26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Minkälainen on kentän hyvä lay-out ja pelattavuus?

Etusivu Foorumit Yleistä Minkälainen on kentän hyvä lay-out ja pelattavuus?

Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1301165 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Heräsi hieman ajatuksia kenttärankingin julkaisun jälkeen siitä mikä on kenenkin mielestä hyvä lay-out? Samalla mitä tarkoittaa kentän ”pelattavuus”? Toki asia on ollut esillä muutenkin kuin pelkästään kenttien paremmuuslistauksen osalta.

    Mikä on hyvää kenttäsuunnittelua.
    – pitääkö olla lyhyet siirtymät jotta kävelemällä pelaaminen olisi mahdollsimman optimaalista?
    – jopa niin että se vaikuttaa peliväylien selkeyteen ja pelattavuuteen?
    – pitäisikö väylät olla suunniteltuja siten että pelaaja voi optimaaliselta lyöntipaikalta (esim. tiibox tai väylä) valita ja nähdä seuraavan lyönnin kohteen/-alueen?
    – entä onko korotetut tiiboxit ja greenit eduksi kentän lay-out’issa?
    – pitääkö kentällä välttämättä olla lainkaan vesiesteitä? tai miten niiden vaikutus/merkitys korvattaisiin?
    – pitäisikö bunkkerit olla nähtävissä lyöntipaikoilta? vai riittääkö että ne tiedetään tai näkyvät ns. scoresaver’issa.

    Pelattavuuteen vaikuttaa tietysti moni muukin asia..
    – onko väylät ja greenit riittävän erilaisia ja onko niillä mahdollista pelata erilaisilla taktiikoilla jne.
    – pitäisikö kentällä olla sekä lyhyitä että pitkiä par-3, par-4 ja par-5 väyliä jne.

    Onko esim. hyvää suunnittelua jos/kun kentällä on useampia sokkoväyliä?
    – onko sokkoväylä vain pelkkä haaste pelaajalla, eikä sen enempää tai edes heikennä kentän pelattavuutta kun sen oppii?
    – Vaikka pahimmillaan hiemaan väylältä sivuun karannut pallo katoaa kummun taakse näkymättömiin esim. vesiesteen kohdalla..eikä lyöntipaikalta ole mahdollisuutta arvioida menikö veteen tai vai jäikö kentälle?
    – tämä tarkoittaa käytännössä ettei voida tietää mistä kohtaa pallo mahdollisesti ylitti vesiesteen rajan.
    – kilpailuissahan tällaisissa paikoissa on usein forecaddiet (tai dropping zone) jotka katsovat ja hoitavat tilanteen mutta esim. harjoitus-/tasurikierroksilla tämä voi aiheuttaa ongelmia.
    – toki on kiusallisia myös ne tilanteet jossa hyvinkin suuntaansa lähtenyt pallo katoaa näkymättömiin eikä sitä löydetä

    Edelliseen osittain liittyen olisi kiva kuulla mielipiteitä siitä paranee kentän pelattavuus jos/kun lähestulkoon kaikki raffit leikataan niin lyhyiksi ettei sillä ole mitään käytännön merkitystä jatkolyöntiin?
    – on tietysti ymmärrettävää että monilla kentillä halutaan pelaajien pallojen löytyvän helposti (vaikka olisivatkin karanneet hieman väylältä ja jopa ns. sokkopaikoihin).
    – samoin voidaan arvioida että pallo on mennyt esim. vesiesteeseen koska se ei löydy estemerkkeihin saakka lyhyeksi leikatusta raffista.
    – siis pitäisikö yleensäkään kentällä olla korkeammaksi jätettyjä raffeja, joista ei pääse jatkamaan hybrideillä tai puumailoilla ja joutuu yleensä aina lyömään lyhyen wedge lay-up’in jne.?

    Jenkkitourilla on ollut joissain tapauksissa kovaakin arvostelua siitä jos kenttä rankaisee liikaa väylän (=fairway) sivulle/ulkopuolelle karanneita avauksia jne.
    – tämä on johtanut siihen että käytännössä on vain harvoja kisoja/kenttiä joissa raffi oikeasti haittaa pallon lyömistä.
    – jokuset pitkälle lyövät ”tähdet” ovat uhanneet kieltäytyä pelaamasta tietyissä kisoissa koska pitkäksi jätetty ruoho hankaloittaa heidän mielestään liikaa pelaamista.

    Pitäisikö kentän ns ”hyvään pelattavuuteen” kuulua lyhyeksi leikattujen väylien ohella myös selkeästi erottuvat semiraffit, raffit ja jopa korkeamman ruohon alueet?
    – vai olisiko parempi jos pelkästään esteet (bunkkerit, vesiesteet, out’it jne.) olisivat rankaisemassa ja vaikeuttamassa pelaamista?

    Tämä voi olla hieman johdattelevaa, mutta itse arvostan mahdollisimman selkeästi pelattavaa kenttää. Sellaista jossa on sopivasti korkeuseroja sekä vaihtelevasti pitkiä ja lyhyitä reikiä kaikissa kategorioissa.
    – mielellään ei saisi olla yhtään sokkoväylää
    – kaikista tiiboxista ja muutenkin onnistuneen lyönnin jälkeen tulisi olla seuraava kohde (ja vaihtoehdot) nähtävissä.
    – esteitä ja bunkkereitakin saa olla paljon kunhan ne on järkevästi sijoitettuja sekä pelaajan nähtävissä ja tiedossa.
    – greenit nopeita ja haastavia. lipunpaikka tulisi kyetä hahmottamaan jo lähestymislyönnin paikalta.
    – greenit mielellään ns. vaihtelevia, nostettuja sekä tiiboxit tulisi aina olla sopivasti korotettuja
    – luonnollisesti pitää olla väylä, semi-ja tavalliset raffit leikattuna suurin piirtein oikeisiin korkeuksiinsa.
    – sitten kun kaikki em. on hyvin hoidettuna kenttä on mielestäni aina hyvä..

    Tottakai hyvät maisemat sekä muutkin pelilliset erikoisuudet korostavat kenttää ja ovat tietysti eduksi kokonaisuudessa.

    #1301173 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Hyviä yleistyksiä kentän pelattavuuteen ja layoutiin liittyen. Olen pitkälle samoilla linjoilla, mutta nostaisin joitakin lisäpointteja
    – korotetut tiiboxit ovat ratkaisu sille, että väylä näkyy paremmin ml. esteet verrattuna matalalta tiiattaessa
    – korotetut griinit ovat mielestäni hyvä ratkaisu pidentää tosiasiallista kenttäpituutta
    – raffipituus ei saisi olla sellainen, että pallot katoavat, mutta sen pitäisi kuitenkin olla pidempi kuin väylä.
    – monilla kentillä on puita tai muita ”ongelmia” raffialueella, jolloin ne vaikeuttavat lyöntiä yhtä lailla kuin pitkä raffiruoho
    – hyvään layoutiin kuuluu niin lyhyet siirtymät, että kentän voi pelata kävellen
    – sokkoväyliä ei saisi olla tai jos on, pallon pitää olla löydettävissä

    Esteitä saa ja pitää olla, eli kenttä ei saisi olla liian helppo. Minusta on parempi, jos kenttää on vaikeutettu esteillä yms. sen sijaan, että vaikeus tulisi pelkästään kentän pituudesta ja griinien kovuudesta/nopeudesta. Erinomainen kenttä sisältää ”risk & reward” väyliä, eli väyliä, joissa voi valita myös turvallisen reitin. Tällaiset kentät ovat erityisen sopivia reikäpeliin ja joukkuepeliin. Lisäksi ne mahdollistavat pelin nautittavuuden myös aloittelijoille.

    Esimerkki hyvästä ”risk & reward” väylästä on Nordcenter Fream 8 par5, jossa takatiiltä pitää pallo saada hyvälle makuulle, jotta kakkoslyönti griinille veden yli ja pysähtymään lipun lähistölle. Klubituupparille kakkoslyönti sataan metriin, josta veden yli lipulle. Lyhytlyöntinen voi lyödä kolmoslyönnin griinin oikealle puollelle, josta pääsee chippaamaan griinille.

    gloffare: kiusallisia myös ne tilanteet jossa hyvinkin suuntaansa lähtenyt pallo katoaa näkymättömiin eikä sitä löydetä

    Tästä olen täysin samaa mieltä – ehkä eniten harmittava tilanne golfissa. Sen lisäksi tietenkin tilanteet, joissa sokkoväylä aiheuttaa todellisia vaaratilanteita.

    #1301174 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Ei ehkä liity suoraan pelattavuuteen, mutta mielenkiinnon säilymiseen kierroksen aikana: ”yhden jekun” kentät voivat käydä vähän puuduttaviksi. Pari esimerkkiä: Salossa (muistini mukaan) sama oja tulee vastaan vähän turhan usein, ja aina sillä ajatuksella, että lyönkö yli vai jätänkö eteen. Revontuli taas on maisemiltaan upea, mutta itse peli on vähän sitä, että vuoroväylin mennään sama mäki ylös ja sama mäki alas.

    Itse kaipaan vaihtelevantyyppisiä väyliä jotka haastavat monipuolisesti. Saa olla sokkoväylä tai parikin, kunhan ovat järkeviä niin että pallo sitten löytyy eikä sokkopaikassa tarvitse käydä parinsadan metrin kierrosta kurkkaamassa, että mitähän siellä oikein on. Taustamaastossa oleva tähtäysmerkki on sokkoväylällä ihan ehdoton.

    Mielestäni hyviä kenttiä näillä kriteereillä ovat ainakin Wiurila, Kanavagolf, Lakeside, Kartanogolf.

    #1301175 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    – Lyhyet siirtymät, selkeät, loogiset opasteet
    – Kentän pitää olla ”tilava”, yleinen ongelma on että tonttia/lääniä ei ole tarpeeksi
    – Raffit lyhyenä jotta pallot löytyy
    – Ei sokkolyöntejä
    – Vesiesteitä saa olla
    – Ei liian mäkinen jos pelataan kävellen, vaihtelevuutta pitää toki olla, sopivasti korkeuseroja siis

    #1301191 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Minäkin laitan reilun 30 vuoden peli kokemuksella omat huomioni pelattavuudesta;

    – ei sokkolyöntejä
    – ei about 90 asteen doglegejä, jotkut kun aina yritävät oikaista = turvallisuus, näkyykö 100varmasti ettei pallon alle jää ketään?
    – ei vedestä pehmeitä alueita lyhyeksi leikatuilla alueilla
    – kaikki greenit ovat nopeudeltaan samanlaisia
    – kaikki väylät keskenään ainakin jonkin verran erilaisia ettei tule tunnetta että montako kertaa tämä väylä on jo pelattu = vaihteleva layout, ylämäkeä, alamäkeä, lyhyitä väyliä, pitkiä väyliä, ja kaikkea siltä väliltä
    – kunnolliset ja selkeät opasteet siirtymistä seuraavalle teelle
    – opasteet teeboxin vieressä pelattavasta väylästä, josta käy ilmi esteet ja väylän muoto että pituus yms muitakin mittoja vois olla sekä opasnuoli mihin suuntaan seuraava teeboxi greeniltä lähtiessä on
    – ei liian pitkiä siirtymiä
    – ja tärkeänä myös etteivät teeboxit ole liian lähellä mitään greeniä
    – väylät rytmitetty sopivasti jotta peli sujuu, ei esim useampia nopeasti pelattava väylä ja sitten väylä jossa pelaajilla on ongelmia ja ryhmät selviytyvät siitä keskimääräista peliaikaa huomattavasti hitaammin = ruuhkaantuu ja tulee odotusta tälle väylälle
    – aloitusväylä suht iisi jotta saa hyvän tunteen heti kierroksen alkuun eli saa helposti itselleen hyvän tuloksen myös korkeammalla tasoituksella
    – lopetusväylä myös sellainen josta jää kierroksesta hyvä fiilis – ei mitään monsteria lopetukseen
    – kiva jos 9:n jälkeen olisi klubi tai kioski tms vastaava pikku suolaisen tai juoman tankkaamiseen
    – ei välttämättä sitä pakollista 10 minuutin taukoa edelliseen viitaten, tosin tämä herättää aina paljon keskustelua

    – tässä en nyt puuttunut kentän kuntoon joka on itsestään selvyys tämänkin otsikon alla evätkä nuo huomiot olleet missään tärkeysjärjestyksessä.

    Miltä kuulostaa ?

    #1301193 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Hyvin kierroksen draamaan istuvat sokkolyönnit ovat huikeita, esim Lahinchin täysin sokko par 3 tai North Berwickin lähestyminen 14. Greenille (”Perfection”).

    Tärkeintä kentän layoutissa ja designissa on riittävä leveys joka mahdollistaa eri tulokulmat griineille ja tätä kautta strstegisen pelaamisen tuulen ja lipunpaikkojen mukaan: ”width and angles”. Ja ennenkaikkea hyvin muotoillut ja bunkkeroidut griinikompleksit runsaine run-off alueineen ja erilaisilla lipunpaikoilla.

    #1301342 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Golferman taisi kirjata oman näkemykseni liki tarkalleen, tuommoinen kenttä olisi täydellinen. Vaikea vain toteuttaa, koska maasto määrittelee raamit aika pitkälle.

    #1301343 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Hyvin kierroksen draamaan istuvat sokkolyönnit ovat huikeita, esim Lahinchin täysin sokko par 3

    En kyseistä reikää tunne, mutta aikanaan Anolassa oli kerrassaan hassunhauska reikä, jossa pallo lyötiin ladon yli. Se oli varmaan semmoinen 80-90 -metrinen par3, mutta tiipaikalle viheriöstä näkyi vain reuna. Paikallisten mukaan kyseessä oli ’sykolookinen este’…

    Talman Laakson vanha kakkonen oli takimmaisilta tiipaikoilta sokkoväylä siinä mielessä, ettei viheriötä sieltä nähnyt. Toki sen näki vähän edempää, mutta kai senkin voi laskea sokkoväyläksi. Ajatuksena kaikki sokkoväylät ovat mielestäni golfiin sopimattomia, mutta tietyillä reunaehdoilla ne voivat olla todella huikeita kokemuksia. Niin oli myös tuo Laakson reikä, joka nykyään toimii harjoitusviheriönä. Hiljaisena aikana niiltä vanhoilta tiipaikoilta voi käydä tuuppimassa palloja griinille ja elää tuon vanhan reiän tunnelman uudelleen. Suosittelen.

    #1301344 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Far and Sure: Tärkeintä kentän layoutissa ja designissa on riittävä leveys joka mahdollistaa eri tulokulmat griineille ja tätä kautta strstegisen pelaamisen tuulen ja lipunpaikkojen mukaan: ”width and angles”.

    Tässä kohdassa meidän näkemyksemme mitä ilmeisimmin eroavat, siis jos ymärsin tuon kirjoituksesi oikein.

    Minun mielestäni hyvä reikä on sellainen, joka vaatii pelaajalta erilaisia lyöntejä nimenomaan tuulen ja reiän sijainnin suhteen. Hyvin leveä väylä ei vaadi pelaajalta samaa kuin kapea, johon ensin pitää osua oikeaan kohtaan (tai ylipäätään…) ja vielä sen jälkeen sopivalla lyönnillä saada pallo viheriölle hyvään paikkaan. Toisin sanoen, pelaajalla tulee olla riittävä lyöntivalikoima kattamaan erilaiset olosuhteet.

    On toki täysin selvää, että hyvän reiän kriteerit vaihtelevat pelaajien taitotason mukaan. Uskon aika monen olevan mielissään, jos avaukselle on paljon tilaa.

    #1301346 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tarkoitan sitä että leveä väylä mahdollistaa esim riskinoton esteen puoleiseen reunaan, josta helpompi tulokulma griinille, tai helpon avauksen josta vaikeampi kulma griinille.

    Kuten Old Coursella.

    #1301347 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Millä reiällä Old Coursella tarkalleen ottaen?

    Yleisellä tasolla ymmärsin mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä.

    #1301353 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Golferman: – lopetusväylä myös sellainen josta jää kierroksesta hyvä fiilis – ei mitään monsteria lopetukseen

    Aika monta kohtaa voin kuitata Golfermanin listasta, mutta tuo lopetusväylää koskeva ranskalainen jäi pohdituttamaan, varsinkin mikä on ”monsteri”

    Esimerkiksi:
    – Kytäjän SE on usein Suomen upeimmaksi äänestetty lopetusväylä, par5 takatiiltä 475 m, mutta monelle silti aika haastava. Miinuspuolena toki klubitalon näköyhteys puuttuu
    – Nordcenterin Fream 18 on myös yksi ylistetty lopetusväylä: pitkälyöntiset yrittävät ratkaista kisaa kahdella tikulle, mutta terassilta voi seurata, kuinka sattuu ja tapahtuu
    – Sarfvikin uuden kentän 18 on varmaan monsteri par3, mutta silti hieno upean kentän päätöväylä

    Entä ET:llä:
    – Mikko pelasi Kiinassa uusintaa lyhyeksi viritetyllä par4 väylällä, jossa voittaakseen piti yrittää yhdellä griinin kanttiin
    – Kalle pelasi uusinnan Sveitsissä ja 18 oli varsinainen monsteri. Vaikea kuvitella hienompaa näyttämöä 5 hengen uusinnalle
    – Entä ensi Race to Dubain finaali, näyttämönä Jumeirh Earth, jonka 18 väylää halkoo näyttävä puro. Muistamme Stensonin vuoden golflyönnin kahdella spoonilla päälle.

    Tässä 6 esimerkkiä maailmanluokan päätösväylistä ja kaikki täysin erilaisia, kaikilla luonnetta, mutta myös monstereiksi voi nimittää (?)

    #1301354 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tarkoitan sitä että leveä väylä mahdollistaa esim riskinoton esteen puoleiseen reunaan, josta helpompi tulokulma griinille, tai helpon avauksen josta vaikeampi kulma griinille.
    Kuten Old Coursella.

    Mitä Old Coursea mahdat tarkoittaa? St Andrewsissa ainut este on se oja ja silta siinä alussa (ellei oikean puolen tietä tai poikki kulkevaa kävelytietä lasketa esteeksi). Muutenhan lähestyminen on ihan pelkkää väylää, vaikka toki lähestymiskulmalla on merkitystä.

    #1301367 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Käytin tässä myös bunkkereista nimitystä este. Pahoittelut.

    Hyvä esimerkki on väylä 14. jolla perinteisesti ajatellaan olevan 4 eri pelilinjaa.

Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
Vastaa aiheeseen: Minkälainen on kentän hyvä lay-out ja pelattavuus?

Etusivu Foorumit Yleistä Minkälainen on kentän hyvä lay-out ja pelattavuus?