Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

29.11.–6.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][3]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 1,826 - 1,850 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    Voi herra isä miten joku voi ajatella koko asian noin täysin metsään. Nyt mä ymmärrän entistä paremmin, että sai selvää sääntöasiaakin jankuttaa satojen viestien voimin aikanaan 🙂

    Oletko vieläkään tullut ajatelleeksi, sttä liikeellä on myös suunta?

    PG kirjoitti: (5.6.2011 23:53:09)
    Tarkoitatko Rauski tosissasi sitä, että 0,0005 sekunnin aikana varsi voi taipua 50 mm, vaikka mailanpää kulkee sinä aikana vain 21 mm (ja kädet ehkä 4 mm)?! Sekä lapa että grippipää hidastuvat osumassa, siitä kai olemme yhtä mieltä. Mutta tarkoitatko, että osumassa varren keskiosa vähintäänkin tuplaa nopeutensa? Mikä on se voima joka sen tekee?

    Rauski kirjoitti: (5.6.2011 21:42:47)
    Yksinkertainen koe: vaaka 5 cm korkuisen kirjan päälle, lapa vaa’alle ja ja grippipäästä kiinni. noin 40 mm taipuma antoi vaakaan lukemat 3,5 kg. Kyseessä oli tosin puu5 ja stiffi varsi, kun draiveri oli takakontissa. Sitten kysymys kun mailanpäätä kiihdytetään kohti osumaa (yleensä griippipäästä kiinnipitäen), eikö siihen muka voi vaikuttaa tuon suuruista voimaa.

    ??? Miten tämä liittyy asiaan? Tottakai ennen osumaa lapaan voi vaikuttaa 35 N suuruinen varren jousivoima. Minun laskuissani lapaan vaikuttava voima oli osumassa yli 6000 N. Silti se pystyy siirtämään lapaa käsitellyssä tapauksessa korkeintaan vain 4 mm osuman aikana.

    Rauski: Siis mitä suuremman taipuman ennen osumaa varteen syntyy (suurempi kiihtyvyys) sen vähemmän se antaa periksi osumassa ja voima välittyy kehosta palloon tehokkaammin.

    Tarkoitatko, että se 4 mm taipuma osuman aikana on liian paljon? Olen itsekin samaa mieltä.

    Rauski: PG:n mukaanhan varsi ei anna kuin noin 25 g lisää massaa laskelmiin joten uskaltaisin väittää sen olevan ihan päin vit*ua.

    PG:n mukaan 25 g lisämassa draiverin lapaan tarkoittaa noin 700 N lisävoimaa. Se on noin 20- kertainen mainitsemaasi 3,5 kg massan aiheuttamaan painovoimaan verrattuna. Voiko se olla noin suuri? Päin vit*ua? Sitä minäkin olen epäillyt. Lisätutkimuksia tarvitaan.

    Oletko oikeasti noin yksinkertainen ja pyrit selittämään ilmiöt pelkästtän kaavojen avulla etkä huomioi ollenkaan pelaajan tekemisiä. Silloin tarkastelusta jää jotain olennaista pois ja niillä kaavoilla voidaan pyyhkiä per*settä. Oletko ollenkaan kuvitellut että niillä varren taipumiseen liittvillä voimilla voisi olla jotain oikeaa tekemistä siitä miten se pallo lentää. Alat pääsemaan hieman lähemmksi kun huomioisit varren tapahtumat ennen osumaa ja osuman aikana. Muista että se varsi saattaa swingissä myös liikkua. Pelaajan tekeminen liittyy varren käyttäytymiseen ja sen kautta taas sillä on vaikutusta esim kuinka hyvällä hyötysuhteella energiaa saadaan siirtymaan palloon. Viiden pisteen vihje: varsi pyrkii palautumaan suoraksi, jos ulkoinen voima sen taivuttamiseksi lakkaa.

