-
JulkaisijaArtikkelit
-
En tiedä tuosta PG:n värkin laillisuudesta, mutta videon perusteella näyttää, että tuolla tekee kyllä helposti vahinkoa reiän reunoihin.
videon perusteella näyttää, että tuolla tekee kyllä helposti vahinkoa reiän reunoihin.
Olen kuullut, että kuukauden koekäytön perusteella pelko reiän reunojen vahingoittumisesta on osoittanut turhaksi, mutta kehitystyötä värkin kestävyyden parantamiseksi vielä jatketaan.
Miksi se värkki rikkoutuu? Mikä sen rikkoo?
En tiedä. Sitä minäkin ihmettelen. Ehkä liian ohut, paksuus vain n. 2 mm, mutta vaikutti käytössä silti hyvin kestävältä.
Rikkoutuminen voi yleensä johtua kolmesta eri asiasta: kemia, mekaaninen tai lämpötila. Tässä oletettavasti on kyse tuosta keskimmäisestä, ts. värkki rikkoutuu käytössä juurikin sen käytön vuoksi, mutta miksi? Rikkooko reiän vaihtaja sen touhutessaan? Kanittaako värkki reiän sisäreunaan tankoa nostettaessa vai kenties reiän reunaan sitä paikoilleen laitettaessa? Johtuuko rikkoutuminen väärinkäytöstä?
Jäämme kuulolle.
Kanittaako värkki reiän sisäreunaan tankoa nostettaessa vai kenties reiän reunaan sitä paikoilleen laitettaessa?
Laipan halkaisija on vain 80 mm, joten kanittaminen on mahdollista lähinnä vain tahallaan niin tehtäessä. Kanituttamisella ei laippaa kuitenkaan hajalle saa, siitä olen satavarma.
Johtuuko rikkoutuminen väärinkäytöstä?
Nähdäkseni tämä ainoa/todennäköisin vaihtoehto. Tosin ei tuotekehittelyllä tätä asiaa voi ratkaista. Ja kuka tuolla maalaisidyllissä nyt sellaista tekisi? No, meitä on moneksi.
Tunnen pari tuttua sieltä. Täytyypä ottaa asia joskus puheeksi.
Kyseinen laite on varmasti hyvä ja helpottaa pallon(jen) nostamista kupista. Varsinkin kun suurin osa pelaajista(arviolta n. 70-80%) puttaa nykyään niin että jättää lipputangon paikoilleen..
Mutta veikkaanpa että kestävyysongelma kyseiselle härpäkkeellä muodostuu siitä että lipputankoa heitellään greenille ja greenin ulkopuolellekin. On helppo ymmärtää että tangon varteen (videon esittämällä tavalla) kiinnitetty laite vääntyy kiinnityskohdastaan, löystyy tai hajoaa kokonaan. Toisekseen lipputangon paikalleen laittamisessa tulee ymmärtää olla hieman huolellisempi ettei kyseinen läpyskällä rikota reiän reunoja.
Sinällään läpyskä toimii varmasti hyvin, pallot nousee helposti. Eihän siihen normaalitapauksessa (tankoa reästä nostettaessa) kohdistu mitään eritystä rasitusta. Laite on ymmärtääkseni reilusti pienempi halkaisijaltaan kuin reiän sisähalkaisija, joten tuskinpa siitä mitään haittaa koituu reiän reunoille jos toimitaan asiallisesi lipun nostamisessa ja takaisinlaitossa.
Ehkä kuitenkin pitkässä juoksussa olisi hyvä pitää lippu paikoillaan ja nostaa pallo sormilla. Toiseksi ratkaisuksi voisi kehittää vastaavan ”senioritutin” jollainen eräillä huonoselkäisemmillä on ollut putterinsa päässä. Nyt kun lipputanko pidetään paikallaan kyseistä ”tuttia” pitäisi muokata sellaiseksi että se toimisi paremmin myös lipputanko paikoillaan. Miksei sitä voisi muotoilla kapeammaksi, joustavaksi haarukaksi joka olisi helppo työntää pallon päälle? Joustava haarukka lukitsee pallon siten että se on helposti nostettavissa.
