Mailanpään hidastuminen

[PG]

ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)

Tuon perusteella näyttää siltä, että käsien nopeus on melko tasainen muutaman sadasosasekunnin ajan ennen osumaa ja osuman jälkeenkin. Yleisesti ei siis näin? Kuinka paljon käsien nopeus voi muuttua 0,005 s aikana?

Niin ja malli on myös yksinkertaistettu, koska mm. varren taipumista ei ole otettu huomioon. Periaatteellisella tasolla sillä ei liene suurta merkitystä.

[ts]

PG kirjoitti: (9.5.2011 22:50:00)
[
Tuon perusteella näyttää siltä, että käsien nopeus on melko tasainen muutaman sadasosasekunnin ajan ennen osumaa ja osuman jälkeenkin.

Vieläkin näyttö rikki?

[Jake2]

PG kirjoitti: (9.5.2011 22:13:15)
Et ymmärtänyt oikein, mutta vika on minussa, kun en kyennyt selittämään riittävän tarkasti. Ensinnäkin malli ei ole yksinkertaistettu, vaan rajoitettu.

OK, ymmärsin kyllä, sanoin itse epätarkasti. Yksi periaatteellinen asia taitaa olla myös se että 4D mittaa käsinopeuden rannenivelestä ja sen etäisyys svetarista ei ehkä olekkaan ihan vakio. Pieni nyanssi kuten nuo kiihtyvyydet, jotka eivät ehkä ole tämän takastelun kannalta oleellisia.

PG kirjoitti: (9.5.2011 22:13:15)
Kaava pitää kutinsa myös pitemmällä aikavälillä (tosin silloin mailanpään kiihtyvyys saattaa jo jonkin verran merkitä), mutta vain osumaan asti. Jos lapa kulkisi kyseisessä pystytasossa esim. 0,017 s ajan ennen osumaa, niin se ehtisi kulkea sinä aikana peräti 70 cm, mikäli mailanpään keskivauhti olisi 92 mph.

Kiitos, minua kiinnosti vaan varmistaa ettei sille ole tuon mallin mukaan periaatteellista estettä, kun päästiin siihen että sallitaan kaarevuutta pystysuunnassa.

Itselle tuo ajatus että kädet on jo menossa ylös ja sisään ennen osumaa muutti asoita hyvään suuntaan, vaikken silloin tuosta suoristusvaikutuksesta ollut edes kuullut.
Mielikuva on ihan toinen kuin heilutella malaa kaaressa sisältä pallon läpi ja taas sisään.

[mesikämmen]

PG kirjoitti: (9.5.2011 22:50:00)
[
Tuon perusteella näyttää siltä, että käsien nopeus on melko tasainen muutaman sadasosasekunnin ajan ennen osumaa ja osuman jälkeenkin.

Voitko hieman avata, miten tuota graafia tulkitset? Ei tuossa pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Ja selitysyritykseesi viitaten, missään kohtaan swingiä (olettaen että puhummu golflyönnistä), kädet eivät kulje tasaista nopeutta. Käsien kiihtyvyys taas pysyy lähes tasaisena tietyn ajan ennen osumaa..

[ts]

Niin siis tuossapa nyt tuon lyönnin käsinopeuskäyrä irroitettuna ja heiman zoomattuna

[PG]

mesikämmen kirjoitti: (10.5.2011 0:02:21)

PG kirjoitti: (9.5.2011 22:50:00)
Tuon perusteella näyttää siltä, että käsien nopeus on melko tasainen muutaman sadasosasekunnin ajan ennen osumaa ja osuman jälkeenkin.

Voitko hieman avata, miten tuota graafia tulkitset? Ei tuossa pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Ja selitysyritykseesi viitaten, missään kohtaan swingiä (olettaen että puhummu golflyönnistä), kädet eivät kulje tasaista nopeutta. Käsien kiihtyvyys taas pysyy lähes tasaisena tietyn ajan ennen osumaa..

