-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Kun BF rahaa jaettiin liiketoiminnan kehittämiseen, ei korona vaivoihin. Onko golf kenttä sitten joku business? Olemus on kyllä vähän hämärä. Monien mielestä ei, golf kentän tavoite on muinaisuudessa osakkeen ostaneiden halvan pelaamisen tuki. Sellaiseen ei pitäisi verorahoja jakaa.
Varmaan golf kentästä voi tehdä busineksen.
Möllikkä: golf kentän tavoite on muinaisuudessa osakkeen ostaneiden halvan pelaamisen tuki.
Golfyhtiö muistuttaa tässä mielessä osuustoiminnallista yhtiötä, kuten S-ryhmän yritykset tai Osuus- tai säästöpankit tai keskinäiset vakuutusyhtiöt. Niidenkin perimmäinen tavoite on ollut taata jäsenilleen edulliset ja laadukkaat palvelut. Ne ovat kuitenkin kehittyneet tästä perimmäisestä tavoitteestaaan ja ihan liiketaloudellisin ehdoin tarjoavat palveluitaan myös muille asiakkaille. Siis nekin ovat yritystoimintaa … ihan niin kuin golfkentätkin.
Kun BF rahaa jaettiin liiketoiminnan kehittämiseen, ei korona vaivoihin. Onko golf kenttä sitten joku business?
Ainakin useimpien mielestä golfkenttäyhtiön pyörittäminen on liiketoimintaa, siis kuuluu BF:n tukitarjonnan piiriin. Business onkin vaikeampi määritellä, sille löytyy monia mielipiteitä, etenkin noin ulkomaisella tavalla kirjoitettuna.
Nyt onkin pakko kysyä Möllikältä, millä tavalla liiketoiminta ja business mielestäsi eroavat toisistaan? Kerro ihan omin sanoin, mieluiten kuitenkin suomeksi.
Ainakin itse näen, että perinteisen osakeyhtiömuotoisen yrityksen on tarkoitus tuottaa omistajilleen voittoa osakkeen arvonnousun ja/tai osinkojen maksun kautta. Jos viivan alle ei jää ylimääräistä, niin sitten on epäonnistuttu ja sellaista sattuu. Se että ei edes pyritä tekemään voittoa ja maksamaan omistajille osinkoja kertoo minusta kuitenkin hyvin selkeästi siitä, ettei kyseessä ole mikään muuhun yritystoimintaan rinnasteinen toiminta vaan vain osakeyhtiömuotoinen harrastuskerho. Golfkentän pyörittäminen vertautuu enemmän asunto-osakeyhtiön toimintaan kuin perinteiseen liiketoimintaan. Myönnän, että en ole perehtynyt toimialaan erityisen tarkasti, joten poikkeuksia voi olla.
Saivartelu business ja liiketoiminta termien välillä ei liene oleellista.
Business Finland tukia valui viime vuonna melko kyseenalaisiinkin kohteisiin. En tietenkään tiedä tästä tapauksesta tarkemmin, mutta vähän haiskahtaisi, että on haettu, kun on voitu. Ilman että taustalla oli todellista tarvetta tai visiota.
Oma mielipiteeni yleisesti ottaen on, että porsaanreikien etsiminen systeemistä on moraalisesti arveluttavaa ja jokaista euroa, jonka voi, ei ole pakko yhteiskunnalta kupata. En jaksa kuitenkaan isommin pillastua siitä, että osa ajattelee toisin.
Kun BF rahaa jaettiin liiketoiminnan kehittämiseen, ei korona vaivoihin.
Koronavirusepidemian vuoksi yritysten liiketoiminta on monin eri tavoin vaikeuksissa. Business Finlandin häiriötilannerahoituksen avulla yritys voi suunnitella ja kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja, jotka auttavat kriisitilanteesta selviytymisessä ja luovat mahdollisuuksia tulevaisuuden liiketoiminnalle. Rahoitusta on saatavilla kahta erilaista: esiselvitys ja kehittämisrahoitus. Kehittämisrahoitusta voi hakea myös suoraan ilman esiselvitysprojektia.
