Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

29.11.–6.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][3]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 676 - 700 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (16.4.2011 9:52:20)

    Näprääjä kirjoitti: (16.4.2011 9:34:55)
    [
    Osuman aikaista kiihtyvyyttä / voimaa / tukivoimaa joka pitää olla jotta tuo toteutuisi. Siis lavassa loppu viimeks.
    0,15 smash factorin verran sitä on.
    Jos 100 mph ja sf 1,47 niin 90 mph lavassa pitää olla sf todella iso 1,57?

    Voi ajatella että nuo ovat samoja lyöntejä, osuma hetken suhteen on ero. Saman verran energiaa toinen purkautuu lavan vauhdiksi enemmän ja toinen ’kiihtyy’ osumassa purkautuen palloon

    Tällä voittaa varmasti vuoden sekavimman viestin palkinnon.

    Toivotaan. Tosin en usko kun vasta kevät keikkiuen tulevi…

    Onko smah factor arvot pysyneet 4D mittauksissa alle 1,6?

    Unohtakaa ne tukivoimat. Käykää katsomassa Janoksen show, jossa lyödään ketju-,ongenvapa- ja kumivartisilla mailoilla yhtä lujaa kuin normaaleiilakin. Tämä tarkoittanee, että nupin nopeus ja massa ovat ne vaikuttavat tekijät oikea-aikaisen releasen kanssa. Normaaleilla mailoilla ja varsilla lyönnit ovat vain suorempia kuin erikoisvarsilla.

    TeeUrpo kirjoitti: (16.4.2011 16:11:46)
    Unohtakaa ne tukivoimat. Käykää katsomassa Janoksen show, jossa lyödään ketju-,ongenvapa- ja kumivartisilla mailoilla yhtä lujaa kuin normaaleiilakin. Tämä tarkoittanee, että nupin nopeus ja massa ovat ne vaikuttavat tekijät oikea-aikaisen releasen kanssa. Normaaleilla mailoilla ja varsilla lyönnit ovat vain suorempia kuin erikoisvarsilla.

    Eläköön se pieni ero !!!!!!!!!!!

    ts

    B kirjoitti: (16.4.2011 11:00:12)

    ts kirjoitti: (16.4.2011 10:07:42)
    Niin kun se nopeus on vektorisuure, jota vauhti taas ei ole. Ja tarkasteltavan vektorin suunta kannattaisi valita niin, että sillä on jotain olennaista tekemistä aiheen kanssa. Siinä voisi hetken pohdinnan jälkeen mennä esim smash factor laskenta kokonaan uusiksi ja syntyä vallan uudet taulukot
    jos vanhat on tehty väärällä tavoin. Tuskin nyt ihan valtavia eroja, mutta yllättäviä ja jopa sellaisia jotka voisivat selittää jotain uutta.

    Mitä yrität kertoa?? Liittyykö tämä vielä jotenkin edelläkäytyyn tukivoima-asiaan? Onko sinulla joku oma teoreema, johon hämärästi vihjaillen viittaat. Liittyykö tämä kummallinen smashvihjailu 4D laitteiden antamiin ristiriitaisiin smash-arvoihin?
    Tuskin kannattaa aloittaa fysiikan peruslakien puolelta. Katsoisin mikeluummin heikompia lenkkejä ketjussa.

    Liittyy vain tuohon nopeuslaskentaan kannan ja kärjen osalta. Siinä kun pitäisi ymmärtää mihin suuntaan niitä nopeuksia mitataan ja liikkuuko maila kaarella vai ei. Saattaahan siinä olla vaikka kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää kehää tuossa swingissä…

    B

    ts kirjoitti: (16.4.2011 19:40:27)
    [ Liittyy vain tuohon nopeuslaskentaan kannan ja kärjen osalta. Siinä kun pitäisi ymmärtää mihin suuntaan niitä nopeuksia mitataan ja liikkuuko maila kaarella vai ei. Saattaahan siinä olla vaikka kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää kehää tuossa swingissä…

    Pistä rätingit taululle, jos tietoa ja ymmärrystä löytyy. Kivahan niitä on ihmetellä.

    ts

    B kirjoitti: (16.4.2011 20:43:17)

    ts kirjoitti: (16.4.2011 19:40:27)
    [ Liittyy vain tuohon nopeuslaskentaan kannan ja kärjen osalta. Siinä kun pitäisi ymmärtää mihin suuntaan niitä nopeuksia mitataan ja liikkuuko maila kaarella vai ei. Saattaahan siinä olla vaikka kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää kehää tuossa swingissä…

    Pistä rätingit taululle, jos tietoa ja ymmärrystä löytyy. Kivahan niitä on ihmetellä.

    Eihän tuohon mitään rätinkejä tarvita. Riittää kun ymmärtää lavan liikkeen suhteessa pallon lähtösuuntaan. Rauskin postaamasta videosta voi aloittaa sen tutkimisen. Sitten löytyy netistä kasa myös sellaisia videoita, joissa näkyy lavan kiertyminen avoimeen suuntaan kohdelinjaan nähden osumaan tultaessa ja sen jälkeen.

    Pistä sinä mieluummin näkyville sellainen kaava, jossa todetaan kohdesuuntaisessa liikkeessä kannan ohittavan kärkeä, mutta silti kärjessä on tuohon suuntaan mitattuna kovempi nopeus. Sitä vasta kiva oliskin katsella.

    Mua kiinnostaa tässä asiassa enemmänkin se että miksi topikin aloittajaa vaivaa tällainen asia? Onko sillä todella jotain käytännön merkitystä pelaajalle?

    HOF kirjoittaa että kaveri tekee käsillä duunia(tai näyttää siltä), niin kyseessä on tosiaankin harha koska faktahan on että pelkästään käsillä ei golflyöntiin tehoa juuri saa, isoin käsien tehtävä(tehoa tuottakseen) on todennäköisesti vapautuksen tekeminen oikea-aikaisesti. Pitkälle lyöminenhän olisi varsin helppoa jos se onnistuisi vaan käsiä treenaamalla. Alla olevassa linkissä hyvä esimerkki kuinka ei tarvitse olla edes iso lyödäkseen palloa pitkälle, Jamie Sadlowski, Pituus 5’11’ paino n. 75kg.

    Jamie S

    B

    ts kirjoitti: (16.4.2011 20:55:36)
    Eihän tuohon mitään rätinkejä tarvita. Riittää kun ymmärtää lavan liikkeen suhteessa pallon
    Pistä sinä mieluummin näkyville sellainen kaava, jossa todetaan kohdesuuntaisessa liikkeessä kannan ohittavan kärkeä, mutta silti kärjessä on tuohon suuntaan mitattuna kovempi nopeus. Sitä vasta kiva oliskin katsella.

    Tuolla ehdolla en aio rätinkejä tehdä.
    Videoissa taas on kuulemma 2D-harhoja. En ole niitä uskaltanut sen vuoksi enää ollenkaan katsoa.

    PG

    Näprääjä kirjoitti: (16.4.2011 9:34:55)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 22:45:28)
    Ymmärsinkö oikein, mitä tarkoitit?

    Osuman aikaista kiihtyvyyttä…

    Kertaan vielä lähtötilanteen. Toisessa lyönnissä mailanpään nopeus on 100 mph ja toisessa 90 mph sekä pallon nopeudet samat, vaikkapa 132 mph. Tällöin sf on edellisessä 1,32 ja jälkimmäisessä 1,47, molemmat siis saavutettavissa.

    Osuman aikainen pallon kiihtyvyys on sama molemmissa, tätä kiihtyvyyttä et tarkoittanut. Tarkastellaan siis osumanaikaisia lavan (negatiivisia) kiihtyvyyksiä. Ne liittyvätkin täsmällisesti itse aiheeseen, mailanpään hidastuminen.

    Jos kahdella eri mailanpään nopeudella saadaan sama pallon nopeus, niin miten mailanpään hidastuvuudet eroavat toisistaan?

    Olen aiemmin johtanut draiverilyönnille mailanpään nopeuden putoamisprosentin

    p = r*sf*100%

    r = pallon massa/mailanpään tehollinen massa

    Se pätee hyvissä osumissa, lyönneissä, joissa mahdolliset erot ovat lähinnä vain COR- arvossa ja mailanpään tehollisessa massassa. Korkean sf:n perusteella 90 mph:n lyönti on hyvä; mailanpään nopeuden putoamisprosentti voidaan laskea em. kaavalla: p = 0,207*1,47*100% = 30,4%, olettaen että r = 0,207.

    100 mph lyönnille saadaan samalla kaavalla p = 0,207*1,32*100% = 27,3% eli 3,1 %-yksikköä pienempi arvo. Herää kysymys, miksi sf jää tässä lyönnissä noin alas. Onko osuma riittävän hyvä, jotta kaava pätisi tässäkin tapauksessa? Jos pelaaja saa huippupallolla 90 mph mailanpään nopeudella ja puhtaalla osumalla smash factoriksi 1,47, niin rangepallolla hän voisi huippuosumalla saada pallolle saman nopeuden mailanpään nopeudella 95 mph (sf 1,39). Mailanpää hidastuu puhtaalla osumalla enemmän siinä lyönnissä, jossa on isompi sf.

    Yritin etsiä myyntimiesten mainoksista sellaista putoamisprosentin kaavaa, joka pätisi myös huonoille osumille. Turhaan. Kaikki muutkin tässä ketjussa esittämäni kaavat olen joutunut itse johtamaan aivan alusta lähtien, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. (Senkin johdin alusta lähtien varmuuden vuoksi). Myyntimiesten mainoksista ei valitettavasti ole ollut apua – paitsi jos Trackmanni on kuin Stokmanni hulluine päivineen. Sieltä löysin sf:ään liittyvän erilaisen kaavan. Selvitin laskelmin mistä ero johtui. Mutta siitä joskus toiste, ehkä.

    Jouduin siis taas kerran johtamaan uuden kaavan, jota voi soveltaa myös huonommille osumille. Rauskin ilahduttamiseksi sovelsin energiaperiaatetta ;). Sain kaavaksi

    p = {1 – [1 – r*sf²– 2E/(m*v²)]^( ½ )} *100%

    m = mailanpään tehollinen massa
    v = mailanpään nopeus
    E = energiahäviö

    Jos p ei kiinnosta, niin tällä kaavalla saadaan selville myös energiahäviö tietyllä p:n arvolla. Jos sekään ei kiinnosta, niin en ihmettele sitä ollenkaan. En minäkään viitsi sillä mitään laskea.

    MOD Q8
    Moderaattori

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)
    Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. Olen niihin joskus viitannutkin. Kontaktiaika näyttää riippuvan ainakin pallon ominaisuuksista ja mailanpään nopeudesta. Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

    USGA:n sivuilla lukee jotta:

    A golf ball remains in contact with the club face for only about 450 microseconds (0.00045 s), much less time than it takes to blink your eye.

    Sitä en tiedä miten on mitattu, mutta olettaisin heilläkin laitteet olevan.

    PG

    Q8 kirjoitti: (18.4.2011 7:56:13)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)
    Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. Olen niihin joskus viitannutkin. Kontaktiaika näyttää riippuvan ainakin pallon ominaisuuksista ja mailanpään nopeudesta. Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

    USGA:n sivuilla lukee jotta:

    A golf ball remains in contact with the club face for only about 450 microseconds (0.00045 s), much less time than it takes to blink your eye.

    Sitä en tiedä miten on mitattu, mutta olettaisin heilläkin laitteet olevan.

    Oletusarvona pidetään normaalisti 0,0005 s.Tämä 0,00045 s eli 0,0004 s:n ja 0,0005 s:n keskiarvo sopisi siis ehkä vielä paremmin oletusarvoksi. Tuossa tutkimuksessa kontaktiaika vaihteli 0,0004 s – 0,0006 s välillä, joten ei 0,0005 sekuntikaan oletuarvona kovin huono ole. Laskelmia voidaan tietenkin tehdä kaikenlaisilla arvoilla.

    Mitäs jos muutettaisiin ajattelua. Tai voihan tämäkin ajatus olla jo tässä ketjussa esitettykin.

    Kysytään ensiksi. Mikä on se suure mikä on vaikein mitattava noissa osumaan vaikuttavissa tekijöissä? Varmaan tuo impact-time saa ääniä, mutta luultavasti eniten arvailuun on perustunut tuo mailan tehollinen massa. Jos meilä on tiedossa mailanpään nopeus, pallonnopeus osuman jälkeen, osuman aika, niin mikä ettei sitten laskettaisi näistä arvoista tuota tehollista massaa? Näin voitaisiin saada arvo sille tukivoimalle jota swingiasiantuntijat pitävät yhtenä hyvän pallonlyöjän merkkinä.

    ts

    PG kirjoitti: (18.4.2011 8:50:38)

    Oletusarvona pidetään normaalisti 0,0005 s.Tämä 0,00045 s eli 0,0004 s:n ja 0,0005 s:n keskiarvo sopisi siis ehkä vielä paremmin oletusarvoksi. Tuossa tutkimuksessa kontaktiaika vaihteli 0,0004 s – 0,0006 s välillä, joten ei 0,0005 sekuntikaan oletuarvona kovin huono ole. Laskelmia voidaan tietenkin tehdä kaikenlaisilla arvoilla.

    Juuri näin. Oletusarvoina pidetään arvoja jotka ovat 20-50%:n päässä toisistaan ja niitäkään ei kukaan ihan tiedä. Silti niistä johedun keskiarvon perusteella voidaan johtaa kattavia ja täydellisiä laskelmia.

    Pitäs varmaan noille osumaa työkseen tutkiville proffille maailmalla kertoa, että turhaan te mitään siihen liuittyvää ihmettelette ja luulette että se olis tutkimatonta seutua. Meillä on kaveri joka laskee ne tapahtumat hetkessä….

    ts

    Statisti kirjoitti: (18.4.2011 8:53:33)
    Mitäs jos muutettaisiin ajattelua. Tai voihan tämäkin ajatus olla jo tässä ketjussa esitettykin.

    Kysytään ensiksi. Mikä on se suure mikä on vaikein mitattava noissa osumaan vaikuttavissa tekijöissä? Varmaan tuo impact-time saa ääniä, mutta luultavasti eniten arvailuun on perustunut tuo mailan tehollinen massa. Jos meilä on tiedossa mailanpään nopeus, pallonnopeus osuman jälkeen, osuman aika, niin mikä ettei sitten laskettaisi näistä arvoista tuota tehollista massaa? Näin voitaisiin saada arvo sille tukivoimalle jota swingiasiantuntijat pitävät yhtenä hyvän pallonlyöjän merkkinä.

    Tuossahan se ongleman ydin piilee, kun ei tiedetä tiedetäänkö. Loput puhelimitse 😉

    PG

    ts kirjoitti: (18.4.2011 8:58:50)

    PG kirjoitti: (18.4.2011 8:50:38)

    Oletusarvona pidetään normaalisti 0,0005 s.Tämä 0,00045 s eli 0,0004 s:n ja 0,0005 s:n keskiarvo sopisi siis ehkä vielä paremmin oletusarvoksi. Tuossa tutkimuksessa kontaktiaika vaihteli 0,0004 s – 0,0006 s välillä, joten ei 0,0005 sekuntikaan oletuarvona kovin huono ole. Laskelmia voidaan tietenkin tehdä kaikenlaisilla arvoilla.

    Juuri näin. Oletusarvoina pidetään arvoja jotka ovat 20-50%:n päässä toisistaan ja niitäkään ei kukaan ihan tiedä. Silti niistä johedun keskiarvon perusteella voidaan johtaa kattavia ja täydellisiä laskelmia.

    Pitäs varmaan noille osumaa työkseen tutkiville proffille maailmalla kertoa, että turhaan te mitään siihen liuittyvää ihmettelette ja luulette että se olis tutkimatonta seutua. Meillä on kaveri joka laskee ne tapahtumat hetkessä….

    Oletettu kontaktiaika ei ole koskaan pielessä. Se voi olla vaikka 0,0001 s. En ole koskaan laskenut kontaktiaikaa. Luotan proffien tutkimuksiin. Sinäkin olet jo ilmeisesti alkanut luottaa. Tuolla aiemmin laskin mailanpään tuottaman tehon kolmella eri oletetulla kontaktiajalla. Ei tämä asia pitäisi olla kovin vaikea ymmärtää.

    PG

    ts, kuinka monta astetta lapa keskimäärin sulkeutuu tai avautuu ja kuinka monta astetta lapakulma muuttuu pystysuuntaan verrattuna 0,05 s aikana juuri ennen osumaa? Tai vaihtoehtoisesti kyseiset rotaationopeudet osumahetkellä? Myös em. suureiden käytännössä esiintyvä vaihteluväli kelpaa. Mitkä ovat kyseisten rotaatioiden aiheuttamien nopeuksien suunnat osumahetkellä ja mikä on kaikkien sweet spot- pisteeseen samanaikaisesti vaikuttavien nopeusvektoreiden resultantin suunta osumahetkellä? Voisin tehdä vähän rätinkiä tähän liittyen, mutta itse en enää rohkene olettaa mitään. Aiemmin olen vain todennut, että mainitut suureet vaikuttavat lavan pisteiden nopeuksiin. Mutta kuinka paljon, sitä en ole arvioinut.

    ts

    PG kirjoitti: (18.4.2011 10:01:10)
    ts, kuinka monta astetta lapa keskimäärin sulkeutuu tai avautuu ja kuinka monta astetta lapakulma muuttuu pystysuuntaan verrattuna 0,05 s aikana juuri ennen osumaa? Tai vaihtoehtoisesti kyseiset rotaationopeudet osumahetkellä? Myös em. suureiden käytännössä esiintyvä vaihteluväli kelpaa. Mitkä ovat kyseisten rotaatioiden aiheuttamien nopeuksien suunnat osumahetkellä ja mikä on kaikkien sweet spot- pisteeseen samanaikaisesti vaikuttavien nopeusvektoreiden resultantin suunta osumahetkellä? Voisin tehdä vähän rätinkiä tähän liittyen, mutta itse en enää rohkene olettaa mitään. Aiemmin olen vain todennut, että mainitut suureet vaikuttavat lavan pisteiden nopeuksiin. Mutta kuinka paljon, sitä en ole arvioinut.

    Minä en tiedä ja surin kritiikkini kohdistuu juuri siihen, että kovasti ollaan tietävinään. Itse voin sanoa hyvillä mielin olevani yhtä pihalla osumasta kuin sitä tutkivat professorit yliopistoissa maailmalla, jotka toteavat teorian ja käytännön olevan ristissä, eivätkä ymmärrä miksi.

    Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

    Miten olisi mies vastaan Trackman kilpailu. Löytyykö ukkoa, joka saa livenä pallon lentämään eri tavoilla, mitä masiina laskee?

    B

    ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)
    .. yhtä pihalla osumasta kuin sitä tutkivat professorit yliopistoissa maailmalla, jotka toteavat teorian ja käytännön olevan ristissä, eivätkä ymmärrä miksi.

    Nyt olisi kiva saada joku esimerkki nimenomaan fysiikan alalta. Liikuntatieteen professoreista ei niin väliä.

    ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

    Erikoinen ilmiö kieltämättä. Ei kuitenkaan käsittämätön edes maallikolle.
    Viimeinen lause kaipaisi kyllä selventämistä.

    ts

    B kirjoitti: (18.4.2011 16:21:04)

    ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)
    .. yhtä pihalla osumasta kuin sitä tutkivat professorit yliopistoissa maailmalla, jotka toteavat teorian ja käytännön olevan ristissä, eivätkä ymmärrä miksi.

    Nyt olisi kiva saada joku esimerkki nimenomaan fysiikan alalta. Liikuntatieteen professoreista ei niin väliä.

    ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

    Erikoinen ilmiö kieltämättä. Ei kuitenkaan käsittämätön edes maallikolle.
    Viimeinen lause kaipaisi kyllä selventämistä.

    Erikoiseksi tuon tekee vain se, että kiertymän määrä ja aika ovat erittäin pienet ja silti vaikutus hämmästyttävän suuri. Se tekee tuosta ilmiöstä myös erittäin haastavan tutkittavan ja täällä mainituilla laitteilla ei siihen kyky millään tavoin riitä. Ei meidän, eikä muiden.

    Samaa kiertymäähän lavassa tapahtuu myös toisen akselin suntaan, joka omalta osaltaan vaikuttaa kierteeseen ja lentokaareen.

    Ensimmäine viittaukseni on nimenomaan tuota osumahetkeä tutkivien tahojen kommentiin pohjautuva, josta he oat todenneet paljon tuntematonta olevan vielä olemassa osumaan liittyen. Ymmärtänet sen, että paljon enempää en asiaa voi valottaa esim noita tahoja nimeämällä tai kelle ja missä he tuota työtään tekevät.

    B

    ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
    Erikoiseksi tuon tekee vain se, että kiertymän määrä ja aika ovat erittäin pienet ja silti vaikutus hämmästyttävän suuri. Se tekee tuosta ilmiöstä myös erittäin haastavan tutkittavan ja täällä mainituilla laitteilla ei siihen kyky millään tavoin riitä. Ei meidän, eikä muiden.

    Onneksi tuota on voitu laskennallisesti selvittää, etä on drivereihin saatu sopivaa kaarevuutta
    lyöntipintaan iloksemme.
    Onneksi joku on sentään kiinnostunut tutkimaan huonojakin osumia!

    ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
    Ensimmäine viittaukseni on nimenomaan tuota osumahetkeä tutkivien tahojen kommentiin pohjautuva, josta he oat todenneet paljon tuntematonta olevan vielä olemassa osumaan liittyen. Ymmärtänet sen, että paljon enempää en asiaa voi valottaa esim noita tahoja nimeämällä tai kelle ja missä he tuota työtään tekevät.

    Välitä ihmeessä tämän ketjun fysiikkaosuus noille tahoille, etteivät turhaan tuskaile tukivoiman kanssa.

    ts

    B kirjoitti: (18.4.2011 17:55:37)

    ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
    Erikoiseksi tuon tekee vain se, että kiertymän määrä ja aika ovat erittäin pienet ja silti vaikutus hämmästyttävän suuri. Se tekee tuosta ilmiöstä myös erittäin haastavan tutkittavan ja täällä mainituilla laitteilla ei siihen kyky millään tavoin riitä. Ei meidän, eikä muiden.

    Onneksi tuota on voitu laskennallisesti selvittää, etä on drivereihin saatu sopivaa kaarevuutta
    lyöntipintaan iloksemme.
    Onneksi joku on sentään kiinnostunut tutkimaan huonojakin osumia!

    ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
    Ensimmäine viittaukseni on nimenomaan tuota osumahetkeä tutkivien tahojen kommentiin pohjautuva, josta he oat todenneet paljon tuntematonta olevan vielä olemassa osumaan liittyen. Ymmärtänet sen, että paljon enempää en asiaa voi valottaa esim noita tahoja nimeämällä tai kelle ja missä he tuota työtään tekevät.

    Välitä ihmeessä tämän ketjun fysiikkaosuus noille tahoille, etteivät turhaan tuskaile tukivoiman kanssa.

    Ja mä vielä erehdyin asiallisesti vastaamaan tähän ketjuun. Ei tule toistumaan.

    B

    ts kirjoitti: (18.4.2011 18:17:16)
    Ja mä vielä erehdyin asiallisesti vastaamaan tähän ketjuun. Ei tule toistumaan.

    Uskoisin vilpittömästi osumahetken tutkijoiden olevan kiinnostuneita tässä ketjussa PG:n ansiokkaasti esittämistä asioista.

    ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)
    Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

    Ks. Kärkiosuman fysiikkaa. Tuosta tuo ’flat club face’ valaisee asiaa, voiman ja vastavoiman laki… Maila osuu palloon isolla voimalla, joten pallo iskee samalle hetkellä takaisin yhtä isolla voimalla mailan lapaa. Kärkiosumassa pallon voima kääntää mailan lapaa ulospäin, ja saman osuman vaikutuksesta pallo saa kierteen vastakkaiseen suuntaan -> hukki. Se mikä vaatii vähän miettimistä on se, miksei pallo lähde myös ’ulospäin’ vaan saa kierteen vastakkaiseen suuntaan. Hetken miettimisen jälkeen ajattelisin asiaa seuraavasti: osumaan tullessa lapa on suorassa, joten pallo ei sen takia kimpoa ulospäin (jos osumaan tultaisiin lapa auki niin sinne se helpommin sitten lähtisi). Mutta, samalla kun pallo osumahetkellä kääntää lapaa ulospäin/auki, niin sen erittäin lyhyen hetken kun impact kestää (pallo ’pysyy’ ’kiinni lavassa), lapa kääntyy auki, ja pallo täytyy kiertyä vastakkaiseen suuntaan (ilmeisesti osuman kitkan vaikutuksesta). Ja, tuosta vastakkaisesta pallon kiertymästä (hukki)kierre lähtee.

    En tiedä osasinko tulkata tuota urlia oikein, tai selittää tuota ymmärrettävästi, mutta ainakin itseäni näköjään osasin huijata uskomaan omaa selitystäni 😉 Mittalaitteiden mahdollisista tuloksista tai laskentatavoista tähän asiaan en osaa sanoa hölkkäsen pöläystä.

    PG

    ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)

    PG kirjoitti: (18.4.2011 10:01:10)
    ts, kuinka monta astetta lapa keskimäärin sulkeutuu tai avautuu ja kuinka monta astetta lapakulma muuttuu pystysuuntaan verrattuna 0,05 s aikana juuri ennen osumaa? Tai vaihtoehtoisesti kyseiset rotaationopeudet osumahetkellä? Myös em. suureiden käytännössä esiintyvä vaihteluväli kelpaa. Mitkä ovat kyseisten rotaatioiden aiheuttamien nopeuksien suunnat osumahetkellä ja mikä on kaikkien sweet spot- pisteeseen samanaikaisesti vaikuttavien nopeusvektoreiden resultantin suunta osumahetkellä? Voisin tehdä vähän rätinkiä tähän liittyen, mutta itse en enää rohkene olettaa mitään. Aiemmin olen vain todennut, että mainitut suureet vaikuttavat lavan pisteiden nopeuksiin. Mutta kuinka paljon, sitä en ole arvioinut.

    Minä en tiedä ..

    Hyvä ts, kerrankin olet oikeassa. Mutta miten tämä ’en tiedä- tieto’ on yhteensopiva aiempien väitteittesi kanssa. Esim. ’Ei muuten, mutta kun itse tietää joistain asioista aika paljon enemmän kuin mitä markkinointikanavat ja myyntimiehet asioista kertovat, ’ ja useaan kertaan toteamasi ’Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama’. Miten ilman kysymiäni tietoja ja laskelmia tuo voidaan tietää?

    ts: ’ …suurin kritiikkini kohdistuu juuri siihen, että kovasti ollaan tietävinään’.

    Hyvä ts, itsekritiikki on aina paikallaan 🙂

    Koska en saanut kaipaamiani lähtötietoja, joudun jälleen kerran tekemään oletuksia. (Toivottavasti en joudu vastaamaan väitteisiin, että en voi olettaa, kun en tiedä kysymieni suureiden arvoja). Ongelma on käsipelillä täydellisesti ratkaistuna suuritöinen. Valmiita ohjelmia varmasti on tämän tyyppisten ongelmien ratkaisemiseen. En yritäkään täydellistä ratkaisua. Sen sijaan yritän valottaa ongelman ratkaisua yksinkertaistetun yksityistapauksen avulla. Tilannetta on tutkittava osumahetkellä t = 0 (= hetki, jolloin mailanpää saa ensikosketuksen palloon). Osuma-aikaisilla ilmiöillä, kuten gear-efektillä, ei ole mitään tekemistä laskelman kanssa.

    Tarkastellaan kahta lavan pistettä, toinen sweet spotista 1″ etäisyydellä urien suunnassa kärkeen päin, toinen ½ ” uria kohtisuoraan alaspäin. Edellinen piste on silloin15 mm ja jälkimmäinen 10 mm kauempana käsistä (eli varren pituus on vastaavasti 15 mm ja 10 mm suurempi, kuin sweet spotista mitattu varren pituus). Kulmanopeus on animaaatiossa osumahetkellä 2250 deg/s, jolloin 15 mm varren pidennys lisää tangentiaalista nopeutta 1,3 mph ja 10 mm pidennys 0,9 mph (eli kyseisen kärkipisteen nopeus on 1,3 mph suurempi ja kyseisen alapisteen 0,9 mph suurempi kuin sweet spotin).

    Oletetaan, että mailan varsi kiertyy ennen osumaa oman akselinsa ympäri aiheuttaen 0,05 s aikana 5 asteen suuruisen lavan sulkeutumisen tai avautumisen. Lavan kulmanopeus varren ympäri on ±100 deg/s. Sweet spotista 1″ etäisyydellä olevakärkipiste on 20 mm kauempana varresta, kuin sweet spot ja sen nopeus sweet spotiin nähden on ±0,08 mph.

    Em. edellytyksillä lavan sulkeutumis/avautumis-rotaation vaikutus verrattuna varren pidentämisen vaikutukseen on viiden kuuden prosentin luokkaa, jos eroja nopeuksien suunnassa ei oteta huomioon. Draiverin tapauksessa suuntaerot ovat kuitenkin pienet. Jos lavan rotaatio varren ympäri on oletettua suurempi tai pienempi, niin se luonnollisesti vastaavasti lisää tai vähentää lavan rotaation merkitystä. Lavan avautuminen 85 astetta 0,05 s aikana (jolloin lavan rotaationopeus varren ympäri on 1700 deg/s) ennen osumaa kompensoi varren pidentymisen vaikutuksen. Silloin sweet spot ja siitä 1″ etäisyydellä kärjen suuntaan oleva piste kulkevat samalla vauhdilla. Onko näin suuri avautumisnopeus mahdollinen?

    Laskelma on karkea, mutta mielestäni tässä yhteydessä riittävän tarkka osoittamaan sen, että nopeuseroja on lavan eri pisteiden välillä, päin vastoin kuin ts väittää. Lapa voi sulkeutua myös varren taipumisen takia. Se lisää tutkittavien pisteiden välistä nopeuseroa. Dynaamisen loftin muuttumisella ei kärkipisteen nopeudelle ole juuri merkitystä. Tarkemmassa tarkastelussa nopeuksia yhdistetään periaatteella v = v1+v2+v3+…, jossa kaikki nopeudet ovat vektoreita. Kyseessä ei siis ole algebrallinen yhteenlasku. Jos v1, v2 ja v3 projisioidaan samansuuntaisiksi (= kohteen suuntaisiksi), voidaan saadut skalaarikomponentit laskea yhteen algebrallisesti. Jos osumahetken nopeuksien suunnat poikkeavat vain muutaman asteen toisistaan, voi nopeuksien itseisarvot laskea suoraan yhteen. Virhe ei ole suuri.

Esillä 25 viestiä, 676 - 700 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen