimerkkinä SGKY:n Kultakortti) olisivat kilpailulainsäädännön vastaisia, miksi kilpailuviranomainen ei puuttunut näihin järjestelyihin jo tutkimuksissaan v. 2010 – 2012?
Näin maallikon näkökulmasta tuntuu perin hassulta, että naapurikenttien keskenään sopima alennus toistensa osakkeenomistajien alennetusta gf-maksusta olisi lainvastaista.
Toisaalta, Suomenkaan lait eivät suinkaan aina ole millään muotoa loogisia eivätkä etenkään maalaisjärkeen käypiä.
KL1: Näin maallikon näkökulmasta tuntuu perin hassulta, että naapurikenttien keskenään sopima alennus toistensa osakkeenomistajien alennetusta gf-maksusta olisi lainvastaista.
Ei naapurkenttien keskinäinen alennus olekaan lainvastaista, aivan kuten toteat, kunhan ei pyritä jakamaan markkinaa tai sopimaan keskenään hinnoittelusta. Yleisesti siis sopimus ei saa vähentää kilpailua tai alentamaan kustannuksia, vaan päinvastoin. Nykyisen lain mukaan toimijoiden pitää tehdä itsearviointi eikä KiVin aikaisia poikkeuslupia enää myönnetä.
Jos tarkoitat KKV:n edeltäjän Kilpailuviraston 19.12.2012 antamaa ratkaisua (Dnro 316/14.00.00/2010), joka on otsikoitu ”Epäilty kielletty yhteistyö golfin pelioikeuksien markkinoilla” (vahvennus tässä), mitään viittaamaasi kietoa ei ko. ratkaisusta löydy. Kilpailuvirasto lopetti asian selvittämisen yli kaksi vuotta kestäneiden tutkimusten jälkeen ratkaisulla: Asia poistetaan käsittelystä.
Mikäli kenttäyhtiöiden keskenään sopimat osakkeenomistajia suosivat järjestelyt (esimerkkinä SGKY:n Kultakortti) olisivat kilpailulainsäädännön vastaisia, miksi kilpailuviranomainen ei puuttunut näihin järjestelyihin jo tutkimuksissaan v. 2010 – 2012?
Siis KiVi huomautti GL suunnitelmista, mutta onneksi niitä ei oltu ehditty panna täytäntöön (mitään sitoutumista suosivaa järjestelyä ei ehditty toimeenpanna), jolloin mitään rikkomusta ei tapahtunut, jolloin asia poistettiin käsittelystä. KiVi kuitenkin kävi vakavan neuvonpidon suunnittelijoiden kanssa, mikä onneksi ajoissa johti siihen, että neuvottelut lopetettiin.
Kultakorttijärjestely ei ole Kilpailunrajoituslain vastaista ja sen vuoksi se onkin ok – muttei ilmeisesti ole ratkaissut ongelmia, koska niistä edelleen täällä väännetään.
Putti-Possu kirjoitti:
Kultakorttijärjestely ei ole Kilpailunrajoituslain vastaista ja sen vuoksi se onkin ok – muttei ilmeisesti ole ratkaissut ongelmia, koska niistä edelleen täällä väännetään.
Aiemmassa vastauksessasi nimim. Calexille leimasit kenttäyhtiöiden toisten kenttien osakkaille myöntämät alennukset laittomiksi. Eikö Kultakortissa ole kuitenkin kysymys täysin samasta asiasta?
Tulkintasi viittaamastasi KiVin ratkaisusta on sekin kohtuullisen vapaamielinen (eli että viranomaisen tutkinnan keskeyttäminen rinnastuu sen asettamaan kieltoon). Tästä jää helposti sellainen kuva, että lauot näitä kilpailuoikeuden tulkintojasi lonkalta.
Palaan vielä tähän pelilippuasiaan.
Eikös ole päivänselvää, että jos jonkun golfyhtiön kentälle osakkaat tarjoavat pelilippuja edullisemmin kuin yhtiön perimä greenfee, niin harvassa ovat ne pelaajat jotka maksavat yhtiön kassaan pyydetyn greenfeen.
