-
JulkaisijaArtikkelit
-
Klubipelaaja: Vastikevapaus tarkoittaa, että osakas on sijoittaja, joka ei välttämättä pelaa. Golf-yhtiö myy tällöin peliaikaa erilaisina paketteina, osin myös osakkaille. Kuitenkaan tässä vaihtoehdossa omakustannushinta ei enää voi olla lähtökohtana. Osakas ei enää varmista omaa pelaamistaan, vaan on mukana sijoitajana, tiedostamattaan tai tiedostettuna,
Minusta mennään väärälle tielle, jos golfosake muuttuu sijoitusosakkeeksi ja lieka golfpelaamiseen katkeaa. Eikä vastikkeettomuus ole ristiriidassa osakkaan omakustannushinnoittelun kanssa. Lieka osakkeenomistamisen ja golfaamisen välillä säilyy siten, että osakas saa pelituotteita selvästi halvemmalla kuin ulkopuoliset.
Tavoite on siis se, että yhtiö ei tee kirjanpidollista voittoa eikä maksa osinkoa, vaan ”tuotto” osakkeenomistamiselle tulee edullisemman golfpelaamisen kautta. Edullisuus ei siis tarkoita pelkästään halvempaa hintaa, vaan lisäetuina osakkeenomistajille. Yksinkertainen esimerkki tästä on vaihto-oikeus toisille kentille, joka on selvä lisäetu osakkeenomistajalle ja se maksetaan luovuttamalla ”ilmaiseksi” oman kentän kapasiteettia yhteistyökentän osakkaille.
Minusta on tärkeää, että golfosakkeet säilyvät pelajien hallussa ja hyöty tulee pelaamisen kautta. Muutoin osakkeet valuvat sijoittajille, jotka odottavat sijoitukselleen tuottoa. Uhkana on, että sijoittajat odottavat tuottoa myös pelaavilta osakkailta. Tämä on mielestäni tuhon tie.
Nimetönaan ”tuotto” osakkeenomistamiselle tulee edullisemman golfpelaamisen kautta.
Mitenkähän tuo ponnistettaisiin verottajan kanssa? Selvästi veronalaista etua?
Möllikkä: Mitenkähän tuo ponnistettaisiin verottajan kanssa? Selvästi veronalaista etua?
Tämän voi rinnastaa hyvinkin kahteen muuhun ”veronalaiseen etuun”:
– osuuskunnassa osuudenhaltija saa rahanarvoisia etuja ja jos ne ovat liitetty ostoihin, ne eivät ole veronalaisia
– asunto-osakeyhtiössä asunto-osakkeen omistaja maksaa huoneistosta vain omakustannushinnan, vaikka samanaikaisesti asoy vuokraa omistamiaan asunto- ja liiketiloja ulkopuolisille selvästi kalliimmalla hinnalla… siis ei kaikki edut ole veronalaista, vaikka etuja olisivatkin
P-P, olen samaa miestä kanssasi niin kauan kun osakas pelaa. Kun näin ei ole, tilanne muuttuu.
Tulee mieleen takavuosien tilanne, kun maakuntalehtien ja paikallisten puhelinosakeyhtiöiden osakkeita alettiin keräämään alehintaan. Nyt esimerkiksi Hyvinkään Golfin osake on kaupan hintaan 500 €, on ollut jo jonkin aikaa tuo osake tarjolla (ei ole siis minun osakkeeni), mutta ei käy kaupaksi. Osakasedut ovat poikkeuksellisen hyvät, eli kannattaisi tarttua.
800 pelioikeutta kertaa 500 euroa = 400 000 euroa. Jos tuolla saisi kaikki osakkeet, ei kummoisia temppuja pitäisi tehdä, että tuolle pääomalle saisi asiallisen tuoton ja rahaa jäisi vielä yli investointeihinkin.
”Yksinkertainen esimerkki tästä on vaihto-oikeus toisille kentille, joka on selvä lisäetu osakkeenomistajalle” PP
En oikein fanita tätä nopeasti yleistyvää vaihto-oikeutta. Oman kentän valinnan ykkös kriteeri on sijainti, toisena on kentän laatu. Liian usein vaihto-oikeus on kentälle joka on kaukana tai on selvästi huonompi kuntoinen. Eli haetaanko väkisin lisäarvoa osakkeen omistajalle, vai onko hallituksen pj:n kesämökki lähellä vaihto-oikeus kenttää?
Nimetönasunto-osakeyhtiössä asunto-osakkeen omistaja maksaa huoneistosta vain omakustannushinnan, vaikka samanaikaisesti asoy vuokraa omistamiaan asunto- ja liiketiloja ulkopuolisille selvästi kalliimmalla hinnalla
Tottahan sitä voi rinnastaa vaikka miten. Toisaalta asuntoyhtiöstä on oma laki, golf yhtiöstä ei. Sen voisi rinnastaa yritykseen joka jakaisi osinkojen sijaan omia tuotteitaan osakkaille alennuksella ja väittäisi niitä verovapaiksi. Mutta en viitsi vääntää moisesta. Osakkaat ovat herkkää sakkia!
En oikein fanita tätä nopeasti yleistyvää vaihto-oikeutta. Oman kentän valinnan ykkös kriteeri on sijainti, toisena on kentän laatu. Liian usein vaihto-oikeus on kentälle joka on kaukana tai on selvästi huonompi kuntoinen. Eli haetaanko väkisin lisäarvoa osakkeen omistajalle, vai onko hallituksen pj:n kesämökki lähellä vaihto-oikeus kenttää?
Niin, kyllähän ihminen useimmiten valitsee sellaisen kotikentän, joka on kohtuullisen ajomatkan päässä. Kentän laatu on monitahoinen seikka, mikä ei yhdellä sanalla aukea, joten ei siitä sen enempää.
Kaukana tai selvästi huonompikuntoinen? Tuo riippuu täysin henkilön omasta asuinpaikasta ja valitusta kotikentästä. Kaiken lisäksi kenttien kunto vaihtelee kovin paljon vuosittain, joten tuo argumentti on vähintäänkin kummallinen.
Lisäarvoa osakkaille tässä nimenomaan ollaan hakemassa enkä oikein jaksa uskoa pj:n kesämökin sijainnilla olevan suurtakaan roolia tässä asiassa, kas kun se vaihto-oikeus sovitaan vähintään kahden, usein useamman kentän kesken.
Omat valintakriteerisi ovat tietenkin sinun omiasi eivätkä keneltäkään pois. Jollain toisella on erilaiset kriteerit, ja joku jopa saattaa fanittaa vaihto-oikeuksia.
Tottahan sitä voi rinnastaa vaikka miten. Toisaalta asuntoyhtiöstä on oma laki, golf yhtiöstä ei. Sen voisi rinnastaa yritykseen joka jakaisi osinkojen sijaan omia tuotteitaan osakkaille alennuksella ja väittäisi niitä verovapaiksi. Mutta en viitsi vääntää moisesta. Osakkaat ovat herkkää sakkia!
Se on varmasti viisainta, siinä määrin kummallisia ovat nuo kannanottosi verotukseen olleet.
Ping10: En oikein fanita tätä nopeasti yleistyvää vaihto-oikeutta. Oman kentän valinnan ykkös kriteeri on sijainti, toisena on kentän laatu. Liian usein vaihto-oikeus on kentälle joka on kaukana tai on selvästi huonompi kuntoinen. Eli haetaanko väkisin lisäarvoa osakkeen omistajalle, vai onko hallituksen pj:n kesämökki lähellä vaihto-oikeus kenttää?
Hyvä esimerkki on Talman, Masterin, Pickalan ja StLaurencin vaihto-oikeus. Jokainen varmaan valitsee kotikentäkseen itselle sopivimman, mutta vaihteeksi viikonloppuisin on mukava pelata hieman kauempanakin. Tässä olennaista lienee se kenttien samantasoituus ja kohtuullinen saavutettavuus. Kun laskee yhteen myös oikeuden tuoda pelikaverin kutsuvierasehdoin, tuon edun arvo on useita satasia per vuosi.
Sen voisi rinnastaa yritykseen joka jakaisi osinkojen sijaan omia tuotteitaan osakkaille alennuksella ja väittäisi niitä verovapaiksi.
Kyse ei ole mistään ”väitteistä”, vaan verolainsäädännöstä. Jos siis osakkaille tarjotaan tuotteita alennuksella (kohtuuden rajoissa), ne eivät ole veronalaista tuottoa, eli alennus pitää liittyä tuotteen tai palvelun hankintaan, ei vastikeettomaan maksuun. Sama logiikka siis kuin esim. näissä Osuuskaupan bonus-ohjelmissa.
NimetönAvataan nyt sitten jos KL1:nkin ymmärrys lisääntyisi.
Jos yhtiö tarjoaa osakkaille parempia varausetuja, vaihto-oikeuksia jne ei verotettavaa tuloa synny. Yhtiö voi myös olla myymättä pelioikeuksia muille kuin osakkaille. Ry tai osakkaat itse voivat niitä välittää tai myydä ja kaikki ok. Siksi näin kentät toimivatkin.
Jos osakkaille tarjotaan rahallista etua esim halvempana pelioikeutena, voi etua syntyä. Se voi toki olla kovin vähäistä niin ettei sillä katsota olevan merkitystä. Putti-Possulla on silti oma tulkinta verotuksesta. Niin on mullakin mutta niillä ei sen kummempaa merkitystä ole.
Jos osakkaille tarjotaan rahallista etua esim halvempana pelioikeutena, voi etua syntyä. Se voi toki olla kovin vähäistä niin ettei sillä katsota olevan merkitystä.
Laitapa Möllikkä jotain verottajan ennakkopäätöstä kehiin, niin uskotaan. Näitä etuja on nimittäin ollut käytössä eri liike-elämän alueilla kymmeniä vuosia eikä verottaja ole koskaan niihin minun tietääkseni puuttunut. Hyvänä esimerkkinä käyköön vaikkapa lentoyhtiöiden myöntämät frequent flyer -pisteet. Ne eivät ole veronalaista tuloa, eivät edes työnantajan maksamista lennoista ansaitut pisteet:
Vai rinnastatko kenties osakkuuden avulla saatavat edut piilo-osinkoihin? Se olisi aika mielenkiintoinen yhtälö, kun kyseessä on yhtiö, joka ei jaa osinkoja lainkaan. Siinä voikin olla verojuristille homma lähteä selvittämään millä keinoin golfyhtiöiden osakkaat saataisiin pantua verolle.
Hyvänä esimerkkinä käyköön vaikkapa lentoyhtiöiden myöntämät frequent flyer -pisteet. Ne eivät ole veronalaista tuloa, eivät edes työnantajan maksamista lennoista ansaitut pisteet:
En tiedä tarkoitiko jotain muuta mutta artikkelissa kyllä lukee näin…
Verohallinnon mukaan työntekijän pitää edelleen itse maksaa veroa työmatkoista kertyvistä lentopiste-eduista, vaikka työnantaja ei sitä valvoisikaan.
Hupsis, luinpa huolimattomasti…
Kohtuullisen kauas ollaan edetty alkuperäisestä aiheesta, mahtaako siihen mitään selvyyttä vieläkään olla.
Kun kuitenkin sivuraiteilla ollaan, niin noita lentopisteitä koskevassa verohallinnon ohjeessa on mielenkiintoinen kohta.
”Kanta-asiakasohjelmaan saattaa liittyä paljon matkustaville tarjottavia tavanomaisia jäsentasoetuja, joihin ei käytetä bonuspisteistä. Näitä ovat etusija jonotuslistalla, oma lähtöselvitys (check-in), turvatarkastuspisteen nopeutettu käyttömahdollisuus (fast track), rauhallisen odotustilan (lounge) käyttö tai korotettu lisämatkatavaramahdollisuus tasosta riippuen. Näitä voidaan pitää vähäisinä verovapaina etuina.”