    PG

    Oliko vastauksesi se, että varsi taipuu puolen millisekunnin aikana 50 mm? Käytäntö osoittaa, että se on mahdollista vain, jos varren keskipiste kiihtyy osuman aikana hurjasti ylittäen pallon lähtönopeuden, esim. 30 m/s ( =67 mph) -> 110 m/s (=246 mph). Tällöin varren keskipiste siirtyy osuman aikana 35 mm. Ilman kiihtymistä se siirtyy 15 mm. Erotus on vain 20 mm, joten taipuma mailanpäästä mitattuna jää vielä tässäkin tapauksessa todennäköisesti alle 50 mm. Se maksimi 4mm taipuma tulee siitä, että varren keskipiste ei hidastu osuman aikana, vaikka kädet ja mailanpää hidastuvatkin. Käytännössä keskipistekin hidastuu. Varren ominaisuudet ratkaisevat kuinka paljon.

    Rauski kirjoitti: (6.6.2011 0:33:40)
    Oletko oikeasti noin yksinkertainen ja pyrit selittämään ilmiöt pelkästtän kaavojen avulla etkä huomioi ollenkaan pelaajan tekemisiä.

    En mielelläni mene henkilökohtaisuuksiin. Käännän kysymyksesi kuitenkin vastavuoroisesti: Oletko oikeasti noin yksinkertainen, että et ota olleenkaan huomioon tosiasioita? Pelaajan tekemiset ennen ja jälkeen osuman eivät vaikuta millään tavalla osuman vaikutuksesta syntyvään osuma-aikaiseen taipumiseen.

    Rauski: Oletko ollenkaan kuvitellut että niillä varren taipumiseen liittvillä voimilla voisi olla jotain oikeaa tekemistä siitä miten se pallo lentää.

    En ole ainoastaan kuvitellut, vaan myös ottanut ne huomioon laskelmissani. Niitä laskelmia en ole esitellyt tällä foorumilla, sillä sieltä ei tule vastausta kysymykseen: Kuinka paljon varsi taipuu osuman vaikutuksesta osuman aikana.

    Rauski: Muista että se varsi saattaa swingissä myös liikkua.

    Juu. Jos grippipää liikkuu, niin varsi liikkuu. Jos lapa liikkuu, niin varsi liikkuu. Jos sekä grippi- että lapa liikkuvat, niin varsi liikkuu. Jäikö huomaamatta, että juuri näitä asioita tarkastelin? Tietenkin vain osuma-aikana, siitähän on ollut puhe koko ajan.

    Rauski: Viiden pisteen vihje: varsi pyrkii palautumaan suoraksi, jos ulkoinen voima sen taivuttamiseksi lakkaa.

    Hieno vihje. Tuota en olisi itse keksinyt 🙂

    ts

    PG: mitä tapahtuu lakselmillesi, jos todetaankin osuman kestävän 0,0005s mutta pallon keksiosan olevan liikkellä tuosta ajanjaksosta vain puolet. Kiihtyvyys kasvaa melkoisesti, joten varmaan myös sen aiheuttama voima. Mikä merkitys on sillä voimalla, joka paluttaa palloa takaisin alkuperäiseen muotoonsa, koska se on hemmetin paljon suurempi kuin mikään varen taipuma.

    ts

    Pitääpä laittaa vielä mainio sitaatti Hebronilta:

    Studies and tests with high speed equipment and computers have come up with surprising results. They have found that club head velocity is harder to change than changing the effective mass of the clubhead. Please note: I said effective mass, not just mass.

    Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä PG:n kanssa siitä, että osuma palloon ei aiheuta väitetyn suuruista varren taipumaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taipumaa ei olisi olemassa, vaan sitä, että sen aiheuttaa jokin muu tekijä.

    Kaivoin esille tämän high speed videon HS, joka on varsin hyvä, joskin hieman huonovaloinen.

    Kuvittelen näkeväni videossa seuraavaa:
    1) Kun maila on klo 7.ssä varren taipuma on negatiivinen eli varren keskipiste jätättää käsi-mailanpäälinjalta.
    2) Freimi tai pari myöhemmin varsi näyttäisi olevan jopa S-mutkalla ja mailapää jätättää käsilinjasta.
    3) Juuri osumaan tullessa varsin on täysin suorana.
    4) Osuman jälkeen varressa on merkittävä positiivinen taipuma.

    Minulle tämä kertoisi seuraavaa. Kohdan 4) taipuma ei ole syntynyt osuman aiheuttamasta voimasta (mikä on PG:n laskujen mukaista), vaan siitä, että käsien jarrutuksella ja ranteiden releasella (anteeksi, jos joku ei tykkää termistä), varteen on eksitoitu värähtelymoodi (alinta moodia korkeampi moodi tuon S-käyrän perustella ja sen takia että jatkoselitys toimisi). Tiger ajoittaa liikkeensä niin, että värähtelymoodin eksitaation aiheuttama mailanpään lisäkiihtyvyys on maksimissaan juuri osumahetkellä (varsi suorana). osuman jälkeinen varren positiivinen taipuma on pääosin tuon eksitaatiomoodin ’luonnollinen liikejatkumo’. Tämä on kai sitten se ’varren potkaisu’ josta taannoin täällä kiisteltiin. Silloinkin arvioitiin sen vaikutus mailanpäänopeuteen fysikaalisesti perustellulla laskulla noin 4% luokkaan, mutta olettaen varren värähtely alimmaksi moodiksi.

    Voin olla metsässäkin, koska en ole laskenut enkä laske noita korkemapi moodeja.

    Joka tapauksessa toistan noin n+1 vietiä sitten esittämäni kokeellisen ohjelman, jossa määritetään mailan 3D liike, lasketaan siitä mailaan kohdistuvat voimat ja sitten siitä mailanpäänopeus. Fysiikkauskoisena on hieman vaikea nähdä, mikä tässä menisi pieleen, sillä kyllä tämä on newtonilaista perusmekaniikkaa. Keskustelun ongelmana on se, että toisaalta yritetään laskea tämän systeemin osasysteemiä ja toisaalta että uskotaan pelaajan tekevän jotain muuta kuin tuottavan voimia mailaan.

    Siis: 1) mitataan high speed videosta mailaan kohdistuvat kiihtyvyydet=voimat, 2) unohdetaan ihminen pois kuviosta; 3) lasketaan mailaan kohdistuvista voimista palloon välittyvät voimat. Sitten voi vaikka lähteä varioimaan mailaan välittyviä voimia ja laskea, miten ne muuttavat pallon lentorataa ja miten ihminen voisi nämä muutuneet voimat tuottaa.

    Jaa, en osaa näemmä linkkejäkään enää tänne laittaa. Tähän tarkoitin viitata

    http://www.nike.com/nikeos/p/nikegolf/en_US/experiences/swing-portrait

    PG

    ts kirjoitti: (6.6.2011 10:02:47)
    PG: mitä tapahtuu lakselmillesi, jos todetaankin osuman kestävän 0,0005s mutta pallon keksiosan olevan liikkellä tuosta ajanjaksosta vain puolet. Kiihtyvyys kasvaa melkoisesti, joten varmaan myös sen aiheuttama voima. Mikä merkitys on sillä voimalla, joka paluttaa palloa takaisin alkuperäiseen muotoonsa, koska se on hemmetin paljon suurempi kuin mikään varen taipuma.

    Ei niille mitään tapahdu. Olen puhunut koko ajan keskimääräisestä kiihtyvyydestä ja keskimääräisestä normaalivoimasta. Silti olettamus, että pallon keskiosa on liikkeellä vain puolet kontaktiajasta, ei ole reaalimaailmasta. Sen sijaan on varsin realistista, joskaan ei täysin virheetöntä olettaa, että pallo toimii jousen lailla ja tarkastella pallon käyttäytymistä kontaktiaikana tästä näkökulmasta. Itse asiassa olenkin jo aiemmin johtanut kaavat pallon ja lavan kontaktiaikaiselle nopeudelle ja kiihtyvyydelle sekä normaalivoimalle ja pallon kokoonpuristumiselle lähtien olettamuksesta, että pallon kokoonpuristuminen noudattaa jousivoiman kaavaa. Tämä juttu löytyy viestistä 376 (24.2.2011). Pallon käsitteleminen jousena oli tavallaan ts:n idea:

    Lainaus:
    PG kirjoitti: (27.1.2010 16:59:41)
    Jos pallo olisi jousi, kokoonpuristumisen aiheuttava voima noudattaisi kaavaa F=k*s. Tässä tapauksessa voimalla F ja puristumalla s ei ole tämäntapaista yksinkertaista lineaarista riippuvuutta.

    ts | 27.1.2010 17:21 Mistä ihmeestä olet saanut ajatuksen, että pallo ei olisi jousi. Sehän se nimenomaan on.

    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Kun tuon PG koko tarkastelu on niin syvältä, että mä en jaksa niihin edes vastata. Mä en puhunut varren taipumisesta osumassa vaan mitä se on ennen osumaa ja se mitä se taipuu osumassa on yks ja hailee oli se sitten 1 tai 50mm. Varsi kun valitaan pelaajan tuntemuksien mukaan ja miten se toimii hänen lyönneissään. Miten varren kautta välittyy voimaa pallon lentoon, kun pelaaja sen voiman tuottaa. Nuo laskelmat voi heittää syvimpään kuoppaa, käytänössä niistä ei kukaan opi yhtään mitään mitä swingissä pitäisi tehdä ja mitä ei, eikä niillä ole golfin peluussa yhtään mitään itseisarvoa eikä niitä voida mitenkään hyödyntää mitenkään missään oppimisessa.

    ts

    Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.

    B

    ts kirjoitti: (7.6.2011 0:02:05)
    Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.

    Olisiko tuossa viestissä pohdittavaa?

    Pappa Tykki kirjoitti: (6.6.2011 16:10:42)
    Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä PG:n kanssa siitä, että osuma palloon ei aiheuta väitetyn suuruista varren taipumaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taipumaa ei olisi olemassa, vaan sitä, että sen aiheuttaa jokin muu tekijä.

    Keskustelun ongelmana on se, että toisaalta yritetään laskea tämän systeemin osasysteemiä ja toisaalta että uskotaan pelaajan tekevän jotain muuta kuin tuottavan voimia mailaan.

    ts kirjoitti: (7.6.2011 0:02:05)

    Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.

    Minusta tuntuu, että suurimmat ristiriidat täällä liittyvät kommunikaatio-ongelmiin ja haluttomuuteen ymmärtää vastapuolen tekstiä. Tämä vääntö on aivan samanlainen kuin se suorasta linjasta käyty vääntö.

    Tuskin PG kieltää, etteikö mailan varsi voi olla taipuneena enempää kuin 4 mm osumaan tultaessa, mutta hän pyrki tuossa aiemmin todistamaan, ettei mailan varren taipuma voi kasvaa juurikaan osuman aikana.

    Rauski kirjoitti: (6.6.2011 23:50:20)

    Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Kun tuon PG koko tarkastelu on niin syvältä, että mä en jaksa niihin edes vastata. Mä en puhunut varren taipumisesta osumassa vaan mitä se on ennen osumaa ja se mitä se taipuu osumassa on yks ja hailee oli se sitten 1 tai 50mm. Varsi kun valitaan pelaajan tuntemuksien mukaan ja miten se toimii hänen lyönneissään. Miten varren kautta välittyy voimaa pallon lentoon, kun pelaaja sen voiman tuottaa. Nuo laskelmat voi heittää syvimpään kuoppaa, käytänössä niistä ei kukaan opi yhtään mitään mitä swingissä pitäisi tehdä ja mitä ei, eikä niillä ole golfin peluussa yhtään mitään itseisarvoa eikä niitä voida mitenkään hyödyntää mitenkään missään oppimisessa.

    Puhuit eri asiasta kuin PG ja menit henkilökohtaisuuksiin mielestäni aika asialinjalla kommentoinutta kaveria kohtaan. TS:n jutuissa on se hyvä puoli että hänellä on kovaa substanssia lähes aiheeseen kuin aiheeseen (golfiin liittyen) ja sen vuoksi epäasiallisia kommentteja pystyy hyvinkin toleroimaan. Sinun kohdallasi asiaa joutuu kyllä välillä miettimään.

    Ja minua nyt ainakin kiinnostaa lukea myös PG:n kommentteja tähän aiheeseen, joten jospa jättäisit karkoitusyrityksesi vaikka foorumin ulkopuolelle. Ja aihehan on varsin mielenkiintoinen jos golfin mekaniikka kiinnostaa.Epäasiallisuudet taas eivät kuulu tällekään foorumille.

    ts

    Niklaus kirjoitti: (7.6.2011 8:40:49)

    ts kirjoitti: (7.6.2011 0:02:05)

    Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.

    Minusta tuntuu, että suurimmat ristiriidat täällä liittyvät kommunikaatio-ongelmiin ja haluttomuuteen ymmärtää vastapuolen tekstiä. Tämä vääntö on aivan samanlainen kuin se suorasta linjasta käyty vääntö.

    Tuskin PG kieltää, etteikö mailan varsi voi olla taipuneena enempää kuin 4 mm osumaan tultaessa, mutta hän pyrki tuossa aiemmin todistamaan, ettei mailan varren taipuma voi kasvaa juurikaan osuman aikana.

    No tuolla ajanjaksolla ne taipumat kuitenin syntyvät, koska juuri ennen osumaa olevissa kuvissa varsi on suora. Mutta liikesuuntien eroista saattaisi löytyä ainakin osa vastausta. Toinen pala voisi löytyä sieltä, että tuon vääntävän voiman vaikutus näkyy vielä pallon irtoamisen jälkeenkin ja sitä kautta 0,0005s aikajakso on väärä olettamus. Sitten tulee tällaisia:

    PG kirjoitti: (6.6.2011 20:39:18)
    Silti olettamus, että pallon keskiosa on liikkeellä vain puolet kontaktiajasta, ei ole reaalimaailmasta. .

    Ja tällaisia 🙂

    ts kirjoitti: (7.6.2011 9:42:05)

    Niklaus kirjoitti: (7.6.2011 8:40:49)

    ts kirjoitti: (7.6.2011 0:02:05)

    Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
    Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

    Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

    Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.

    Minusta tuntuu, että suurimmat ristiriidat täällä liittyvät kommunikaatio-ongelmiin ja haluttomuuteen ymmärtää vastapuolen tekstiä. Tämä vääntö on aivan samanlainen kuin se suorasta linjasta käyty vääntö.

    Tuskin PG kieltää, etteikö mailan varsi voi olla taipuneena enempää kuin 4 mm osumaan tultaessa, mutta hän pyrki tuossa aiemmin todistamaan, ettei mailan varren taipuma voi kasvaa juurikaan osuman aikana.

    No tuolla ajanjaksolla ne taipumat kuitenin syntyvät, koska juuri ennen osumaa olevissa kuvissa varsi on suora. Mutta liikesuuntien eroista saattaisi löytyä ainakin osa vastausta. Toinen pala voisi löytyä sieltä, että tuon vääntävän voiman vaikutus näkyy vielä pallon irtoamisen jälkeenkin ja sitä kautta 0,0005s aikajakso on väärä olettamus.

    En minä kiistä sitä, etteikö varsi taipuisi myös osuman jälkeen, mutta osuman aikana varsi ei voi kauheasti taipua. Jos puhutaan nimenomaan osumahetkestä, ei 0.0005 sekuntia ole väärä olettamus, olettaen, että osuma kestää tuon ajan. Minä en ole sitä ikinä itse mitannut.

    Lienemme asiasta siis samaa mieltä: osuman aikana varsi ei voi taipua kovin paljoa, mutta osuman vaikutuksesta se voi taipua osumahetkeä pidemmällä ajanjaksolla enemmänkin. Vai kuinka?

    ts kirjoitti: (7.6.2011 9:42:05)Sitten tulee tällaisia:

    PG kirjoitti: (6.6.2011 20:39:18)
    Silti olettamus, että pallon keskiosa on liikkeellä vain puolet kontaktiajasta, ei ole reaalimaailmasta. .

