Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

29.11.–6.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][3]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 1,026 - 1,050 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    Johdin sittenkin sen yhtälön. Kävin eilen kentällä kokeilemassa, onnistunko lyömään yhtälön mukaisti. Teetin ranteeseen kiinnitettävän laitteen, jonka piti piipata aina, kun mailanpää oli ulkona oikealta radalta. Silloin voisin tehdä tarvittaessa korjausliikkeen. Helvetinmoista piippausta koko puolen sadasosasekunnin ajan. Ja mikä pahinta, ääni tuli korviini vasta sen jälkeen, kun pallo oli jo ilmassa. Palautin rakkineen ja sanoin, että suunnitelkaa sellainen piippari, jonka ääni kuuluu heti eikä hetken päästä. Miten rataa voi enää muuttaa, kun ääni tulee perässä. Lupasivat tehdä sellaisen. Tiesivät, että on olemassa golfasioihin syvällisesti perehtynyt kaveri, joka osaa kaiken. Pyytävät konsulttiapua. Homma hoituu…

    Niin, se yhtälö mailanpään liikeradalle tapauksessa, jossa mailanpää liikkuu ennen osumaa kohdelinjan suuntaisessa pystytasossa. Se on

    (x-xo)²+(z-z0)² = R²

    Ympyrähän se, keskipisteenä (x0,z0) ja säteenä R. Säde on vakio vain, mikäli kädet liikkuvat xz- tasossa. Keskipiste on (pisteenä käsitellyn) grippipään tai käsien projektio xz- tasossa. Se liikkuu käsien mukana. Koordinaatit muuttuvat ja radan kaarevuussäde muuttuu koko ajan, tosin ei paljon, tarkasteluaika kun on kovin lyhyt. Mailanpään rataa kuvaava käyrä ei siten ole tarkalleen ottaen ympyrän kaari, mutaa aika lähellä. Tuo ympyräisyys yllätti aluksi, sillä lähtökohtana kaavan johtamisessa ei suinkaan ollut ympyrä, vaan käsien ja mailanpään liikkuminen tiettyjen kriteerien mukaisesti. Tarkemmin mietittyäni ymmärsin, ettei tulos mikään muu voisi ollakaan.

    Mitä oletetaan ja mitä annetaan ja lasketaan?

    Oletetaan, että mailanpää liikkuu xz- suuntaisessa tasossa tasaisella vauhdilla samalla kun kädet liikkuvat tasaisella vauhdilla suuntaan, joka annetaan (sivu- ja korkeussuunnat asteina). Mailanpää on aluksi pisteessä (a,b,d). a- koordinaatti vastaa mailanpään kulkemaa suoraa siirtymää x- akselin suunnassa. Sen ja mailanpään x- akselin suuntaisen vauhdin perusteella saadaan suoraan osaan käytetty aika T. Koordinaatti b on käsien etäisyys kohdelinjasta ylhäältä päin katsottuna. Mailanpään korkeutta alkutilanteessa voidaan vaihdella d – koordinaatin avulla. Kädet ovat aluksi z- akselilla pisteessä (0,0,c) ja vähän myöhemmin pisteessä , jonka koordinaatit (x2,y2,z2) lasketaan käsien vauhdin, annetun suunnan ja käytetyn ajan T perusteella. c = (L² -a² -b²)^( ½ ) +d, jossa L on käsien (todellinen) etäisyys lavasta. Koordinaatiston valinta ei vaikuta lopputulokseen.

    Kaavan johto perustuu siihen, että mailanpää on koko ajan kiinni xz- suuntaisessa pystytasossa ja että kädet ovat koko ajan suoralla, joka määräytyy annettujen tietojen perusteella. Saadaan yhtälö

    (x-xo)²+ (b-y0) ² + (z-z0)² = L²

    jossa (x,b,z) ovat mailanpään koordinaatit ja (x0,y0,z0) ovat käsien koordinaatit hetkellä t. Mailanpään z- koordinaatti hetkellä t saadaan kaavalla

    z(t) = – [L² – (a – t/T*a – t/T*x2) ² – (b – t/T*y2) ²]^( ½ ) + t/T* (z2 –c) + c

    jossa T on aika, joka käsiltä kuluu välillä (0,0,c) -> (x2,y2,z2).

    Radan kaarevuussäde hetkellä t lasketaan kaavalla

    R(t) = [L² -(b – t/T*y2) ²]^( ½ )

    Esim. mailana R6, a = 20 cm, b = 35 cm, L = 85 cm, d =0, mailanpään nopeus 92 mph x- suuntaan, käsien nopeus 15 mph 10 asteen korkeuskulmassa 20 astetta sisäänpäin. Tässä tapauksessa hetkellä t = 0.004 s mailanpään z- koordinaatti on alimmillaan, noin 2,6 cm xy- tason alapuolella. Radan kaarevuussäde kyseisellä hetkellä on 77,9 cm. Se tietää 53 rad/s (3000 deg/s) kulmanopeutta xz- tasossa.

    Tein aiheesta Math Cad –sovelluksen. Se antaa koordinaatit halutulla aikavälillä ja piirtää käyrän.

    ts

    Eli teit taas yhden kaavan lisää, josta puuttuu välissä olevan nivelen vapaus ja käsilikkeen kaaren suuntamuutos. Yksinkertaistaminen jatkukoon….

    PG kirjoitti: (6.5.2011 9:30:46)
    …Koordinaatit muuttuvat ja radan kaarevuussäde muuttuu koko ajan, tosin ei paljon, tarkasteluaika kun on kovin lyhyt…

    Miten aika ehdollistaa liikkeen suurutta?

    PG

    Näprääjä kirjoitti: (6.5.2011 11:09:57)

    PG kirjoitti: (6.5.2011 9:30:46)
    …Koordinaatit muuttuvat ja radan kaarevuussäde muuttuu koko ajan, tosin ei paljon, tarkasteluaika kun on kovin lyhyt…

    Miten aika ehdollistaa liikkeen suurutta?

    Koska mailanpää ja kädet kulkevat tasaisella vaudilla, niin aika ehdollistaa koordinaattien arvoja suoraan kaavan s = vt mukaisesti. Mitä pitempi aika sen pitemmälle mennään. Kaarevuussäteelle tuli oma kaava, riippuvuus on epälineaarinen. Riippuu tapauksesta. Esimerkin tapauksessa kaarevuussäde on 77,9 cm hetkellä t = 0,004 s.Jos aika olisi 0,020 s, niin R olisi 79,5 cm. Näin pitkää aikaa mailanpää ei missään tapauksessa voi kulkea suoraan. Eli koordinaatit ja kaarevuussäde muuttuvat vain vähän, koska mailanpää voi mennä suoraan (jos ollenakaan) vain hyvin lyhyen ajan.

    Etkö ole kuitenkin itsekin sitä mieltä, että nuo sinun laskelmasi kuvaavat paremmin Ferrisinpyörä- tyyppistä liikettä. Jottei kaverit ihan nauraisi niin mailaa kannattaa vähän kiertääkin. Vai teinkö golfharrasteelle aikanaan karhunpalveluksen, kun vaihdoin lyhyelle matikalle.

    ts

    duffeli kirjoitti: (6.5.2011 12:15:42)
    Etkö ole kuitenkin itsekin sitä mieltä, että nuo sinun laskelmasi kuvaavat paremmin Ferrisinpyörä- tyyppistä liikettä. Jottei kaverit ihan nauraisi niin mailaa kannattaa vähän kiertääkin. Vai teinkö golfharrasteelle aikanaan karhunpalveluksen, kun vaihdoin lyhyelle matikalle.

    Juuri nuo käsivarsirotaation, ulnaarideviaation ja palmaarifleksion muutokset osumaan tultaessa noista laskelmista puuttuvat. Eli erittäin suuren vapausasteen omaavan nivelen tarkastelu käden ja lavan väliltä.

    Kun lisäksi käsienkin likkerata on kaikke muuta kuin lineaarinen, menee matemaattiseen kaavaan sijoittaminen jo mahdottoman puolelle.

    PG

    ts kirjoitti | 6.5.2011 10:03
    Eli teit taas yhden kaavan lisää, josta puuttuu välissä olevan nivelen vapaus ja käsilikkeen kaaren suuntamuutos. Yksinkertaistaminen jatkukoon….

    Välissä olevan nivelen vapaus? Mikä nivel, minkä välissä? Jos jäykäksi oletetun kepin toinen pää siirtyy paikasta A paikkaan B pystytasoa myöten ja toisen pään oletetaan siirtyvän suoraa rataa myöten pisteestä C pisteeseen D, ei mitään niveliä ole välissä. Täysin matemaattinen tehtävä selvittää minkälainen on kaari AB.

    Käsiliikkeen kaaren suuntamuutos? Se todellakin puuttuu, jos sellainen on lyönnissä mukana. Nyt on oletettu, että kädet liikkuvat suoraan annetussa kulmassa. Tällaisiakin lyöntejä on. Olen saanut sen käsityksen, että juuri tällaisia ne lyönnit ovat. Mutta jos kädet liikkuvat jotain tiettyä käyrää myöten sen muutaman sentin, sille tapaukselle voidaan johtaa oma kaavansa. Tai selvittää, kuinka paljon tulos poikkeaa siitä, jos kädet kulkevat suoraan.

    Juuri tätä tietoa olen sinulta kysellyt, siis mihin suuntaan kädet liikkuvat. Turhaan. Koska mallistani puuttuu käsiliikkeen kaaren suuntamuutos, niin sano, millainen se on. Se voidaan ottaa huomioon laskuissa. Joka tapauksessa, vaikka se olisi millainen tahansa, niin pääasia säilyy ennallaan: Mailanpään rata saadaan ympyrän yhtälöllä, mutta ympyrän keskipiste liikkuu ja säde muuttuu. Sen takia radan muoto ei ole puhtaasti ympyrän kaaren muotoinen.