Lain mukaan Business Finlandin rahoitus kohdistuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Häiriötilannerahoituksessa kehittäminen voi olla hyvin käytännönläheistä, jos se on yrityksen liiketoiminnalle tai toimintatavoille jotain uutta. Lain mukaan Business Finlandin rahoituksella ei esimerkiksi voi korvata menetetystä myynnistä aiheutuneita tappioita.
Häiriötilannerahoitus on suunnattu yrityksille, joiden taloustilanne oli kunnossa ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa ja jotka nyt kärsivät koronaviruksen vaikutuksista. Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille, jotka ovat muodoltaan joko oy, oyj, ky, avoin yritys tai osuuskunta.
NimetönNyt onkin pakko kysyä Möllikältä, millä tavalla liiketoiminta ja business mielestäsi eroavat toisistaan? Kerro ihan omin sanoin, mieluiten kuitenkin suomeksi.
Onhan niissä eri kirjaimet. Saivartelijalle vastauksena saivartelua.
HansJaa kuvasi aika hyvin myös sen mitä itse ajattelen. Ja olin näköjään väärässä BF suhteen. No sitä sattuu.
Oma mielipiteeni yleisesti ottaen on, että porsaanreikien etsiminen systeemistä on moraalisesti arveluttavaa ja jokaista euroa, jonka voi, ei ole pakko yhteiskunnalta kupata.
En oikein näy yhteyttä laeissa tai järjestelmissä olevien porsaanreikien ja BF:n myöntämien tukien välillä. Ensinmainittuja voi lähtökohtaisesti hyödyntää ilman, että kukaan asialle mitään voi. BF puolestaan sai hakemuksia, joiden sisällön perusteella se arvioi onko hakija tuen tarpeessa vai ei. Näissä on mielestäni valtava ero.
BF:n tuesta keskusteltaessa on hyvä muistaa, miksi BF myönsi tätä koronatukea. Tässä muutama lause BF:n sivulta
Rahoitus on sekä keino elvyttää yritystoimintaa että mahdollisuus uusiin, luoviin toimintamalleihin
Rahoituksen avulla voi esimerkiksi kehittää vaihtoehtoisia tapoja toimia tilanteissa, jotka aiemmin olivat fyysisiä.Eli kun koronan iskiessä viime keväänä, haluttiin välttää irtisanomisia ja lomautuksia – ja käyttää resursseja sen sijaan uuden kehittämiseen. Erilaiset digihankkeet ovat olleet tässä varmaan päällimmäisenä. Syyt ovat siis kansantaloudellisia (vältetään lomautuksia), mutta samalla sysätään kehittämishankkeita eteenpäin. Jos on ollut kriteerit täyttävä kehittämishanke, sille on voinut hakea BF:n koronatukea, eikä siinä ole mitään vilpillistä tai moraalitonta.
Kyynikot ajattelevat, että yritykset hakevat kehittämistukia ilman mitään järkevää kehittämiskohdetta. Näitäkin varmaan on tullut, mutta suurin osa niistä on karsiutunut käsittelyvaiheessa. Minusta on relevanttia kysyä, miksi yritys käyttäisi saamiaan tukia johonkin järjettömään, kun niillä resursseilla voi tehdä myös jotain hyödyllistä. Suomi on vuoden kuluessa ottanut ison digiloikan ja tällaiset tuet ovat olleet omiaan auttamaan yrityksiä näissä pyrkimyksissä. Minusta BF:n koronatuki on yksi parhaista toimenpiteistä, jolla on hyödynnetty oikealla tavalla koronan vuoksi vapautuneita resursseja.
Nimetönmiksi yritys käyttäisi saamiaan tukia johonkin järjettömään
Varsinkin kun on riski että raha peritään takaisin. Siinä tapauksessa omat rahat olisi käytetty järjettömään.. osakkaat tykkäisivät varmasti. Tai avustusrahat älyttömään.. siinä taitaisi pallit heilua ennen pitkään.
Pelaavien harrastajien perustama ja osakkaiden investoimalla pääomalla rakennettu Golfkenttä (=golfosakeyhtiö) ei lähtökohtaisesti tavoittele liikevoittoa eikä jaa osinkoja. Tämä on usein mainittu jo ko. yhtiöiden perustamissopimuksissa sekä yhtiöjärjestyksissä. Usein golfyhtiöt määrittelevät myös toimintaperiaatteensa ns. ”yleishyödylliseksi”. Tottakai yhtiön tulee toimia ns. liiketaloudellisesti kannattavasti. Yhtiöjärjestyksessä yleensä määrätään yhtiön varojen käytöstä em. lähtökohdat huomioiden. Viime kädessä yhtiön hallitus ja yhtiökokous päättää yhtiön taloudesta ja toiminnasta,
– pääosin toimintakustannukset katetaan (yhtiöjärjestyksen mukaisesti) osakkailta veloitettavilla vuosimaksuilla (= hoitovastikkeilla jne.)
– ymmärrettävästi yhtiö saa palveluidensa käyttäjiltä (niin osakkailta kuin vierailta) myös muita tuottoja.
– myös näistä kertyneet varat käytetään yhtiön toiminnassa kustannusten kattamiseen.Käytännössä yhtiön ei kannata tuottaa voittoa (jo yhtiöjärjestyksessä voidaan rajoittaa sen tavoittelua).
– toisekseen ei olisi järkeä siinäkään että osakkaat maksavat liian suuria vastikkeita, joista syntyneestä liikevoitosta yhtiö joutuisi maksamaan veroja. (ei golfaaminen ole ihan niin haustaa että harrastuksesta maksaisi ”huviveroa”) .Koko toiminnan tavoitteena on se että golfyhtiön osakkaat saavat ”osinkona” parhaan ja edullisen mahdollisuuden harrastaa lajiaan.
Usein ja helposti ongelmia alkaa syntymään kun osakkaiden yhteisen harrastuksen vuoksi perustettu golfosakeyhtiö (yleensä yhtiön johto tai jokin osakasryhmä jne.) unohtaa toiminnan lähtökohtaiset (ja ehkä jopa yhtiöjärjestyksessä mainitut) tavoitteet.
– Se että yhtiöjärjestyksessä on määrätty lainavastikkeiden maksuvelvoite (ns. pakkovastike) ei saisi olla lähtökohtana kaikille mahdollisille yhtiön johdon business-ideoille ja investoinneille.
– toisekseen yhtiön tulisi huomioida kaikessa tuotteiden ja palveluiden tarjonnassa, hinnoittelussa jne. osakkaiden(=omistajien) edut ja viihtyvyys.
– osakkaat harrastavat, haluavat palvelua sekä viihtyä omalla kotikentällään..heille se ei ole mikään liikeyritys.Tätä periaatteellista lähtökohtaa (ja eroa liikevoittoa tavoitteleviin yrityksiin) ei saisi golfkentän johdossa unohtaa.
Gloffare, ihan oikeasti: Tiivistä, lopeta toisto ja itsestäänselvyyksien kertaaminen. Tarpeeton kursivointi veks, ja turhat sulut.
Sä käyt kommenteissasi keskustelua itsesi ja Suuren Yleisön kanssa kirjoittaen molemmille vuorosanat. Huoh…
Usein golfyhtiöt määrittelevät myös toimintaperiaatteensa ns. ”yleishyödylliseksi”.
Käytännössä yhtiön ei kannata tuottaa voittoa (jo yhtiöjärjestyksessä voidaan rajoittaa sen tavoittelua).
Onko gloffarella esimerkkejä tällaisista golfosakeyhtiöistä?
NimetönJaaritellaan nyt kun aloitettiin…
Ajatellaan että yhtiö päättäisi että osakkeen vastike on 50 euroa/vuosi. Sillä ei saisi mitään etuja. Pelioikeus maksaisi esim. 700 euroja ja niitä myytäisiin kenelle vaan, ja greenfeet olisi vain yhdenhintaisia. Kenelläkään ei olisi pelilippuja, paitsi yhtiön myymiä sarja- yms. pilettejä.
Yhtiö joutuisi ponnistelemaan tuotteensa ja sen myymisen eteen. Tavoitteena olisi tuottaa 10% voittoa josta tehtäisiin poistoja investointien mukaan ja loppu jaettaisiin osakkaille osinkoina. Osakas varmaan saisi vähentää kulunsa 50 euroa ensin ja maksaa sitten veronsa kuten kunnon kansalainen. Tästä olisi seurauksena että osakkeiden kysyntä nousisi ja voitaisiin jopa harkita osakeantia ja näin kerätä rahaa yhtiöille sijoittajilta eikä aina osakkailta..
Eihän näin tehdä. Tosin on kenttiä joissa tuo pelioikeus ja osakkeen vastike on erotettu noin. Voittoa ei tehdä joten tuo 50 euroa häviää joka vuosi.
Autan tässä vähän gloffarea, tiedot löytyvät netistä.
MASTER GOLF COURSE OY AB:N YHTIÖJÄRJESTYSHyväksytty PRH:ssa 5.4.2013
Yhtiön toiminta ei tähtää voiton tuottamiseen osakkeenomistajille.
Yhtiön toiminimi on Harjattula Golf Oy
Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen, minkä johdosta yhtiö ei jaa osakkeenomistajille tai muille voittoa (osinkoa) eikä varoja vapaan oman pääoman rahastosta.Imatran Golf Oy:n yhtiöjärjestys
Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
Eli ei tämä aivan tavatonta ole, joskaan ei kovin yleistäkään. Noin 30 yhtiöjärjestystä googlaamalla löytyi nämä 3.
Lahden lähikentistä ei mikään – Vierumäkeä lukuunottamatta – jaa osinkoa:
Lahden Golf, Lahti
18§ Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille eikä yhtiö jaa osinkoa. Yhtiön voitto on siirrettävä kokonaisuudessaan vararahastoon.Kanavagolf, Asikkala
13§ Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille eikä yhtiö jaa osinkoa. Yhtiön voitto on siirrettävä kokonaisuudessaan vararahastoon.Messilä Golf, Hollola
2§ …Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se siten jaa osinkoa osakkeenomistajille.
18§ Yhtiön tuottama voitto käytetään yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti golfurheilua edistävään tarkoitukseen.Muistaakseni myös Lahti Golf Oy:n yhtiöjärjestyksessä on määräys siitä ettei toiminnan tarkoituksena ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille. (toivottavasti tarkoituksena ei myöskään ole tappion tuottaminen osakkeenomistajille, vaikkei siitä olekaan nimenomaista mainintaa).
Ärjy: Onko gloffarella esimerkkejä tällaisista golfosakeyhtiöistä?
Golfyhtiöiden osalta yleishyödyllisyyteen liittyy ainakin pari aspektia.
Noin viisitoista vuotta sitten Golfliitto painosti (tai ainakin suositteli vahvasti) kaikkia golfosakeyhtiöitä luopumaan sidonnaisuudesta osakkeenomistamiseen, edellytyksenä pelioikeuden käyttöön ja jäsenyyteen kyseisen yhtiön kentillä.
– liiton mielestä tällainen omistajuuden suosiminen ei täyttänyt ns. yleishyödyllisyyden määritelmää.
– käytännössä likimain kaikki yhtiöt noudattivat liiton ohjeistusta.
– monet vanhemmat osakkuuteen sitoutuneet harrastajat varmasti muistavat minkälaisia seurauksia siitä aiheutui käytännössä.
– taustalla oli myös huoli verottajan asenteesta yksityisten (golf)yhtiöiden (ALV)verovapauden osalta.Loppuviimeksi tällä siirtymisellä virallisesti ”yleishyödyllisiksi yhtiöksi” ei ollut kovin suurta vaikutusta verottajan päätöksiin tai yleensäkään liiketoiminnan verollisuuteen tai verottomuuteen.
– nykyisin liiketoiminta yleensä ja yhtiövastikkeet mukaan lukien ovat verollisia maksuja.Mutta ilmeisesti likimain kaikki golfosakeyhtiöt ovat siis – yleishyödyllisiä.
– johtuneekohan siitä että verojen maksaminen katsotaan olevan yleishyödyllistä?Ehkä yleishyödyllisyyden määritelmään pitäisi löytää muitakin kriteereitä.
Verohallinnon vanhoja ohjeita..VeePeeKoo: Gloffare, ihan oikeasti: Tiivistä, lopeta toisto ja itsestäänselvyyksien kertaaminen.
Kiitos palautteesta. Olet oikeassa ja koetan jatkossa ottaa opikseni.
Edellä mainittujen lisäksi löytyi:
Hartola Golf Oy: 2§.. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se siten jaa osinkoa osakkeenomistajille.
River Golf Oy: 3§.. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa ja se ei siten jaa osinkoa osakkeenomistajille.
Ab Eke Golf Oy: 16§ Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille eikä yhtiö jaa osinkoa.
Tämä lause tarkoittaa
“Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se siten jaa osinkoa osakkeenomistajille.”
, että yhtiöllä on erittäin hankala kerätä varoja tulevaisuuden investointeihin.
Tämä myös selittää osittain golf yhtiöiden johtamisongelmat.
Lause on ilmeisesti kehitetty aikana jolloin käytiin kauppaa Neuvostoliiton kanssa.
Olisiko aika pikaisesti muuttaa toiminta, siten että Oy toimisi kuten Oy:t yleensä toimivat 2020 luvulla. Tällöin myös osakkeet olisivat halutumpia ja ehkä investointi jälkikasvulle.
Jos toiminta on pienimuotoista, niin RY toimii siihen vallan mainiointi järjestämällä esim. Saunailtoja.Uno : että yhtiöllä on erittäin hankala kerätä varoja tulevaisuuden investointeihin.
Ei se sitä tarkoita, päinvastoin. Jos yhtiön pitäisi maksaa osinkoja, ne rahat olisivat pois tulevaisuuden investoinneista. Ainakin sumu-poistojen verran pitäisi investoida vuosittain. Jos jotain isompaa halutaan rakentaa, siihen voidaan kerätä ylimääräistä vastiketta. Logiikka toimii tässä ihan samalla tavoin kuin asoy:ssä.
Tuo § tarkoittaa mielestäni sitä, että kun toimintaa rahoitetaan vastikkeilla, niin ylijäämää hyödynnetään a) joko investoimalla kenttään ja oheistoimintoihin lisää tai b) alennetaan vastikkeita. Edelleen sama idea kuin asoy:ssä – eikö?
Tuo § tarkoittaa mielestäni sitä, että kun toimintaa rahoitetaan vastikkeilla, niin ylijäämää hyödynnetään a) joko investoimalla kenttään ja oheistoimintoihin lisää tai b) alennetaan vastikkeita. Edelleen sama idea kuin asoy:ssä – eikö?
Täsmälleen.
Olisi kerrassaan hölmöä osakkaan kannalta, että ensin hän maksaa yhtiölle rahaa, sitten yhtiö maksaa tuosta rahasta veroa tehtyään voittoa, sitten osakas saa osan maksamastaan rahasta takaisin osinkona ja maksaa siitä vielä itse veroa. Toisin sanoen, osa tuon osakkaan yhtiölle maksamasta rahasta päätyisi veroina kunnalle ja valtiolle.
Uno: “Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se siten jaa osinkoa osakkeenomistajille.”
Ehkä tuon lauseen voi ymmärtää myös juuri niin kuin siinä sanotaan.
Yhtiön omistajat ovat ihan tarkoitukselle halunneet kirjata YJ:een ettei golfkenttäyhtiön tarkoituksena ole tuottaa mitään muuta kuin
– mahdollisuus golfharrastukseen=pelaamiseen ja sekin ensijaisesti kentän rakentamisen maksaneille yhtiön omistajille.
– toiminnasta aiheutuvat kentänhoitokustannukset yms on sovittu jaettavaksi tasan osakkeiden/omistajien kesken. (sekin on yleensä mainittu yhtiöjärjestyksessä).
– tottakai yhtiö tuottaa myös muita palveluita omistajilleen (klubi, sosiaalitilat, kahvila-/ravintoja, harjoittelu jne.) mutta niidenkin osalta tulisi ymmärtää ettei pelaavat omistajat halua kotikentällään maksaa yhtä korkeita hintoja kahvista, oluista, ruuista kuin mitä kaupungin kalleimmat ravintolat ja yökerhot veloittaa.
– samasta yhtiöjärjestyksen pykälästä voidaan myös johtaa että yhtiössä toimitaan ns. omakustannusperiaatteella.
– ulkopuolisilta saaduilla tuloilla kompensoidaan omistajien=osakkaiden kustannuksia.Samalla tuo em. lainattu YJ:n määräys kertoo (ja myös tarkoittaa) siitä että golfyhtiössä pitää harkita tarkkaan minkälaista liiketoimintaa yhtiö voi harjoittaa. Yhtiöjärjestyksen määräyksiä ei saa tulkita laajemmin kuin se mitä niillä tarkoitetaan. (YJ:n §:t on tarkoitettu myös osakkaiden suojaksi).
– määräys ohjaa yhtiön hallintoa, toimarin, hallituksen ja yhtiökokouksen (=osakkaiden itsensä) päätöksiä.
– on aina mahdollista että voittoa tavoitteleva liiketoiminta päätyykin tuottamaan tappioita. Silloin saattaa vastuukysymykset konkretisoitua.
– toki pitää ymmärtää että mahdolliset YJ:n vastaisen päätökset voivat olla tulkinnan- ja/tai ns. moitteenvaraisia, jopa mitättömiä jne.Kolmanneksi golfosakeyhtiön liiketoiminnasta (mitä ja minkälaista toimintaa se harjoittaa?) määrätään yleensä myös yhtiöjärjestyksen toimialaa/toimintaa koskevissa määräyksissä.
– näiltäkään osin ei yhtiön hallinnossa saa tulkita YJ:n määräyksiä laajemmin kuin se on kirjoitettu/määritelty.Kuten ”Uno” meilissään jo totesi niin ehkä olisi parempi että voittoa tavoittelematonta ja yleishyödyllistä harrastustoimintaa harjoitettaisiin muissa puitteissa kuin osakeyhtiön muodossa.
– osakeyhtiön voi varsin helposti muuttaa osuuskunnaksi, jolloin *osakkeet* säilyisivät *osuuksina*, tuottaen entiset etuudet omistajilleen. Myös osakkeisiin sitoutunut pääoma säilyttäisi arvonsa.
– muutos RY-pohjaiseen malliin olisi jo paljon hankalampi tapaus.Huom. tämä on vain mielipidekirjoitus (siis ei lainsäädännön tulkintaa tmv.)
Putti-Possu
Tuo § tarkoittaa mielestäni sitä, että kun toimintaa rahoitetaan vastikkeilla, niin ylijäämää hyödynnetään a) joko investoimalla kenttään ja oheistoimintoihin lisää tai b) alennetaan vastikkeita. Edelleen sama idea kuin asoy:ssä – eikö?Näin juuri…golfosakeyhtiön ”osingolla” katetaan ja kompensoidaan osakkeenomistajan harrastamista.
Mielestäni tuollainen rajaus YJ:ssä (= ei tavoitella liikevoittoa osakkaille) ei anna golfosakeyhtiölle oikeutta ryhtyä harjoittamaan mitä tahansa voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa.
– tottakai voidaan myydä vieraille pelimahdollisuuksia ja muitakin golfyhtiön osakkailleen tuottamia palveluita..
– ja niistä saatuja tuottoja voidaan käyttää yhtiön kustannusten kattamiseen.Olisi kyseenalaista jos golfyhtiö ryhtyisi harjoittamaan normaalia ja sen omaan toimintaan kuulumatonta liiketoimintaa.
– sekä kilpailemaan muiden ko. palveluja tuottavien yritysten kanssa jne.
– pahimmassa tapauksessa aiheutuneet tappiot (ikävä kyllä aina ei synny liikevoittoa) katettaisiin sitten osakkaille määrättävillä lisävastikkeilla.Mutta, kaikenlaista voi tapahtua..
OYL 1.luku 5 § Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisinKun OYL:n pääsääntö on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, poikkeuksesta pitää mainita yhtiöjärjestyksessä. Se ei käsittääkseni rajoita niinkään sitä, mitä yhtiö voi rajoittaa, koska sitä taas rajaa toimiala-§.
Joku voi kysyä, miksi tuo maininta on yhtiäjärjestyksessä. Minusta sen tehtävä on linjata toiminnan luonnetta ja hallitusta sekä myös yhtiökokousta. Esimerkiksi osakas ei voi esittää moitteita hallinnolle siitä, ettei yhtiö ole pyrkinyt voiton tuottamiseen. Eikä osakas voi mielestäni vaatia vähemmistöosakkaalle kuuluvaa minimiosinkoa.
Käsitys, että kentät olisi rakennettu ”aktiivisten pelaajien rahoituksella” on olemassa olevien kenttien osalta ainakin osin väärä. Aktiiviset pelaajat lienee varmasti olleet käynnistämässä hankkeita, mutta rakentamisvaiheessa useimmilla on ollut grynderi tai sen luonteisia perustajaosakkaita, joiden näkemyksillä on ollut suuri vaikutus voimassa oleviin, nykyään osittain muutettuihin yhtiöjärjestyksiin, mm. pakollisiksi yj:een kirjattu vastikevelvollisuus, joilla perustamisenaikaisten velkojenhoito ja kentän ylläpidon rahoitus on varmistettu.
Monin paikoin erilaiset osakesarjat on myöhemmin muutettu yhdenlaisiksi, ellei niiden peliosakkeeksi muuntokäytäntöä ole jo perustamisvaiheessa yhtiöjärjestykseen nykymuotoon kirjattu. Kun kaikki perustajaosakkeet on myyty ja otettu pelikäyttöön, on päädytty nykyiseen tilanteeseen. Kun nimeämättömistä pelioikeuksista (useamman pelioikeuden osake) on sovittu yhtiökokouksessa luovuttavan, on ollut aika selvää, että yritysosakkaiden näkemys pelilippukäytännöstä kenttäyhtiön kassavirran kasvattajana ei vaikuta mitenkään heidän näkökulmastaan. Sen sijaan sillä on heidän kannaltaan suuri merkitys, että saavat riittävän määrän pelilippuja jatkaakseen osakkeidensa peluutusfilosofiaa entiseen malliin – samaan tapaan, kuin käyttäessään nimeämämätöntä pelioikeutta. Em. huomioiden omien osakkeiden lunastaminen tai vastaanottaminen hallitusti ja mitätöinti tiettyyn rajaan saakka on varsin järkevä menettely kenttäyhtiön itsensä kannalta, mutta myös pelaavien osakkaisen kannalta, kuten P-P mainitsi.
-
JulkaisijaArtikkelit