-
JulkaisijaArtikkelit
-
Päin vastoin – vuokrapelioikeuksistahan SHG saisi paremman hinnan kuin hoitovastikkeista.
Noilla osakeanneilla on vain ja ainoastaan tarkoitus sitouttaa pelaajia (lue rahoittajia) kenttään. Myydään halpoja osakkeita ja sitten jossain vaiheessa nostetaan vastikkeita rajusti. Ihan ok, jos ovat ymmärtäneet mihin ovat sitoutuneet ja että siitä osakkeesta ei ihan noin vain pääse eroon sitten joskus jos niin haluaa.
Osa kentistähän on korottanut vastikkeita jo reippaasti yli 1000-1200 euron ja ei noissa tulevaisuudessa mitään ylärajaa ole. Aika paljon saa pelata että mielestäni saa vastinetta rahalle.
Niissä golfyhteisöissä, joissa olen ollut jäsenenä (osakkaana) ei mikään “kenttä” ole korottanut (rajusti/reippaasti) vastikkeita, vaan osakkeenomistajat yhtiökokouksessa hallituksen esityksestä ovat päättäneet vastikkeista. Ongelma voi syntyä niissä muutamassa kenttäyhtiöissä, joissa suuromistajat hallitsevat kovin suurta määrää osakkeista.
Toiseksi kokemissani golfyhteisöissä pelioikeudet ovat perustuneet täysin osakkeisiin liitettyjen pelioikeuksien määrään. Näitä on sitten voinut käyttää omana pelioikeutena, pelilippuina tai vuokraamalla jollekin halukkaalle pelaajalle. Mitään ylimääräisiä osakkeisiin liittymättömiä vuokrapelioikeuksia ei kenttäyhtiö ole voinut vuokrata. Muille myyty vain GF-lippuja joko yksittäin tai useamman GF:n sarjalippuina.
Ãrjy on täsmälleen asian ytimessä. Oy-kentän asioista päättävät osakkaat itse eikä mikään ”kenttä”.
Oy-kentän asioista päättävät osakkaat itse eikä mikään ”kenttä”.
Näin on. Tässä suhteessa SHG:kaan ei ole poikkeus. Lainaus SHG:n sivuilta:
SHG on pelaajien omistama kenttä. Osakkeet ovat yksittäisten omistajien – pääasiassa yksityishenkilöiden – hallussa, suuromistajia ei ole. Kaikilla osakkeilla on vastikevelvollisuus. Osakkaat käyttävät yhtiössä korkeinta päätösvaltaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä yhtiökokouksissa.
Lainaus SHG:n yhtiöjärjestyksestä:
Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille eikä yhtiö jaa osinkoa. Yhtiön voitto on siirrettävä kokonaisuudessaan rakennusrahastoon.
Vaikea kuvitella, että osakkeenomistajat nostaisivat maksujaan ahneuksissaan.
Niissä golfyhteisöissä, joissa olen ollut jäsenenä (osakkaana) ei mikään “kenttä” ole korottanut (rajusti/reippaasti) vastikkeita, vaan osakkeenomistajat yhtiökokouksessa hallituksen esityksestä ovat päättäneet vastikkeista.
Kaunis ajatus että osakkeenomistajat jostain päättäisivät, mutta käytännössä yhtiön hallitus valmistelee esitykset ja hallituksen puheenjohtajalla on yhtiössä suurin valta. Lisäksi usein toimitusjohtaja on taustalla vaikuttamassa asioihin. Yksittäiset osakkeenomistajat eivät päätä yhtään mistään, toki saavat kokouksissa puheenvuoron jos niin haluavat, mutta siihen se sitten jää.
Tosiasia on että kustannukset, velkojen lyhennykset ja esim. veronkorotukset menevät suoraan vastikkeisiin ja on noita isoja korotuksia tehty monessakin paikassa, esim. Tapiolassa ja Talmassa. Niitä tietysti jaetaan muutamalle vuodelle, jotta näyttäisi prosentuaalisesti paperilla hieman paremmalta.
Kaunis ajatus että osakkeenomistajat jostain päättäisivät, mutta käytännössä yhtiön hallitus valmistelee esitykset ja hallituksen puheenjohtajalla on yhtiössä suurin valta.
Höpö höpö.
Et Greenkeeper ilmeisesti ole koskaan ollut yhdenkään osakeyhtiön yhtiökokouksessa, kun moisia haastelet.
Hallitus valmistelee yhtiökokouksen esityslistan osakeyhtiölain ja osakkaiden pyyntöjen mukaisesti. Sitten yhtiökokous (lue: osakkeenomistajat) käsittelee ne ja päättää asioista. Hallitus ei niistä päätä eikä etenkään toimitusjohtaja, kuten annoit ymmärtää.
Tosiasia on että kustannukset, velkojen lyhennykset ja esim. veronkorotukset menevät suoraan vastikkeisiin ja on noita isoja korotuksia tehty monessakin paikassa, esim. Tapiolassa ja Talmassa.
No voi herran pieksut! Totta kai vastiketta korotetaan, jos ja kun siihen on tarvetta!! Talmassa vastike on ollut liki muuttumaton vuosikausia, ja nykyinen materiaalien ja energian hintojen muuttuminen on vääjäämättömästi johtanut korotuksiin, eikä pelkästään Talmassa.
Tosiasia on että kustannukset, velkojen lyhennykset ja esim. veronkorotukset menevät suoraan vastikkeisiin
Juuri näin. Jotain sait sentään oikein.
Hallitus valmistelee yhtiökokouksen esityslistan osakeyhtiölain ja osakkaiden pyyntöjen mukaisesti. Sitten yhtiökokous (lue: osakkeenomistajat) käsittelee ne ja päättää asioista. Hallitus ei niistä päätä eikä etenkään toimitusjohtaja, kuten annoit ymmärtää.
Voihan sitä uskoa vaikka joulupukkiin, mutta yksittäinen osakkeenomistaja ei päätä yhtään mistään. Käytännössä yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja valmistelee budjetin ja tekee esitykset.
Talmassa panikoidaan kuulemma kiinteistöveron korotuksia, näin olen kuullut.
Voihan sitä uskoa vaikka joulupukkiin, mutta yksittäinen osakkeenomistaja ei päätä yhtään mistään.
Ei päätä yksittäinen äänestäjäkään eduskunta- tai presidentinvaaleissa, mutta enemmistö päättää. Onko tämä jotenkin vieras käsite sinulle..?
Käytännössä yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja valmistelee budjetin ja tekee esitykset.
Ei mitenkään käytännössä, vaan juuri noin. Sitten yhtiökokous käsittelee nuo asiat ja joko hyväksyy tai hylkää budjetin / esitykset. Aivan samoin toimii esimerkiksi asunto-osakeyhtiö. Lienet vuokralla, kun tuokin on sinulle outo juttu.
Oletko sinä ihan oikeasti noin pihalla osakeyhtiön toiminnasta vai onko vain kirjallinen ulosantisi perin heikkoa?
Ei päätä yksittäinen äänestäjäkään eduskunta- tai presidentinvaaleissa, mutta enemmistö päättää. Onko tämä jotenkin vieras käsite sinulle..?
Onko teillä siellä Talman yhtiökokouksissa oikein suljetut lippuäänestykset vai miten pidätte huolta että sinun mainitsema enemmistö faktuaalisesti todetaan? Vertaat jotain taloyhtiökokouksia presidentti- ja eduskuntavaaleihin?:)
Oikeassa elämässä kukaan ei juuri vastusta mitään hallituksen esityksiä saati budjetteja, useammassa sadassa yhtiökokouksessa olen ollut läsnä ja joitain yksittäisiä vastustajia joskus on asiasta riippuen, mutta ne sivuutetaan samantien. Eli sinun satuilusi siitä kuinka joku osakkeenomistaja voi vaikuttaa esim. oman golfkenttänsä asioihin, on sitä itseään. Toki hakeutumalla (ja pääsemällä) yhtiön hallitukseen voi oikeasti vaikuttaa, mutta käytäntö on osoittanut että sinne ei haluta tai pääse noin vain.
Noissa sadoissa yhtiökokouksissa kun olen ollut, niin onkohan muutamassa jouduttu oikeasti äänestämään jostain ja silloinkin se tapahtuu lähinnä viittaamalla ja/tai huutamalla.
Kyllä monessa yhtiössä pelataan myös valtakirjoilla, kun halutaan esim. valita hallitus tai tehdä päätöksiä.En ole kuullut mitään suurempää kiinteistöveron suhteen, mutta kastelujärjestelmän uusiminen maksaa 2 milj. euroa ja sen rahoittaminen vastikkeen suhteen on vielä hieman auki.Talman talous on kovalla pohjalla. Kulut on parin millin luokkaa ja puolet rahoitetaan vastikkeilla ja puolet muilla tuloilla. Kaikki korjaushommat, harjoittelualueitten rakentaminen ja väylien uusiminen on rahoitettu muilla tuloilla.
Oikeassa elämässä kukaan ei juuri vastusta mitään hallituksen esityksiä saati budjetteja, useammassa sadassa yhtiökokouksessa olen ollut läsnä ja joitain yksittäisiä vastustajia joskus on asiasta riippuen, mutta ne sivuutetaan samantien. Eli sinun satuilusi siitä kuinka joku osakkeenomistaja voi vaikuttaa esim. oman golfkenttänsä asioihin, on sitä itseään. Toki hakeutumalla (ja pääsemällä) yhtiön hallitukseen voi oikeasti vaikuttaa, mutta käytäntö on osoittanut että sinne ei haluta tai pääse noin vain.
Noissa sadoissa yhtiökokouksissa kun olen ollut, niin onkohan muutamassa jouduttu oikeasti äänestämään jostain ja silloinkin se tapahtuu lähinnä viittaamalla ja/tai huutamalla.
Päätin aikani pohdittuani lopulta kommentoida tätä kirjoitustasi.
Ensinnäkin, yhtiökokouksessa päätäntävaltaa käyttävät osakkaat. Tämä jotenkin tuntuu edelleen olevan sinulle vieras käsite. Jos ja kun kokouksen esityslistan asiat hyväksytään ilman suurempia kalabaliikkeja, päätöksen kuitenkin AINA tekee yhtiökokous, siis osakkaat, ei hallitus.
Toisekseen, yhtiökokouksen esityslista on lain mukaan osakkaiden nähtävissä tietyn ajan ennen itse kokousta. Tämä antaa osakkaille mahdollisuuden tutustua esitettyihin asioihin ja valmistautua joko kannattamaan tai vastustamaan esitystä. Golfosakeyhtiön osalta on hyvä muistaa, että hallituksen jäsenet ovat myös osakkaita, joten yhtiökokouksen päätökset koskevat myös heitä. Niinpä olisi kerrassaan hölmöä tuoda kokoukseen sellaisia esityksiä, joita hallituksen jäsenet itsekään eivät osakkaina nielisi. Niinpä esimerkiksi budjetti on vähänkään normaalisti toimivissa yhtiöissä laadittu järkeä käyttäen, joten sen hyväksymisessä ei normaalisti ole pienimuotoisia selventäviä keskusteluja lukuun ottamatta mitään ongelmia.
Noissa sadoissa yhtiökokouksissa kun olen ollut
Jäin oikein pohtimaan millainen henkilö osallistuu elämänsä aikana satoihin yhtiökokouksiin. Ei ainakaan tavallinen osakas, oli sitten minkä ja kuinka monen tahansa yhtiön osakkeenomistaja. Moisen henkilön täytyy siten olla ammatinharjoittaja, ja ainoat ammatit, jotka minulle tulivat mieleen ovat isännöitsijä ja ammattimainen osakesijoittaja. Noidenkin ammattien harjoittajien tulee olla harjoittanut ammattiaan vähintään 15 vuotta, jotta voidaan puhua sadoista yhtiökokouksista.
Kumpaa ammattia sinä edustat, Greenkeeper? Vai heititkö tuon sadat yhtiökokoukset ihan lämpimiksesi, kuten nimimerkin takaa huutelijoilla on tapana tällaisilla anonyymeillä keskusteluforumeilla?
Golfosakeyhtiön osalta on hyvä muistaa, että hallituksen jäsenet ovat myös osakkaita, joten yhtiökokouksen päätökset koskevat myös heitä.
Mistä olet tämän keksinyt? Hallituksen jäseniltä ei vaadita osakkuutta kentälle. Katso esim. Talman yhtiöjärjestys.
Tekoälyn vastaus kysymykseen tuleeko hallituksen jäsenen olla yhtiön osakas:
Yhtiön hallitukseen valittavan jäsenen ei välttämättä tarvitse olla yhtiön osakas. Hallituksen jäsenet voivat olla sekä yhtiön omistajia (osakkaita) että ulkopuolisia, jotka eivät omista yhtiön osakkeita. Yleisesti ottaen hallituksen jäsenet valitaan niiden pätevyyden ja kokemuksen perusteella, jotka voivat tuoda arvokasta osaamista ja näkemystä yhtiön hallinnointiin.Hallituksen jäsenten valintaprosessi voi vaihdella maittain ja yhtiöstä riippuen, ja yhtiön perustamisasiakirjat (esimerkiksi osakeyhtiön yhtiöjärjestys) saattavat sisältää tietoa siitä, kuka voi olla hallituksen jäsen ja millaisia pätevyyksiä heiltä odotetaan. Usein pyritään siihen, että hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön johdosta ja osakkaista, jotta he voivat ottaa objektiivisen näkökulman yhtiön toimintaan.
Yleisesti ottaen hallituksen jäseneksi valitaan henkilöitä, joilla on liiketoimintaan liittyvää osaamista, strategista näkemystä ja kykyä tehdä päätöksiä yhtiön etujen mukaisesti, riippumatta siitä, ovatko he yhtiön osakkaita vai ei.
Hallituksen jäseninä saattaa olla henkilöitä, jotka ovat työssä firmassa ja firma omistaa osakkeita. Monesti valitaan ns. listavaaleilla hallitus, kun halutaan vaihtaa koko hallitus. Myös valtakirjapinoja saattaa olla, mittaviekin.Eri asia on myös ison osakenimun omistajat. Myös se vaikuttaa, jos on erilaisia osakkeita.
Mistä olet tämän keksinyt? Hallituksen jäseniltä ei vaadita osakkuutta kentälle. Katso esim. Talman yhtiöjärjestys.
Ei vaaditakaan, mutta harvassa ovat ne hallituksen jäsenet, jotka eivät ole osakkaita (tai töissä firmassa, jolla on osakkeita). Ja aika tyhmiä ovat ne osakkaat, jotka valitsevat hallitukseen henkilöitä, joilla ei ole sidoksia ko. kenttäyhtiöön.
Yleisesti ottaen hallituksen jäseneksi valitaan henkilöitä, joilla on liiketoimintaan liittyvää osaamista, strategista näkemystä ja kykyä tehdä päätöksiä yhtiön etujen mukaisesti
Sepä olisikin hienoa. Valitettavasti tuo ei golfyhtiöissä juurikaan toteudu.
Kyllä monesti ollaan joukolla tyytymättömiä hallituksen johonkin päätökseen tai päättämättmyyteen ja kerätän nipppu valtakirjoja ja vaihdetaan koko hallitus.
Kyllä monesti ollaan joukolla tyytymättömiä hallituksen johonkin päätökseen tai päättämättmyyteen ja kerätän nipppu valtakirjoja ja vaihdetaan koko hallitus.
Kyllä. Kyse voi olla myös siitä, miten asioita jatkossa halutaan kehittää. Tästä syystä esim. Ringsiden hallitus meni vaihtoon kaksi vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten Keimolassa entisen toimitusjohtajan ja silloisen hallituksen johdolla tehty suunnitelma viheriöremontista äänestettiin nurin. Hallitus vaihdettiin ja toimitusjohtaja sai potkut.
–
Ringside golf on tosiaan poikkeus sääntöön, siellä osakkaat ovat olleet aktiivisia (ainakin valtakirjojen kerääjät) ja asiat on otettu omiin käsiin. Hallituksen ja erityisesti hallituksen puheenjohtajan vaihto olivat hienoa tekemistä!
Joku kysyi miten om mahdollista osallistua satoihin eri yhtiökokouksiin, niin esim. aktiivisen asuntosijoittamisen kautta. Niiden yhtiökokoukset ovat käytännössä täysin samanlaisia golfosakeyhtiöiden kanssa, toimitusjohtajan sijaan paikalla on isännöitsijä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia on myös useammin ja tarjoilut ovat yleensä parempia.
Sattuipa silmiin.
Asunto-osakeyhtiössä ”Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka:
1) yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia;
2) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen; taikka
3) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.”Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävät asiat, jotka valmistelee hallitus ja joista päättävät osakkaat, on myös lueteltu laissa. Hallitus siis päättää muilta osin taloyhtiön asioista jatkuvasti vastuidensa mukaisesti ja toimivaltansa puitteissa. Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla osakas. Joskus yhtiöt hankkivat vaikeissa tilanteissa tietoisesti ”ammattilaisen” hallitukseen. Osakeyhtiössä hallituksen toimivalta on asunto-osakeyhtiötäkin laajempi. Valmistelijan ja esittelijän valta on käytännössä aina hyvin suuri, vaika muodollinen päätösvalta olisi jollakin toisella.
Eli jos lähtee näitä asioita käsittelemään olisi hyvä olla täsmällinen.
Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla osakas.
Tarkennus: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenen on oltava yhtiön osakas. Tämä koskee sekä osakeyhtiötä että taloyhtiötä.
Entä milloin taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia (jos yhtiöjärjestys sen sallii)? Vastaus löytynee täältä:
https://www.kita.fi/natiivi/2656/milloin-taloyhtiot-kayttavat-ulkopuolisia-hallituksen-jaseniaTALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä yleensä poikkeustilanteissa
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 3 %:ssa taloyhtiöitä käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan palkkio).
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta.
(OYL 5 luku 2 §).Haloo modet!
Voisiko nämä yhtiökokous-hallitus ym. -höpinät siirtää omaksi keskusteluksi jonnekin.
Ei olla enää otsikon aiheessa, ei olla oltu pitkään aikaan ….Jos ja kun aiheena on erään kenttäyhtiön toiminnan kummastelu, niin mielestäni osakeyhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen roolista keskusteleminen kuuluu varsin kiinteästi aiheeseen.
Mitä tulee otsikon aiheessa pysymiseen koko ketjun osalta, niin jo sivulla 1 siitä livettiin aika kauas.
TALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä yleensä poikkeustilanteissa
Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 3 %:ssa taloyhtiöitä käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan palkkio).
Tuohon 3%:in ei ilmeisesti kuulu ne taloyhtiöt, jotka käyttävät isännöintipalveluja ja joiden isännöitsijällä on tapana osallistua niin hallituksen kokouksiin kuin yhtiökokouksiinkin olematta kuitenkaan hallituksen jäsen.
Valmistelijan ja esittelijän valta on käytännössä aina hyvin suuri, vaikka muodollinen päätösvalta olisi jollakin toisella.
Ilman muuta, koska hyvin valmisteltu ja perusteltu esitys menee paljon helpommin läpi kuin hutiloiden tehty. Käyttäisin kuitenkin mieluummin sanaa vaikutusvalta, koska päätösvalta kuitenkin on yhtiökokouksella eikä esittelijällä.
Tuohon 3%:in ei ilmeisesti kuulu ne taloyhtiöt, jotka käyttävät isännöintipalveluja ja joiden isännöitsijällä on tapana osallistua niin hallituksen kokouksiin kuin yhtiökokouksiinkin olematta kuitenkaan hallituksen jäsen.
Linkin nimeämisen perusteella (milloin-taloyhtiot-kayttavat-ulkopuolisia-hallituksen-jasenia) tällaisia isännöintipalveluja käyttävät taloyhtiöt eivät ole mukana tuossa 3 %:ssa.
-
JulkaisijaArtikkelit