23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][27]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 751 - 775 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • omm

    Noin yleisesti, mitä porukka ajattelee, mikä on heilahdusliike, ja mikä on sen suunta? Onko siinä mahdollisesti monta komponenttia? Onko se aktiivista vai passiivista? Jos se on aktiivista. niin millä lihaksilla se tehdään?

    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 15:51:46)

    PG kirjoitti: (20.4.2011 15:35:03)

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 14:05:28)

    Kiihtyvyydellä ennen osumaa ei ole mitään tekemistä tukivoimakomponentin tarkastelun kanssa. Se tulee kaavassasi huomioiduksi osumaan tulohetken nopeussuureen kautta, johon vaikuttaa kaikki se mitä ennen osumaa on tehty.

    Siis nopeus on sama kuin kiihtyvyys? Fysiikan kertaus olisi paikallaan. Voisi aloittaa vaikkapa pähkinästä, jonka tänään esitin.

    Ei vaan se, että ennen palloon osumista vaikuttanut kiihtyvyys on yksi niistä tekijöistä, joka määräävät mailanpään nopeuden sillä hetkellä kun kontakti alkaa. Tarkoitin siis sitä, että kiihtyvyys ennen osumaa saa tarkastelussa ansaitsemansa huomion, tosin sen vaikutus sisälltyy jo alkutietoihin, koska mailanpään nopeus on annettu ja saatu mittaamalla.

    Tiedät aivan hyvin mitä tässä ajan takaa...

    Tiedän liiankin hyvin, valitettavasti. Ajoit takaa sitä,että lavan kiihtyvyydellä osumahetkellä t = 0 ei ole mitään merkitystä. Se on jo tehnyt tehtävänsä eli mielestäsi on täysin sama osuuko lapa palloon nopeudella 100 mph ilman kiihtyvyyttä, vai osuuko se palloon nopeudella 100 mph + kiihtyvyydellä 300 m/s^2.

    Teoriassa se ei ole sama. Kaavani johto perustuu siihen, että se ei ole sama. Tämä kiihtyvyys antaa mailanpäälle voimaa, joka väilttyy palloon. Jos lapa osuu palloon ilman kiihtyvyyttä, tällaista voimaa ei ole.

    Käytännössä se on sama. Ulkoinen voima on suuruusluokaltaan liian pieni verrattuna törmäyksessä syntyvään voimaan vaikuttaakseen niin paljon, että sillä olisi jotain merkitystä käytännössä. Olen kuitenkin ottanut sen mukaan, vaikka työkseen näitä asioita tutkivat professorit apulaisineen näyttävät sen hylänneen sen mitättömän merkityksen takia. No, kyllä se minultakin tipahtaa pois. Eikä kaavaan jää mitään, johon voisit sen väärän kiihtyvytesi sijoittaa 🙁

    B

    ts kirjoitti: (20.4.2011 15:43:53)
    Ilmeisesti en siis vieläkään ilmaissut asiaa tarpeeksi selvästi. Tai sitten lukijan ymmärryskyky asetti sille rajansa.

    Laitoin oikein lainauksen siihen, mitä kommentoin, jos huomasit.

    ts kirjoitti: (20.4.2011 15:43:53)
    Ainiin juu… saadaan muuten ihan juuri valmiiksi tuo integraatio Flight Scopen ja 4DSwingin tietojen tuomisesta omaan käyttöliittymäämme…

    Minkä takia?

    ts

    Saattaisi muuttua mielnekiintoiseksi kun saataisiin jostain mitattua käsiin kohdistuva voima osuman vaikutksesta ja niiden hidastuminen. Taas erittäin pienen otannan perusteella näyttäisi, että flippaajilla ei tuosta osumasta välity käsiin juurikaan mitään hidastavaa voimaa, mutta rotaatiolla ja vedolla lyövillä se on aika paljon suurempi.

    Ymmärtääkseni tuo johtuu sittä, että osuman tukena oleva massa on suurempi vedossa kuin vapaaksi pääsetetyssä lavassa ja vaikuttaisi mahdollisesti sitä kautta sekä lavan hidastuvuuteen, että myös pallon lentoon.

    Ja please… ei mitään ulkopuolisten mittaustuloksia pohjalle, koska niiden synntyä ei tunneta.

    ts

    B kirjoitti: (20.4.2011 17:01:52)

    ts kirjoitti: (20.4.2011 15:43:53)
    Ilmeisesti en siis vieläkään ilmaissut asiaa tarpeeksi selvästi. Tai sitten lukijan ymmärryskyky asetti sille rajansa.

    Laitoin oikein lainauksen siihen, mitä kommentoin, jos huomasit.

    ts kirjoitti: (20.4.2011 15:43:53)
    Ainiin juu… saadaan muuten ihan juuri valmiiksi tuo integraatio Flight Scopen ja 4DSwingin tietojen tuomisesta omaan käyttöliittymäämme…

    Minkä takia?

    Täh? Eihän 4DSwingissä ole koskaan ollut mitään pallon lentokaarta träkkäävää ominaisuutta lähtösuunnan ja nopeuden lisäksi. Nyt nähdään sekä kehossa tapahtuvat asiat että pallon lento kierteineen ja kaarineen.

    PG kirjoitti: (20.4.2011 16:49:02)
    Se on jo tehnyt tehtävänsä eli mielestäsi on täysin sama osuuko lapa palloon nopeudella 100 mph ilman kiihtyvyyttä, vai osuuko se palloon nopeudella 100 mph + kiihtyvyydellä 300 m/s^2.

    Ei voi olla totta …. näinkö olet minun tekstini koko ketjun ajan lukenut. Ehkä minun pitää ensin opetella kirjoittamaan, ennen kuin alan opetella fysiikkaa.

    PG kirjoitti: (20.4.2011 16:49:02)
    Teoriassa se ei ole sama. Kaavani johto perustuu siihen, että se ei ole sama. Tämä kiihtyvyys antaa mailanpäälle voimaa, joka väilttyy palloon. Jos lapa osuu palloon ilman kiihtyvyyttä, tällaista voimaa ei ole.

    Juuri näin, siksi uskoin sinua, kun minusta kaava oli järkeenkäypä.

    PG kirjoitti: (20.4.2011 16:49:02)
    Käytännössä se on sama. Ulkoinen voima on suuruusluokaltaan liian pieni verrattuna törmäyksessä syntyvään voimaan vaikuttaakseen niin paljon, että sillä olisi jotain merkitystä käytännössä. Olen kuitenkin ottanut sen mukaan, vaikka työkseen näitä asioita tutkivat professorit apulaisineen näyttävät sen hylänneen sen mitättömän merkityksen takia. No, kyllä se minultakin tipahtaa pois. Eikä kaavaan jää mitään, johon voisit sen väärän kiihtyvytesi sijoittaa 🙁

    Sinun ja professoreiden mielestä se on käytännössäkin sama ja olkaa onnellisia, kun olete saaneet taas tehdä omasta näkökulmastanne asiaa yksinkertaistavan oletuksen.

    PG

    ts kirjoitti: (20.4.2011 17:07:44)
    Täh? Eihän 4DSwingissä ole koskaan ollut mitään pallon lentokaarta träkkäävää ominaisuutta lähtösuunnan ja nopeuden lisäksi. Nyt nähdään sekä kehossa tapahtuvat asiat että pallon lento kierteineen ja kaarineen.

    Luotatko moiseen. Sehän on pelkkää matematiikkaa ja fysiikkaa…

    Vai seuraako 4D palloa koko ajan alusta loppuun ja mittaa kierteet ja kaarteet?

    B

    ts kirjoitti: (20.4.2011 17:07:44)
    Täh? Eihän 4DSwingissä ole koskaan ollut mitään pallon lentokaarta träkkäävää ominaisuutta lähtösuunnan ja nopeuden lisäksi. Nyt nähdään sekä kehossa tapahtuvat asiat että pallon lento kierteineen ja kaarineen.

    Hieno homma. Enää ei haittaakaan, vaikka pohjalla on sekavaa mittausdataa ja ohueen ymmärrykseen perustuvaa fysikaalista laskentaa.

    PG

    Swinger? kirjoitti: (20.4.2011 15:31:16)

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 14:28:57)
    Nyt on varmaan sekoitettu kaksi asiaa, joita molempia on kommentoitu tämän ketjun viimeisissä viesteissä: rotaatio mailan varren ympäri ja heilahdusliike grippipään toimiessa nivelpisteenä, jotka molemmat antavan oman geometriansa osumaan.

    Minä tarkoitin ensimmäistä, mutta tuosta toisesta voitaisiin ajatella samalla tavoin, vaikka aika vaikeata grippipäätä on saada liikkumaan osuman suuntaan mailanpään nopeudella johtuen mm. siitä, että nivelpisteen paikallinen vääntömomentti pyrkii painamaan käsiä svingin suuntaa vastaan. Heilahduskaaren piirtämää rataa ei tosiaan saa täysin suoraviivaiseksi ja siksi sen haittavaikutuksia pyritäänkin estämään siirtämällä heilahduksen alakuolokohta mahdollisimman eteen (late hitting). Kaarevuuksia voi olla sitten monen asteisia, mutta niistä joskus toiste.

    Ok, kiitos, näin ounastelinkin kun keskustelun logiikka loikki sinne tänne. Itse ajattelin koko ajan heilahdusliikkeen kaarta ja siitä seuraavaa mailanpään vauhtia (ja mahdollisia mailanpään nopeuseroja -> ’ulompi’ piste liikkuu nopeammin), mutta sitten tuo rotaatio pyörähti salakavalasti keskusteluun mukaan, ja päädyttiin jollekin kehälle jossa en enää pysyny mukana.

    Heilahdusliike on myös rotaatiota. Mikäli oikein ymmärsin, Fukke ja Swinger ovat oikeassa, mailanpää ei voi koskaan kulkea suoraa rataa. Sen sijaan ts kiven kovaa sitä edelleen väittää. Ja herra isä, mitä vääristelyä ts:ltä aiemmissa viesteissä. PG on nimenomaan yrittänyt selvittää näiden fukken mainitsemien kahden rotaation yhteisvaikutusta (heilahdusliikkeen rotaatio + rotaatio mailan varren ympäri).

    PG kirjoitti: (20.4.2011 15:11:40)
    Kaava, johon viittaat on

    vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

    jossa a on ulkoisen voiman tuottama keskimääräinen kiihtyvyys osuman aikana.

    Se on kaavan

    vball = vclub*(1 + COR)/(1 + mball/mclub) + F*t/(mball + mclub)

    pelkistetty muoto, josta itse voimakin näkyy. Tarkoitan siis voimalla F osuma -aikaista ulkoista voimaa. Olkoon se sitten nimeltään vaikkapa tukivoima.

    Sitähän minäkin tarkoitan, siis tukivoima, joka välittyy varren kautta pallon ja mailanpään muodostamaan möhkäleeseen.

    PG kirjoitti: (20.4.2011 15:11:40)
    Missään tapauksessa se ei tarkoita voimaa, joka ilman muuta aina syntyy kahden kappaleen törmätessä toisiinsa. Tämän törmäysvoiman pallolle aiheuttamaa kiihtyvyyttä ei voida kaavaan sijoittaa.

    Sitä en minäkään tarkoita. En missään tapauksessa tarkoita sitä voimaa, jolla mailanpää törmäyksessä vaikuttaa palloon, kuten et sinäkään. Eikä se ollut kaavassasikaan.

    PG kirjoitti: (20.4.2011 15:11:40)
    Sehän tarkoittaisi silloin saman kiihtyvyyden käyttämistä kahteen kertaan samassa kaavassa.

    Ei kun kerran. Kaavan nopeuskomponentit kuvaavat törmäystä tietyillä nopeuksilla ilman kiihtyvyyksiä ja ilman kontaktiaikaa tai pallon puristumista. Sehän on kiva yksinkertaistaa, niuin saadaan tulos eikä tarvi enää miettiä.

    B

    fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 17:56:17)
    Sehän on kiva yksinkertaistaa, niuin saadaan tulos eikä tarvi enää miettiä.

    Lapsellista kiukuttelua. Tai siltä se vaikuttaa. 🙁

    PG

    ts kirjoitti: (20.4.2011 17:05:17)
    Saattaisi muuttua mielnekiintoiseksi kun saataisiin jostain mitattua käsiin kohdistuva voima osuman vaikutksesta ja niiden hidastuminen. Taas erittäin pienen otannan perusteella näyttäisi, että flippaajilla ei tuosta osumasta välity käsiin juurikaan mitään hidastavaa voimaa, mutta rotaatiolla ja vedolla lyövillä se on aika paljon suurempi.

    Ymmärtääkseni tuo johtuu sittä, että osuman tukena oleva massa on suurempi vedossa kuin vapaaksi pääsetetyssä lavassa ja vaikuttaisi mahdollisesti sitä kautta sekä lavan hidastuvuuteen, että myös pallon lentoon.

    Tuossa voiman mittaamisessa on itua. Ja tuon alleviivatun mielelläni allekirjoitan, mikäli eroja on.
    Tästä kirjoitinkin jo aiemmin:

    PG | 2.4.2011 12:52

    Itselleni koko tukivoiman käsite on ollut hyvin epäselvä – ja on edelleen. Mikäli tukivoimalla tarkoitetaan sellaista ulkoista voimaa, joka sisältyy johtamaani kaavaan, niin voin vakuuttaa, että sen voiman vaikutus pallon lähtönopeuteen on mitätön. Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.

    ts

    PG kirjoitti: (20.4.2011 17:42:47)

    ts kirjoitti: (20.4.2011 17:07:44)
    Täh? Eihän 4DSwingissä ole koskaan ollut mitään pallon lentokaarta träkkäävää ominaisuutta lähtösuunnan ja nopeuden lisäksi. Nyt nähdään sekä kehossa tapahtuvat asiat että pallon lento kierteineen ja kaarineen.

    Luotatko moiseen. Sehän on pelkkää matematiikkaa ja fysiikkaa…

    Vai seuraako 4D palloa koko ajan alusta loppuun ja mittaa kierteet ja kaarteet?

    Siis nyt joku tekeytyysekopäiseksi tai on totaalisen pihalla oikeesti keskusteltavasta aiheesta.

    Myönnän olevani typerys. Se ilmenee siten, että yritän täällä keskustella aiheesta järkevästi, mikä olisi pitänyt todeta mahdottomaksi jo kauan sitten.

    ts

    PG kirjoitti: (20.4.2011 17:45:56)

    Heilahdusliike on myös rotaatiota. Mikäli oikein ymmärsin, Fukke ja Swinger ovat oikeassa, mailanpää ei voi koskaan kulkea suoraa rataa. Sen sijaan ts kiven kovaa sitä edelleen väittää. Ja herra isä, mitä vääristelyä ts:ltä aiemmissa viesteissä. PG on nimenomaan yrittänyt selvittää näiden fukken mainitsemien kahden rotaation yhteisvaikutusta (heilahdusliikkeen rotaatio + rotaatio mailan varren ympäri).

    Mutta kun se rata voi olla suora. Olen nähnyt jopa ulos kiertyviä ratoja ja sisään vedettyjä suria ratoja. Sen lisäksi kaaria.

    Ihme vänkäämistä kun toisella on oletuksia ja toisella faktaa mitattuna.

    ts

    PG kirjoitti: (20.4.2011 18:56:29)
    [
    Tuossa voiman mittaamisessa on itua. Ja tuon alleviivatun mielelläni allekirjoitan, mikäli eroja on.
    Tästä kirjoitinkin jo aiemmin:

    PG | 2.4.2011 12:52

    .

    Ja tätä yritetty sinulle selittää kymmenien viestien voimalla kuten jotain sääntöjuttua aikanaan. Nyt se sitten yhtäkkiä valkenee, että perskuta…. tuohan voikin vaikuttaa.

    Mitä ihmettä sinä olet voinut tukivoimalla ymmärtää jos et tuota????

    PG

    ts kirjoitti: (20.4.2011 20:02:25)

    PG kirjoitti: (20.4.2011 18:56:29)
    [
    Tuossa voiman mittaamisessa on itua. Ja tuon alleviivatun mielelläni allekirjoitan, mikäli eroja on.
    Tästä kirjoitinkin jo aiemmin:

    PG | 2.4.2011 12:52

    .

    Ja tätä yritetty sinulle selittää kymmenien viestien voimalla kuten jotain sääntöjuttua aikanaan. Nyt se sitten yhtäkkiä valkenee, että perskuta…. tuohan voikin vaikuttaa.

    Mitä ihmettä sinä olet voinut tukivoimalla ymmärtää jos et tuota????

    Olen kysynyt monta kertaa, mitä tukivoimalla tarkoitetaan. Jotain svingijuttuja on tullut selitykseksi, mutta ei mitään konkreettista mitattavaa. Ei se vieläkään täysin valjennut. Onko tukivoima siis se voima, joka vaikuttaa käsiin lyönnin aikana vai mikä se on?

    Olen ollut täysin avoin koko asialle. Ennenkin olin tämän saman asian sanonut. Ja mikä oli vastaanotto? Ei muuta kuin vastaan inttämistä ja esittämieni asioiden vääristelyä kaikin tavoin.

    Mm. heti ensimmäisessä asiaa koskevassa viestissäni 15.1. kirjoitin:

    ’systeemiin’ tulee varren välityksellä energiaa myös ulkoapäin (systeemi ei ole suljettu). Törmäys ei ole täysin kimmoinen. Osa liike-energiasta muuttuu lämpöenergiaksi. Kuinka suuri se on? Kuinka suuri osuus siitä kompensoidaan ulkoa päin tuodulla energialla? Jos kädet ovat osumassa pallon edellä, energiaa välittyy varren kautta ehkä paremmin, kuin jos kädet olisivat pallon takana? Mikä on itse varren osuus ja mikä on epäpuhtaan osuman vaikutus jne. Tutkimisen arvoisia asioita.

    Siis onko olemassa näyttöä tukivoimasta? (Tiedän, että tämänkin kysymyksen käännät väitteekseni: tukivoimaa ei ole olemassa, vaikka se on pelkkä kysymys). Äärettöman paljon on dataa käytettävissä, mutta otanta on pieni!

    ts

    PG kirjoitti: (20.4.2011 21:20:12)
    [

    Olen kysynyt monta kertaa, mitä tukivoimalla tarkoitetaan. Jotain svingijuttuja on tullut selitykseksi, mutta ei mitään konkreettista mitattavaa. i!

    Mutta siellä swingijutuissahan se vastaus on. Jos ymmärtää sen liikkeen mekaniikan, perustaa laskelmansa sen mukaisiin olettamuksiin.

    PG

    ts kirjoitti: (20.4.2011 19:58:56)

    PG kirjoitti: (20.4.2011 17:45:56)

    Heilahdusliike on myös rotaatiota. Mikäli oikein ymmärsin, Fukke ja Swinger ovat oikeassa, mailanpää ei voi koskaan kulkea suoraa rataa. Sen sijaan ts kiven kovaa sitä edelleen väittää. Ja herra isä, mitä vääristelyä ts:ltä aiemmissa viesteissä. PG on nimenomaan yrittänyt selvittää näiden fukken mainitsemien kahden rotaation yhteisvaikutusta (heilahdusliikkeen rotaatio + rotaatio mailan varren ympäri).

    Mutta kun se rata voi olla suora. Olen nähnyt jopa ulos kiertyviä ratoja ja sisään vedettyjä suria ratoja. Sen lisäksi kaaria.

    Ihme vänkäämistä kun toisella on oletuksia ja toisella faktaa mitattuna.

    Kuten olen aiemmin kertonut ympyrän jänteellä ja kaarella on pituuseroa 0,24 mm, jos jänne on 20,00 cm ja säde 120 cm. Miten tällaisen eron joku huomaa?

    Pallonlyöjän ei tarvitse tietää fysiikasta mitään, mutta siitä voisi olla joskus hyötyä, ettei yritä mahdottomia juttuja.

    Sarjassa mahdottomia juttuja:

    1. Kun mailanpää on dsw:ssä noin metrin etäisyydellä pallosta, pelaaja alkaa kiihdyttää käsiään lipun suuntaan suoristaakseen mailanpään radan. Rata oikeneekin sopivasti kymmenkunta senttiä ennen palloa. Aikaa oikaisuun menee kaksi sadasosasekuntia. Mikä on pelaajan käsien keskikiihtyvyys lipun suuntaan tuona aikana? Käsien nopeus lipun suuntaan on kiihdytyksen alussa 15 mph. Mailanpään nopeus lipun suuntaan on kiihdytyksen lopussa 100 mph.

    Ratkaisu: keskikiihtyvyys = (100 mph – 15 mph)/0,02 s = 1900 m/s^2 = 190g.

    (Vrt. Käsien maksimikiihtyvyys on normaalisti alle 10g).

    2. Käsien nopeus on 15 mph ja suunta 25° lipun suunnasta sisäänpäin. Mailanpään nopeus on 100 mph. Kuinka monta astetta mailanpään nopeuden on suuntauduttava lipun suunnasta ulospäin, jotta mailalla ei olisi rotaatiota ko. hetkellä.

    Vastaus: 82°.

    Perustelusi svingin suorasta osasta pohjautuvat näköhavaintoon ja keskustelukerhojen juttuihin. En pidä niitä kovin luotettavina.

    ts

    PG kirjoitti: (20.4.2011 21:26:36)
    [
    Perustelusi svingin suorasta osasta pohjautuvat näköhavaintoon ja keskustelukerhojen juttuihin. En pidä niitä kovin luotettavina.

    Mitä hemmettiä sä sekoilet? Näköhavaintoon???

    Et vissiin sitten käyny sitä mun laittamaa linkkiä wrx:n puolella lukemassa…

    omm

    Mä näkisin tämän kinan siitä voiko maila kulkea osuma-alueella suoraan vai ei kinana siitä minkälaiset hyvät svingit on mahdollisia.

    Yksi hyvä svingi on pyöreä, käsillä tapahtuva, heilurimainen svingi kuin pesislyönti tai kahden käden kämmenlyönti jos tenniksessä olisi sellainen. Tapahtuu crossausta, oikealla kädellä päälle lyömistä. Vasen kyynärvarsi kulkee pronaatiosta supinaatioon. Svingi liikkuu kaarella ja lapa osuma-alueella in-to-in.

    Toinen svingi on kuin pallon alakautta heittoa kuten keilatessa. Osuma-alueella lapa liikkuu lähes suoraan, jos lantio on kiertynyt sivuun. Lapa pysyy square sen ansiosta että osuma-alueen läpi jatkuu ulnaarideviaatio ja palmaariflexio, koko käsivarren ojentuessa kohti ’down the line’ ja hartioden samalla kiertyessä auki. On myös puhuttu täällä että pitää tehdä supinaation vastaista työtä ettei lapa sulkeudu. Lapa liikkuu in-to-out. (On siisväitetty täällä että supinaation vastaista työtä pitää tehdä aktiivisesti ja täysillä, josta en ole vama, että niin on. Jos ei supinoi niin ei supinoidu. Vartalorotaation aiheuttaman sulkeutumisen voi estää noilla kahdella muulla ranteen liikkeellä. Bäkärin alku on eri asia. Voi olla että muistan väärin mitä on väitetty.)

    Tässäkin ketjussa molemmissa leireissä nämä rotaatio kuvaukset ovat sekaannusta aiheuttavia. Varren ympäri tapahtuva rotaatio on seurausta vasemman ranteen palmaariflexiosta kuin vääntäisi prätkän kaasua kiinni. Lavassa se vaikuttaa lähinnä loftiin, hyvin vähän lavan sulkeutumiseen tai oikeastaan avautumiseen. Käsivarren ympäri tapahtuva rotaatio saa aikaan supinaation/pronaation. Supinaatio vaikuttaa lavan sulkeutumiseen voimakkaasti, muuhun ei ollenkaan. Ulospäin ja alaspäin tapahtuva heilahdus on taas ulnaardeviaatiota, joka tapahtuu ehkä svingivoimien takia,mutta minun mielestäni se voi olla oikean käden supinaation mahdollistamaa/seurausta.(lavan eteenpäin/lippua päin tapahtuva heilahdus tai rotaatio olisi ranteen dorsiflexiota, mutta flippaaminen ainakin tähän asti on ollut pannassa). Oikeaa kättä voi supinoida ilman että se on vasta- tai myötäliike vasemmalle käsivarrelle, jos se on koukussa kyynärtaipeesta ja on kiinni gripissä.

    Supinaation vastustaminen/tekemättä jättäminen on keskeistä alakautta heittämisessä keskeistä l. RR-svingissä, Sillä saadaan eliminoitua yksi kolmesta mahdollisesta liiketasosta pois. Kaksi liiketasoa pitää huolen että osuma-alueella lapa pysyy square, kun vartalo vie liikettä eteenpäin. Virhe mahdollisuuksia hookille on yksi vähemmän. Lisäksi tämä alakautta heittäminen mahdollistaa tukivoiman käytön, jota tuossa heilurimaisessa svingissä ei ole mahdollista käyttää. (keilatessa ei myöskään käytetä tukivoimaa, kun sitä tehdään yhdellä kädellä). Crossaus poissulkee tukivoiman käytön. Toisaalta crossaten, jos aidosti supinoi, saa mäjäytettyä palloon aika hyvin, ja se lentää ehkä sen ansiosta pitemmälle kuin RR-svingissä(mutta tukivoiman käyttö kuroo tuota etua umpeen RR-svingissä), mutta jos sen tekee väärään aikaan tai luulee supinoivansa aidosti tai flippaa, niin pallo ei lennä suoraan tai pitkälle.

    Ketjun otsakkeeseen liittyen. Jos vedät mailan pallolle alakautta, niin se ei hidastu osumassa yhtäpaljon kuin sivukautta heittäen.

    B

    Hogan ymmärsi kyllä, mikä ero on svingikäsitteillä square contact ja path. Hoganin ’pallonpaikka-stanssi-muutos’ kuvasto kertoo myös siitä, että hän ymmärsi lyövänsä alusta loppuun kaarevalla radalla.

    B

    omm kirjoitti: (21.4.2011 7:37:47)
    Ketjun otsakkeeseen liittyen. Jos vedät mailan pallolle alakautta, niin se ei hidastu osumassa yhtäpaljon kuin sivukautta heittäen.

    Tämä ei näytä fysikaalisessa tarkastelussa pitävän paikkaansa.

    PG

    ts kirjoitti: (20.4.2011 17:05:17)
    Saattaisi muuttua mielnekiintoiseksi kun saataisiin jostain mitattua käsiin kohdistuva voima osuman vaikutksesta ja niiden hidastuminen. Taas erittäin pienen otannan perusteella näyttäisi, että flippaajilla ei tuosta osumasta välity käsiin juurikaan mitään hidastavaa voimaa, mutta rotaatiolla ja vedolla lyövillä se on aika paljon suurempi.

    Ymmärtääkseni tuo johtuu sittä, että osuman tukena oleva massa on suurempi vedossa kuin vapaaksi pääsetetyssä lavassa ja vaikuttaisi mahdollisesti sitä kautta sekä lavan hidastuvuuteen, että myös pallon lentoon.

    Ja please… ei mitään ulkopuolisten mittaustuloksia pohjalle, koska niiden synntyä ei tunneta.

    Tukivoima on sitä kun käsissä tärähtää? Mitä enemmän tärähtää, sitä suurempi tukivoima on ja sitä parempi on lyönti. Lohdullinen tieto toppaajille ja duffaajille. Vai ymmärsinkö vieläkään oikein.

    P.S. Mailanpään massa ja mailanpähän vaikuttava voima ovat vertailukelpoiset. Sensijaan käsiin vaikuttava voima ja mailanpäähäähän vaikuttava voima eivät ole.

    PG

    Ketjussa on verrattu golflyöntejä kuopan kaivamiseen. Vertaus tuntuu hyvältä, onhan molemmissa työvälineessä mm. varsi. Erona on kuitenkin se, että mailanpään kontaktiaika palloon on vain noin puoli millisekuntia, kun taas lapion iskussa maahan kontaktiaika on vähintään puoli sekuntia pitempi. Vertailun virhe piileekin juuri kontaktiaikojen erossa.

    Virhe on siis 0,5 s/0,0005 s*100% = 100 000 %

    ts

    B kirjoitti: (21.4.2011 7:49:35)

    omm kirjoitti: (21.4.2011 7:37:47)
    Ketjun otsakkeeseen liittyen. Jos vedät mailan pallolle alakautta, niin se ei hidastu osumassa yhtäpaljon kuin sivukautta heittäen.

    Tämä ei näytä fysikaalisessa tarkastelussa pitävän paikkaansa.

    Entäs sitten jos otetaan riittävästi asioita huomioon?

Esillä 25 viestiä, 751 - 775 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen