-
JulkaisijaArtikkelit
-
Lisään vielä, että ’paineen tuntu’ osumassa ei mielestäni riipu lainkaan mailanpään nopeudesta sinänsä.
Sama erottelu ainakin omassa tuntemuksessani syntyy myös lyhyissäkin chipeissä ja tavallaan jopa hiekkalyönneissäkin, niin oudolta kuin se saattaa kuulostaakin.mesikämmen kirjoitti: (12.5.2011 9:22:08)
Heräsipä mieleen kysymys, kun kädet ovat nousussa, oliko se nyt 2-3cm lähtötasosta korkeammalla silloin kun lapa on osumassa laskussa, niin miten tuo peilataan draiveri lyöntiin, mikä on vastaava taso käsissä?Mainio kysymys ja pikaisella tarkastelulla aika yllättäviä tuloksia. Täytyypä hetki mutustella ja koittaa löytää yhteyksiä. Nopeasti katsoen draiverilla löytyi laksevia, nousevia ja kohtalaisen vakiona pysyviä korkeustasoja osuma-alueelta.
ts kirjoitti: (12.5.2011 9:29:14)
Mikä ihmeen tutkija? Sellaiseksi ole itseäni ikinä väittänyt.vaan ymmärtääkseen tapahtumia pitää tarkastella pidempiä jaksoja ja ymmärtää niiden vaikutusta tuolle lyhyemmälle.
Aikani yritin laittaa miettimään sitä, mutta sitten loppuivat voimat. Pieneen piikittelyyn ja itsekseni hymyilemiseen ne juuri vielä riittävät, mutta selittämään en enää tapahtumia ryhdy.
Se on totta, että: ’tutkittuani 5 vuotta svingin tapahtumia…’ ei sisällä väitettä ’olen svingitutkija’ Hyvä, että asia on nyt selvä.
Pitää myös ymmärtää milloin niillä ei ole mitään vaikutusta valittuun tarkastelutapaan. Etkö halunnut vai kyennyt? Vrt mukavuusalue.
Tässä ketjussa sinullakin kuten meillä muilla oli hyvä tilaisuus testata käsityksiämme tietyistä osista svingiä ilmeisen taitavan fyysikon avulla. Ainutlaatuinen tilaisuus, josta vielä suurkiitos PG:lle.
B kirjoitti: (12.5.2011 10:08:24)
Tässä ketjussa sinullakin kuten meillä muilla oli hyvä tilaisuus testata käsityksiämme tietyistä osista svingiä ilmeisen taitavan fyysikon avulla. Ainutlaatuinen tilaisuus, josta vielä suurkiitos PG:lle.
Kyllä minäkin olen varsin kiitollinen PG:lle noista laskelmista ja postauksista. Ne ovat pistäneet itsenikin selvittämään mikä fyysikon laskelmissa menee pieleen ja miksi. On tärkeää ymmärtää mitkä asiat tekevät todellisista tapahtumista erilaiset tuollaiseen lähestymistapaan nähden. Samoin on tärkeää huomata, miten joidenkin olennaisten oletusten virheellisyys johtaa varsin vääriin tuloksiin ja miksi.
ts kirjoitti: (12.5.2011 10:26:18)
B kirjoitti: (12.5.2011 10:08:24)
Tässä ketjussa sinullakin kuten meillä muilla oli hyvä tilaisuus testata käsityksiämme tietyistä osista svingiä ilmeisen taitavan fyysikon avulla. Ainutlaatuinen tilaisuus, josta vielä suurkiitos PG:lle.
Kyllä minäkin olen varsin kiitollinen PG:lle noista laskelmista ja postauksista. Ne ovat pistäneet itsenikin selvittämään mikä fyysikon laskelmissa menee pieleen ja miksi. On tärkeää ymmärtää mitkä asiat tekevät todellisista tapahtumista erilaiset tuollaiseen lähestymistapaan nähden. Samoin on tärkeää huomata, miten joidenkin olennaisten oletusten virheellisyys johtaa varsin vääriin tuloksiin ja miksi.
En sinulta toisenlaista suhtautumista odottanutkaan. Tuskin kukaan muukaan. Sinä et oikeasti kykene. Siitä ei voi tietenkään sinua syyttää. Seikkailu 4D harhojen maailmassa jatkuu.
ts kirjoitti: (12.5.2011 8:29:44)
Lipulle kirjoitti: (12.5.2011 5:04:17)
[- siis meinaan että muutos alkuasennossa sentti pari – suuntaan tai toiseen aiheuttaa normiswingillä lentokaareen / suuntaan muutoksia.
.Varmaan aihetuttaa…niin kauna kuin pelaajat yritävät alkuasentoa itseisarvona harjoitella ja ulkoa opetelee. . Kukaan sitä ei vielä niin ole oppinut, mutta saahan sinä mukavasti aikaa kulumaan.
Kokeilin alkuviikosta yhtä alkuasennon (käsien asennon) muutosta, pienehköä omasta mielestäni, ja swingikin oli mielestäni samanlainen kuin ennen, mutta lyötyäni about korillisen soketteja (ennen kuin uskoin ja) totesin että vaikutus olikin aika suuri, ja suuresti epätoivottu 😉 Oma vastaukseni alkuperäiseen kysymykseen on siis se, että näköjään voi aiheuttaa.
B kirjoitti: (12.5.2011 10:40:10)
[
En sinulta toisenlaista suhtautumista odottanutkaan. Tuskin kukaan muukaan.Ei varmaankaan. Jännää on se, että tätä asiaa on aika moni muukin sinulle ja PG:lle koittanut selittää, mutta ymmärrystä ei vaan löydy. Varsin kuvaavaa oli PG:n kysymys: ’Mikä nivel?’
Mutta olen mielelläni väärässä hyvässä seurassa. Manzellan, Martin Aymersin ja erään vanhan major-voittajan kanssa. Heille tuo tuntuu olevan erittäin selkeä ja merkittävä asia. Ollut jo paljon ennen minun havaintojani.
Lipulle kirjoitti: (12.5.2011 5:04:17)
Onko mahdollista ajatella asiaa fysiikkapuolen kannalta – siis meinaan että muutos alkuasennossa sentti pari – suuntaan tai toiseen aiheuttaa normiswingillä lentokaareen / suuntaan muutoksia.
On mahdollista ajatella.
Fysiikan kannalta alkuasennolla ei ole mitään vaikutusta pallon lentoon. Voit tehdä vaikka bielmann-piruetin ennen osumaa. Se on fakta.ts kirjoitti: (12.5.2011 10:02:39)
mesikämmen kirjoitti: (12.5.2011 9:22:08)
Heräsipä mieleen kysymys, kun kädet ovat nousussa, oliko se nyt 2-3cm lähtötasosta korkeammalla silloin kun lapa on osumassa laskussa, niin miten tuo peilataan draiveri lyöntiin, mikä on vastaava taso käsissä?Mainio kysymys ja pikaisella tarkastelulla aika yllättäviä tuloksia. Täytyypä hetki mutustella ja koittaa löytää yhteyksiä. Nopeasti katsoen draiverilla löytyi laksevia, nousevia ja kohtalaisen vakiona pysyviä korkeustasoja osuma-alueelta.
Ihan periaatteellisella tasolla mietittynä lavan pitäminen linjalla onnistuisi edelleen, kunhan kädet pysyy kierrossa edellä lapaa, menossa sisään ja vielä enemmän ylös kuin lapa.
Periaatteena suhteessa stanssin linjaan tuo linja jolla lapa menee on kai hieman sisään kun laskevalla lavalla se on ulos jos vaakana osumaan olisi suoraan.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä 4D mittaukset kertoo todellisuudesta.ts kirjoitti: (12.5.2011 11:07:07)
B kirjoitti: (12.5.2011 10:40:10)
[
En sinulta toisenlaista suhtautumista odottanutkaan. Tuskin kukaan muukaan.Ei varmaankaan. Jännää on se, että tätä asiaa on aika moni muukin sinulle ja PG:lle koittanut selittää, mutta ymmärrystä ei vaan löydy. Varsin kuvaavaa oli PG:n kysymys: ’Mikä nivel?’
Mutta olen mielelläni väärässä hyvässä seurassa. Manzellan, Martin Aymersin ja erään vanhan major-voittajan kanssa. Heille tuo tuntuu olevan erittäin selkeä ja merkittävä asia. Ollut jo paljon ennen minun havaintojani.
PG tuolla aiemmin: ’Kämmenien ja nivelien toiminnalla, osumageometrialla ynnä muulla on ilman muuta suuri vaikutus pallon lentorataan. Näillä asioilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen ongelman kanssa, jota olen käsitellyt.’
Jake2 kirjoitti: (11.5.2011 9:46:58)
1) Mikä merkitys on pelaajan vedosta aiheutuvalla tuella osumassa? Vaikuttaako vain ennen osumaa vai vaikuttaako vielä merkittävästi osuman aikana?Omasta mielestäni osumatapahtuma on niin lyhytkestoinen ettei pelaajalla ole mahdollista niitä oikeasti erotella, eli jos tuki on mukana juuri ennen osumaa, niin se on osumassakin ja tuntuu hyvältä – ’painetta palloon’. Eli edelleenkin kannattaa lyödä ’läpi’ vaikka fysikaaliset laskelmat väittävät että vain mailanpään nopeudella on vaikutusta.
Vedosta ja sen tuesta en osaa sanoa, mutta tuosta ’vain mailanpään nopeudella on vaikutusta’ kannattaa ehkä muistaa että tehtyjen laskelmien perusteella pallon lähtönopeuteen suurin vaikutus oli mailanpään nopeudella ja tietty lavan kulmalla. Mutta, tämä oli siis muistaakseni käyttäen oletusta että smash factor on enempi vähempi vakio (’aina osutaan svetariin’). Todellisuudessahan tuo smash factor ei välttämättä ole niinkään vakio, vaan voi vaihdella aika paljonkin lyönnistä toiseen. Eli, mailanpään vauhti ei yksinään vaikuta pallon lähtönopeuteen.
Ainakin itse olen mielessäni liittänyt tuon ’painetta palloon’ siihen minkälainen ’palaute’ osumasta tulee itselle (esim osuminen svetariin tai ei tuottaa eri tuloksen), ei niinkään se mikä oli käytetty ’voima’. Panin sanan ’voima’ lisäksi hipsuihin, koska lyöjän käyttämä ja tuntema ’(lihas)voima’ ei ole ihan sama asia kuin fyysikon käyttämä ja laskema voima, joka on siis fysiikan suure, ja sillä on omat selkeät määritelmänsä. Eli, näitä ei ehkä kannattaisi käyttää samassa yhteydessä, ainakaan niin että ne sotketaan toisiinsa.
Tämä siis pallon lähtönopeuteen liittyen. Se mihin pallo taas päätyy, siihen liittyy paljon muitakin asioita, mm. osumakeskeisyys, lyönnin suunta, lavan asento, AoA, ala- ja sivukierre jne.
B kirjoitti: (12.5.2011 11:28:29)
ts kirjoitti: (12.5.2011 11:07:07)
B kirjoitti: (12.5.2011 10:40:10)
[
En sinulta toisenlaista suhtautumista odottanutkaan. Tuskin kukaan muukaan.Ei varmaankaan. Jännää on se, että tätä asiaa on aika moni muukin sinulle ja PG:lle koittanut selittää, mutta ymmärrystä ei vaan löydy. Varsin kuvaavaa oli PG:n kysymys: ’Mikä nivel?’
Mutta olen mielelläni väärässä hyvässä seurassa. Manzellan, Martin Aymersin ja erään vanhan major-voittajan kanssa. Heille tuo tuntuu olevan erittäin selkeä ja merkittävä asia. Ollut jo paljon ennen minun havaintojani.
PG tuolla aiemmin: ’Kämmenien ja nivelien toiminnalla, osumageometrialla ynnä muulla on ilman muuta suuri vaikutus pallon lentorataan. Näillä asioilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen ongelman kanssa, jota olen käsitellyt.’
Juurikin näin. Eli todellisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä hänen laskelmiensa kanssa ja siksi ne eivät pidä yhtä todellisen geometrian kanssa.
Miksi ihmeessä pitää juuri olennainen jättää tarkastelun ulkopuolelle?
Swinger? kirjoitti: (12.5.2011 11:30:16)
Todellisuudessahan tuo smash factor ei välttämättä ole niinkään vakio, vaan voi vaihdella aika paljonkin lyönnistä toiseen. Eli, mailanpään vauhti ei yksinään vaikuta pallon lähtönopeuteen.
Teoreettisen tarkastelun pohjana on tässä ketjussa ollut ns ’hyvä osuma’. Huonojen osumien vaikutusta on turha selvittää tässä yhteydessä. Niiden kirjo on laaja ja ne tulevat yllättäen ja pyytämättä.
Mailan loft vaikuttaa tietysti oleellisesti.massaa unohtamatta 🙂
ts kirjoitti: (12.5.2011 11:41:31)
Juurikin näin. Eli todellisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä hänen laskelmiensa kanssa ja siksi ne eivät pidä yhtä todellisen geometrian kanssa.
Miksi ihmeessä pitää juuri olennainen jättää tarkastelun ulkopuolelle?Sinun pitää nyt konsultoida tohtoritason fyysikkoystäviäsi ja tutkia yhdessä, mitä PG:n kaavoista puuttuu. En usko, että fyysikko pahastuu niiden sorkkimista. Luulisin että aivan päinvastoin.
ts kirjoitti: (12.5.2011 11:41:31)
Juurikin näin. Eli todellisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä hänen laskelmiensa kanssa ja siksi ne eivät pidä yhtä todellisen geometrian kanssa.
Miksi ihmeessä pitää juuri olennainen jättää tarkastelun ulkopuolelle?Yritän vielä kerran:
PG tutki teoreettisesti vaihtoehtoisia ratoja valitullle pisteelle (sweetspot) erilaisilla grippipään pisteen toteutuvilla radoilla sellaisen karkean ajanjakson aikana, jolloin lapa kulkee n. 20 cm:n matkan juuri ennen impactia.
Merkitystä tuolle tarkastelulle ei ole sillä, miten ne grippipään pisteen radat ovat syntyneet.
Tarkasteluun voi sisältyä myös golflyönnille ja ihmisen anatomialle käytännössä mahdottomia vaihtoehtoja, jotka voidaan suoraan hylätä.
Ymmärrätkö??B kirjoitti: (12.5.2011 11:52:44)
ts kirjoitti: (12.5.2011 11:41:31)
Juurikin näin. Eli todellisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä hänen laskelmiensa kanssa ja siksi ne eivät pidä yhtä todellisen geometrian kanssa.
Miksi ihmeessä pitää juuri olennainen jättää tarkastelun ulkopuolelle?Sinun pitää nyt konsultoida tohtoritason fyysikkoystäviäsi ja tutkia yhdessä, mitä PG:n kaavoista puuttuu. En usko, että fyysikko pahastuu niiden sorkkimista. Luulisin että aivan päinvastoin.
Ei tarvitse. Jos on pitänyt golfmailaa kädessään ja osaa sitä käyttää, ymmärtää myös mikä nivel kaavoista puuttuu. Siihen ei tekniikan tohtorit paljon auta, kun eivät noita tapahtumia tunne.
Toisekseen se on mahdotonta laskettavaa, koska tuon nivelen toiminta on iso vapausasteiltaan ja vieläpä moneen suuntaan.
Jos haluaisi ymmärtää asiaa, pitäisi kysyä määritelmiä. Jos vaan olettaa, voi esim luulla käsinopeuden mitatun kädestä, kuten toki loogista on. Jos taas ottaa vihjeistä kiinni, saattaa saada jopa tiedon siitä, mistä kohdasta tuo nopeus oikeesti mitataan, vaikka käsinopeudesta puhutaankin. Siihen auttaa sitten vaikkapa se, että etsii oranssia kohtaa noista kuvista.
Sitten kun vielä jaksaisi ihmisiksi elää, pääsisi jo kiinni kyynärpäiden sijaintiin dsw:n eri vaiheissa, joka vaikuttaa varsin suuresti tuohon lavankin liikkeen geometriaan tuon rannenivelen kautta. Valitettavasti siihen ei koskaan täällä päästy.
Yritetään nyt kerran vielä. Entä jos koko tarkastelu sisältää rajoittavan tekijän, jonka vuoksi kaikki vaihtoehdot ovat sellaisia, että ne ovat golflyönnille mahdottomia. Tulisiko silloin koko tarkastelu hylätä.
Kysy nyt kuitenkin niiltä tohtoreilta. Jos olet vielä puheväleissä. Tai pysyttele siellä mukavuusalueella. Siellähän on paljon mukavampaa.
B kirjoitti: (12.5.2011 12:32:01)
Kysy nyt kuitenkin niiltä tohtoreilta. Jos olet vielä puheväleissä. Tai pysyttele siellä mukavuusalueella. Siellähän on paljon mukavampaa.Etkö todellakaan pysty yhtäkään asiallista viestiä tuottamaan?
No typerä kysymys sinänsä. Onhan tuo nähty jo vuosien saatossa.
ts kirjoitti: (12.5.2011 10:02:39)
Nopeasti katsoen draiverilla löytyi laksevia, nousevia ja kohtalaisen vakiona pysyviä korkeustasoja osuma-alueelta.
Saatko noita eri korkeustasoja suhteutettuna esim. lähtökulmaan ja spinnin määrään. Löytyykö jotain selkeää linjaa eri tapojen välillä vai pysyvätkö lähtökulma ja spinni vakioina?
B kirjoitti: (12.5.2011 12:11:53)
ts kirjoitti: (12.5.2011 11:41:31)
Juurikin näin. Eli todellisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä hänen laskelmiensa kanssa ja siksi ne eivät pidä yhtä todellisen geometrian kanssa.
Miksi ihmeessä pitää juuri olennainen jättää tarkastelun ulkopuolelle?Yritän vielä kerran:
PG tutki teoreettisesti vaihtoehtoisia ratoja valitullle pisteelle (sweetspot) erilaisilla grippipään pisteen toteutuvilla radoilla sellaisen karkean ajanjakson aikana, jolloin lapa kulkee n. 20 cm:n matkan juuri ennen impactia.
Merkitystä tuolle tarkastelulle ei ole sillä, miten ne grippipään pisteen radat ovat syntyneet.
Tarkasteluun voi sisältyä myös golflyönnille ja ihmisen anatomialle käytännössä mahdottomia vaihtoehtoja, jotka voidaan suoraan hylätä.
Ymmärrätkö??Kiinnostaa vilpittömästi:
ymmärrätkö?Swinger? kirjoitti: (12.5.2011 11:30:16)
Tämä siis pallon lähtönopeuteen liittyen. Se mihin pallo taas päätyy, siihen liittyy paljon muitakin asioita, mm. osumakeskeisyys, lyönnin suunta, lavan asento, AoA, ala- ja sivukierre jne.Mielestäni jätit tuohon jne- osioon kaikkein tärkeimmät asiat, kuten tukivoima, nivelten liikkuminen ennen osumaa ja koko käsinopeuden muutoshistoria dsw:ssä 😉
PG kirjoitti: (11.5.2011 20:46:11)
Eräät ketjussa esitetyt väitteet voidaan matematiikan ja mekaniikan peruslakien avulla todeta oikeiksi, vääriksi tai mahdollisiksi, mutta kaikkien väitteiden oikeellisuutta ei luonnollisestikaan pystytä näillä keinoin selvittämään. Mielestäni on hyödyllistä oikaista väärät väitteet, vaikka väitteiden tietämisestä oikeaksi tai vääräksi ei olisikaan pelillistä hyötyä. Keskustelussa on ollut havaittavissa myös sitä, että toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä…Kertauksen vuoksi vielä muutama ketjussa esitetty väite ja oma käsitykseni siitä.
Lapa kulkee osuma-alueella suoraan.
Väärin.
Lapa kulkee osuma-alueella kohdelinjan suuntaan.
Väärin. Periaatteessa sama väite kuin edellä.
Miksi lapa ei voi kulkea suoraan golf lyönnissä?
Jätetään pois törmäys pallon kanssa ja huiskitaan ilmaa.
Jätetään myös aika pois jolla ei ole mitään tekemistä onko mahdollista vai ei.Mielestäni ihmisen fysiikka ei sitä estä…
Näprääjä kirjoitti: (12.5.2011 15:11:49)
Miksi lapa ei voi kulkea suoraan golf lyönnissä?
Mielestäni ihmisen fysiikka ei sitä estä…Ei myöskään golfin säännöt. Tietääkseni.
Kokeilepa kiihdyttää golfmailan lapaa 100mph nopeuteen niin, että lapa kulkee suoraa rataa. Vaatii aika vikkelät jalat? Se lienee lähtökohta.
Toisaalta: miksi lavan pitäisi kulkea suoraan golflyönnissä? -
JulkaisijaArtikkelit