Nämä ovat luonteeltaan samantyyppisiä, mitä golf-kentät osakkaille saattavat tarjota. Esmerkkinä jo mainittu pidempi varausaika, bägi-varastot, ilmaiset ramge-pallot, etuja auton vuokraukseen. Sitten on tietenkin vielä kaikki yhteistyökumppaneiden tarkoamat edut, kuten kuntosalit, talviharjoittelupaikat, alennukset muilla golf-kentillä jne.
Kun golf-osakkeen vastike on tyypillisesti 500 – 1000 € / vuosi, voi näiden lisäetujen arvo olla tuota vastikemaksua korkeampi. Vaikea on kuvitella, että noista kuitenkaan mitään veronalaista tuloa saajalleen syntyisi.
Vaikea on kuvitella, että noista kuitenkaan mitään veronalaista tuloa saajalleen syntyisi.
Jos etu on merkittävä, voi siitä koitua veroseuraumuksia. Kun edut kohdistetaan osakkeenomistajaan eivätkä ne ole vähäisiä, voi tulla kyseeseen Peitelty Osingonjako. Kulutusosuuskunnat ja AsOy:t on nimenomaan rajattu soveltamisen ulkopuolelle, mutta golf oy:öön se soveltuu. Edun on siis oltava kohtuullinen suhteessa ulkopuolisille myytäviin hintoihin, yleensä alle 25%. Jos edun arvo on tätä suurempi, peitellyn osingonjaon riski on ilmeinen. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48147/peitelty_osink2/
Eikö Kultakortti ylitä tuon 25% rajapyykin monikymmenmertaisesti? Maksimissaan 175 kierrosta hintaan 165 euroa, tarjolla vain tietyille osakkeenomistajille.
”leyhytteletkö tapasi mukaan huuliasi itse keksimiesi asioiden ilmavirrassa” No tässä on leyhyttelty kun alkuperäisestä aiheesta melko kauas on menty.
Veroasiantuntijoille kysymys: Golfkenttien henkilökunta pelaa usein kentällä ilmaiseksi, maksamatta mitään greenfee ym maksuja. Syövät ns. kuormasta. Normaalitilanteessa nämä pelit kuuluvat omasta mielestäni luontaisetuina verotettavaksi, vaan tuskin näitä verottajalle ilmoitetaan?En osaa kommentoida mistä tuo 25 % mahdollisesti tulee tai perustuuko se mihinkään.
Verohallinnon ohjeessa asiaa on kattavasti käsitelty. Ohjeessa todetaan mm. seuraavaa:”Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos yhtiön osakas on osakasasemansa perusteella saanut yhtiön kanssa tekemästään sopimuksesta sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt.”
Kun kyse on golf-osakeyhtiön osakkaalleen tämän maksaman vastikkeen nojalla antamista eduista, on vaikea kuvitella, että tästä tulisi verotettavaa etua. Muiden kuin osakkaan kanssa ei vastikkeeseen perustuvaa liiketointa voi tehdä, joten vertailukohtaa riippumattomien välisiin liiketoimiin ei ole. Vastikkeen maksu ei myöskään perustu sopimukseen, joten siltäkään osin ei pykälä tulisi sovellettavaksi.
Muutoinkin tuo tilannekuvaus on sellainen, että golf-osakeyhtiön osakkaan mahdollisesti muita pelaajia paremmat edut eivät oikein sen piiriin sovellu.
Ohjeessa todetaan myös, että ”Peitellyn osingon säännöksen soveltaminen merkitsee aina viranomaisaloitteista poikkeamista veroilmoituksesta.” Golf-osakeyhtiöön liittyen ei osakkaan veroilmoituksessa ole tyypillisesti mitään, mahdollisista osakeomistusta lukuunottamatta. Verottajaa ei osakeomistuksetkaan taida nykyään enää kiinnostaa kun ovat tulkinneet, ettei golf-osake oikeasti ole ”osake”, mm. myyntitappion käsittelyn osalta.
En pidä todennäköisenä, että peitellyn osingonjaon pykälät tulisivat sovellettavaksi. Jo intressit yksittäisen henkilön osalta olisivat niin pienet, että transaktiokustannukset olisivat kohtuuttomat suhteessa verottajan keräämiin tuottoihin.
Toivottavasti eivät verohallinossa myöskään aktiivisesti tätä palstaa lue ja siten saa vinkkejä mahdollisista verotettavista kohteista.
Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos yhtiön osakas on osakasasemansa perusteella saanut yhtiön kanssa tekemästään sopimuksesta sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt
Ensiksikin tuo 25 % tulee verotuksen yhtenäistämisohjeista, johon mm. viitattu em linkissä.
Toiseksi otetaan esimerkiksi Sarfvikin taannoinen tilanne, jossa yhtiö myi huomattavalla voitolla kenttää ympäröiviä maa-alueita. Yhtiö varmaan harkitsi vaihtoehtoja, miten tällä reilulla ylijäämällä hyödytettäisiin omistajia. Vaihtoehtoja mm.
– investoiminen kenttään ja rakennuksiin
– pitämällä vastikkeet pitkällä aikavälillä kohtuullisina
– maksamalla syntyneen voiton osakkaille osinkoina
– laskemalla vastikkeen nollille ja tarjoamalla osakkaille muita rahanarvoisia etuisuuksia (esim. kuntosali jäsenyyksiä, pelilippuja toisille kentille, jne)Kaksi ensimmäistä eivät nähdäkseni olisi olleet peiteltyä osingonjakoa. Normaalisti maksetuista osingoista olisivat osakkaat maksaneet normaalit verot. Sen sijaan kolmas vaihtoehto olisi saattanut kiinnostaa verottajaa ja peiteltyä osingonjakoa olisi saatettu tutkia, jolloin mahdollisesti tuo poikkeuksellisen alhainen vastike olisi saattanut muodostaa riskin peitellystä osingonjaosta.
Piti lukaista uudemman kerran noita verohallinnon papereita. Voi olla, että sanasokeus haittaa, mutta mielestäni missään kohtaa ei mainittu, että 25 % olisi raja-arvo mainitsemassasi asiassa. Muuta käyttötarkoitusta tuolle %-osuudelle kyllä löytyi.
Sen sijaan löytyi toinen kohta, joka saattaa osin selittää, miksi tämä asia ei ole enemmässä määrin verottajan huomion kohteena.”Jos luonnollinen henkilö jättää ilmoittamatta palkkaa tai palkkiota tai muuta ansio- tai pääomatuloa enemmän kuin 5000 €, veroilmoitusta voidaan yleensä pitää olennaisesti vaillinaisena.” Kääntäen, alle 5000 € ei siis ole olennaisesti vaillinainen. Tuokin asia liittyy muuhun teemaan, mutta lienee jonkinlainen raja-arvo. Tiedä häntä.
Sarfvikista on vaikea sanoa mitään näin jälkikäteen.
En pidä todennäköisenä, että peitellyn osingonjaon pykälät tulisivat sovellettavaksi. Jo intressit yksittäisen henkilön osalta olisivat niin pienet, että transaktiokustannukset olisivat kohtuuttomat suhteessa verottajan keräämiin tuottoihin.
No jaa, lähtihän se verottaja palkintojen verottamiseenkin mukaan ja siinä vasta niitä transaktiokustannuksia syntyykin, ja kaikille osapuolille!!
Pitkän ketjun on Vesa Jaarvan (Lyyba) aloittama postaus saanut aikaan. Olisi todella mielenkiintoista meille kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille saada tietää, mitä Nordgolf on valtion osittain tukemana kehittämässä. Liittyvätkö hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkaaminen tähän projektiin? Kuten jo aikaisemmin kommentoin, 500 osakkeen lunastaminen – toivottavasti nimelliseen hintaan – on mielestäni järkevää. 2400 pelioikeutta kahden kentän yhtiölle on liikaa. Joko yhtiökokous on pidetty ja mitä siellä päätettiin?
Klubipelaajan kanssa olen samaa mieltä hänen postauksessaan 15.3. 12:00:17 esittämistä ajatuksista – analogia on vastaava kuin 90-luvun paikallisten puhelinosakkeiden keräilyssä. Esimerkkinä käytetty Hyvinkään osake 500 eur on poikkeuksellisen edullinen, mikäli golfyhtiö on velaton ja omistaa maan, jolle kenttä on rakennettu. Toki velaton osake 1 eurolla, kenttä omalla maalla, olisi vieläkin edellisempi! Jos kaikki 800 osakasta myisivät 500 eurolla osakkeensa, yhtiön ja kentän saisi 400 000 eurolla. Kentän laadukas ylläpito ja up-grade maksaisi noin 1 milj. euroa. Ensimmäisen vuoden kulut olisivat siten noin 1,15 milj euroa, mikäli osakkeiden oston ja ensimmäisen vuoden alun käyttöpääoman rahoittaisi 5 vuoden lainalla, jonka korko voisi olla jopa 15 % . Myymällä 30 000 green-feetä 50 euroa/kpl, kentän omistamisesta tulisi erinomainen business. Ja näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessa monilla kentillä. Uskon tulevaisuudessa olevan kahdenlaisia kenttiä: Täysin kaupallisella pohjalla toimivia kuten GoGolfin esimerkki näyttää, ja toisaalta golfareiden omien yhteisöjen hallitsemia, kun golf-yhteisö ylläpitää perustamaansa kenttää mahdollistaakseen oman pelaamisensa. Tällä hetkellä liki kaikki kentät ovat näiden välimuotoja, Michael Porterin teorioiden mukaan huonoin mahdollinen ratkaisu tulevaisuuden menestyksen osalta.
Putti-Possulle voin Sarfvikin osalta kertoa, ettei Sarfvik jakanut osinkoa, vaikka maiden myynnistä saatiinkin 6,8 milj eur, yli 10 000 eur/osake. Kukaan ei koskaan esittänyt missään kokouksessa osingon jakamista. Tilanteeseen varauduttiin jo paljon ennen maakauppoja – edellisten vuosien tappiot kun saattoi vähentää maakauppojen tuloista. Kun kaavoitusprosessi ja maakaupat veivät aikaa, tähän pystyi varautumaan. Tietenkin myyntivuoden vastike kannatti pitää nollana, muutenhan siitäkin tulosta olisi pitänyt maksaa vero. Lopuilla rahoilla rakennettiin uusi kalustovaja, hankittiin huippuluokan hoitokoneet, remontoitiin klubitalo, aidattiin kenttä-alue (oli maiden ostajan vaade), uusittiin vanhan kentän väylät 1 ja 18, parannettiin kenttiä, uusittiin harjoitusalueita sekä nostettiin kentän hoitotasoa.
Ketjussa on myös keskusteltu ns. peitetystä osingonjaosta, ilmeisen heikoilla tiedoilla. Ei asuntoyhtiössäkään pidetä osingonjakona, jos jätetään jostain syystä parin kuukauden vastike perimättä. Suomessa on useita asuntoyhtiöitä, joissa ei peritä hoito-, saati rahoitusvastikkeita, kun yhtiö omistaa myös liiketiloja. Eikä vastikkeettomuus tai halpa vastike ole osingonjakoa.
Ketjussa on myös keskusteltu ns. peitetystä osingonjaosta, ilmeisen heikoilla tiedoilla. Ei asuntoyhtiössäkään pidetä osingonjakona, jos jätetään jostain syystä parin kuukauden vastike perimättä. Suomessa on useita asuntoyhtiöitä, joissa ei peritä hoito-, saati rahoitusvastikkeita, kun yhtiö omistaa myös liiketiloja. Eikä vastikkeettomuus tai halpa vastike ole osingonjakoa.
Eikö asunto-osakeyhtiötä sitten olekaan rajattu tämän ulkopuolelle, kuten Putti-Possu tuossa aiemmin kirjoitti?
Sarvvikin osakkeen arvo lienee 500 000 euron arvonen, jos maa kaavoitetaan rakentamiselle.
-
JulkaisijaArtikkelit