Tällaisen, jokaiselle golfarille lähes välttämättömän työkalun voisi nimetä vaikka ”pallokahveli’ksi” (tai pallohaarukaksi). Jätän idean ja sen kaupallisen hyödyntämisen vapaasti käytettäväksi.
Ehkä kuitenkin pitkässä juoksussa olisi hyvä pitää lippu paikoillaan ja nostaa pallo sormilla
Toisilla sormet ovat liian lyhyet, toisilla käsi on liian iso. Nivelrikko sormissa on golfareilla aika yleinen vaiva. Nivelrikkoosilla sormilla on vaikea, joskus jopa mahdoton saada palloa ylös lipputangon ollessa reiässä.
Lipputangon pitäminen reiässä nopeuttaa peliä, edellyttäen että pelaaja pystyy nostamaan pallon helposti reiästä lipputangon ollessa paikoillaan. Kaikki eivät siihen pysty. Mielestäni jonkinlainen lipputankoon kiinnitettävä tai sen yhteydessä toimiva pallonnostin tulisi määrätä säännöissä pakolliseksi…
Joustava haarukka lukitsee pallon siten että se on helposti nostettavissa.
Tällaisen, jokaiselle golfarille lähes välttämättömän työkalun voisi nimetä vaikka ”pallokahveli’ksi” (tai pallohaarukaksi). Jätän idean ja sen kaupallisen hyödyntämisen vapaasti käytettäväksi.
Se on jo keksitty.
Oma kokemus tuollaisesta Iitti Golfin värkistä on, että sompaa on toisinaan aika tympäisevää yrittää saada yhdellä kädellä osumaan reikään, joka on vain pikkuisen isompi kuin sompa itse (toisessa kädessä on yleensä putteri). Varsinkin kovalla tuulella saa keskittyä aika huolella ettei murjo reiän reunoja.
Oma kokemus tuollaisesta Iitti Golfin värkistä on, että sompaa on toisinaan aika tympäisevää yrittää saada yhdellä kädellä osumaan reikään, joka on vain pikkuisen isompi kuin sompa itse (toisessa kädessä on yleensä putteri). Varsinkin kovalla tuulella saa keskittyä aika huolella ettei murjo reiän reunoja.
Klubien pitää varmaan järjestää (Edit: PAKOLLISIA) Green Card -jatkokursseja mm. teemoista 1) miten korjaan alastulojäljet griineltä, 2) miten korjaan divotit väyliltä, 3) miten haravoin bunkkerin ja nyt uutena teemana 4) miten poimin pallon kupista murjomatta reunoja.
Vink,vink:
– Ei sinne kuppiin tarvitse koko nyrkkiä tunkea eikä varsinkaan rystyset tankoon päin. Helpoin tapa on etusormi-keskisormi ote, jolloin minäkin lyhytsormisena saan pallon helposti kupista. Jos ei se onnistu edes harjoittelemalla, kannattaa työntää nyrkki kuppiin siten, että tanko on kämmeneen päin, jolloin myös peukalo-etusormi ote toimii.P-P: Vink,vink:
– Ei sinne kuppiin tarvitse koko nyrkkiä tunkea eikä varsinkaan rystyset tankoon päin. Helpoin tapa on etusormi-keskisormi ote, jolloin minäkin lyhytsormisena saan pallon helposti kupista. Jos ei se onnistu edes harjoittelemalla, kannattaa työntää nyrkki kuppiin siten, että tanko on kämmeneen päin, jolloin myös peukalo-etusormi ote toimii.Käsittääkseni nuo kentät, joilla tuo sompasysteemi on käytössä, myös edellyttävät tai ainakin suosittelevat sen käyttämistä. Silloin noilla vinkeillä ei oikein tee mitään. Aina voidaan tietysti järjestää kursseja somman ujuttamisesta reikään erilaisilla tuulilla ja yhdellä tai kahdella kädellä ohjaamalla, ja voidaan vaikka kehittää tasoitusjärjestelmä kertomaan miten taitava kukakin on tuossa lajissa. Itse pidän tuota sompaa lähinnä riesana, jolta ei edes voi välttyä jos ryhmässä on yksikin joka haluaa putata ilman lippua.
Oma kokemus tuollaisesta Iitti Golfin värkistä on, että sompaa on toisinaan aika tympäisevää yrittää saada yhdellä kädellä osumaan reikään, joka on vain pikkuisen isompi kuin sompa itse (toisessa kädessä on yleensä putteri). Varsinkin kovalla tuulella saa keskittyä aika huolella ettei murjo reiän reunoja.
Meillä on pari semmoista pitkää ja painavaa tankoa. Minulla on tapana moista (ja monia muitakin olosuhteiden niin vaatiessa) tankoa paikalleen laittaessani ottaa tangosta kiinni toisella kädellä ja ottaa ’kiinni’ kädessäni olevalla putterilla sieltä alhaalta. Tällä tavoin tangon pitäminen pystysuorassa ja ohjaaminen reikään onnistuu vaivatta kovallakin tuulella.
Oma kokemus tuollaisesta Iitti Golfin värkistä on, että sompaa on toisinaan aika tympäisevää yrittää saada yhdellä kädellä osumaan reikään, joka on vain pikkuisen isompi kuin sompa itse (toisessa kädessä on yleensä putteri). Varsinkin kovalla tuulella saa keskittyä aika huolella ettei murjo reiän reunoja.
Tuhtimon perustelu on kyllä täysin tuulesta temmattu. Reiän pinta-ala on 82% suurempi kuin somman pinta-ala. Sommalla varustetun tangon saa reikään helposti reiän reunoja vahingoittamatta tuulella kuin tuulella, myös silloin kun on huonolla tuulella… 😉
Reiän pinta-ala on 82% suurempi kuin somman pinta-ala.
PG, sinulla mitä ilmeisimmin on tiedossa kyseisen vempeleen halkaisija. Haluatko jakaa tiedon kanssamme?
PG 4.9.2019, 10:30
KL: Kanittaako värkki reiän sisäreunaan tankoa nostettaessa vai kenties reiän reunaan sitä paikoilleen laitettaessa?
Laipan halkaisija on vain 80 mm, joten kanittaminen on mahdollista lähinnä vain tahallaan niin tehtäessä.
Olen nähnyt ja itsekin joskus onnistunut murjomaan reikää pelkällä tangollakin…
PG: Tuhtimon perustelu on kyllä täysin tuulesta temmattu. Reiän pinta-ala on 82% suurempi kuin somman pinta-ala. Sommalla varustetun tangon saa reikään helposti reiän reunoja vahingoittamatta tuulella kuin tuulella, myös silloin kun on huonolla tuulella…
Ilmeisesti minulla on vain muita huonompi motoriikka, mikä kyllä selittäisi monia asioita pelaamisestanikin, mutta varsinkin kun tuulenpuuska iskee sopivan huonolla hetkellä, somman asetteluun joutuu kyllä keskittymään. Tietenkin kahdella kädellä tarkkuus paranee, mutta eipä tangon paikalleen laittamisen problematiikkaa toisaalta ennen sompa-aikaa koskaan joutunut miettimään. Tuo 82 % tarkoittaa kuitenkin vain reilun sentin toleranssia suuntaansa, ennen kuin reiän reunat ottavat osumaa. Mutta niin kuin muutkin riesat, tuokin varmasti yleistyy ja kohta niitä on joka paikassa. Vähän niin kuin sähköpotkulautoja.
EDIT: Ai niin, tiukasti sääntöjen osiota Equipment Rules tulkiten tuo värkki ei ole sääntöjen mukainen, koska se musta lätty kasvattaa tangon halkaisijaa yli sallitun maksimin. Jään mielenkiinnolla odottamaan sääntöjen osalta valtaa pitävien suhtautumista tuohon värkkiin. Ruotsissahan paikallinen liitto jo ehti kieltää samantapaisen värkin käytön sääntöjen vastaisena…
Juurikin kuten edellä on ollut puhetta: R&A on jo kertonut ruotsalaisille, että vastaavan lainen vempain on Golfin Sääntöjen vastainen…
Tämä kielto perustui myös lipputangon paksuuteen…
8.1
The flagstick must be:
(b) less than or equal to 0.75 inches (19 mm) in diameter from a point 3 inches (76.2 mm) above the ground to the bottom of the hole and no greater than 2 inches (50.8 mm) in diameter at any point. Exceptions may be made for location indicators of a reasonable size attached to the flagstick.”
Tämä siis Ruotsin Golfliiton kertomana…Ilmeisesti minulla on vain muita huonompi motoriikka, mikä kyllä selittäisi monia asioita pelaamisestanikin, mutta varsinkin kun tuulenpuuska iskee sopivan huonolla hetkellä, somman asetteluun joutuu kyllä keskittymään.
Tässä tapauksessa suosittelen pallon nostamista sormin. Pallonnostinhan on vain apuväline, jota kenenkään ei ole pakko käyttää.
Onkohan nyt näissä Värkeissä tapahtunut sekaannus. Tuossa ensimmäisessä KL1:n kirjoituksessa tuo värkki todella paksuntaa lipputangon paksuutta. Mutta PG:n esittämä kotimainen ei sitä tee. Eli mielestäni se on sääntöjen mukainen.
Onkohan nyt näissä Värkeissä tapahtunut sekaannus. Tuossa ensimmäisessä KL1:n kirjoituksessa tuo värkki todella paksuntaa lipputangon paksuutta. Mutta PG:n esittämä kotimainen ei sitä tee. Eli mielestäni se on sääntöjen mukainen.
Jos paksuuteen lasketaan somman halkaisija mukaan?
Pirdie, oletetaan tangon paksuudeksi vaikkapa 15 millimetriä. Moinen tanko mahtuu 20 mm reiästä läpi. Mutta yritäpä työntää siitä samasta reiästä tanko, jossa on tuo 80-millinen värkki kiinnitettynä. Mahtuuko? Eli onko tangon halkaisija kasvanut vai eikö ole?
Entä se lipputangon alapäässä oleva holkki (flagpin ferrule), joka menee kupin pohjassa olevaan istukkaan, eikö se sitten ole sääntöjen vastainen?
Erään alan tuotteiden myyjän esitteestä löytyy seuraavaa:
* The ferrule for the US hole cup in the main is 27mm in diameter and it is bigger than the UK ferrule. This helps the flag pin stand more upright.
* The ferrule for the UK hole cup in the main is 21mm in diameter.Entä se lipputangon alapäässä oleva holkki (flagpin ferrule), joka menee kupin pohjassa olevaan istukkaan, eikö se sitten ole sääntöjen vastainen?
Olen käsittänyt asian siten, että tuo ferruli ei ole sinällään lipputankoa ja istuu siellä reikäkupin pohjan sisällä eikä siten paksunna kupista ylöspäin lähtevää tankoa.
Hämärä mielikuva minulla myöskin on siitä, että tuo kiinnitysmötikkä olisi kaiken lisäksi jonkinlainen poikkeus lipputangon mittoihin muutenkin. Kenties Baystream osaa valaista asiaa tässä(kin) suhteessa paremmin.
Luulen, että tangon alaosan paksuusrajoitus tuli aikoinaan siitä, että pallolla täytyi olla mahdollisuus pudota reikään tangon ollessa reiässä. Paksuusrajoitukset eivät kuitenkaan tainneet sääntöuudistuksessa muuttua?
Jos tangon alaosan paksuus on sääntöjen mukainen eli korkeintaan 0,75″ (19 mm) pallo mahtuu putoamaan vielä helposti reikään (maksimipaksuudella pelivara olisi 2 mm). Jos tangon paksuus olisi 1″ (25,4 mm) tai suurempi, pallo ei enää mahtuisi putoamaan reikään.
Jälkimmäisessä tapauksessa (d = 1″ tai suurempi) palloa ei olisi voinut upottaa vanhojen sääntöjen puitteissa, mutta nykysääntöjen mukaan ”upottaminen” onnistuisi vielä tangon paksuudella 2,5″ (64 mm) (pallo on reiässä, jos osakin pallosta on viheriötason alapuolella).
Lipputangon alin osa – ferrule – on reilusti yli 19 mm:n, mutta silti lipputanko on sääntöjen mukainen. Nähdäkseni tarvittaisiin vain pieni lisäys sääntöön 8.1., jotta myös pallonnostimella (sommalla, värkillä, laipalla, rinkulalla, härpäkkeellä…) varustettu lipputanko olisi sääntöjen mukainen.
The Flagstick
a) Definition: The Flagstick is a movable pole provided by the Committee
that is placed in the hole to show players where the hole is. <The
flagstick includes the flag and any other material or objects attached to
the pole. -
JulkaisijaArtikkelit