-
JulkaisijaArtikkelit
-
Itselle selvisi ainakin se, että mikäli lyönti hakee tehonsa käsivarren heilautuksesta (TGM), ei homma mene vastaavalla tavalla. Tässä saattaisi olla syy miksei ukot tunnu olevan oikein samalla aaltopituudella.
ts kirjoitti: (11.4.2011 16:06:44)
Kyllä voivat, jos lapa deloftaantuu Esim näinMutta näyttäisi että se myös sulkeutuisi kun deloftautuu. Oletko miettinyt mahdollisuutta että tuo osuma olisi hieman kannan puolella ja ilmiö voisi johtua siitä?
Jake2 kirjoitti: (11.4.2011 21:51:00)
ts kirjoitti: (11.4.2011 16:06:44)
Kyllä voivat, jos lapa deloftaantuu Esim näinMutta näyttäisi että se myös sulkeutuisi kun deloftautuu. Oletko miettinyt mahdollisuutta että tuo osuma olisi hieman kannan puolella ja ilmiö voisi johtua siitä?
Toki tuo voi johtua siitä enkä ole tuota edes kovin tarkkaan katsonut. Sattui vaan tulemaan ensimmäisenä vastaan kun noita esimerkkejä hain. Kyllä sieltä löytyy ihan aidosti aukeavakin lapoja kun aikansa selailee
Lipulle kirjoitti: (13.1.2011 20:14:36)
animaationTuossa animaatiossa mailan rotaationopeus osuman alussa on 2250 deg/s. Käsien nopeus on siten 39 m/s pienempi, kuin 1 m etäisyydellä käsistä oleva varren ja lavan liittymäkohdan nopeus samassa tasossa. Mailanpään radan kaarevuussäde osumahetkellä on noin 1,2 m. Lavan eri pisteiden nopeudet osumahetkellä riippuvat kyseisten pisteiden etäisyyksistä käsistä (grippiotteesta) sekä lavan omasta rotaatiosta. Varren taipumisesta aiheutuva rotaatio sisältyy mailan rotaatioon.
Tuossa ruskeassa käppyrässä taitaa näkyä se ilmiö, mistä aikaisemmin kehkeytyi kunnon väittely tukivoimasta. Lavan hidastuttua osumassa se kiihtyy voimakkaasti hetkellisesti uudelleen ja alkaa tämän jälkeen uudelleen hidastumaan tasaisesti. Käyrässä näkyy lisäksi pieni heilahdus, joka voi aiheutua varren edestakaisesta joustoliikkeestä. 4D käyrissä tätä ei näy. Johtuuko ero laitteiston mittatarkkuudesta vai ’pelimiesten’ suorituksista.
duffeli kirjoitti: (13.4.2011 11:32:22)
Tuossa ruskeassa käppyrässä taitaa näkyä se ilmiö, mistä aikaisemmin kehkeytyi kunnon väittely tukivoimasta. Lavan hidastuttua osumassa se kiihtyy voimakkaasti hetkellisesti uudelleen ja alkaa tämän jälkeen uudelleen hidastumaan tasaisesti. Käyrässä näkyy lisäksi pieni heilahdus, joka voi aiheutua varren edestakaisesta joustoliikkeestä. 4D käyrissä tätä ei näy. Johtuuko ero laitteiston mittatarkkuudesta vai ’pelimiesten’ suorituksista.Ruskea käppyrä on mailan kulmanopeus. Tuossa heilahtelussa lienee kysymys varren vibraatiosta, jota en suoranaisesti yhdistäisi tukivoimaan.
Varren vibraatio aiheuttaneekin tuon loppuheilahduksen. Mutta jos lapa ohittaa kädet ja olisi niin sanotusti vapaassa lennossa, niin miten selität tuon nopean kiihtymisen osumahetken hidastumisen jälkeen?
duffeli kirjoitti: (13.4.2011 13:02:12)
Varren vibraatio aiheuttaneekin tuon loppuheilahduksen. Mutta jos lapa ohittaa kädet ja olisi niin sanotusti vapaassa lennossa, niin miten selität tuon nopean kiihtymisen osumahetken hidastumisen jälkeen?Hyvä pohdinnan aihe. Selitän sen niin, että ruskea käppyrä kuvaa lähinnä varren kulmanopeutta, jota mailanpään nopeus todennäköisesti noudattaa melko hyvin ennen osumaa, mutta kontaktin jälkeen vasta noin 0,1 s kuluttua varren vibraation loputtua (kun rotaationopeus on vähän yli 1125 deg/s). Sen jälkeen kulmanopeus laskee lähes suoraviivaisesti. Jatkamalla tätä suoraa osuutta osumaan päin heilahtelujen läpi, saadaan arvio mailanpään nopeuden putoamisprosentille (sain noin 32%). Ei mailanpää tuollaiseen heilahtelukäppyrään taivu. Kulmanopeuden perusteella arvioiden mailanpään nopeus putoaisi silloin yli 45 % osumassa. Ei ole mahdollista. Mailanpäähän osuman jälkeen vaikuttava voima (olkoon vaikka tukivoima) ei tietenkään vaikuta enää millään tavalla pallon nopeuteen.
Animaation uudelleen arviointi: Mailanpään nopeus putoaa arviolta noin 30%. Uusi arvio saadaan ekstrapoloimalla ruskeaa käppyrää ja ottamalla huomioon myös grippipään nopeuden vaikutus mailanpään nopeuteen (se jäi edellisestä arviosta pois ). Grippipään nopeudesta johtuen yli 45% muuttuu lähes 40%:ksi. Aivan liian iso sekin.
PG kirjoitti: (13.4.2011 22:22:59)
Animaation uudelleen arviointi: Mailanpään nopeus putoaa arviolta noin 30%. Uusi arvio saadaan ekstrapoloimalla ruskeaa käppyrää ja ottamalla huomioon myös grippipään nopeuden vaikutus mailanpään nopeuteen (se jäi edellisestä arviosta pois ). Grippipään nopeudesta johtuen yli 45% muuttuu lähes 40%:ksi. Aivan liian iso sekin.Pystytkö tekemään nopeita laskelmia mikä mailanpään nopeuden putoaminen voisi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂
HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Voi olla vanha aihe,mut en löytänyt…..
Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys lyöntipituuteen (nousukulman ja kierteen lisäksi tietty).Oisko ts tutkinut/selvittänyt tällaista koskaan? Toki kaikki kommentit tervetulleita.Joo, uskotaan, uskotaan ja vielä kerran uskotaan tosiasia – mailanpää hidastuu osumahetkellä.
Pallon ollessa kosketuksessa lapaan 0,xxx- millisekuntia (anteeksi ei tieteellinen faktoihin tai mittauksiin perustuva luku), niin onko mahdollista vaikuttaa pallon lentokaareen tietoisen loppuasennon hakemisen kautta tuon lavan ja pallon kosketushetken aikana?
Eräs lähestymistapa ylläolevaan
Kunnioitettava määrä viisasta pohdiskelua on tullut ja pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).
Meillä kotosuomessa kausi on valitettavan lyhyt; että en näe aihetta implementoida useiden kaavojen tuomaa tietoa osaksi harjoittelua.
Jäävät osastolle ’nice to know’ tapauksessani, mutta hienoa työtä PG olet tehnyt ja varmasti useille pelaajille on ollut oiva lisäys tietomäärään ja sitä kautta myös oman pelin kehittämiseen.
Ja kiitokset myös muille argumentoijille – pidetään kukin tahollaan mukava golfkausi 2011.
Lipulle kirjoitti: (14.4.2011 0:00:54)
HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Voi olla vanha aihe,mut en löytänyt…..
Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys lyöntipituuteen (nousukulman ja kierteen lisäksi tietty).Oisko ts tutkinut/selvittänyt tällaista koskaan? Toki kaikki kommentit tervetulleita.Joo, uskotaan, uskotaan ja vielä kerran uskotaan tosiasia – mailanpää hidastuu osumahetkellä.
Pallon ollessa kosketuksessa lapaan 0,xxx- millisekuntia (anteeksi ei tieteellinen faktoihin tai mittauksiin perustuva luku), niin onko mahdollista vaikuttaa pallon lentokaareen tietoisen loppuasennon hakemisen kautta tuon lavan ja pallon kosketushetken aikana?
Eräs lähestymistapa ylläolevaan
Kunnioitettava määrä viisasta pohdiskelua on tullut ja pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).
Meillä kotosuomessa kausi on valitettavan lyhyt; että en näe aihetta implementoida useiden kaavojen tuomaa tietoa osaksi harjoittelua.
Jäävät osastolle ’nice to know’ tapauksessani, mutta hienoa työtä PG olet tehnyt ja varmasti useille pelaajille on ollut oiva lisäys tietomäärään ja sitä kautta myös oman pelin kehittämiseen.
Ja kiitokset myös muille argumentoijille – pidetään kukin tahollaan mukava golfkausi 2011.
Loppuasento on golfswingin aliarvostetuimpia asioita tuuppareiden kesken. Kysymykseesi vastaus on kyllä ja ei.. Osumisen jälkeisillä mailan lavan liikkeillä ei ole vaikutusta pallon lentoon. Mutta tietyn loppuasennon hakeminen muuttaa sitä aikaisempia tapahtumia dsw: ssä. Eli eri tavoite, eri tapa sen toteutttamiseen..
mesikämmen kirjoitti: (14.4.2011 1:03:17)
Lipulle kirjoitti: (14.4.2011 0:00:54)
HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Voi olla vanha aihe,mut en löytänyt…..
Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys lyöntipituuteen (nousukulman ja kierteen lisäksi tietty).Oisko ts tutkinut/selvittänyt tällaista koskaan? Toki kaikki kommentit tervetulleita.Joo, uskotaan, uskotaan ja vielä kerran uskotaan tosiasia – mailanpää hidastuu osumahetkellä.
Pallon ollessa kosketuksessa lapaan 0,xxx- millisekuntia (anteeksi ei tieteellinen faktoihin tai mittauksiin perustuva luku), niin onko mahdollista vaikuttaa pallon lentokaareen tietoisen loppuasennon hakemisen kautta tuon lavan ja pallon kosketushetken aikana?
Eräs lähestymistapa ylläolevaan
Kunnioitettava määrä viisasta pohdiskelua on tullut ja pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).
Meillä kotosuomessa kausi on valitettavan lyhyt; että en näe aihetta implementoida useiden kaavojen tuomaa tietoa osaksi harjoittelua.
Jäävät osastolle ’nice to know’ tapauksessani, mutta hienoa työtä PG olet tehnyt ja varmasti useille pelaajille on ollut oiva lisäys tietomäärään ja sitä kautta myös oman pelin kehittämiseen.
Ja kiitokset myös muille argumentoijille – pidetään kukin tahollaan mukava golfkausi 2011.
Loppuasento on golfswingin aliarvostetuimpia asioita tuuppareiden kesken. Kysymykseesi vastaus on kyllä ja ei.. Osumisen jälkeisillä mailan lavan liikkeillä ei ole vaikutusta pallon lentoon. Mutta tietyn loppuasennon hakeminen muuttaa sitä aikaisempia tapahtumia dsw: ssä. Eli eri tavoite, eri tapa sen toteutttamiseen..
Näin on tai sitten ei.
Onko nykyopetuksessa hylätty ns. saaton merkitys lyönnin lopputulemassa?
Useissa pallopeleissä kuitenkin sana ’saattaminen tai saatto’ esiintyy tai on esiintynyt.
Niin tai näin, mieleenpainuvin opetus oli jokunen vuosi sitten, kun lyötiin leirillä kundien kaa lobareita ja muita ’kikkalyöntejä’, niin Jusa (PGA kunniajäsen) nykäisi erilleen ja vei puttiviheriölle ilmoittaen:
’Älä kuluta aikaa lobeihin, vaan keskitytään tasan tarkkaan putteristroken osumaan ja liikkeeseen kohdelinjan suuntaisesti’.
Klassinen Keep It Simple Stupid- juttu yllä, mutta paljonko putterin lavan (perusputteri -ei leuka/napa) nopeus hidastuu osumassa?
Tarvitaanko tukivoimaa – ponnistusta – lihaskäskytystä – henkimaailmaa tms?
Kyseessä pelin osa- alue, jossa riittää tutkimista ehkä jopa maailman tappiin:)
mesikämmen kirjoitti: (13.4.2011 23:40:08)
isi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂Nyt täytyy taas sohasita, mutta kineettisiä sekvenssejä näyttää vahvasti olevan kahta laatua. Se, että joku taho on sivuuttanut niistä toiset, ei tee niitä käyttökelvottomiksi. Osin voi olla eroa myös mittaustavasta johtuen ja onkin, mutta sekään ei poista tuota kahtiajakaumaa.
On siis pelaajia jotka vapauttavat ulkokehän sisäkehän hidastuvuuden kautta ja pelaajia, jotka kiihdyttävät sisäkehää osumaan. Molemmista löytyy hyviä pallonlyöjiä, mutta vain toisesta puhutaan, koska se on kaupallisesti helpompaa.
Jos kerkiät poikkeemaan joskus niin kerron lisää.
ts kirjoitti: (14.4.2011 9:27:44)
mesikämmen kirjoitti: (13.4.2011 23:40:08)
isi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂Nyt täytyy taas sohasita, mutta kineettisiä sekvenssejä näyttää vahvasti olevan kahta laatua. Se, että joku taho on sivuuttanut niistä toiset, ei tee niitä käyttökelvottomiksi. Osin voi olla eroa myös mittaustavasta johtuen ja onkin, mutta sekään ei poista tuota kahtiajakaumaa.
On siis pelaajia jotka vapauttavat ulkokehän sisäkehän hidastuvuuden kautta ja pelaajia, jotka kiihdyttävät sisäkehää osumaan. Molemmista löytyy hyviä pallonlyöjiä, mutta vain toisesta puhutaan, koska se on kaupallisesti helpompaa.
Jos kerkiät poikkeemaan joskus niin kerron lisää.
Väitätkö ettei olekkaan vain yhtä ja tieyttyä oikeaa tapaa 🙂
Tuleeko pelaaja esimerkkejä mieleen, Kaymer?Missä muuten meidän huipputasolla mennään tässä asiassa? Ollaanko tämän kaltaisesta kiinnostuneita vai saako automaattisesti ’hullun paperit’, jos herättelee keskustelua.
mesikämmen kirjoitti: (13.4.2011 23:40:08)
Pystytkö tekemään nopeita laskelmia mikä mailanpään nopeuden putoaminen voisi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂Käsien kiihdytyksen aikaistaminen tai myöhentäminen vaikuttaa mailanpään nopeuden putoamiseen vain silloin, jos se aiheuttaa eroja osuma-aikaisissa tekijöissä. Useimmiten varmasti syntyykin. Kysymys liittyy silloin svingitekniikkaan, johon en ota kantaa. Mutta jos kahdella erilaisella svingillä saadaan osumassa sama mailanpään nopeus ja sama osumageometria ja jos muutkin osuma-aikaiset tekijät ovat samat, niin kumpikin pallo saa samanlaiset eväät lennolleen. Samanlaisissa olosuhteissa syntyy kaksi identtistä pallon lentokaarta, vaikka svingeissä olisi eroa kuin yöllä ja päivällä.
Lipulle kirjoitti: (14.4.2011 0:00:54)
… pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).Lipulle, lainaan tyrmäysyrityksessäni omaa tekstiäsi:
Lipulle kirjoitti: (13.1.2011 23:05)
No men katten också …[…………]…accepterar Ni Visa Electron?Tuon murskaavammin tuskin kukaan osaa ajatustasi tyrmätä, en minä ainakaan;)
Varsinainen power point sijaitsee muualla. Laskelmat teksteissäni ovat perusteluja mielipiteilleni asioissa, joissa on epätietoisuutta tai erimielisyyttä. Siispä turvaudun laskelmiin nytkin:
Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan. Pallo saa vauhdin 75 m/s (=168 mph). Keskimääräinen palloa kiihdyttävä voima on 0,046 kg* (75 m/s)/0.0005 s =6900 N. (Huom. yhtä suuri mutta vastakkaissuuntainen voima aiheuttaa mailanpään hidastumisen). Voiman vaikutuspiste siirtyy 0,0005 s aikana 1,9 cm. Voima tekee työn 6900 N*0,019 m = 130 Nm. (Siihen vaadittava energia on sama kuin pallon saama liike-energia = ½ *0,046 kg*(75 m/s)² = 130 J).
Nyt päästään Poweriin isolla P:llä. Se nimittäin on iso, 130 Nm/ 0.0005 s = 260000 W =260 kW!!!
Sweet spot se power point on, mutta sekin vain osuman ajan, ei ennen sitä eikä sen jälkeen.
PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
[Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.
Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?
Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?
ts kirjoitti: (15.4.2011 17:30:23)
PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
[Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.
Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?
Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?
Täytyypä kokeilla saadaanko osuman kestolle
tuon videon perusteella mitään aikaa. Nappaa tuon tiedoston internet väliaikaistiedostoista, kirjoittaa tiedostomuodon perään flv, jos ei ole ja katsoo sen VLC-mediaplayerillä hidastettuna. Voisi saada jopa jonkun nopeuden ennen osumaa ja osuman jälkeen mailanpäälle jos vain mittoja saisi pallon perusteella kohdalleen, siinä vähän haastetta.
Rauski kirjoitti: (15.4.2011 18:29:37)
ts kirjoitti: (15.4.2011 17:30:23)
PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
[Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.
Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?
Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?
Täytyypä kokeilla saadaanko osuman kestolle
tuon videon perusteella mitään aikaa. Nappaa tuon tiedoston internet väliaikaistiedostoista, kirjoittaa tiedostomuodon perään flv, jos ei ole ja katsoo sen VLC-mediaplayerillä hidastettuna. Voisi saada jopa jonkun nopeuden ennen osumaa ja osuman jälkeen mailanpäälle jos vain mittoja saisi pallon perusteella kohdalleen, siinä vähän haastetta.
Ei saa kun ei tiedä millä framemäärällä tuota pyörittävät ulos. Ei ainkaan tuolla kuvatulla.
Mutta tuota…. aika hurjan paljon kovempaa kohteen suuntaan liikkuu käski kuin kanta… tai jotain 😀
Rauski kirjoitti: (15.4.2011 18:29:37)
ts kirjoitti: (15.4.2011 17:30:23)
PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
[Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.
Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?
Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?
Täytyypä kokeilla saadaanko osuman kestolle
tuon videon perusteella mitään aikaa. Nappaa tuon tiedoston internet väliaikaistiedostoista, kirjoittaa tiedostomuodon perään flv, jos ei ole ja katsoo sen VLC-mediaplayerillä hidastettuna. Voisi saada jopa jonkun nopeuden ennen osumaa ja osuman jälkeen mailanpäälle jos vain mittoja saisi pallon perusteella kohdalleen, siinä vähän haastetta.
Aika tarkkaan 8 framea ja kuvanopeus 17500 fps eli 4,57*10potenssiin-4 s, siis 0,000457s. Sitten onkin kysymys onko tuo 17500 fps ja oliko se 8 framea.
ts kirjoitti: (15.4.2011 18:42:16)
Rauski kirjoitti: (15.4.2011 18:29:37)
ts kirjoitti: (15.4.2011 17:30:23)
PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
[Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.
Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?
Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?
Täytyypä kokeilla saadaanko osuman kestolle
tuon videon perusteella mitään aikaa. Nappaa tuon tiedoston internet väliaikaistiedostoista, kirjoittaa tiedostomuodon perään flv, jos ei ole ja katsoo sen VLC-mediaplayerillä hidastettuna. Voisi saada jopa jonkun nopeuden ennen osumaa ja osuman jälkeen mailanpäälle jos vain mittoja saisi pallon perusteella kohdalleen, siinä vähän haastetta.
Ei saa kun ei tiedä millä framemäärällä tuota pyörittävät ulos. Ei ainkaan tuolla kuvatulla.
Mutta tuota…. aika hurjan paljon kovempaa kohteen suuntaan liikkuu käski kuin kanta… tai jotain 😀
Eli hidastus 0,03 kertaa tuosta videosta ja siinä alhaalla oli mikä frame oli kyseessä, tuon perusteella tuollaiset lukemat. Mailan nopeuksia en vielä tuon perusteella tutkinut kun tarvii viivotinta ruudulle;)
Rauski kirjoitti: (15.4.2011 18:49:25)
Rauski kirjoitti: (15.4.2011 18:29:37)
ts kirjoitti: (15.4.2011 17:30:23)
PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
[Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.
Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?
Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?
Täytyypä kokeilla saadaanko osuman kestolle
tuon videon perusteella mitään aikaa. Nappaa tuon tiedoston internet väliaikaistiedostoista, kirjoittaa tiedostomuodon perään flv, jos ei ole ja katsoo sen VLC-mediaplayerillä hidastettuna. Voisi saada jopa jonkun nopeuden ennen osumaa ja osuman jälkeen mailanpäälle jos vain mittoja saisi pallon perusteella kohdalleen, siinä vähän haastetta.
Aika tarkkaan 8 framea ja kuvanopeus 17500 fps eli 4,57*10potenssiin-4 s, siis 0,000457s. Sitten onkin kysymys onko tuo 17500 fps ja oliko se 8 framea.
Hemmetti kun ei saa tallennetua tuota 0,03 hidastusta, mutta ruutu kerrallaan katsottuna 8 framea on jo liikaa oikeampi olisi jotain 7,4-7,8. Kahdeksannessa se on jo irti lavasta, mutta seiskassa varmasti kiinni. Paljonkos tuo golfpallon halkaisja oli? No kyllä sen löytää, mutta laittakaa joku jos on tieto.
Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:30:22)
[ Paljonkos tuo golfpallon halkaisja oli? No kyllä sen löytää, mutta laittakaa joku jos on tieto.Milleinä noin 43mm
-
JulkaisijaArtikkelit