Eikös ole yhtä lailla päivänselvää, että jos ao. yhtiön kentälle ei ole lainkaan tarjolla pelilippuja, niin kertamaksulla pelaavan on maksettava yhtiön kassaan pyydetty greenfee. Yhtiön greenfee-tulot siis kasvavat, kun peliliput katoavat markkinoilta.
Eliminoimalla peliliput sekä lunastamalla ja mitätöimällä pelaamattomien osakkaiden ylimääräiset pelioikeudet yhtiö (ja sen osakkaat) menettävät muutaman vastikemaksun mutta saavat tilalle kasvavat greenfee-tulot. Pelaavat osakkaat saavat omistamiensa osakkeiden jälkimarkkinoille paremman tasapainotilanteen kysynnän ja tarjonnan välille.
Pelilippujen poistamisella pelaamattomat osakkaat ehkä menettävät (vain jos pelilippujen myyntitulot ylittävät vastikemaksut), mutta pidemmälle ajatellen sekä yhtiö että varsinkin sen pelaavat osakkaat voittavat. Kenen etu on yhtiölle ja sen osakkaille tärkein?
Diletantille (joka ei viitsi Googlata)
http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2012/muut/31614.00.002010/Ja kohta: 38. Mikäli työryhmän laatimat suositukset olisi pantu laajamittaisesti golfyhteisöissä täytäntöön, olisivat niiden vaikutukset golfin pelioikeuksien markkinoilla saattaneet olla merkittävästi kilpailua rajoittavia.
Putti-Possu:
Diletantille (joka ei viitsi Googlata)
http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2012/muut/31614.00.002010/Ja kohta: 38. Mikäli työryhmän laatimat suositukset olisi pantu laajamittaisesti golfyhteisöissä täytäntöön, olisivat niiden vaikutukset golfin pelioikeuksien markkinoilla saattaneet olla merkittävästi kilpailua rajoittavia.
Siksipä työryhmän suositusten sijaan onkin edetty mm. Kultakorttijärjestelmällä ja erilaisilla kenttien välisillä pelaamiseen liittyvillä sopimuksilla ja tietyt kentät antavat jopa suoria alennuksia muiden kenttien osakkaille ja/tai pelioikeuden vuokraajille.
Eikös ole päivänselvää, että jos jonkun golfyhtiön kentälle osakkaat tarjoavat pelilippuja edullisemmin kuin yhtiön perimä greenfee, niin harvassa ovat ne pelaajat jotka maksavat yhtiön kassaan pyydetyn greenfeen.
Muistetaan kuitenkin, että yhtiö on niistä pelilipuista jo haluamansa taksan verran rahaa saanut vastikkeen muodossa. Sama kai se yhtiölle on, pelaako ennakkoon maksetun kierroksen osakas vai vieras? Niin kauan kuin on pakkovastikkeet käytössä, niin peliliput ovat vähintä mitä yhtiö voi tehdä lieventääkseen tuon pakon aiheuttamaa kustannusta vähän tai ei lainkaan pelaavalle osakkaalle. Ei mitenkään voi olla mahdollista, että osakkaalle vuodesta toiseen pakkomyytäisiin tuote ilman jälleenmyyntioikeutta.
Eliminoimalla peliliput sekä lunastamalla ja mitätöimällä pelaamattomien osakkaiden ylimääräiset pelioikeudet yhtiö (ja sen osakkaat) menettävät muutaman vastikemaksun mutta saavat tilalle kasvavat greenfee-tulot.
Tämä on ihan reilu malli, jos osakkaalle todella tarjotaan mahdollisuutta käyttämättömän osakkeen lunastukseen ilman kustannuksia. Paljon parempi kuin bulvaanimalli. GF-tulot eivät kuitenkaan lähde raketin lailla kasvuun pelkästään tällä toimenpiteellä, jos kilpailevat kentät säilyttävät alihintaisen pelilippujärjestelmän. Pelaamistavan täytyisi muuttua osakepohjaisesta kausimaksutyyppiseksi melko kattavasti koko maassa (tai ainakin Etelä-Suomen kenttäsumpussa), ehkä joillakin premium-kentillä (eli nillä joiden osake tänäkin päivänä on rahanarvoista tavaraa) osakasmalli voi ja kannattaakin säilyä.
