-
JulkaisijaArtikkelit
-
Partin rakennusprojekti topic innoitti pohtimaan. Itse olen pelannut 2v. hcp on 18,0. Keväällä (hcp 29,5) hankin Comboraudat + käytetyn 90 luvulta olevan bladesetin. Mottoni on ollut, että maila opettaa miestä(pron lisäksi). – en usko, että 40:senä aloittanut olisi kehittynyt tämän nopeammin kehäpainoisilla -bladet todella ohjaavat puhtaaseen osumaan, rauhoittavat svingiä ja antavat välittömän palautetteen. – ovat kauniit ja tehokkaat, herättävät itseluottamusta -Melkeinpä olen sitä mieltä, että combosetin sijaan suosittelisin rohkeasti bladejen hankkimista, harrastukseensa vakavasti suhtautuvalle KOMMENTTEJA!
NimetönKIITOS Pulli-Paavo !!
Olinkin jo miettynyt että millä verukkeella hankin itselleni uudet mailat nykyisen combo setin tilalle.
Nyt ei tarvi enää miettiä. Odotellaan maila uutuuksia ja sitä että kevät koittaa testailun merkeissä, nyt pitää keskittyä viimeisiin kierroksiin, eikä enää mailavalintoihin.
Ensi vuoden GCHI kisassa näillä näkymin paljon bladehenkistä jengiä??
Syksyn 2002 keskustelu täällä bladeista ja kehäpainotteisista innosti minutkin ostamaan käytetyt bladet talviharjoitteluun. Jo ensimmäinen hallikeikka bladeilla tuntui tosi hyvältä, enkä sen jälkeen ole enään pelannut kehäpainotteisilla. Kuten niin moni asia voi mennä vähän överiksi meni tämänkin. Nyt kotona on viisi settiä bladeja, vanhimmat 80-luvulta ja uusimmat tältä vuosituhannelta. Kaikki mailat toimivat kyllä ihan hyvin, mutta kai viisi settiä on jo vähän liikaa. Laitan jossain vaiheessa tuonne pörssin puolelle ilmoituksen mitä on myynnissä.
Yritäpä keksiä yksikin hyvä syy myydä kauniit bladet pois, paljon helpompaa on keksiä syy ostaa pari settiä lisää. Annoit minulle juuri oikeutuksen hankkia lisää.:)
…ja hyvää vauhtia 🙂
Ohessa listaa yhden jenkkiläisen golfholistin mailahankinnoista tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, eli tilanne heinäkuun alussa:
Titleist 690cb, 3-P
Titleist 681, 3-P
Mizuno MP 30, 3-P, Project X 5.5
Nike Pro Combos, 3-P
Callaway X-16 Pro Series, CWR Tour Stiff 3-P
Titleist 681-T’s, S-400, 2-P
Taylor Made Firesole Irons, 3-P
Tourstage X Blades, 3-P
Miura CB, 3-6
Bridgestone MR-23’s, 2-P
Taylor Made 200 Tour 13º smooth top
Bettinardi DASS Newport Putter
Scotty Cameron 1.5 Proto
Tourstage TS-202’s, 3-P
Titleist 983K
Scotty Cameron Laguna 2.5
Tom Slighter Putter
Ping i3+ Blades WRX, 3-P, M/B wedges
Titleist 690.mb, 3-P For Sale
Bidwell Leather Grips
Fourteen 858 2 iron
Titleist 680, 3-P
Blade Golf x380 Driver For Sale
Vokey Black Tour Chrome wedges, 52 and 58
Titleist 970 15º Silver Top
Blade Golf Miura CB-1005 protos, 2-P For Sale
Callaway X-16 pro series, with x100 shafts, 3-P
Titleist 983E, 9.5º with GDGS6 Stiff
Cobra SS Irons, 3-P
Ben Hogan Apex Pro, 3-P
Bob Vokey Staff Bag
Titleist 690.cb, 3-P
Ping ISI Tec WRX Driver
Sonaratec SS-02 3 wood
Scotty Cameron Hand stamped Tour Putter
Callaway Steelhead III 15° with GDGS6 Stiff
Taylor Made Rac CB/MB combo with x100’s, 3-P
TM R500 Bag
TM R510TP, 10.5º with Fuji 757 S
On the way:
Titleist 983K with DGX 100
Titleist 980F 15º strong with DGX-100
Titleist 690.mb, with DGX 100 (again)
Ööööö… Totaaaa…. Siis tää jenkkikaveri laittaa sitten aika tuhdisti rahaa golfkamoihinsa… Mä luulin että mulla lähti mopo käsistä kun ostin vähän aikaa sitten TM r510TP:n vaikka titun 983E:ssä ei ollut (eikä oo vieläkään…) mitään vikaa.
Mulla ehkä on vielä toivoa, kun mulla on vaan kahdet raudat nurkissa…
Apropoo… kiinnostaako ketään ’melkein’ bladet Hoganin Apex plussat? r7:ssa TT varsi, kun katkenneen tilalle ei saanut Apexia, ja pw:n varsi kaipaa vaihtoa. Muuten hyvät. Ja ihan tarpeeksi vaikeat satunnaiselle sunnuntaigolaajalle.
Tuolla jenkki kaverilla tuntui olevan mailoja amerikkalaiseen tyyliin. Laskin omat mailat eikä niitä kertynyt kuin 115. Kommenttisi, että olisin kehittymässä holistiksi hyvää vauhtia, ei pidä paikkaansa. Viime maanantaina Paddingtonilla oli autossaan Hoganin blade setti, jota hän tarjosi minulle, mutta kylmän viileästi totesin, että ’kiitos, ei tällä kertaa’. Paddingtonilla on ilmeisesti aina vähintään yksi blade setti autossaan niin sanottuja ’holisteja’ varten.
Voisin olla tetsa kiinnostunut hoganeista jos kyseessä on stiffit. Omat on tällä hetkellä retkut mutta tuntuu että ruista on sen verran ranteessa että… no joo…
Ja sitten vastaan vielä kysymykseen: Useasti bleidien lavat ovat pienet mikä ei herätä luottoa pappojen silmissä. Ja jos vielä tiedostaa itselleen tämän bleidien ’vaikeuden’ kesken kierroksen niin pelistä saattaa kadota se nautinto.
Itse tykkään bleideillä lyömisestä
Onko oikea lyönti joku itseisarvo? ’Lyöntisi oli kyllä suora ja pitkä, mutta se oli väärin lyöty’.
Bladet kyllä murtavatkin sen itseluottamuksen kun huomaa että pallo ei lähde enää vahingossa vinoon vaan vahingossa suoraan…tai haluttuun suuntaan kaartamaan.
Takavuosina ei muita ollutkaan kun bladeja. Ja ajettiin minillä, kuplalla ja luupää datsunilla. Mutta hommat on niistä ajoista kehittynyt. Jos on ahne hyvän tuloksen perään, kehäpainotteiset ym. helppoutta lisäävät ominaisuudet varmistavat välineiden puolesta mahdollisimman hyvän tulokset. Jos taas haluaa lyödä absoluuttisen oikein(?), bladet kyllä kertovat heti kun se ei onnistu, ja toisaalta sen huomaa kyllä kun se onnistuu.
Mutta sen sijaan että epäonnistuneen lyönnin toteaa puutuneista sormistaan, se kannattaa tarkkailla mieluummin pallon lentoradasta.
Sitäpaitsi, Pulli-Paavo, olisit kehittynyt pelaajana vähintään samaa tahtia millä tahansa kepeillä. Se on miehestä kiinni, ei välineistä.
Niissä on apex 4 -varsi. Siis vastaa about tt dg s300:sta. Ja kuten sanoin niin noihan ei oo varsinaiset bladet vaan niissä on (pieni) cavity. Fiilistä kyllä on silti vaikka muille jakaa. Jos kiinnostelee edelleen niin mut tavoittaa (joskus pienellä viiveellä…) osoitteesta tetsa.golf@suomi24.fi
Puhutaan paljon että hyvän osuma tuntuu bladeissa paremmalta kuin kehäpainotteisissa…ei pidä paikkansa..
Parille PGA-tourin pelaajalle tehtiin 90 luvulla ns. ’sokkotesti’ eli he löivät bladeilla sekä kehäpainotteisilla tietämättä kumpi maila oli kyseessä.. Tuloksena oli että kukaan ei osannut erottaa bladeja kehäpainotteisista mailoista! (tämä tosin pätee vain silloin kun osuu hyvin palloon..kyllä huonoissa osumissa eron huomaa…) Että sillai!!
Oliko testi ihan varmasti blade/kehäpainotteinen? En nyt ole kummonen pelaaja itsekään, mutta uskallan väittää erottavani nuo lyödessä koska tahansa. Nehän nimenomaan tuntuu erilaisilta.
Ettei vaan olisi ollut se testi missäyritettiin erottaa taotut/valetut?
Enpä oo minäkään koskaan kuullut tollasesta sokkotestistä, jossa testataan bladeja ja kehäpainotteisia. Siitä valetut/taotut testistähän on ollut enemmänkin puhetta, jossa eroja ei löytynyt. Taitaa kaveri sekoittaa asiat!?
No miteköhän tämäkin ’sokkotesti’ olisi toteutettu? Kyllähän bladen ja normaalit lapiot erottaa mistä kulmasta tahansa ja tuskin ne kuitenkaan silmät kiinni on lyönny vaikka proita onkin… 🙂
Eli eiköhän se ollut se valettu/taottu.
Juuri hyvässä osumassahan se ero piilee. Kehäpainotteisilla ei ss osumaa tunne lähes ollenkaan kun taas bleideilla on maukas napsaus
joo oon väärässä.. siis taotut/valetut…
sori
Ekat mailani olivat kehäpainotteiset ja siitä olen siirtynyt bladeihin. Tieto (tai luulo) siitä että maila toimii ja on kiva lyödä vaikuttaa minun suoritukseeni positiivisesti. (Toinen juttu oli se että en enää yritä käyttää liian pientä mailaa…)
Joka tapauksessa bladet ovat kauniit ja toimivat – suosittelen.
Mulla on nyt selkeästi käsitteet menneet hieman sekaisin, eli voisiko joku palstan experteistä ystävällisesti selventää tätä juttua… Eli olen luullut että raudat jaetaan karkeasti kahteen ryhmään; taottuihin ja valettuihin, näitä taottuja olen kaikki nämä vuodet (12 kpl) kutsunut baldeiksi. Nyt kuitenkin olen mm. tästä ketjusta päätellyt että kaikki taotut mailat eivät olisikaan bladeja??? Olen neljä kesää pelannut taotuilla, ns. cavity back-mailoilla ja koko ajan puhunut bladeista – olenko siis tehnyt itsestäni naurettavan? Voisiko joku asioista tietävä hieman selventää tätä mailaterminologiaa, tack.
Kaikki taotut mailat eivät ole bladeja, eikä kaikki bladet ole taottuja 🙂
Lavan suunnittelun ja ulkomuodon kannalta on olemassa käytännössä kaksi pääryhmää: yksi on kehäpainotteiset, eli CB-raudat ja toinen ryhmä on MB-raudat. Bladet ovat aina MB-rautoja, eikä koskaan CB-rautoja.
Blade ymmärretään yleisesti klassisena MB-rautana, eli esimerkiksi Mizunon MP 33 on blade. Blade ei tarvitse välttämättä olla kiiltäväksi kromattu. Pingillä ei ole yhtään bladea, vaikka tälläinen tyyppimerkki on heillä käytössä. TM:n RAC MB on vielä blade, vaikka siellä ne kolot lavan takana ovatkin. Titun 990:ä ei yleisesti enää mielletä bladeksi ulkonäoön takia, vaikkakin on valettu MB.
Jotkut sanovat, että heidän rautansa ovat ’melkein bladet’ tai ’puolibladet’, koska kehäpainoisuutta on vain vähän. Ei ne ole ollenkaan bladet, vaan yksinkertaisesti kehäpainotteiset.
Valmistusmenetelmä on sitten kokonaan toinen juttu, eli onko lapa valettu vai taottu ja millä menetelmällä.
Hauska huomata että asiassa muillakin hiukan väärä käsitys mikä on blade ja mikä ei.
Löytyykö joku linkki jossa selvästi kuvan avulla selviäisi tämä asia?
Kiitos asiantuntevasta, pikaisesta ja erittäin selkeästä vastauksestasi! Onneksi otit esiin tuon Pingin – heidän tyyppimerkintä ’blade’ oli hieman mielessäni äskeistä kirjoittaessani. Ja nöyrin anteeksipyyntöni kaikille palikavereilleni vuosien varrella – puheeni bladeista on johtunut puhtaasta ja loppumattomasta tietämättömyydestäni ilman brassailutarkoitusta!
PS. Hörhö, onko oikein puhua ’taotuista raudoista’ vai olisiko parempi pitää vaan pää kiinni? 😉
Ohessa golfclubreview.com:n mitä on blade.
Laitan varmuuden vuoksi linkin tähänkin:
Esimerkiksi Titun Forged 670 ja Forged 690.MB ovat bladeja, mutta taottu Forged 690.CB on jo kehäpainotteinen.
Oheisella linkillä kuvat mailoista.
http://www.titleist.com/irons/default.asp
Lue lisää: http://www.titleist.com/irons/default.asp
Blade myyttejä!
Ensimmäinen myytti on bladen äärettömän pieni sweet spot. Kehäpainotteisilla lavoilla on suurempi hitausmomentti lavan massakeskipisteen suhteen kuin bladeilla. Eli huonolla osumalla kehäpainotteisen lavan suurempi hitausmomentti vastustaa lavan kääntymistä. Tämähän on selvä asia, mutta moni unohtaa, että tavalisellakin mailalla (bladella) on melko suuri hitausmomentti, joka syntyy siitä että lavan kannassa (hoselissa) on massaa ja tämä ylimääräinen massa joudutaan tasapainottamaan lavanmuodolla. Lapa on matala varren lähellä ja korkea kärjessä. Tämä lavan kannassa ja kärjessä oleva massa aikaansaa tavallisellekin mailalle (bladelle) hitausmomentin, joka riittää normaaliin golf lyöntiin.
Toinen myytti bladen ja helppojen kehäpainotteisten mailojen ympärillä on lavan koko. Monet sanovat ettei tuollaislilla pienillä lavoilla osu palloon. Kuitenkin speksejä tutkittaessa koko ero ei ole kovin merkittävä. Esimerkikksi rauta 5 blade lapojen pituus on siinä 74-75mm ja kehäpainotteisten mid size lapojen vastaavasti 79-80mm, eli 4-6mm pidemmät (n. 7%). Mid size lavan massakeskipiste on siis noin 2-3mm kauempana mailan varresta. Useat mid size lavat ovat myös samalla korkeammat, jolloin niiden kokonaispinta-ala tulee aika paljon suuremmaksi ja ne näyttävät huomattavasti suuremmilta kuin oikeat mailat (bladet) ja herättävät ehkä näin enemmän luottamusta ’keskiverto’ pelaajassa.
Eli mid size kehäpainotteisten mailojen helppous on enemmän pelaajan mielikuvassa kuin fysiikan faktoissa ja tämähän on vain minun mielipiteeni.
HV, Mielipiteesi vastaa omaa kokemustani tämän kauden bladeilla pelaamisen jälkeen. En vaihda hevillä takaisin kehäpainotteisiin.
Olennaista on löytää oikea varsi ja swingweight osumakuvion saamiseksi keskelle lapaa.
-
JulkaisijaArtikkelit