Käsittääkseni vihreä käyrä kuvaa käsien nopeutta. Tuossa ko. postaamassani kuvassa siitä on ilmoitettu vain nopeus frame 231 kohdalla, 14,3 mph. Osumahetki on frame 219.348:ssa. Kuvan perusteella käsinopeus putoaa osumassa noin 10 %, parempaa arviota en pystynyt tekemään. Ennen osumaa vihreä käyrä näyttää pysyvän vaakasuorana noin viiden framen eli 0,030 s ajan. Arvioni käsien nopeudesta osumaan tultaessa on 16,5 mph, 0,005 s ennen sitä 16,5 mph, 0,005 s ennen edellistä 16,5 mph, 0,005 s ennen edellistä 16,5 mph ja 0,005 s ennen edellistä 16,5 mph. Jos oikea nopeus on 17 mph, niin silloin 16,5 mph korvataan 17 mph:lla. Kiihtyvyys on nopeuden muutos jaettuna muutokseen käytetyllä ajalla. Kiihtyvyys 0,030 s ennen osumaa on siten (16,5 mph) – 16,5 mph/ 0,030 s = 0/0,030 s = 0.

Mailanpään nopeus muuttuu 0,030 s aikana ennen osumaa arviolta noin 8,3 mph, mutta tarkasteluaika laskelmissani onkin ollut lähinnä vain se 0,005 s, jona aikana mailanpää kulkee noin 20 cm. Kiihtyvyyksien mukaan ottaminen laskelmiin on täysin mahdollista ja helppoa, kunhan vain tietää mitkä ne ovat. Ne eivät kuitenkaan muuta itse asiaa oleellisesti millään tavalla: Jos mailanpää kulkee pystytasossa, niin se kulkee siinä käyrää myöten, joka ei ole ympyrä, mutta aika lähellä sitä. Mailan projektion kulmanopeus kyseisessä pystytasossa on vain hieman suurempi, kuin mailan absoluuttinen kulmanopeus, joten kyseinen temppu on käsittääkseni hyvinkin mahdollinen.

[PG]

Käsinopeutta kuvaava tarkennettu graafi osoittaa käsinopeuden olevan vakio (uusi arvio 15,6 mph) ennen osumaa vain noin 0,012 s ajan, jona aikana mailanpää kulkee noin 50 cm matkan. Tarkastelujaksoni on ollut lähinnä 0,005 s ja matka 20 cm.

[duffeli]

Mikäs se väite/teoria nyt tällä hetkellä onkaan, mitä tässä yritetään perustella? Olen näköjään kadottanut punaisen langan, eikä se oikein ketjuakaan selaamalla tunnu aukeavan. Ja tässä ei sitten oikeasti ole mitään v….ilua.

[ts]

duffeli kirjoitti: (10.5.2011 11:38:21)
Mikäs se väite/teoria nyt tällä hetkellä onkaan, mitä tässä yritetään perustella? Olen näköjään kadottanut punaisen langan, eikä se oikein ketjuakaan selaamalla tunnu aukeavan. Ja tässä ei sitten oikeasti ole mitään v….ilua.

En minäkään ihan kartalla enää ole. Kädet kuulemma kulkevat tasaista vauhtia, vaikka eivät kuljekaan ja siltäkin osin kun liki kulkevat, ei ole projektiota tiedossa. Sen lisäksi lapa kulkee 50cm kahden freimin matkalla (1/170 sekuntia / frame) ja kuitenkin neljässä framessa vain tuon verran

Se käsitys mikä jatkuvasti vahvistuu, on sellainen, että nuo hienot laskelmat huomioivat jopa hieman yli 10% golflyönnin tapahtumista. Voihan sitä rajoittamiseksikin toki kutsua, mutta oikeesti se on karkeaa yksinkertaistamista, koska matemmattista mallia noiden kaikkien muuttujien huomioimiseen ei ihan noin vaan ole tehtävissä. Jo määrittelyt liikenopeuksien mittaamisesta tuntuvat olevan hankalia.

[B]

ts kirjoitti: (10.5.2011 12:06:33)
En minäkään ihan kartalla enää ole. Kädet kuulemma kulkevat tasaista vauhtia, vaikka eivät kuljekaan ja siltäkin osin kun liki kulkevat, ei ole projektiota tiedossa. Sen lisäksi lapa kulkee 50cm kahden freimin matkalla (1/170 sekuntia / frame) ja kuitenkin neljässä framessa vain tuon verran

Se käsitys mikä jatkuvasti vahvistuu, on sellainen, että nuo hienot laskelmat huomioivat jopa hieman yli 10% golflyönnin tapahtumista. Voihan sitä rajoittamiseksikin toki kutsua, mutta oikeesti se on karkeaa yksinkertaistamista, koska matemmattista mallia noiden kaikkien muuttujien huomioimiseen ei ihan noin vaan ole tehtävissä. Jo määrittelyt liikenopeuksien mittaamisesta tuntuvat olevan hankalia.

Vaikeita asioita tuntuvat olevan. Voisitkin auttaa sen verran, että tuosta kuvasarjasta kätevästi mittaamalla kerrot, kuinka pitkän matkan lapa kulkee yhden freimin matkalla jos sen nopeus on n. 97mph. Onko lähelläkään 26 cm:ä?
Golflyönnin tapahtumista PG ei ole luullakseni yrittänyt sisältää näihin laskelmiin edes prosenttia (villi arvaus).

[PG]

ts kirjoitti: (10.5.2011 12:06:33)
En minäkään ihan kartalla enää ole. Kädet kuulemma kulkevat tasaista vauhtia, vaikka eivät kuljekaan ja siltäkin osin kun liki kulkevat, ei ole projektiota tiedossa. Sen lisäksi lapa kulkee 50cm kahden freimin matkalla (1/170 sekuntia / frame) ja kuitenkin neljässä framessa vain tuon verran

Graafien ja kuvien tulkinta näyttää olevan todellakin kovin vaikeaa. Yritän auttaa kysymyksin. Toivottavasti ne panevat aivosolun liikkeelle ja aiheuttavat ahaa- elämyksen.

Tämä käsinopeutta kuvaava graafi koostuu noin90 framesta. Vasemmanpuoleinen pystyviiva on frame 180 kohdalla, oikeanpuoleinen pystyviiva on asetettu osumahetken kohdalle = frame 219.348. Mikä on käsien nopeus sitä edeltävän 1/170 s = 0,0059 sekunnin aikana? Muuttuuko nopeus tänä aikana paljon? (Tämä aikajakso on se, josta olen puhunut).

Onko tarkastelun ulkopuolisilla nopeuksilla jotain vaikutusta tarkastelujakson nopeuksiin?

Yllä on neljä kuvaa. Kahden peräkkäisen kuvan välinen aikaero on 1/170 s. Kuinka pitkä aika on kulunut ensimmäisestä framesta neljänteen frameen? a) 1/170, b)2/170 s, c) 3/170 s, d) 4/170 s?

Jos mailanpään keskimääräinen nopeus on ollut 97 mph, niin kuinka pitkän matkan mailan pää on kulkenut frame 1:stä fame 2:een.

Vielä kaksi vaikeaa jokerikysymystä. Niihin ei tarvitse vastata, koska en ole käsitellyt ollenkaan mailan liikkumista osuman jälkeen.

Kuinka suuri on mailanpään keskimääräinen nopeus frame 2:sta frame 4:ään, jos oletetaan, että mailanpää hidastuu osuman aikana 30 %.

Kuinka pitkän matkan mailanpää kulkee em. edellytyksin välillä frame 1 -> frame 4 ?

[ts]

PG kirjoitti: (10.5.2011 23:49:36)
[

Graafien ja kuvien tulkinta näyttää olevan todellakin kovin vaikeaa. Yritän auttaa kysymyksin. Toivottavasti ne panevat aivosolun liikkeelle ja aiheuttavat ahaa- elämyksen.

Olen erittäin ilahtunut avustasi. Toivottavasti myös tiedät miten nuo on mitattu.

Vihjeenä voin sanoa, että käsinopeus on aika liki suurimmillaan silloin kun se on pienimmillään.

[Lipulle]

ts kirjoitti: (10.5.2011 23:55:42)

PG kirjoitti: (10.5.2011 23:49:36)
[

Graafien ja kuvien tulkinta näyttää olevan todellakin kovin vaikeaa. Yritän auttaa kysymyksin. Toivottavasti ne panevat aivosolun liikkeelle ja aiheuttavat ahaa- elämyksen.

Olen erittäin ilahtunut avustasi. Toivottavasti myös tiedät miten nuo on mitattu.

Vihjeenä voin sanoa, että käsinopeus on aika liki suurimmillaan silloin kun se on pienimmillään.

Myönnän reilusti maalaisuuteni ja nöyrästi kyselenkin asian tiimoilta – mihin tuota 0,003 m/s tai vastaavien käsien liikesuunnan muutosjuttua tarvitaan tai miksi tietämys asiasta on hyödyllinen ajatellen itsekkäästi omaa peliä kokonaisuutena?

Nyt pelikauden kynnyksellä/alussa tietämys esitetystä kaavoista tai graafien hyödyllisyydestä ym. on paljon pelaavalle yhtä käyttökelpoista, kuin esim. kuollut hevonen ratsupoliisilla.

Jos joku ihminen pystyy tietoisesti osumahetkellä implementoimaan edes jonkin kymmenistä (jopa sadasta) esitetystä kaavasta swingiajatukseensa ja osumahetkeen – onnittelut.

Tekniikkaharjoittelussa esim. talvikaudella tieto ei varmaankaan lisää ’tuskaa’.

[ts]

Lipulle kirjoitti: (11.5.2011 1:39:17)

Myönnän reilusti maalaisuuteni ja nöyrästi kyselenkin asian tiimoilta – mihin tuota 0,003 m/s tai vastaavien käsien liikesuunnan muutosjuttua tarvitaan tai miksi tietämys asiasta on hyödyllinen ajatellen itsekkäästi omaa peliä kokonaisuutena?

Nyt pelikauden kynnyksellä/alussa tietämys esitetystä kaavoista tai graafien hyödyllisyydestä ym. on paljon pelaavalle yhtä käyttökelpoista, kuin esim. kuollut hevonen ratsupoliisilla.

Jos joku ihminen pystyy tietoisesti osumahetkellä implementoimaan edes jonkin kymmenistä (jopa sadasta) esitetystä kaavasta swingiajatukseensa ja osumahetkeen – onnittelut.

Tekniikkaharjoittelussa esim. talvikaudella tieto ei varmaankaan lisää ’tuskaa’.

Myönnän itsekin aikanaan syyllistyneeni vahvaan jakoon tekniikka-kauden ja muun välillä ja kuvittelin jonkun pystyvän talven aikana rakentamaan pelikauden kestävän tekniikan. Muutama vuosi valmennustyötä IRL sitten osoitti tuon asian olevan vallan utopiaa. Ainakaan minä en ole tästä maasta vielä löytänyt pelaajaa, jonka tekniikka olisi kunnossa koko kauden talven pohjilta, josko ne nyt niin kunnossa on monellakaan.

Tosin käsiteltävän asian kanssahan kysymykselläsi ei ollut mitään tekemistä, kuten ei vastauksellakaan. Mutta monesta muusta graafista saadaan usein hetkessä vastaus siihen mihin suuntaan tekniikkapuolella on kauden aikana liu’uttu.

[Jake2]

duffeli kirjoitti: (10.5.2011 11:38:21)
Mikäs se väite/teoria nyt tällä hetkellä onkaan, mitä tässä yritetään perustella? Olen näköjään kadottanut punaisen langan, eikä se oikein ketjuakaan selaamalla tunnu aukeavan. Ja tässä ei sitten oikeasti ole mitään v….ilua.

Parista asiasta on saatu pitkä ketju:

1) Mikä merkitys on pelaajan vedosta aiheutuvalla tuella osumassa? Vaikuttaako vain ennen osumaa vai vaikuttaako vielä merkittävästi osuman aikana?

Omasta mielestäni osumatapahtuma on niin lyhytkestoinen ettei pelaajalla ole mahdollista niitä oikeasti erotella, eli jos tuki on mukana juuri ennen osumaa, niin se on osumassakin ja tuntuu hyvältä – ’painetta palloon’. Eli edelleenkin kannattaa lyödä ’läpi’ vaikka fysikaaliset laskelmat väittävät että vain mailanpään nopeudella on vaikutusta.

2) Voiko lapa kulkea kohdelinjan suuntaisesti ennen ja jälkeen osuman?

Tuosta on olemassa todistusaineistona kameradataa ja ilmeisesti on useitakin tapoja joilla swingissä siihen voi vaikuttaa. Tavat eivät varmaan kaikki tulleet selville, mutta minulle yksi oleellisin on että käsien pitää olla menossa ylös ja sisään jo ennen osumaa. Toinen taitaa olla käsikolmion kierto auki. Kolmas…?

Rajoitetulla dynaamisella mallilla todisteltiin ensin että se on vallan vaikeaa jos sen lavan pitäisi mennnä aivan suoraviivaisesti samanaikaisesti sekä pysty- että vaakatasossa. Kun ymmärrettiin että kohdelinjan suunta (päältä katsottuna) on se oleellinen, niin jopa tuo rajoitettu malli näytti että voi toimia kun kädet menevät ylös ja sisään. Sitten keskusteltiin siitä mitä hyötyä tuosta mallista on kun siinä ei ole huomioitu mm. kiihtyvyyksiä, eikä mitään mitä pelaaja tekee.

Eli oliko tästä jotain hyötyä? Yleisesti golfaavalle kansalle – tuskin.

[Jake2]

Katsotaan mitä kommettia tulee tälläiseen väittämään, jossa on empiirisiä kokeita taustalla. Tuota oikenemista tapahtuu todennäköisesti kaikilla pelaajilla jotka pystyvät lyömään palloa raudoilla niin että kädet ovat merkittävästi edellä lapaa (varressa etukallistusta) ja ottavat silti järkevän syvyisiä divotteja. Se lapakin lähtee tuolloin ylös jonkin matkaa osuman jälkeen. Olen nimittäin sitä mieltä että jos kädet on edellä eivätkä ole menossa ylös jo ennen osumaa, niin turpeet saattaa lennelllä aika syvältä ja niitähän näkee tuolla kentillä.

[PG]

ts kirjoitti: (10.5.2011 23:55:42)

PG kirjoitti: (10.5.2011 23:49:36)
Graafien ja kuvien tulkinta näyttää olevan todellakin kovin vaikeaa. Yritän auttaa kysymyksin. Toivottavasti ne panevat aivosolun liikkeelle ja aiheuttavat ahaa- elämyksen.

Olen erittäin ilahtunut avustasi. Toivottavasti myös tiedät miten nuo on mitattu.
Vihjeenä voin sanoa, että käsinopeus on aika liki suurimmillaan silloin kun se on pienimmillään.

Kysymykset oli tarkoitettu sinulle. Oletin, että pystyisit helposti antamaan vastaukset sen tarpeellisen tiedon varassa, joka sinulla on käytettävissä, mutta joka kuvista ja graafeista puuttuu. Malleissani ei mittaustapa vaikuta millään tavoin. Sekä käsien, että mailanpään nopeudet ovat absoluuttisia nopeuksia, joiden suunnat ja suuruudet tunnetaan tai annetaan.

ts kirjoitti: (10.5.2011 23:55:42)
Vihjeenä voin sanoa, että käsinopeus on aika liki suurimmillaan silloin kun se on pienimmillään.

Vihjeenä voin sanoa, että silloin nopeuden paikallinen minimi = nopeuden paikallinen maksimi eli kyse on tasaisesta liikkeestä.

[PG]

Eräät ketjussa esitetyt väitteet voidaan matematiikan ja mekaniikan peruslakien avulla todeta oikeiksi, vääriksi tai mahdollisiksi, mutta kaikkien väitteiden oikeellisuutta ei luonnollisestikaan pystytä näillä keinoin selvittämään. Mielestäni on hyödyllistä oikaista väärät väitteet, vaikka väitteiden tietämisestä oikeaksi tai vääräksi ei olisikaan pelillistä hyötyä. Keskustelussa on ollut havaittavissa myös sitä, että toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Uskon esim, että Trackmanin esittämät nopeudet draiverin lavan eri pisteissä tarkoittavat absoluuttisia nopeuksia keskimäärin eikä nopeuksia joissakin erikoistapauksissa. Lavan kärki on käsistä aina kauempana. Siitä syystä sillä on heilahdusrotaatiossa suurempi absoluuttinen nopeus kuin kannalla ellei samanaikainen lavan aukeamisrotaatio sitä kompensoi. Sellaista kompensointia ei 99,999% lyönneistä tapahdu, näin on tällä palstalla selvästi ilmaistu. Kompensoiva aukeamisrotaation kulmanopeus voidaan kuitenkin helposti laskea. Tätä tapausta käsittelinkin jo aiemmin eräässä yksittäisessä tapauksessa.

Kertauksen vuoksi vielä muutama ketjussa esitetty väite ja oma käsitykseni siitä.

ts | 9.4.2011 9:07 kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole,

Väärin, ei kuvitella mitään.

ts | 8.4.2011 17:00 Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

Väärin.

ts | 8.4.2011 15:13 Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

Kulkevatko kädet ja lapa saman matkan samassa ajassa? Ks. viimeisin kuvasarja.

ts | 8.4.2011 14:13 Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

Väärin.

ts | 8.4.2011 9:54 Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan. Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

Oikein.

ts | 8.4.2011 20:57 Minkä helvatin kaaren? Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?

!!!

ts | 9.5.2011 22:29 PG: olen kirjoittanut alusta laskien varmaan sata viestiä, jossa olen kertonut suoruudesta vain ja ainoastaan tiettyyn suuntaan tarkasteltuna. En ensimmäistäkään, jossa olisin väittänyt lavan kulkevan suoraan kaikki suunnat huomioiden

Juu, kuten edellisistä väitteistäsi ilmenee!

ts | 9.5.2011 22:29 No ei sitten varmasti kulje tasaista vauhtia. Ei missään kohti swingiä.

Mittaustuloksiinkaan ei siis ole luottamista? Kuinka paljon käsinopeus maksimissaan voi muuttua 0,005 s aikana?

Lapa kulkee osuma-alueella suoraan.

Väärin.

Lapa kulkee osuma-alueella kohdelinjan suuntaan.

Väärin. Periaatteessa sama väite kuin edellä.

Lavan horisontaaliprojektio kulkee osuma-alueella kohdelinjan suuntaan.

Paljon mahdollista. Olisi mukava tietää, kuinka monta % lyönneistä on sellaisia, joissa se kulkee kohdelinjan suuntaisesti ennen osumaa? Itse en väitä tästä prosentista mitään.

Mailanpään rata on ympyrän kaari.

Väärin. Ympyrän säde on vakio, tässä se on ajan funktio.

Nivelten, käsien ja koko kehon toiminta vaikuttavat mailanpään nopeuteen.

Aivan varmasti.

fukke diise saisse | 20.4.2011 2:10 Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan [ vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r) ]
minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Se on korkeintaan 0,5 %.

Em. kaavassa a tarkoittaa tukivoiman aiheuttamaa kiihtyvyyttä.

Näinhän fukke diise saisse väittää. Olkoon sitten niin.

Johtamillani kaavoilla ei tee vit*un vitt*ua.

Oikein, mutta se ei ole tarkoituskaan. Tavallisen golfarin kannalta ne ovat hyödyttömiä. Turhille väitteille esittämäni vastaväitteet perustuvat kaavoihin, kaavat luonnonlakeihin. Luonnonlait ovat faktaa.

[ts]

PG on edelleen täysin pihalla swingin tapahtumista

oikein

[Lipulle]

ts kirjoitti: (11.5.2011 8:41:13)

Lipulle kirjoitti: (11.5.2011 1:39:17)

Myönnän reilusti maalaisuuteni ja nöyrästi kyselenkin asian tiimoilta – mihin tuota 0,003 m/s tai vastaavien käsien liikesuunnan muutosjuttua tarvitaan tai miksi tietämys asiasta on hyödyllinen ajatellen itsekkäästi omaa peliä kokonaisuutena?

Nyt pelikauden kynnyksellä/alussa tietämys esitetystä kaavoista tai graafien hyödyllisyydestä ym. on paljon pelaavalle yhtä käyttökelpoista, kuin esim. kuollut hevonen ratsupoliisilla.

Jos joku ihminen pystyy tietoisesti osumahetkellä implementoimaan edes jonkin kymmenistä (jopa sadasta) esitetystä kaavasta swingiajatukseensa ja osumahetkeen – onnittelut.

Tekniikkaharjoittelussa esim. talvikaudella tieto ei varmaankaan lisää ’tuskaa’.

Myönnän itsekin aikanaan syyllistyneeni vahvaan jakoon tekniikka-kauden ja muun välillä ja kuvittelin jonkun pystyvän talven aikana rakentamaan pelikauden kestävän tekniikan. Muutama vuosi valmennustyötä IRL sitten osoitti tuon asian olevan vallan utopiaa. Ainakaan minä en ole tästä maasta vielä löytänyt pelaajaa, jonka tekniikka olisi kunnossa koko kauden talven pohjilta, josko ne nyt niin kunnossa on monellakaan.

Tosin käsiteltävän asian kanssahan kysymykselläsi ei ollut mitään tekemistä, kuten ei vastauksellakaan. Mutta monesta muusta graafista saadaan usein hetkessä vastaus siihen mihin suuntaan tekniikkapuolella on kauden aikana liu’uttu.

Onko mahdollista ajatella asiaa fysiikkapuolen kannalta – siis meinaan että muutos alkuasennossa sentti pari – suuntaan tai toiseen aiheuttaa normiswingillä lentokaareen / suuntaan muutoksia.
Voipi olla useita metrejä eli kun puhutaan (ammattilais)pelaajan kunnosta puhutaan alkuasennon säilyttämisestä koko viikonlopun ajan loppureiille saakka.

Katsellaan ensin vaikka tulevan viikonlopun esim. TPC:n 17.
Joka jannu, joka siellä pelaa sunnuntaina on löynyt kymmeniä tuhansia vastaavia lyöntejä – silti jonkintasoista murenemista on kyseisellä reiällä on odotetettavissa. Tätä en toivo tietty kenellekään – aikaisemmat vuodet ovat tämän kuitenkin osoittaneet.

[ts]

Lipulle kirjoitti: (12.5.2011 5:04:17)
[- siis meinaan että muutos alkuasennossa sentti pari – suuntaan tai toiseen aiheuttaa normiswingillä lentokaareen / suuntaan muutoksia.
.

Varmaan aihetuttaa…niin kauna kuin pelaajat yritävät alkuasentoa itseisarvona harjoitella ja ulkoa opetelee. . Kukaan sitä ei vielä niin ole oppinut, mutta saahan sinä mukavasti aikaa kulumaan.

[B]

ts kirjoitti: (11.5.2011 21:14:20)
PG on edelleen täysin pihalla swingin tapahtumista

Lapsellista, ts. Outo asenne, jos kyseessä on tutkija. ’Tutkijalle ’ tuo kuitenkin sopii.

[mesikämmen]

Heräsipä mieleen kysymys, kun kädet ovat nousussa, oliko se nyt 2-3cm lähtötasosta korkeammalla silloin kun lapa on osumassa laskussa, niin miten tuo peilataan draiveri lyöntiin, mikä on vastaava taso käsissä?

[ts]

B kirjoitti: (12.5.2011 9:04:41)

ts kirjoitti: (11.5.2011 21:14:20)
PG on edelleen täysin pihalla swingin tapahtumista

Lapsellista, ts. Outo asenne, jos kyseessä on tutkija. ’Tutkijalle ’ tuo kuitenkin sopii.

Mikä ihmeen tutkija? Sellaiseksi ole itseäni ikinä väittänyt.

Mutta lapsellinen ja älytön oli sinun viestisi lisäksi tuo PG:n viesti johon kommenttini kohdistin. Edelleen sadasta 98 tuntuu asian ymmärtäneen varsin helposti , mutta ’tutkijan’ ja ’matemaatikon’ kaaliin se ei vaan mene, koska ymmärrys edelleen noista liikkeistä on niin hemmetin vajavainen.

Mitä pidemmälle keskustelu tai ’keskustelu’ on edennyt, sen enemmän rajoituksia alkaa PG:n osalta tulemaan. Nyt ei saa enää tarkastella kuin tuota 0,005s aikaa ja seuraavaksi varmaan tuohonn pilkun perään tulee jokunen nolla vielä lisää jos ei laskelmat tuohonkaan aikaväliin sovi.

Minkään olennaisen kanssa tuolla ei ole hevon humpan merkitystä, vaan ymmärtääkseen tapahtumia pitää tarkastella pidempiä jaksoja ja ymmärtää niiden vaikutusta tuolle lyhyemmälle. Silloin ymmärtäisi tuon käsinopeuskäyränkin käyttäytymisen, mutta kun ei halua. Siinä voisi osua pilkka omman nilkkaan ja hävetäisi vallan perkuleesti, kun itsekin lopulta tajuaisi missä on mennyt metsään. Olisi edes vaivautunut ymnärtämään, että nopeutta voi mitata erittäin monella tavalla, joka osan harhoista tekee. Samoin kuin kappaleen liikkeen suoruutta. Kun tuokin oli ylivoimaista, en usko minkään muunkaan voivan aueta.

Aikani yritin laittaa miettimään sitä, mutta sitten loppuivat voimat. Pieneen piikittelyyn ja itsekseni hymyilemiseen ne juuri vielä riittävät, mutta selittämään en enää tapahtumia ryhdy.

[B]

Jake2 kirjoitti: (11.5.2011 9:46:58)
1) Mikä merkitys on pelaajan vedosta aiheutuvalla tuella osumassa? Vaikuttaako vain ennen osumaa vai vaikuttaako vielä merkittävästi osuman aikana?

’painetta palloon’. Eli edelleenkin kannattaa lyödä ’läpi’ vaikka fysikaaliset laskelmat väittävät että vain mailanpään nopeudella on vaikutusta

Nyt tuli jo uusi määritelmä. Miten erottelet ’tuen, joka aiheutuu vedosta’ ja vastakkaisen puolen ’työnnöstä’? Fysikaalisella tasolla ’lisävoiman’ suuruusluokka tuli käsitellyksi hyvin. Samoin sillä saatavissa oleva lisäkiihtyvyys pallolle.
’painetta palloon’ svingikäsitteenä on hyvä osumatunnetta kuvaileva ajatus.
Mielestäni se koostuu useasta seikasta: Puhdas osuma. Keskeinen osuma lavan optimaaliselle osuma-alueelle. (vrt kantaslaissit ja kärkihookit ja niiden lievemmät muunnelmat.
paineen tuntu edellyttää hyvää rytmitystä lyöntiin. Sen vaiktus voi välittyä edelläolevien asioiden kautta mutta se myös todennäköisesti voimistaa ’tunnepuolta’ vartalon tasapainon ja hallinnan tunteen kautta.
’vasemman puolen veto sisään ja ylös’ ovat svingin kannalta hyödyllisiä toteutuksia, joiden keskeinen vaikutus kohdistuu mielestäni paljon tärkeämpiin asioihin kuin svingiradan oikaisuun. Tässä mielestäni ajatuksesi on hiukan sivuraiteella.

[Julkaisija]

Artikkelit