Pelaamistavan täytyisi muuttua osakepohjaisesta kausimaksutyyppiseksi melko kattavasti koko maassa (tai ainakin Etelä-Suomen kenttäsumpussa), ehkä joillakin premium-kentillä (eli nillä joiden osake tänäkin päivänä on rahanarvoista tavaraa) osakasmalli voi ja kannattaakin säilyä.
Bingo!
Calex
Pelaamistavan täytyisi muuttua osakepohjaisesta kausimaksutyyppiseksi melko kattavasti koko maassa (tai ainakin Etelä-Suomen kenttäsumpussa), ehkä joillakin premium-kentillä (eli nillä joiden osake tänäkin päivänä on rahanarvoista tavaraa) osakasmalli voi ja kannattaakin säilyä.
Bingo!
Calexin malli pelilipusta luopumiseen edellyttää samanaikaista pakkovastikkeesta luopumista. Pelilipuista kenttäyhtiö saa varsin korkean hinnan. Yleisesti vastikemaksulla saa 20…30 pelilippua. Kierroshinnaksi tulisi 30… 45€, se on varsin korkea osakkaan maksamaksi kierroshinnaksi.
Paljon onnettomampi vaihtoehto on, että pelioikeus vuokrataan rajoittamattomana, siinä tapauksessa pelioikeus ohjautuu aktiivigolfarille, joka kiertää 35+ kierrosta.Tuskin monikaan ansaintamielessä ryhtyy pelilippukauppiaaksi, kaupoittelijat ovat varmaankin enemmänkin tappioiden minimoijia, se ilmiö on hyvin epäterve, erityisesti osakkaan näkökulmasta.
Täysien kenttien ongelma on merkittävästi erilainen kuin puolitäysien, molemmat tarvitsevat täyttöaseen mukaiset tariffit. Sama kaava ei sovellu kaikille kentille.
Sellainen kuvitelma, että kenttäyhtiö voisi myydä merkittäviä määriä jotain 80€ gf kierroksia, on utopiaa. Nykyisessä kilpailutuilanteessa on runsaasti kenttiä, jotka mielellään myyvät 35… 45€ kierroshintapaketteja. Yksittäinen gf toki voi olla esim 60€, mutta pakettina (esim 15kiekan kortti) niitä tullaan myymään riittävästi 35… 35 kierroshintaan.
Sellainen kuvitelma, että kenttäyhtiö voisi myydä merkittäviä määriä jotain 80€ gf kierroksia, on utopiaa.
Tähän ehdoton sama. Tuollaisen hinnan voi kunnianhimoinen kenttä merkata hinnastoonsa ja jopa myydä muutaman sellaisen kesän aikana. Se kuitenkin jää joka suhteessa aika symboliseksi eleeksi nykyisessä markkinatilanteessa.
Jos ajattelisin että minulla olisi joskus vahingossa hankittu osake josta joudun maksamaan 800 eur vastiketta, ja tiedän että pelaan vain 5 kierrosta, mitkä ovat vaihtoehtoni, ja mitä ne merkitsevät yhtiön kannalta?
Otetaan mukaan vain ne kierrokset jotka minä pelaan, tai jotka sillä minun osakkeellani pelataan.
A1)
Vuokraan osakkeen hevarille joka pelaa sillä 60 kierrosta, itse pelaan ne 5 kiekkaa gf:llä sanotaan nyt vaikka 60 e.65 kierrosta joista yhtiö saa 1100 e, eli 17 eur per kiekka.
A2)
Sama kuin edellä, mutta en vuokraa vaan myyn osakkeen sille hevarille.
Kierrokset ja tulot kuten A1.B)
Saan yhtiöltä 25 pelilippua, käytän itse 5 ja myyn loput, tai lahjoitan kavereilleni.25 kierrosta joista yhtiö saa 800 e, eli 32 eur per kiekka.
Eivät ne pelaajat jotka minulta lippuja ostavat olisi välttämättä juuri tälle kentälle tulossa 60 e green feellä. Saattavat jopa olla kavereitani joille tarjoan kiekan.
C)
Myyn osakkeen bahamalle, ja pelaan 5 kiekkaa gf.
Bahamalla ketään ei kiinnosta maksaa vastiketta, siis se jää yhtiöltä saamatta.5 kierrosta joista yhtiö saa 300 e, eli 60 eur per kiekka.
D)
Olen rikas, laiska, tai tyhmä, tai haluan sponsoroida vähävaraisia golfareita – enkä tee mitään muuta kuin pelaan ne 5 kiekkaa omalla osakkeella.5 kierrosta joista yhtiö saa 800 e, eli 160 eur per kiekka.
***
Yhtiö (ja pelaavat osakkaat) ehkä toivovat että D-pelaajia olisi oikein paljon… mutta onko se realistista?
Noista muista vaihtoehdoista A, B ja C, onko peliliput eli B, tosiaan huonoin vaihtoehto?
Edit:
Jos ei pelilippuja ole, valintani on tehtävä A1 (vuokraus hevarille), A2 (myynti hevarille), C (hävittäminen eli hukkaaminen), D (oman rahan haaskaaminen).Erinomaiset kommentit Eikalta, Jiiärrältä ja Partilta.
Pelilippujen poistaminen ei korjaa käsiteltävänä olevaa epäkohtaa (=pelioikeuksien vuokraajat pelaavat osakkeenomistajia edullisemmin ja ei-pelaavat osakkaat maksavat osan pelaavien osakkaiden kustannuksista). Pelilippujen poistuessa vuokratarjonta lisääntyy ja vuokrataso alenee entisestään. Gf–tulojen mahdollinen lisääntyminen ei korvaa ei-pelaavien menetyksiä. Vain pelaavat osakkaat ja vuokrapelaajat hyötyvät muutoksesta.
Keskustelu on ajautunut kehäpäätelmiin kun väitellään siitä, mikä on mahdollinen green fee. Jotta osakkeen omistus ja vastikkeen maksamisen oikeuttama pelaaminen olisi taloudellisesti järkevää tulisi kierroskohtaisen hinnan muodostua halvemmaksi kuin yksittäinen green fee. Ilman tilastotietoja mutu sanoo, että 1/3 SGL:n jäsenistä ei käytännössä pelaa, pari kierrosta ja joku tapahtuma, lopuista puolet pelaa 10 kierrosta tai alle. Koko tälle porukalle 80 euronkin green fee tulee halvemmaksi kuin vastike. Yksi osa osakemarkkinoiden ratkaisua on green fee hintojen asettuminen osakkeenomistusta, täyspelioikeutta ja sarjakorttien ostamista tukevalle tasolle.
Periaatteessa osakkeenomistajat yhdessä omistavat kenttänsä kaikki lähdöt. Normaalikentällä tasan jaettuna pelivuoro olisi joka kolmas päivä. Yhtiö siis myy osakkaiden omaisuutta. Tällöin hinnan tulisi olla sellainen, että osakkaat ovat tyytyväisiä. Jos esimerkiksi osakkeen pelioikeus on vaihdettavissa 20 pelilippuun on green feen tekninen alaraja vastike/20, jotta osakas voi kuvitella saavansa maksamansa vastikkeen takaisin myymällä liput. Tämä on kuitenkin liian vähän, sillä vieraspelaajalle on helpompi ostaa green fee suoraan kentältä ellei osakkaan hinta ole merkittävästi alempi, 30-50%.
Laskuesimerkki: Vastike 900€, 20 pelipippua á 45€ => green fee 65-90€.
Nyt joku sanoo, ettei kauppa käy noilla hinnoilla. Ei sitten, yhtiö on jo kerran myynyt kaikki lähdöt osakkeille, vieraspelaaminen on poikkeus ja siitä tulisi maksaa yhtiön osakkaiden kannalta kohtuullinen hinta. -
JulkaisijaArtikkelit