    Mihin suuntaan kädet tässä omassa esimerkissäsi liikkuvat enen osumaa? Mikä on kaaren käsiliikkeen suuntamuutos? Missä korkeuskulmassa kädet menevät? Kuinka suuressa kulmassa kädet menevät sivulle sisään tai ulos?

    ts

    PG kirjoitti: (6.5.2011 20:16:34)

    ts kirjoitti | 6.5.2011 10:03
    Eli teit taas yhden kaavan lisää, josta puuttuu välissä olevan nivelen vapaus ja käsilikkeen kaaren suuntamuutos. Yksinkertaistaminen jatkukoon….

    Välissä olevan nivelen vapaus? Mikä nivel, minkä välissä? Jos jäykäksi oletetun kepin toinen pää siirtyy paikasta A paikkaan B pystytasoa myöten ja toisen pään oletetaan siirtyvän suoraa rataa myöten pisteestä C pisteeseen D, ei mitään niveliä ole välissä.

    Nytkö jo kymmenien viestien jälkeen ymmärrät tuossa menneesi metsään. Tai siis et ymmärtänyt, mutta kerroit ettet ole ymmärtänyt. Se on hyvä alku. Siinä nimittäin on se nivel ja juuri sen toiminnan ymmärtäminen on ratkaisun avain. Kyllä se tästä ketjusta löytyy kun alat kaivelemaan.

    PG

    ts kirjoitti: (6.5.2011 20:23:21)
    Nytkö jo kymmenien viestien jälkeen ymmärrät tuossa menneesi metsään. Tai siis et ymmärtänyt, mutta kerroit ettet ole ymmärtänyt. Se on hyvä alku. Siinä nimittäin on se nivel ja juuri sen toiminnan ymmärtäminen on ratkaisun avain. Kyllä se tästä ketjusta löytyy kun alat kaivelemaan.

    Et siis vastannut. Vastaisitko edes siihen toiseen kysymykseen. Mikä on edellisen viestin kuvassa käsiliikkeen suuntamuutos? Ennen osumaa tai vaikkapa sillä mailanpään ’suoralla’ osalla.

    ts

    PG kirjoitti: (6.5.2011 20:40:31)

    ts kirjoitti: (6.5.2011 20:23:21)
    Nytkö jo kymmenien viestien jälkeen ymmärrät tuossa menneesi metsään. Tai siis et ymmärtänyt, mutta kerroit ettet ole ymmärtänyt. Se on hyvä alku. Siinä nimittäin on se nivel ja juuri sen toiminnan ymmärtäminen on ratkaisun avain. Kyllä se tästä ketjusta löytyy kun alat kaivelemaan.

    Et siis vastannut. Vastaisitko edes siihen toiseen kysymykseen. Mikä on edellisen viestin kuvassa käsiliikkeen suuntamuutos? Ennen osumaa tai vaikkapa sillä mailanpään ’suoralla’ osalla.

    En vastannut enkä jaksa enää asiaa tolkuttaa kun sitä on sinulle koitettu ymmärrykseen saattaa jo kymmenien viestien ajan, mutta se ei ole kiinnostanut. Jatka vaan ihan rauhassa kaksivipuisen ja jäykän kepin tietojen syöttämistä kaavoihin. Mä jatkan todellisten tapahtumien kanssa touhujani.

    PG kirjoitti: (6.5.2011 20:40:31)

    ts kirjoitti: (6.5.2011 20:23:21)
    Nytkö jo kymmenien viestien jälkeen ymmärrät tuossa menneesi metsään. Tai siis et ymmärtänyt, mutta kerroit ettet ole ymmärtänyt. Se on hyvä alku. Siinä nimittäin on se nivel ja juuri sen toiminnan ymmärtäminen on ratkaisun avain. Kyllä se tästä ketjusta löytyy kun alat kaivelemaan.

    Et siis vastannut. Vastaisitko edes siihen toiseen kysymykseen. Mikä on edellisen viestin kuvassa käsiliikkeen suuntamuutos? Ennen osumaa tai vaikkapa sillä mailanpään ’suoralla’ osalla.

    Niin, eli PG, yhtälöistäsi yksinkertaisesti puuttuu vartalon liikkeiden huomiointi. Esim. ranne muuttaa koko lyönnin ajan asentoaan, joka tietenkin muuttaa mailan asentoa, niin ikään koko lyönnin ajan. Ja tämä asia pitäisi huomioida laskelmissassi, mikä tosin lienee mahdotonta. Juuri tuo käsien nousu ennen osumaa aiheuttaa kehon asemien muutoksesta johtuen mailanpään liikkeen alas, alle lähtökorkeuden. Nämä samat kehon asentojen muutokset mahdollistavat myös lavan kulkemisen suoraan. Jos homma ei vieläkään aukea, mieti vaikka pesäpallolyöntejä.. Miten on mahdollista, että vaakatasosta pystytään lyömään lyöntejä vasemmalle, keskelle ja oikealle? Tuskin kyseessä mitään ajoituksellista taikuutta kuitenkaan on, yksinkertaisia kehon liikkeiden päämääriä..

    PG kirjoitti: (6.5.2011 20:16:34)

    ts kirjoitti | 6.5.2011 10:03
    Eli teit taas yhden kaavan lisää, josta puuttuu välissä olevan nivelen vapaus ja käsilikkeen kaaren suuntamuutos. Yksinkertaistaminen jatkukoon….

    Välissä olevan nivelen vapaus? Mikä nivel, minkä välissä? Jos jäykäksi oletetun kepin toinen pää siirtyy paikasta A paikkaan B pystytasoa myöten ja toisen pään oletetaan siirtyvän suoraa rataa myöten pisteestä C pisteeseen D, ei mitään niveliä ole välissä. Täysin matemaattinen tehtävä selvittää minkälainen on kaari AB.

    Käsiliikkeen kaaren suuntamuutos? Se todellakin puuttuu, jos sellainen on lyönnissä mukana. Nyt on oletettu, että kädet liikkuvat suoraan annetussa kulmassa. Tällaisiakin lyöntejä on. Olen saanut sen käsityksen, että juuri tällaisia ne lyönnit ovat. Mutta jos kädet liikkuvat jotain tiettyä käyrää myöten sen muutaman sentin, sille tapaukselle voidaan johtaa oma kaavansa. Tai selvittää, kuinka paljon tulos poikkeaa siitä, jos kädet kulkevat suoraan.

    Juuri tätä tietoa olen sinulta kysellyt, siis mihin suuntaan kädet liikkuvat. Turhaan. Koska mallistani puuttuu käsiliikkeen kaaren suuntamuutos, niin sano, millainen se on. Se voidaan ottaa huomioon laskuissa. Joka tapauksessa, vaikka se olisi millainen tahansa, niin pääasia säilyy ennallaan: Mailanpään rata saadaan ympyrän yhtälöllä, mutta ympyrän keskipiste liikkuu ja säde muuttuu. Sen takia radan muoto ei ole puhtaasti ympyrän kaaren muotoinen.

    Mihin suuntaan kädet tässä omassa esimerkissäsi liikkuvat enen osumaa? Mikä on kaaren käsiliikkeen suuntamuutos? Missä korkeuskulmassa kädet menevät? Kuinka suuressa kulmassa kädet menevät sivulle sisään tai ulos?
    Mä annan sulle pienen lisätehtävän:
    Mihin suuntaan kehon eri osien liikkeet menevät, mihin kädet menevät, miten eri nivelet toimivat, mistä lapa tulee palloon ja mihin se lähtee kun kyseessä on seuravvanlaisia lyöntejä:
    matala draw, matala suora lyönti, matala fade. Pallo ei nouse yli 10 metrin korkeudelle noin 150 metrin mittaisessa r7/r8 lyönnissä. Samat lyönnit mutta keskikorkeat: noin 14-18m ja samat lyönnit korkeita yli 18 m.

    Wedgelyönnit: samat matalat, keskikorkeat ja korkeat, pituutta noin 30-50m. Alastullessaan pallo spinnaa oikealle, taaksepäin ja vasemmalle muutamia metrejä. Mitä muutoksia kehossa ja nivelpisteissä tapahtuu?

    Olisi todella kiva nähdä kaavat, vaikkei niillä hevon vittu*kaan mitään teekkään.

    PG

    mesikämmen kirjoitti: (6.5.2011 21:03:59)
    Niin, eli PG, yhtälöistäsi yksinkertaisesti puuttuu vartalon liikkeiden huomiointi. Esim. ranne muuttaa koko lyönnin ajan asentoaan, joka tietenkin muuttaa mailan asentoa, niin ikään koko lyönnin ajan. Ja tämä asia pitäisi huomioida laskelmissassi, mikä tosin lienee mahdotonta. Juuri tuo käsien nousu ennen osumaa aiheuttaa kehon asemien muutoksesta johtuen mailanpään liikkeen alas, alle lähtökorkeuden. Nämä samat kehon asentojen muutokset mahdollistavat myös lavan kulkemisen suoraan. Jos homma ei vieläkään aukea, mieti vaikka pesäpallolyöntejä.. Miten on mahdollista, että vaakatasosta pystytään lyömään lyöntejä vasemmalle, keskelle ja oikealle? Tuskin kyseessä mitään ajoituksellista taikuutta kuitenkaan on, yksinkertaisia kehon liikkeiden päämääriä..

    Kinematiikka on mekaniikan osa-alue. Siinä tutkitaan liikettä välittämättä liikkeen syistä. Tämä on juuri sitä. Laskelmissani ei huomioida liikkeen syitä, mutta sitä ei tarvitsekaan tehdä.

    Esimerkki 1: Auto kulkee 80 kilometriä yhden tunnin aikana. Mikä on auton keskinopeus? Tehtävä voidaan laskea annetuilla arvoilla ilman tietoa auton tehosta, vääntömomenteista ja kuljettajan nivelpisteiden liikkumisesta ajon aikana.

    Esimerkki 2: Kepin pää on 60 asteen kulmassa seinää vasten. Sen vapaa pää pidetään paikallaan ja seinässä kiinni olevaa päätä liikutetaan parinkymmenen sentin matkan seinää pitkin. Millaisen käyrän kepin päähän kiinnitetty kynä piirtää? Entä, jos vapaa pää liikkuu 3 cm matkan tasaisella vauhdilla ja samalla seinässä kiinni oleva pää liikkuu sen parikymmentä senttiä tasaisella vauhdilla. Millainen käyrä on nyt? Ratkaisu ei riipu ollenkaan siitä miten vartalo on mukana touhussa ja miten rannekulma muuttuu. Ratkaisu on sama, vaikka kepin tilalla olisi golfmaila. Talonpoikaisjärjellä ajatellen ei tunnu hassummalta se, että käyrä on hyvin lähellä ympyrän kaarta.

    PG

    Rauski kirjoitti: (6.5.2011 21:08:26)
    Mä annan sulle pienen lisätehtävän:
    Mihin suuntaan kehon eri osien liikkeet menevät, mihin kädet menevät, miten eri nivelet toimivat, mistä lapa tulee palloon ja mihin se lähtee kun kyseessä on seuravvanlaisia lyöntejä:
    matala draw, matala suora lyönti, matala fade. Pallo ei nouse yli 10 metrin korkeudelle noin 150 metrin mittaisessa r7/r8 lyönnissä. Samat lyönnit mutta keskikorkeat: noin 14-18m ja samat lyönnit korkeita yli 18 m.

    Wedgelyönnit: samat matalat, keskikorkeat ja korkeat, pituutta noin 30-50m. Alastullessaan pallo spinnaa oikealle, taaksepäin ja vasemmalle muutamia metrejä. Mitä muutoksia kehossa ja nivelpisteissä tapahtuu?

    Olisi todella kiva nähdä kaavat, vaikkei niillä hevon vittu*kaan mitään teekkään.

    Kämmenien ja nivelien toiminnalla, osumageometrialla ynnä muulla on ilman muuta suuri vaikutus pallon lentorataan. Näillä asioilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen ongelman kanssa, jota olen käsitellyt. Kaavat todistavat sen, että lapa voi ainakin teoriassa liikkua kohteen suuntaisessa tasossa. Sivutuloksena tuli käyrän yhtälö. Siitä on se hyöty, että mailan kulmanopeus kyetään laskemaan tässä kyseisessä pystytasossa (näin todellakin on). Sen perusteella voidaan arvioida, kuinka helposta tai vaikeasta tempusta on kyse. Aluksi väitettiin, että lapa menee aina suoraan ja sillä siisti eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista. Kovin vakuuttavia näyttöjä asiasta ei ole. Joskus ehkä sattumalta tai ainakin aika suoraan…

    PG

    PG kirjoitti: (6.5.2011 20:16:34)

    Kysyin mikä on käsiliikkeen kaaren suuntamuutos tässä lyönnissä ennen osumaa. En saanut vastausta. Itse näen, että siinä ei ole minkäänlaista käsien kaaren suuntamuutosta. Miten on?

    ts

    PG kirjoitti: (6.5.2011 23:17:18)

    Kysyin mikä on käsiliikkeen kaaren suuntamuutos tässä lyönnissä ennen osumaa. En saanut vastausta. Itse näen, että siinä ei ole minkäänlaista käsien kaaren suuntamuutosta. Miten on?

    Kyllä sinun on sitten vaikea ymmärtää asioita. Minulla ei ol emitään mielenkiintoa yrittää enää tätä asiaa sinulle valottaa. Voit liukea omia viestejäsi tuolta aiemmin ja myös minun kommenttejani, niin ymmärrät miksi.

    Minä olen noita käyriä tuijotellut satoja ja ymmärrän varsin hyvin mitkä liikkeet saavat lavan kuvailemallani tavalla. Sinä voit jatkaa sen kepin työntämistä exceliisi.

    Jake2 kirjoitti: (2.5.2011 11:26:46)

    Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 0:06:48)
    Vaikuttaisi siis siltä että sekä ts että PG voivat hyvin olla molemmat oikeassa. Olisikos tämä se semmoinen win-win tilanne, josta aina silloin tällöin kuulee puhuttavan?

    No matemaatikko saattaisi laskea että liikerata ei silti ole absoluuttisen suora vaikka tuo alkuperäinen kaari siitä oikeneekin. Mutta tuo yksinkertaistus voi silti kertoa käytännön kannalta sen oleellisen ko. tapahtumasta.

    Jake2 ainakin omasta mielestäni yllä (jokunen päivä sitten) kaiken olennaisen tästä keskustelusta (kuinkahan moni sen huomasti) ja keskustelu olisi jo voinut päättyä siihen…

    Olenko ymmärtänyt oikein että puhutaan siitä että mailanpään, ja sen maahan piirretyn projektion, rata on suora esim 10cm ennen osumaa ja 10cm osuman jälkeen. Ja, todellisen liikeradan ’ero’ siihen nähden että liikuttaisiin kaarella on 0,45cm, jolloin maahan piiretty projektio tulee n. 0,2-0,3cm lähemmäs ’alkuperäiseltä’ radaltaan.

    No, aika taitava kaveri saa olla jo kyseessä että tuo muutos on oppimisessa kriittisellä polulla. Itselläni taitaa olla vielä muutama ihan muu (perus)juttu vielä työn alla ennen tuota…

    Mutta, mitoista viis, tuo ajatuksellinen oppi lienee se tärkeämpi ajatus tässä -> mitä enemmän ajatuksen focus on lyödä suoraan kohdetta kohti, sitä enemmän sitä tulee vaistomaisesti tehneeksi. Tekniikka millä se tehdään voikin sitten olla moninainen, ja tapoja päästä siihen voi olla helpompia tai vaikeampia 😉

    Määritelmällisesti suora liike on aina suoraa. Siinä ei voi olla siis kaaren hiventäkään. Siis jos pidetään tiukasti kiinni siitä suorasta.

    Tässä keskustelussa on sujuvasti unohdettu se, että se mitä ts ja Manzella esittävät osuma-alueen tapahtumista on tosiaan aika merkityksellistä golflyönnin sivuhajonnan pienentämisen kannalta. Se, että osuma-alueella pystytään merkittävästi suorentamaan lavan liikettä oikealla swingitekniikalla on se juttu.

    Tuntuu aika hassulta kiistellä siitä onko suoristuva lavan liike osuman alueella tosiaan suora vai vieläkin vähän käyrä. Kun puhuttaisiin siitä, että miten oikealla lyöntitekniikalla pystytään tuota kaarevaa liikettä suoristamaan niin että osuma-alueella päästään käytännössä melkein suoraan liikkeeseen, oltaisiin ainakin tavallisen tuupparin kannalta enemmän peliä kehittävällä alueella.

    Ottamatta kantaa kenenkään hienoihin laskelmiin tai 4D härveleihin niin kysynpä vain. Jos oletetaan, että 4D mittaukset ovat oikeita, niin milläs kaavoilla tuo suoristuva osuma-alueen liike selitetään? Helpoin selitys joka romuttaa ainakin ts:n perusteluiden perustan on se, että nuo mittaukset ovat harhaisia ja vääriä. Näin maallikkona haluaisi sitten selityksen, miksi mittaukset olisivat harhaisia ja vääriä.

    ts

    Swinger? kirjoitti: (7.5.2011 7:37:01).

    Mutta, mitoista viis, tuo ajatuksellinen oppi lienee se tärkeämpi ajatus tässä -> mitä enemmän ajatuksen focus on lyödä suoraan kohdetta kohti, sitä enemmän sitä tulee vaistomaisesti tehneeksi. Tekniikka millä se tehdään voikin sitten olla moninainen, ja tapoja päästä siihen voi olla helpompia tai vaikeampia 😉

    Näihin pakko aina laittaa varoituksen sana. Mulla ainakaan ei ole pienintäkään ajatusta siitä, että mikään liikkuisi kohteen suuntaan tai suorassa. Se jos mikä johtaa yleensä suohon ja syvälle. Koitan tehdä jotain aivan muuta ja antaa sitten suoran osuuden syntyä siinä suivutuotteena. Minä piirtelen vaan kahta vastakkaista kaarta ja klitan osua palloon lavan selkäpuolella. Vielä ei ole onnistunut.

    PG

    ts kirjoitti: (6.5.2011 23:23:30)

    PG kirjoitti: (6.5.2011 23:17:18)

    Kysyin mikä on käsiliikkeen kaaren suuntamuutos tässä lyönnissä ennen osumaa. En saanut vastausta. Itse näen, että siinä ei ole minkäänlaista käsien kaaren suuntamuutosta. Miten on?

    Kyllä sinun on sitten vaikea ymmärtää asioita. Minulla ei ol emitään mielenkiintoa yrittää enää tätä asiaa sinulle valottaa. Voit liukea omia viestejäsi tuolta aiemmin ja myös minun kommenttejani, niin ymmärrät miksi.

    Minä olen noita käyriä tuijotellut satoja ja ymmärrän varsin hyvin mitkä liikkeet saavat lavan kuvailemallani tavalla. Sinä voit jatkaa sen kepin työntämistä exceliisi.

    Vastauksesi on tyypillisen korkeatasoinen. Arvuuttelua, jossa annetaan ymmärtää, että vastaajalla olisi muka jotain syvällisempää tietoa asiasta. Vihjailua ja väitteitä, että kysyjä on täysin pihalla asiasta. Asia on aina osoittanut päinvastaiseksi, kuten tässäkin tapauksessa. Olet tuijotellut satoja käyriä, mutta et osaa selittää, miksi käsien etäisyyttä kohdelinjasta kuvaava viiva kulkee koko ajan tikkusuoraan ennen osumaa. Siihen on vain yksi selitys olemassa.

    ts

    PG kirjoitti: (7.5.2011 9:33:24)

    ts kirjoitti: (6.5.2011 23:23:30)

    PG kirjoitti: (6.5.2011 23:17:18)

    Kysyin mikä on käsiliikkeen kaaren suuntamuutos tässä lyönnissä ennen osumaa. En saanut vastausta. Itse näen, että siinä ei ole minkäänlaista käsien kaaren suuntamuutosta. Miten on?