    Ja tällaisia 🙂

    Tuosta kuvasarjasta näkee (myös) pallon etureunan muutaneen muotoaan jo toisessa kuvassa. Eli luultavaa on, että myös keskiosa on liikkunut tuona aikana. Ainakin pallon numero on liikkunut tiihin nähden, ja logiikkani sanoisi, että pallon keskiosan on liikuttava ensin, jotta ’etureuna’ voi liikkua. Jostain se voima siihen pallon etureunan liikeeseen on saatava johdettua.
    Liikeen määrä on tietysti todella pieni, mutta liiketta se pienikin liike on.

    ts

    Niklaus kirjoitti: (7.6.2011 10:21:37)

    Tuosta kuvasarjasta näkee (myös) pallon etureunan muutaneen muotoaan jo toisessa kuvassa. Eli luultavaa on, että myös keskiosa on liikkunut tuona aikana. Ainakin pallon numero on liikkunut tiihin nähden, ja logiikkani sanoisi, että pallon keskiosan on liikuttava ensin, jotta ’etureuna’ voi liikkua. Jostain se voima siihen pallon etureunan liikeeseen on saatava johdettua.
    Liikeen määrä on tietysti todella pieni, mutta liiketta se pienikin liike on.

    Se etureuna ja keskikohta on liikkunut ällistyttävän vähän puristumiseen verrattuna.

    Ja samaa mieltä ollaan tekstin alkuosan osuudesta, mutta mielestäni oleellista on juurikin tarkastella osuman vaikutuksesta tapahtuvaa taipumaa eikä osuman aikana tapahtuvaa.

    PG

    Aiheena kysymykselleni ’Kuinka paljon arvelette varren taipuvan osuman vaikutuksesta osuman aikana?’ oli ts:n väite:

    ts 2.2.2011 13:38:
    Varsi taipuu lavan kohdatessa pallon aika paljon taakse ja pelaajan tuntema potku taas johtuu tuon taipuman oikenemisesta pallon irrotua.

    Kysymykseeni ’kuinka paljon on aika paljon’ ts vastasi:

    ts | 3.6.2011 22:35
    Aika vähän sattunut draiverilla ihan ajallisesti tuohon nuo osumat, mutta katselin sellaista 20-50mm oelvan taipuman muutamassa lyönnissä. Niissä on kaikissa kyllä jo pallo irronnut eli palautumien alkanut.

    Vastaus antaa ymmärtää, että osuma-aikainen taipuminen on yleensä mainittua suurempi, koska havainto on hieman jäljessä, palautuminen on jo alkanut. Tämä ilmeneekin jatkosta:

    ts | 4.6.2011 20:29
    Katsoin tuossa parista kulmasta muutamaa swingiä ja vedin suoraa viivaa gripin linjassa alas asti. 50mm paikkeilla näyttäisi olevan rdaiverilla noissa.

    PG | 5.6.2011 17:09
    Osuman vaikutuksesta syntyvä osuma-aikainen taipuma asettamillani ehdoilla (mailanpään nopeus 50 m/s, osuma-aika 0,0005 s) on korkeintaan 4 mm (neljä millimetriä) erittäin löysää ultrasuperhyper light- vartta käytettäessä. Regu-varsi taipuu luonnollisesti vähemmän ja stiffi vielä vähemmän.

    ts | 5.6.2011 17:15
    Toivottavasti tämän havainnon perusteella ymmärrät jo tunkea ne laskelmat sinne mihin ne kuuluvatkin. Eikö sen pitäisi jo herättää, että jatkuvasti saat todellisista havainnoista poikkeavia tuloksia?

    ts | 5.6.2011 21:14
    Mua rupee kiinostamaan nämä laskelmat siinä vaiheessa, kun sinä alat pohtimaan miksi ne eivät täsmää todellisten havainotjen kanssa.

    Ja sitten tulee vastauksena Niklauksen kysymykseen ’ Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa’, tällaista:

    ts | 7.6.2011 0:02
    Se ei mitenkään ole mahdollista.

    Onneksi tässä tapauksessa järki voitti. Asiahan on pelaajan kannalta tyhjänpäiväinen, mutta mielestäni väärät väitteet kannattaa kumota.

    ts

    PG kirjoitti: (7.6.2011 10:49:36)
    Aiheena kysymykselleni ’Kuinka paljon arvelette varren taipuvan osuman vaikutuksesta osuman aikana?’ oli ts:n väite:

    Kun olennainen kysymys olisi ollut ilman noita kahta viimeistä sanaa.

    ts kirjoitti: (5.6.2011 19:38:39)
    Välipalaksi oikeen kunnon crossaajan swingi. Jokainen voi verrata aiempiin ja havaita erot. Muussakin kun puolen valinnassa.
    Pili crossaa

    Joo surkee swingi on Philillä verrattuna golfpisteen tuuppareihin.

    Tässä olisi pieni välikysymys karuselliswingimiehille. Tuossa aiemmin kerroin, että
    lavan sulkeminen vartalon kierrolla edellyttää n. 90 asteen lantion kiertoa
    0.03-0.04 sekunnin aikana. Todettakoon, että Tiger ,Phil ja Hogan pystyvät tuossa ajassa
    kiertämään lantiota vain n. 20-30 astetta. Siksi he joutuvat myös käsillä sulkemaan
    lapaa kiinni ennen osumaa. Mutta Tiger onkin fyysisesti varsin lahjaton
    ainakin verrattuna golfpisteen tuuppareihin. Eikös Tiger ole tunnettu juuri
    hitaasta lantiosta:)

    Nyt kun teillä on tässä ollut muutama päivä aikaa harjoitella, niin jokos tuo 90 astetta onnistuu. Käsi vaan reippaasti ylös. Laittakaas videota tulemaan, niin katsotaan,
    kun tuo varsikeskustelu aikanaan päättyy.

    ts

    data kirjoitti: (7.6.2011 11:04:53)

    ts kirjoitti: (5.6.2011 19:38:39)
    Välipalaksi oikeen kunnon crossaajan swingi. Jokainen voi verrata aiempiin ja havaita erot. Muussakin kun puolen valinnassa.
    Pili crossaa

    Joo surkee swingi on Philillä verrattuna golfpisteen tuuppareihin.

    Tässä olisi pieni välikysymys karuselliswingimiehille. Tuossa aiemmin kerroin, että
    lavan sulkeminen vartalon kierrolla edellyttää n. 90 asteen lantion kiertoa
    0.03-0.04 sekunnin aikana. Todettakoon, että Tiger ,Phil ja Hogan pystyvät tuossa ajassa
    kiertämään lantiota vain n. 20-30 astetta. Siksi he joutuvat myös käsillä sulkemaan
    lapaa kiinni ennen osumaa. Mutta Tiger onkin fyysisesti varsin lahjaton
    ainakin verrattuna golfpisteen tuuppareihin. Eikös Tiger ole tunnettu juuri
    hitaasta lantiosta:)

    Nyt kun teillä on tässä ollut muutama päivä aikaa harjoitella, niin jokos tuo 90 astetta onnistuu. Käsi vaan reippaasti ylös. Laittakaas videota tulemaan, niin katsotaan,
    kun tuo varsikeskustelu aikanaan päättyy.

    Olen jo aiemmin kertonut, että olet vakuuttavasti todistanut olevasi täysin pihalla golflyönnin tapahtumista, joten voit lopettaa sen todistamisen, vaikka kielrämättä nytkin jälleen ylitit itsesi tuon suhteen.

    data kirjoitti: (7.6.2011 11:04:53)
    Tuossa aiemmin kerroin, että
    lavan sulkeminen vartalon kierrolla edellyttää n. 90 asteen lantion kiertoa
    0.03-0.04 sekunnin aikana.

    Mistä kohtaa swingiä tämä 0.03-0.04sek on ja miksi lantion täytyy kiertyä noin paljon juuri siinä ikkunassa?
    Tuntuu kovin lyhyeltä ajalta jos ajattelee koko downswingiä…..
    Nyt suora ja selvä vastaus olisi kovin arvostettu, oppimismielessä.

    PG

    ts kirjoitti: (7.6.2011 10:53:50)

    PG kirjoitti: (7.6.2011 10:49:36)
    Aiheena kysymykselleni ’Kuinka paljon arvelette varren taipuvan osuman vaikutuksesta osuman aikana?’ oli ts:n väite:

    Kun olennainen kysymys olisi ollut ilman noita kahta viimeistä sanaa.

    Osumahetkellä suorassa olevan tai taaksepäin taipuneen varren taipuminen osuman vaikutuksesta osuman aikana lisää varren jousienergiaa. Lisääntyneen energian määrä on helposti laskettavissa, jos tiedetään varren jousivakio ja kuinka paljon varsi on taipuneena osumaan tultaessa sekä kuinka paljon varsi taipuu osuman vaikutuksesta. Uskotko, että osuman jälkeisessä palautumisessa saadaan energiaa ulos enemmän, kuin mitä varsi on osumassa saanut? Aiheuttaako neljän millimetrin lisätaipuma osumassa 50 mm palautumisen? Onko lyönti sitä parempi, mitä enemmän varsi taipuu osuman jälkeen?

    Mielestäni kannattaisi videoida saman pelaajan samalla mailalla tekemät kaksi lyöntiä. Toisessa pallon kera, toisessa ilman palloa. Onko varren käyttäytymisessä paljonkin eroa?

    Parti kirjoitti: (7.6.2011 11:37:23)

    data kirjoitti: (7.6.2011 11:04:53)
    Tuossa aiemmin kerroin, että
    lavan sulkeminen vartalon kierrolla edellyttää n. 90 asteen lantion kiertoa
    0.03-0.04 sekunnin aikana.

    Mistä kohtaa swingiä tämä 0.03-0.04sek on ja miksi lantion täytyy kiertyä noin paljon juuri siinä ikkunassa?
    Tuntuu kovin lyhyeltä ajalta jos ajattelee koko downswingiä…..
    Nyt suora ja selvä vastaus olisi kovin arvostettu, oppimismielessä.

    Aika siitä, kun varsi on n. klo 9 asemassa osumaan on tuota luokkaa swingissä, joka lennättää palloa kohtuullisesti. Tuossa klo 9 vaiheessa lapa on n. 90 astetta auki kohdelinjaan nähden. Jos lapa tuossa on suljetumpi riittää vähempikin lantion kierto. Suljetumpi asento edellyttää kuitenkin, että lapaa suljetaan ds:n alussa käsin ja/tai suljettua asentoa jo ds:n yläasennossa.

    ts

    data kirjoitti: (7.6.2011 12:14:38)

    Parti kirjoitti: (7.6.2011 11:37:23)

    data kirjoitti: (7.6.2011 11:04:53)
    Tuossa aiemmin kerroin, että
    lavan sulkeminen vartalon kierrolla edellyttää n. 90 asteen lantion kiertoa
    0.03-0.04 sekunnin aikana.

    Mistä kohtaa swingiä tämä 0.03-0.04sek on ja miksi lantion täytyy kiertyä noin paljon juuri siinä ikkunassa?
    Tuntuu kovin lyhyeltä ajalta jos ajattelee koko downswingiä…..
    Nyt suora ja selvä vastaus olisi kovin arvostettu, oppimismielessä.

    Aika siitä, kun varsi on n. klo 9 asemassa osumaan on tuota luokkaa swingissä, joka lennättää palloa kohtuullisesti. Tuossa klo 9 vaiheessa lapa on n. 90 astetta auki kohdelinjaan nähden. Jos lapa tuossa on suljetumpi riittää vähempikin lantion kierto. Suljetumpi asento edellyttää kuitenkin, että lapaa suljetaan ds:n alussa käsin ja/tai suljettua asentoa jo ds:n yläasennossa.

    Et ole sitten ihmisessä hartioita nähnyt?

    Mä pistän jossain vaiheessa keretessäni tähän sellaisen graafin, joka kertoo oikeesti lavan kulkusuunnan tuossa vaiheessa. Siinä vaiheessa jo sinunkin pitäisi ymmärtää missä olet mennyt metsään ja miten pahasti. Se kun on liki 90 astetta poikkeava oletetusta ja silloin tietty myös yhtä paljon harhaa on lavan avoimuudessa kulkusuuntaansa nähden.

    Hartioiden kiertonopeus on muuten hyvillä pelaajilla noin 800-900 deg/s ja aikaa lavan sulkemiseen kuvien kohdasta noin 0,08s (16 framea 170fps videolla) Kovia jätkiä ovat.

Esillä 25 viestiä, 1,826 - 1,850 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen