-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pj:n liksa hieman alle viisi tonnia ja vara Pj:n liksa hieman yli neljä tonnia = Sotuineen 0,18 M€ / vuosi.
Tuossa työnantajan sotumaksut olisivat 60-70% työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. Isothan ne ovat, mutta eivät kai yleensä näin isot?
Pakollisia työnantajan sotumaksuja ovat sairausvakuutusmaksu (1,53 %), työeläkevakuutusmaksu (17,65%), työttömyysvakuutusmaksu (0,50%), työtapaturmavakuutus (0,70%) ja ryhmähenkivakuutusmaksu (0,07%). Jos myös lomaraha (9%) lasketaan palkan sivukuluihin, jäävät pakolliset sivukulut yleensä hieman alle 30% työsuhteessa olevan työntekijän palkasta laskettuna.
Mitä ne muut sotut tai sivukulut olisivat? Sairauspoissaolot ja muut vapaat, työterveyshuolto, …?
Lyyba: Yhtiökokouskutsussa ehdotetaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkaamista ympärivuotisiksi. Talousarviossa esitetyn palkkamenojen lisäyksen mukaan tämä aiheuttaisi noin 180.000 € vuosittaiset lisäkulut!!
P-P: Mistäköhän Vesa olet tämän 180 luvun poiminut. Nordcenterissä oleva kaverini luki tilinpäätöstä ja budjettia, joista henkiöstökulut ovat
– 903 vuonna 2019
– 899 vuonna 2020
– 1014 budjetissa 2021
Eli budjetissa viime vuoteen kasvua 115.000.Jos sivukulut lasketaan 30% mukaan, niin
pj:n liksa olisi kuusi ja puoli tonnia ja vara pj:n liksa hieman yli viisi tonnia = ’sotuineen’ 0,18 M€/vuosi.
Tai, jos 0,18 M€ olisikin vain 0,115 M€ , niin
pj:n liksa olisi neljä tonnia ja vara pj:n liksa kolme ja puoli tonnia = ’sotuineen’ 0,115 M€/vuosi.
Tai, jos palkan sijaan pj:n ja varapj:n tekemät työt korvataan palkkioina, niin ks. https://www.tuntopalvelu.fi/artikkeli/palkka-vs-palkkio-eli-tyokorvaus
Tai, voihan se palkka tai palkkio olla muunkin suuruinen, ei sitä pelkän talousarvion perusteella voi tietää.
Pari vuotta sitten Nordcenterin asioita käsiteltiin ketjussa ’Mitä tapahtuu Nordcenterissä’. Asiat tulivat silloin selviksi, joten eivätköhän ne selviä myös ketjussa ’Mitä Nordcenterissä tapahtuu?’
Hallituksen jäsenen palkkiosta menee vero, muttei (ainakaan pari vuotta sitten) työeläke- eikä sairausvakuutusmaksua, kun ei ole työsuhteessa (yrityksen työnjohdon alainen). Mutta jos hallituksen jäsen on työsuhteessa yritykseen tai sen toimitusjohtaja, niin silloin hallituspalkkio lisätään palkan päälle ja koko potti on verojen ja sivukulujen kohteena.
Kyllä tuo Harmon selittely alkoi jo naurattamaan.
Kyllä ehdotetut 2 hlön palkkiot ja hallintokustannusten kasvattaminen ovat ”Osakas Ensin” periaatteen vastaisia – tietenkin riippuu, ketä osakkaalla nyt sitten tarkoitetaan. Business Finlandilta saatu avustus on on huono argumentti tälle palkkaukselle. Ehdotus 500 osakkeen lunastamisesta ja mitätöinnistä on myös pienosakkaan kannalta kallis, mikäli yhtiö saa niistä hoitovastikkeita. Jos näin on, yhtiön tulevat hoitokustannukset kaatuvat yhä pienemmälle joukolle eli myös pienomistajille. Tuskin ”Osakas Ensin” strategian mukaista.
Se herättääkin kysymyksen hallituksen ehdotuksen tavoitteista: ollaanko NordGolf Oy:stä tekemässä jotain muuta kuin kaikille omistajille hyvää ja toimivaa golfyhtiötä? Kiinteistöliiketoiminta on asia erikseen ja se tulee pitää golf-ja palveluliiketoiminnasta erillään. Jokin tässä nyt tuoksahtaa, mutta yhtiökokouksessa toivottavasti ainakin (osa)totuus selviää.BlueJones:Odotan kirjoituksesi johdosta välitöntä anteeksipyyntöä! Perusteettomia syytöksiä ei edes nimimerkin suojasta pidä esittää. Onneksi olet poistanut tekstistäsi perusteettomia, loukkaavia väitteitä sisältävän osan.
Olen edelleen sitä mieltä, että velattoman, maapohjan omistavan golfyhtiön kannattaa lunastaa kaikki ne osakkeet, joista osakkeenomistajat luopuvat ilmaiseksi tai eurolla.
Oli sellainen asianomaisen vuodatus ja argumentointi hallituksen ehdotuksen puolesta
Blue Jones lukee Harmon kirjoituksista jotain sellaista, jota niissä ei ainakaan minun silmissäni ole. Ehkä kannattaisi Blue Jonesin lukea kirjoitukset uudelleen ja ilman ennakkoasenteita.
Forumilla kannatetaan kiivaasti vastikevelvoitteen poistamista ja sitä, että golfyhtiön pitää myydä markkinaehtoisesti kapasiteettiaan. Jos golfyhtiö ei pärjää vastikkeettomalla mallilla, yhtiö varmaankiin velkaantuu ja osakkaat hoitavat vajeen tavalla tai toisella.
Tässä ketjussa on sen sijaan yhtä kiivaasti vastustettu ajatusta, että yhtiö lunastaa ”ilmaiseksi” omia osakkeitaan. NC:n kohdalla tämä tarkoittanee, että vapailta markkinoilta poistuu kasa pelilippuja ja vuokrapelioikeuksia … ja siirtää tämän kapasiteetin golfyhtiön itsensä myytäväksi. Tämä voi merkitä sitä, että golfyhtiö ei pärjää nykyisillä vastikkeilla, velkaantuu ja osakkaat hoitavat vajeen tavalla tai toisella.
Onko näillä kahdella mallilla loppujen lopuksi juurikaan eroa?
Jos tarkoitat kahdella mallilla sitä, että osakeyhtiö voi kahdella tavalla joutua vaikeuksiin, jos olosuhteet eivät ole sen toiminnalle otolliset, niin ei tietenkään ole. Yhtiö voi ajautua konkurssiin mallista riippumatta.
Muuten en oikein ymmärtänyt tuota avautumistasi.
Tosin:
Jos golfyhtiö ei pärjää vastikkeettomalla mallilla, yhtiö varmaankiin velkaantuu ja osakkaat hoitavat vajeen tavalla tai toisella.
Tuossa tapauksessa osakkaat eivät välttämättä hoida vajetta, vaan antavat yhtiön kaatua. Siis malleilla on eroa, ja aivan helevatan iso ero onkin…
Forumilla kannatetaan kiivaasti vastikevelvoitteen poistamista ja sitä, että golfyhtiön pitää myydä markkinaehtoisesti kapasiteettiaan. Jos golfyhtiö ei pärjää vastikkeettomalla mallilla, yhtiö varmaankiin velkaantuu ja osakkaat hoitavat vajeen tavalla tai toisella.
Tässä ketjussa on sen sijaan yhtä kiivaasti vastustettu ajatusta, että yhtiö lunastaa ”ilmaiseksi” omia osakkeitaan. NC:n kohdalla tämä tarkoittanee, että vapailta markkinoilta poistuu kasa pelilippuja ja vuokrapelioikeuksia … ja siirtää tämän kapasiteetin golfyhtiön itsensä myytäväksi. Tämä voi merkitä sitä, että golfyhtiö ei pärjää nykyisillä vastikkeilla, velkaantuu ja osakkaat hoitavat vajeen tavalla tai toisella.
Onko näillä kahdella mallilla loppujen lopuksi juurikaan eroa?En tiedä onko mallien lopputuloksella eroa tai ovatko nuo esitetyt ”vaihtoehdot” edes kolikon eri puolet. Mutta ”jotain tarttis tehdä”.
Malli, jossa osakkaat ovat pakkovastikkeen orjana, hidastaa luonnollista markkinaehtoista kehitystä. Siitä kannattaa luopua jo siksikin. Velkaantuminen ei voi olla vaihtoehto loputtomiin. Toki tilanne, jossa nippa nappa määräenemmistö (härskisti) nauttii pakkovastikkeen orjien subventiosta, voi olla hankala purkaa. Siksi kannattaa todella tarkkaan miettiä millaisesta yhtiöstä hankkii osakkeen – jos ylipäätään hankkii tässä markkinamurroksessa.
Uskoisin, että omien osakkeiden lunastaminen ja sitä kautta ylimääräisten pelilippujen poistaminen markkinoilta ja hinnoittelun haltuunotto on yksi tärkeä askel kun testataan, onko yhtiöllä elinkelpoisuutta. Osakkeen likviditeetin parantaminen ja osakkaiden etujen kasvattaminen kuuluvat samaan pakettiin.
Nordcenter on hieno kenttä ja todella toivoisin sen pärjäävän. Mutta sijainti, sijainti ja sijanti ratkaisee.
* pakkovastike vs. osakkeiden lunastus
molemmissa tavoitteena on vähentää vapaiden pelioikeuksien määrää ja edetä kohti markkinaehtoisuutta – eli tilannetta, jossa
– golfosakkeet ovat aktiivisten pelaajien omassa käytössä ja
– muut pelaavat yhtiön itsensä tarjoamilla pelioikeustuotteilla
– golfyhtiö voi hinnoitella dynaamisesti pelituotteittaan ja ohjata hinnoittelulla vieraspelaajia pois ruuhka-ajoiltaPelioikeuksien lunastus ei sinänsä johda tilanteeseen, jossa osakas vapautuisi tappioiden kattamisesta. Jos osakkeita on riittävän vähän ja jos vaiheittaisen siirtymisen kautta yhtiö pystyy osoittamaan pärjäävänsä markkinaehtoisesti, tämä vastuu on siten teoreettinen.
Vastikkeettomuuden ongelma joillakin kentillä (ehkä myös NC:ssä) on se, että jos osake maksaa nolla euroa, eikä sillä ole vastikevelvoitetta ja ääritapauksessa pelituotteet ovat saman hintaisia kaikille, on helppo arvata mikä on lopputulos: Muutaman vuoden kuluttua osakkeet ajautuvat ei-golfaavien spekulanttien käsiin, joiden tavoitteet eivät ole yhdensuuntaiset aktiivigolfareiden kanssa.
AP: ippa nappa määräenemmistö (härskisti) nauttii pakkovastikkeen orjien subventiosta,
Tällä varmaan tarkoitat tilannetta, jossa määräenemmistö päättää vastikkeesta ja myös vähän pelaavat maksavat vastikkeen osakkeesta jota eivät käytä tai käyttävät vain vähän. Ei-pelaava yrittää tietenkin vuokrauksen tai pelilippujen myynnin kautta saada omansa pois, mutta jos markkinoilla on liiaksi näitä tarjolla, hintataso putoaa alhaiseksi. Samalla yhtiön mahdollisuudet myydä omia pelituotteitaan ja hinnoitella niitä dynaamisesti (siten, että saadaan käyttöä ruuhka-ajoilta hiljaisille ajankohdille) ovat olemattomat. Jos tämä ratkaistaan vastikkettomuudella, syntyy ongelma äänivallan siirtymisestä spekulanteille. Jos tämä ratkaistaan lunastamalla ylimääräisiä pelioikeuksia markkinoilta, päädytään samaansuuntaiseen lopputulokseen, mutta äänivalta säilyy aktiivigolfareilla.
NimetönOsakkeiden myynnistä saadut rahat on käytetty vuosia sitten ja ovat muisto vain. Uutta osakeantia ei voi järjestää koska entisiä osakkeita saa ilmaiseksi. Jos pakkovastike poistetaan, osakkaat ovat kentän kannalta extra etuja kärttävä joukko jotka maksavat kierroksestaan 10-15€ ja vaativat muita maksamaan 60-80€.
Pakkovastike on kätevä. Raha tulee kentälle varmasti jo ennen kauden alkua ja pelaamattomat osakkaat joutuvat hoitamaan myyntityön ja toivomaan ettei tule suurta tappiota. Ellei ylläpidetä vuokrapoolia, siinäkin hintariskin ottaa osakas.
Jos osakekauppa toimisi, ei se kenttää hyödyttäisi kuitenkaan. Pakkovastikkeella raha tulee muutenkin.
Vähän ehkä vinksahtanut systeemi mutta niin kauan kuin pelioikeuksia vuokrataan ja pelilippuja myydään, ei minua haittaa. En ikinä ostaisi pakkovastikkeellista osaketta, en mä niin tyhmä ole.
Omien osakkeiden lunastus on varmasti järkevää, saadaan äänivaltaa pelaaville osakkaille.
Että tällästä, voi tää olla toisinkin päin 😀
NC:n on ehdottomasti Suomen hienoin kenttäkokonaisuus ja ma-ke siellä on yleensä hiljasta, ehkä myös to.
Moottorien rakentaminen olisi nopein tapa menestykseen.
Lyyba: Tietääkö kukaan, onko millään Suomen golfkentällä palkallisia hallituksia?
Ei ainakaan omalla kotikentälläni. Vieraskenttien tilanne on vaikea selvittää.
Uno: NC:n on ehdottomasti Suomen hienoin kenttäkokonaisuus ja ma-ke siellä on yleensä hiljasta, ehkä myös to.
Moottorien rakentaminen olisi nopein tapa menestykseen.Hyvinhän Nordgolfilla menee ilman moottoritietäkin. V. 2020 liikevaihto oli 2,7 M€, omavaraisuus 96 % ja liikevoitto 260 k€. Monille pelaajille Nodikan sijainti myös hyvä – sopivan kaukana, jottei ruuhkassa tarvitse seisoskella. Varsinkin Espoon eläkeläisille ja ehkä monelle etätyöläisellekin sijainti on lähes optimaalinen: menomatkalla ehtii orientoitumaan peliin, paluumatkalla huonot lyönnit unohtuvat. Ei suurta vaaraa siitä, että perheenjäsenet joutuisivat epäonnistuneen pelin takia kiukunpurkauksen kohteeksi. Mieluummin siis tunnin ajomatkan päässä hienolla ja väljällä kentällä omaan tahtiin pelaten, kuin keskinkertaisella lähikentällä ruuhkassa tuntikausia kärvistellen.
NimetönHieno kenttä mutta tunti suuntaansa Espoosta on hieman liikaa minulle kun lähempänäkin on kenttiä. Vaikee keksiä mikä moottoritie tosta voisi mennä?
hARMO: Olen edelleen sitä mieltä, että velattoman, maapohjan omistavan golfyhtiön kannattaa lunastaa kaikki ne osakkeet, joista osakkeenomistajat luopuvat ilmaiseksi tai eurolla.
Tästä voi olla periaatteessa samaa mieltä..
– mutta onko osakkeiden lunastus ainoa vaihtoehto?NordCenter sijaitsee sen verran kauempana suurista asikasvirroista (=varsinainen pääkaupunkiseutu) että siellä voisi hyvinkin olla keskimnääräistä enemmän osakkaita=osakkeita kustantamassa kentänhoitoa jne.
– esimerkiksi tuo aiemmin mainitsemasi 2400 osaketta/36 reikää.
. sehän tarkoittaa sitä että kustannukset jakaantuu suuremmalle määrälle osakkaita = edullisempi hoitovastike.
– näin osakkeen hankinta olisi ns. kannattavaa vaikka pelaisi huomattavasti keskimääräistä vähemmän kierroksia kaudessa.
– osittain juuri sijaintinsa (mutta myös hienojen kenttiensä) vuoksi NC on profiloitunut paikaksi jossa on mukava käydä vierailemassa vaikka useammankin kerran kesässä.
– toisaalta NC on hieman liian kaukana ollakseen ”jokailtaiseksi” kotikentäksi jossa on mukava käydä kiertämässä työpäivän jälkeen. (esimerkiksi vrt. vaikkapa Espoossa asuvalla Sarfvik tai muut lähikentät)Mahdollisia haasteita (jopa haittaa) voi koitua ns.”heviusereista”, pelasvatpa he sitten osakkaan omalla tai vuokratulla pelioikeudella. Toisekseen on aina vaara että osakkeita siirtyy peloikeuksien välittäjille.
– toisaalta tuskinpa ainakaan Helsingin nurkissa asuva ”heviuser” viitsii ajella jatkuvasti 200 km yhden pelikierroksen vuoksi.1.) Em. lähtökohdosta (toki löytyy paljon muitakin syitä) olisi mahdollista harkita muitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja kuin osakkeiden mitätöinti. (uskon kyllä että niitä ja näitä on NC:ssä harkittu mutta kuitenkin)
– osakkeiden (ja pelioikeussien) jälkimarkkinoita parantamaan pitäisi jokaisessa golf-oy:ssä olla osake&pelioikeus-pooli.
– sen tehtävänä olisi koordinoida normaalia, sekä yhtiön sekä osakkaiden kannalta välttämätöntä vaihtuvuutta.
– en uskoi että tällainen pooli-järjesteömä olisi liian ylivoimainen rasite yhtiön hallinnolle ja sen kustannukset olisi helppo huomioida palvelun käyttömaksuina.
– poolin myötä yhtiön olisi mahdollista toimia aktiivisesti muuntamalla osakkeiden pelioikeuksia erilaisiksi pelioikeustuotteiksi.
– ehkä olisi mahdollista myös rajoittaa pelioikeuden max-kierrosmäärää silloin kun se on ulosvuokrattuna 3. osapuolen käytössä..2.) Ehkä kaikkein paras ratkaisu olisi Golfosakeyhtiön muuttaminen Golf-osuuskunnaksi.
– tämä sopisi erinomaisesti niille kentille jotka ovat velattomia, omistavat maa-alueensa ja kaikki muutkin faciliteettinsa. Joilla lisäksi on riittävän suuri määrä pelaavia osakkaita ( esim. 800-1500/18 reikää)
– osaakkeet voidaan muuntaa osuuskunnan golfosakkuuksiksi..joita käytännössä hallinnoi osuuskunta.
– osuuksia voi olla erilaisia joilla on erilaisia oikeuksia, palveluita ja velvollisuuksia jne.
– tottakai osuudesta ja palveluiden käytöstä joutuu maksamaan korvausksen sääntöjen määräämällä tavalla.Suosittelen perhtymään Osuuskuntakakiin ja sen tarjoamiin erilaisiin mahdollisuuksiin palveluiden tuottajana.
– kun koko toiminnan lähtököhtana on palveluiden tuottaminen, liikevoittoa tavoittelematta, omaksustannushintaan ja yleishyödyllisesti niin osuuskunta on paljon joustavampi hallintorakenne kuin osakeyhtiö.
– sinälllään osuusmaksu voi olla (ja usein on) paljon vakaampi ja parempi sijoitus kuin osakkeen hankinta.
– osuuskunta voi myydä palveluosuuksia ja toisaalta lunastaa niitä myös takaisin (esim. 1/2-hintaan, uudelleen myytäväksi)
– osuuksista on tarvittaessa myös helppo luopua (osuuskunta vastaa takaisinotosta)Itseasiassa osakeyhtiö on monella tapaa varsin huono ”alusta” tuottaa yleishyödyllisiä ja omakustanteisia palveluita.
– tilanne sekaantuu vielä enemmän kun samassa (ja alunperin voittoa tuottamattomassa) OY:ssä toimii myös erilaisia liiketoiminnanharjoittajia..sellaisia joiden tarkoituksena on maksimoida liikevoitto.
– siis samaa tuotetta myydään sekä omakustannushinnalla (=osakkaat ja hoitovastike) että välittäjäyritysten (mm. gogolf jne.) business-hinnpoilla ja voittoa tavoitellen.
– puhumattkaan että (voittoa tavoittelemanton) golfyhtiö ryhtyisi harjoittamaan hotelli- ja resort-businesta. (hieman hämmästryttää myös alkuvuoden esimerkki Lahden Golf Oy:n uusista liiketoimista jne.)Tulipa taas pitkä runoilu ajatusvirtaa…..mutta kuitenkin topic’in aihetta sivuten. Ja, oyydän anteeksi jos olen loukannut jonkun muun kirjoittelijan persoonaa. Sellaista olen pyrkinyt välttämään.
Uskon myös että NC:n yhtiökokouksessa tehdään hyviä päätöksiä… Niitä uutisia jääkäämme odottelemaan.
Monet forumilaiset ajattelevat pelaamista ”oman navasta lähtien” ja ajattelevat, että kaikki golfarit asuvat ja työskentelevät Helsingissä. Siitä näkökulmasta Nordcenter on varsin kaukana ajatellen työssäkäyvien iltakierroksia.
Mutta onko näkökulma kuinka yleinen? Työskentely on muuttunut ”monipaikkaiseksi”, eikä vain IT-alalla vaan myös esim. valtionhallinnossa. Sen johdosta yhä harvempi käy työssä Helsingin keskustassa, ei välttämättä asu Kehä III sisäpuolella ja työskentelee usein myös loma-asunnolta. Nordcenterin alueella on reilu 100 loma-asuntoa (+ 50 valmista tonttia) ja iltakierroksia ajatellen mukaan pitää piirtää harpilla 30 min säde, jolloin saadaan yksi Suomen tiheimmistä loma-asuntokeskittymistä.
Työskentelyn monipaikkaisuuden ja työaikojen jouston myötä pelaaminen ei samalla tavoin keskity viikonloppuihin ja arki-iltoihin klo 16-18, vaan jakautuu tasaisemmin. Kuitenkin loma-asumisen ja kotimaan matkailemisen myötä pelaaminen keskittyy liiaksi viikonloppuihin ja heinäkuulle, kun taas arkipäivinä voi olla hyvinkin hiljaista. Väljä pelilippukäytäntö on myös saanut aikaan sen, että hinnoittelulla ei ole mahdollista ohjata vieraspelaamista hiljaisempiin ajankohtiin.
Edellä mainituista syistä johtuen 2400 pelioikeutta on liikaa samoin kuin nykyinen 1500 pelioikeutta. Vuotuinen kierrosmäärä ei siis ole läheskään liikaa, mutta kentän ruuhkautuminen vuoksi kierrokset pitää saada jakautumaan tasaisemmin. Golfyhtiöllä pitää olla keinot ohjata käyttöä, markkinoinnin, hinnoittelun ja rajoitteiden avulla.
Mitä tulee gloffaren kirjoitukseen poolista ja pelioikeuksien tuotteistamisesta, järjestely on käytännössä mahdoton toteuttaa – ainakin ilman merkittäviä yhtiöjärjestysmuutoksia. Helpompi on toteuttaa järjestely siten, että golfyhtiö myy ”omaa” kapasiteettiaan. Kuten aikaisemmin totesin, osakkeenomistajat kuitenkin kantavat riskin tavalla tai toisella.
Mitä tulee golf-osuuskuntaan ja kehotukseen opiskella osuuskuntalakia, on hyvä muistuttaa, että ry-pohjaiset kentät muistuttavat varsin pitkälle osuuskuntaa. Kuten aikaisemmin forumilla on keskusteltu, osuuskunta ei ole ongelmaton – minkä vuoksi sitä ei juurikaan käytetä golfyhtiöissä eikä asunto-oy:n korvikkeena.
Taitaapi Nordcenterissä olla ainakin joitakin suurempien blokkien omistajia, joilla on ’eläköityneiden’ golfarien lisäksi halu päästä supistamaan vastuitaan- mikä golfin siirtyessä markkinamalliin on täysin ok.
Yhdistyispohjainen malli poikkeaa hyvin paljon osuuskunnasta. Vaikka sinällään yhdistyspohjainen kenttä voi toimia erinomaisesti, hyviä esimerkkejä löytyy..
Golfharrastuksen suhteen osuuskunta soveltuu oy:tä huonommin alkavaan hankkeeseen (pääomitus jne) tai velkaiseen ja/tai vähäisellä osakasmäärällä tapahtuvaan harrastustoimintaan. Kun kenttää pyöritetään pienellä osakasmäärällä ja suurilla yhtiöveloilla niin osakeyhtiömalli tarjoaa oivan mahdollisuuden sitoa osakkaat ”velkaorjiksi”, kuten aikaisemmin on jo monessa yhteydessä mainittu.
– toki jokainen osakas on vapaaehtoisesti ja omasta halustaan sitoutunut näiden ”velkapesien” maksumieheksi.
– onneksi tällaisia ”katastrofikenttiä” on Suomessa varsin vähän..ja todenäköisesti ne loputkin katoaa aikojen myötä.Silloin kun harrastustoiminnan lähtökohdat ovat ok. niin siirtyminen oy:stä osuuskuntamalliin tarjoaa omat merkittävät etunsa.
– muttei niistä sen enempää. Jokainen voi perehtyä aiheeseen jos katsoo sen aiheelliseksi.Sinällään tässä kokonaisuudessa on kysymys aika vähäisestä asiasta. Suomessa golfin harrastaminen on erittäin helppoa ja edullista..olipa sitten gf-pelaaja, seuran/yhdistyksen jäsen tai osakkaana lähes millä tahansa kentällä.
Jos/kun tulevaisuudessa harrastajien määrä vaikkapa tuplaantuu niin se tulee ohjaamaan myös golfpalveluita (tarjontaa ja kysyntää) uusiin toimintamalleihin. Ehkä niiden osalta on jotain opittu ”matkan varrella”.
– mutta sitä ja tätä kehitystä seuratkaamme.”Jos/kun tulevaisuudessa harrastajien määrä vaikkapa tuplaantuu”
Tässäpä onkin tavoitetta kerrakseen.
KPMG:n golf-surveyssa (2017) 2,6 % suomalaisista oli rekisteröityjä pelaajia. Tämä oli yksi Euroopan korkeimpia suhteellisia osuuksia. Korkein osuus oli Islannissa (5 %). Suomen edellä oli vielä Ruotsi, Skotlanti, Irlanti ja Tanska.
Eli pelaajien määrän tuplaantuminen ei liene todennäköistä.
Yhdellä mittarilla Suomi oli kärjen tuntumassa. Enemmän pelaajia per kenttä oli vain Alankomaissa
Pelaajamäärän tuplaantuminen Suomessa lienee kova tavoite..mutta Ruotsiin verrarrattuna olemme aika paljon jäljessä..
– siellä pelaajia lienee likimain 600.000 (n. 540.000 liiton jäsentä)
– meillä käsittäkseni on kaikkiaan reilut 150.000 pelaajaa.Matta, en pidä mahdottomana jos meillä olisi yli 200.000 golfharrastajaa esim. viiden vuoden päästä.
– varsinkin kun koronan jälkeen etätyöskentely lisääntynee..
. näin aikaisempaa useampi pääsee pelailemaan ja istuskelemaan terasseille päivisinkinKenttää kohden mahtuu harrastamaan n. 2000-3000 pelaajaa (joista alle tuhat aktiivia, ei tietenkään heviuser-pelaajia) joten varmasti tarvittaisiin jokusia uusia kenttiä.
– harjoituspaikkojen osalta voitaisiin mennä japanilaiseen tapaan jossa harjoitellaan useammassa kerroksessa jne.Nimetönvarsinkin kun koronan jälkeen etätyöskentely lisääntynee..
. näin aikaisempaa useampi pääsee pelailemaan ja istuskelemaan terasseille päivisinkinAi totako se etätyö onkin? Istutaan terasseilla ja golfataan? No ei kyllä ole paitsi pummeilla. Itse tein vuosia etänä, kyllä siinä joutuu painamaan hommia ja palaverit on niinkuin ennenkin.
Kyllä on taas taidettu ymmärtää hieman pieleen tuo Business Finlandin rahoitus.
Oikeissa yrityksissä rahoituksen käyttäminen vaatii älyttömän tarkkaa excel (tms.) rumbaa kuukausittain ja silti
on pelko persuksissa että takas peritään jos ’tulosta’ ei tule…Nyt kokopallokentät, jotka ei ole koronasta kärsineet keksivät kaiken maailman kehityskohteita pikapikaa. Todellista huippua oli
Tawastin etäpelailumahdollisuus kenen kanssa tahansa maailmalla tjs.Hävettää ja lujaa olla tälläsessä lajissa edes mukana !!! vmp
Tuolla oikeat urheilulajit kärvistelee ja oikeasti kärsii koronasta (mm. yleisurheilun junioritoiminta)Suomen golffareiden määrän kehitys riippuu kenttien määrästä. Mainitussa Ruotissa golfareita kenttää kohti oli KPMG:n tutkimuksen mukaan 1060 kun luku Suomessa oli 1097.
Jos siis halutaan kasvattaa pelaajien määrä noin 150 000 tasolta 200 000 tasolle, tarvittaisiin noin 45 uutta kenttää.
18-reikäinen kenttä oheistarpeineen maksaa noin 5 m€, nykykenttienkään osakkaaksi ei ole tunkua, eikä julkinen valta rahoita muita kuin noita BF huuhaa-hankkeita (siis golf-yhtiöiden osalta, muuten varmasti ihan asiallisia).
Rakentaminen siis riskirahalla, pääomalle minimituotto 10 %, eli 500 k€, kentän vuosikulut 750 k€ ja poistot 200 k€. Yhden kentän liikevaihtotavoite siis noin 1,5 m€ ja keskihinta 30 000 vuotuiusella kierrosmäärällä 50 € / kierros. Tässä hyvät parametrit lähteä kasvattamaan golf-populaatiota.
Vaihtoehtoinen tapa olisi valita ”Nike”-strategia. Aikoinaan Nike tuli mukaan golf-välineisiin järjettömiltä vaikuttaneilla panostuksilla, joita ei useaan vuoteen jos koskaan katettu golf-välineiden myynnistä saaduilla katteilla. Sen sijaan tunnetut golfarit mainostivat Niken muita tuotteita ja niiden katteilla golf-panostukset varmasti maksettiin ja jotain jäi ylikin.
Ehkäpä juuri tähän Nordcenterkin tarvitsee vahvistusta miehitykseen.
Hävettää ja lujaa olla tälläsessä lajissa edes mukana !!! vmp
Tuolla oikeat urheilulajit kärvistelee ja oikeasti kärsii koronasta (mm. yleisurheilun junioritoiminta)Jos hävettää, lopeta golfin pelaaminen.
En muutenkaan ymmärrä vuodatustasi. Eikö se ollutkaan Business Finland, joka päätti kenelle tukea myönnetään? Vai onko väärin hakea tukea, jos perusteet eivät ole (sinun mielestäsi) oikeat? Kuka toimii väärin, jos (sinun mielestäsi) perusteettoman hakemuksen perusteella BF myöntää tukea?
18-reikäinen kenttä oheistarpeineen maksaa noin 5 m€, nykykenttienkään osakkaaksi ei ole tunkua,
Oma lapsenomainen uskoni on, että tänä vuonna tullaan näkemään muutoksen tuulia ja golfin pelaaminen lisääntyy vielä viime vuotisesta. Buumin seurauksena kentät alkavat priorisoida omia osakkaitaan ja vieraspelaajille on entistä rajatummat mahdollisuudet varata aikoja (NC:n uudet linjaukset ovat merkkejä tästä kehityksestä). Moni kenttäyhtiö kirjasi aiempia vuosia paremman kassavirran, jolloin liikkumavara mm. uusille investoinneille on aiempaa isompi. Myös kenttäyhtiöt ovat valmiimpia luopumaan osasta vieraspelaajista, jos tilalle saadaan omille osakkaille parempi peliväljyys.
Ruuhkat painottuvat pk-seudulle, mutta kyllä monella maakuntakentälläkin nähdään ruuhkia. Kysyntä kohdistuu gf-hintoihin, pelilippuihin, vuokrapelioikeuksiin ja myös osakkeisiin. Riittää kun selaa pörssissä hintakilpailua kohdistuen Talmaan, Pickalaan ja Masteriin – siis myös osakkeisiin. Lähietäisyydellä on kuitenkin monta kenttää, joten ne ovat ”sitten seuraava vaihtoehto”, jos em kentiltä ei saa aikoja. Niillä löytyy myös laajennusvaraa, joten ihan greenfieldiä ei tarvitse rakentaa. Jossain vaiheessa myös se Petikon hanke voidaan saada eloon. Kaikki nämä investoinnit heräävät henkiin, jos vaan kysyntää riittää … ja hintataso muuttuu sen myötä järkevämmäksi.
Klubipelaajan laskelma toimii kyllä sijoituskohteisiin, mutta omaan harrastamiseen sijoittamisessa tulee mukaan lisää muuttujia: paljonko voin sijoittaa, jos saan sillä hyvät varausoikeudet, hyvälle ja väljälle kentälle kohtuullisen matkan päästä kotoa. Tällöin sijoitetun pääoman tuotto-% ja poistot eivät näyttele ihmismielessä isoa roolia.
Yhtä kaikki, minulla on uskoa, että golftoimiala jatkaa hyvää lentoa myös tänä vuonna, mikä näkyy ”lähes kaikessa”
P-P:n ajattelu voi johtaa siihen, että olemassaolevien kenttien osalta osakkaiden tilanne paranee kysynnän myötä. Sen sijaan uusien kenttien rakentaminen ”vanhaanmalliin” omakustannusperiaatteeseen nojaten ei vaikuta kovinkaan todennäköiseltä skenaariolta, joten jos palaajamäärää halutaan kasvattaa, vaatii se uusien kenttien rakentamista ja tämä onnistuu vain sijoittajamallilla. Tämä voisi kyllä olla koko toimialaa tervehdyttävä asia.
Toisaalta, kun lukee GoGolf-keskustelun viestejä, ei markkinaehtoinen toimintamalli kovin helposti istu omakustannusmalliin tottuneiden harrastajien ajatteluun.
-
JulkaisijaArtikkelit