    Kyllä sinun on sitten vaikea ymmärtää asioita. Minulla ei ol emitään mielenkiintoa yrittää enää tätä asiaa sinulle valottaa. Voit liukea omia viestejäsi tuolta aiemmin ja myös minun kommenttejani, niin ymmärrät miksi.

    Minä olen noita käyriä tuijotellut satoja ja ymmärrän varsin hyvin mitkä liikkeet saavat lavan kuvailemallani tavalla. Sinä voit jatkaa sen kepin työntämistä exceliisi.

    Vastauksesi on tyypillisen korkeatasoinen. Arvuuttelua, jossa annetaan ymmärtää, että vastaajalla olisi muka jotain syvällisempää tietoa asiasta. Vihjailua ja väitteitä, että kysyjä on täysin pihalla asiasta. Asia on aina osoittanut päinvastaiseksi, kuten tässäkin tapauksessa. Olet tuijotellut satoja käyriä, mutta et osaa selittää, miksi käsien etäisyyttä kohdelinjasta kuvaava viiva kulkee koko ajan tikkusuoraan ennen osumaa. Siihen on vain yksi selitys olemassa.

    Hei ihan oikeesti lakkaa nyt jo munaamasta itseäs täällä taas kerran. Satoja käyriä, joissa osassa kädet kulkevat suoraan linjassa, osasssa sisään linjassa, osassa muuttuvalla kaarella.
    Kyse ei ole sittä, ettenkö niitä pystyisi selittämään, vaan että sinun suuntaasi ei ole mitään halua enää asiasta viestiä. Et kai oikeesti kuvittele, että käytöksesi jälkeen vielä saisit johonkin asiallisia vastauksia????

    Se nyt vaan on PG niin, että tota tietoa on käsitelty paljon enemmän kuin pystyt kuvittelemaan. Jos sinua olis aihe oikeesti pätkääkään kiinnostanut, olisit lähtenyt miettimään mistä nuo yhdistelmät sytnytvät. Mutta se kun ei alkujaankaan ole ollut mielenkiintosi kohteena, vaan ketjun sabotointi taas kerran vanhalla tutulla parivaljakolla.

    PG kirjoitti: (6.5.2011 22:59:45)

    Kinematiikka on mekaniikan osa-alue. Siinä tutkitaan liikettä välittämättä liikkeen syistä. Tämä on juuri sitä. Laskelmissani ei huomioida liikkeen syitä, mutta sitä ei tarvitsekaan tehdä.

    En voi uskoa, että golflyönnistä puhuttaessa jätetään vartalon liikkeet huomioimatta. Yhtä typerää voisi olla seuraava; kun pelaan kierroksen neljässä tunnissa ja kävelen kymmenen kilometriä, näinhän vaikka r7 mailanpään nopeudeksi tulee 2,5 km/h…

    PG kirjoitti: (6.5.2011 11:56:57)
    Koska mailanpää ja kädet kulkevat tasaisella vaudilla, niin aika ehdollistaa koordinaattien arvoja suoraan kaavan s = vt mukaisesti. Mitä pitempi aika sen pitemmälle mennään. Kaarevuussäteelle tuli oma kaava, riippuvuus on epälineaarinen. Riippuu tapauksesta. Esimerkin tapauksessa kaarevuussäde on 77,9 cm hetkellä t = 0,004 s.Jos aika olisi 0,020 s, niin R olisi 79,5 cm. Näin pitkää aikaa mailanpää ei missään tapauksessa voi kulkea suoraan. Eli koordinaatit ja kaarevuussäde muuttuvat vain vähän, koska mailanpää voi mennä suoraan (jos ollenakaan) vain hyvin lyhyen ajan.

    Siis ymmärsinkö oikein että matemaattisesti laskien näin yksinkertastetulla mallilla voisi mennä pidempäänkin kuin puolisen millisekuntia mutta olet sitä mieltä että käytännössä ei?

    Muuten tuon Manzellan aineisto on ilmeisest päältä kuvattua suurnopeusvideota, eli juuri tuo kohdelnjan suunnassa likimain suoraa ennen osumaa. Jokunen milli suunnan muutosta ienee käytännön kannalta vielä suora.

    PG

    Jake2 kirjoitti: (9.5.2011 11:14:14)

    PG kirjoitti: (6.5.2011 11:56:57)
    Koska mailanpää ja kädet kulkevat tasaisella vaudilla, niin aika ehdollistaa koordinaattien arvoja suoraan kaavan s = vt mukaisesti. Mitä pitempi aika sen pitemmälle mennään. Kaarevuussäteelle tuli oma kaava, riippuvuus on epälineaarinen. Riippuu tapauksesta. Esimerkin tapauksessa kaarevuussäde on 77,9 cm hetkellä t = 0,004 s.Jos aika olisi 0,020 s, niin R olisi 79,5 cm. Näin pitkää aikaa mailanpää ei missään tapauksessa voi kulkea suoraan. Eli koordinaatit ja kaarevuussäde muuttuvat vain vähän, koska mailanpää voi mennä suoraan (jos ollenakaan) vain hyvin lyhyen ajan.

    Siis ymmärsinkö oikein että matemaattisesti laskien näin yksinkertastetulla mallilla voisi mennä pidempäänkin kuin puolisen millisekuntia mutta olet sitä mieltä että käytännössä ei?

    Et ymmärtänyt oikein, mutta vika on minussa, kun en kyennyt selittämään riittävän tarkasti. Ensinnäkin malli ei ole yksinkertaistettu, vaan rajoitettu. Se pitää täysin paikkansa niillä ehdoilla, jotka olen maininnut. Hartioita, lantiota, jalkoja, niveliä ym. tulee liikuttaa niin, että kädet kulkevat tasaisella vauhdilla tuon tarkastelun ajan (tässä myös Mesikämmenelle selitysyritys). Se on todellinen vaihtoehto. Näinhän tuossa aiemmassa graafissakin on (viesti #1040), jopa niin, että kädet kulkevat koko ajan suoraan kohdelinjan suuntaisesti. Käsien tasaisesta vauhdista en mene takuuseen, sitä ei graafi kerro, mutta esim. pelimiehen graafin perusteella näin on ennen osumaa (ja pitkään osuman jälkeenkin). Sitä paitsi kiihtyvyydet ja hidastuvuudet alle 0,005 s aikavälillä eivät paljon merkitse, ne voidaan huoletta unohtaa. Kaavassa voisi olla mukana myös osuman jälkeinen osuus, mutta osumassahan nopeus putoaa, joten tarkastelu tulisi suorittaa kahdessa osassa. Mielestäni se on aivan turhaa, mitä iloa lavan suoraan menemisestä on enää osuman jälkeen? Muuten se ei ole sen kummempi tapaus, kuin ennen osumaa. Mailanpään tulee tietenkin kulkea pystytasossa, sehän oli koko laskelman peruste.

    Kaava pitää kutinsa myös pitemmällä aikavälillä (tosin silloin mailanpään kiihtyvyys saattaa jo jonkin verran merkitä), mutta vain osumaan asti. Jos lapa kulkisi kyseisessä pystytasossa esim. 0,017 s ajan ennen osumaa, niin se ehtisi kulkea sinä aikana peräti 70 cm, mikäli mailanpään keskivauhti olisi 92 mph. En usko, että kukaan pystyy sellaiseen lyöntiin. Jos pystyy, niin mailanpään rata saadaan laskettua tarkasti tuolla yksinkertaisella, mutta ei yksinkertaistetulla kaavalla. (Tietenkin lavasta pitää ottaa jokin piste, esim. sweet spot, jota seurataan).

    En ole suinkaan kiistänyt tämän mahdollisuuden olemassaoloa (= lapa kulkee jonkin matkaa kohdelinjan suuntaisessa pystytasossa). Sen sijaan mahdottomalta minusta tuntuu se, että mailanpään rata (ei pelkästään sen projektio jossakin tasossa) olisi jossakin vaiheessa tikkusuora. Tämäkin kantani perustui matemaattiseen tarkasteluun. Vasta sen jälkeen muodostin kantani.

    Tästä asiasta Swinger jo puhuikin: Kahdenkymmenen sentin kaaren korkeus on osuma – alueella 4-5 mm luokkaa. Horisontaaliprojektiossa se kutistuu siitäkin paljon, sitä enemmän mitä suurempi on mailan ja maan välinen kulma (mitä lyhyemmällä mailalla lyödään). Ero suoran ja kaaren välillä ei ole suuri käytännössä, periaatteessa kyllä :).

    ts

    PG kirjoitti: (9.5.2011 22:13:15)
    [i. Käsien tasaisesta vauhdista en mene takuuseen, sitä ei graafi kerro, mutta esim. pelimiehen graafin perusteella näin on ennen osumaa (ja pitkään osuman jälkeenkin).

    No ei sitten varmasti kulje tasaista vauhtia. Ei missään kohti swingiä.

    PG: olen kirjoittanut alusta laskien varmaan sata viestiä, jossa olen kertonut suoruudesta vain ja ainoastaan tiettyyn suuntaan tarkasteltuna. En ensimmäistäkään, jossa olisin väittänyt lavan kulkevan suoraan kaikki suunnat huomioiden, joskin myös face on kuvan suunnasta ajatelen tuossa on lyhyt suorahko laskeva osuus, joka siis poikkeaa tuon suuntaisen kaaren radasta. Se johtuu myös siitä nivelestä, jonka vuoksi kädet voivat olla jo nousussa, vaikka lapa on menossa alas. Tuo on se yleisesti tunnetumpi osuus, mutta pystyprojektion suuntainen suora osuus, varsinkin lavan pysyessä suorana on huomattavasti mielenkiintoisempi lajin kannalta.

Esillä 25 viestiä, 1,026 - 1,050 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen