16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[10][17]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 326 - 350 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Piti vielä lisätä, että lähtökulmaan vaikuttaa myös suoraan omalla arvollaan AoA

    PG kirjoitti: (6.2.2011 13:50:05)
    Energiatarkastelut ovat tietenkin aina paikallaan. Itse tuossa laskeskelin, että jos mailanpäällä on vauhtia juuri ennen osumaa 100 mph, niin 200 g painavan lavan liike-energia on 200 J, varrella voisi olla 20 J ja käsillä esim. 400 J. Pieni osa varren ja käsien ja muunkin kropan liike-energiasta päätyy pallollekin. Kuinka suuri määrä? Se selviäisi, jos tietäisi kuinka suuri voima varren kautta osumaan välittyy.

    Energiatarkastelut ovat minustakin aina paikallaan, mutta jos varren kautta välittyvää voimaa ei voida vedenpitävästi laskea, se ei kuitenkaan estä asian lähempää tarkastelua, koska nurkan takana voi olla mielenkiintoista.

    Löysin muuten sen kaavan Teeriahon mekaniikka 3:sta

    Pallon saama liike-energia osumassa E = mv + 1/2 m (at)2. Kun tiedetään että F = ma, niin voimme johtaa kaavan

    E = mv + 1/2 F2 t2 / m

    Me ei varmuudella tiedetä, kuinka suuri F golflyönnissä F on ja kenen lyönnissä sitä on ja kenen lyönnissä sitä ei ole. Oletetaan, kuitenkin että F vaikuttaa ajan t ja se lisää jonkin verran pallon saamaa liike-energiaa.

    Niillä pelaajilla, joilla se vaikuttaa, se vaikuttaa kahdella tavoin. Voima voidaan jakaa kahteen komponenttiin, se joka kulkee pallon keskipisteen kautta ja pyrkii saamaan pallon liikkeeseen. Toinen komponentti on lavan osumapinnan suuntainen ja pyrkii saattamaan pallon pyörimään. Pallon pyörintävaikutus riippuu myös siitä, mikä on lavan kulma, pallon ja lavan pintojen aikaansaama kitkakerroin, johon puolestaan vaikuttaa pallon pintamateriaali, urat, karheus, jne.

    Toinen pallon pyörintäliike-energiaan vaikuttava tekijä tulee siitä, että mailanpään ja pallon törmätessä näiden massakeskipisteet eivät ole samalla liikevektorilla, joten siitä syntyy momentti, joka saa aikaan spinniä.

    Spinni eli pallon pyörinnän liike-energia tulee osittain mailanpään nopeudesta ja osittain varren kautta välittyvästä tukivoimasta. Toisaalta tiedetään, että jollain pelaajilla lyöntiin tulee spinniä ja joillekin ei.

    Jotkut pelaajat eivät saa spinniä yhtään millään konstilla, vaikka lyövät kuinka kovaa ja pelaavat balatapalloilla, puhtailla ja uusilla urilla jne. Heille on ominaista, että ainoa spinniä olennaisesti lisäävä tekijä on saada massakeskipisteet osumassa mahdollisimman etäälle toisistaan, esim. lyömällä alapainotteisella wedgellä tiin päältä, jolloin osuma tulee lavan yläreunaan. Heidän lyönnissään ei kitkakertoimella ole mitään merkitystä, koska voima F on nolla, niin silloin myös spinniä lisäävä vaikutus on nolla.

    Toisaalta hyvät svingaajat saavat spinniä vaikka rangepalloon. Heidän spinninsä syntyy kahdesta tekijästä: mailanpään ja pallon massakeskipisteiden poikkeamasta JA osumaa varren kautta tukevasta voimasta F.

    Olen aikaisemminkin sanonut, että putista draiviin saakka ihmisen lyönnillä on tietty luonne, joka perustuu minkä tahansa kepin heilauttamiseksi omaksuttuihin lihaskäskytyksiin.

    Voiman F välittäminen vartalon kierrosta palloon ei ole helppoa, sen parantaminen vaatii sitä, että pelaajat harjoittelevat positiivisessa luupissa, jossa voima tuotetaan alavartalosta ja välitetään ylävartalon ja käsien kautta. Positiivisessa luupissa on yleensä nuori kasvava pelaaja, joka saa lyöntiin pituutta kasvun myötä eikä hairahdu hakemaan sitä väärästä paikasta.

    Sen sijaan lähes jokainen täysi-ikäinen pelaaja on negatiivisessa luupissa, joka passivoi jalkoja ja aktivoi käsiä. Sieltä saa myös petollisesti voimakkaan tunteen lyöntiin.

    Oleellista ei liene se, mitä voimalla F saavutetaan pallon lähtönopeuden kannalta. Lyhyessä juoksussa menetetään ehkäpä 5% (eikä sitäkään, jos oikeita lihaksia harjoitetaan riittävän kauan), joten rangella jokainen pelaaja valitsee aina kahdesta key-ajatuksesta sen, jolla pallo menee pidemmälle juuri sillä hetkellä. Se on petollista se vie negatiiviseen luuppiin.

    Tukivoimalla menetetään siis hieman mittaa, mutta sillä saavutetaan draiveissa parempi liikkeen suuntavakaus (huonotkaan osumat eivät rankaise paljon), sillä saavutetaan pitkillä raudoilla krispi osuma (käsien passivointi pitää mailanpään alakuolokohdan edempänä), sillä saavutetaan spinniä lähipeliin.

    Kaikki nämä elementit ovat huippupelaajan lyönnissä ja puuttuvat klubipelaajilta. Tätä ei voi selittää millään muulla järkeenkäyvällä tavalla kuin tukivoiman F olemassaololla tai puuttumisella. Se erottaa pelimiehen tuupparista ja jokaisen peliuraa havittelevan nuoren pitäisi ottaa se harjoittelun johtoajatukseksi. Se jälkeen voi keskittyä tutkimaan, miten vartalon liike-energia saadaan välittymään monta kertaa aiemmin kuvaamaani ketjua (3-vartine heiluri) pitkin lapaan.
    Mutta se on jo toinen tarina.

    B

    ts kirjoitti: (6.2.2011 17:16:37)

    B kirjoitti: (6.2.2011 14:18:02)
    Nyt tarkemmin kun luin viestiäsi, epäilen, että voimme hakea ratkaisua aika eri teitä. Kerrot sitten muille salaa, kun aika on kypsä. Pärjään kyllä omillani. 😛

    Käsinopeuden maksimin ajoittumiselle tiettyy vaiheeseen swingiä löytyy selitys, kun miettii (tietää) mihin suuntaan ne silloin oikeesti liikkuvat. Samoin osasyy niiden vauhdin putoamiseen löytyy vartalon asennosta / asemasta tuossa vaiheessa ja ympyrän geometrian tarkasteluun.

    Samalla löytyy selitys siihen, miksi paremmat pelaajat jalkatyöllään saavat tuon nopeuden säilymään paremmin, kuten myös siihen, miksi se nopeushuippu on myöhemmin.

    Osaat joskus esittää asiat minuakin hämärämmin. Ja se on taito! 🙂 No, pelkään, että saatamme olla monessa asiassa samoilla jäljillä, etten sanoisi pathilla 😀

    PG

    4par kirjoitti: (6.2.2011 18:11:44)

    PG kirjoitti: (6.2.2011 17:50:12)Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?

    Jospa minä kiilaan väliin:
    pallon lähtökulma = -.0065 * a^2 + .9415 * a (a= mailan todellinen loft)
    tässä muutamia valmiiksi laskettuja arvoja:
    10 – 8.8
    13 – 11.2
    16 – 13.4
    19 – 15.6
    22 – 17.6
    25 – 19.5
    28 – 21.3
    31 – 22.9

    Kiitos 4par taas kerran. Tämä muuttaa sen voiman F = 730 N kyllä aivan muuksi. Siitä myöhemmin.

    PG kirjoitti: (6.2.2011 17:50:12)
    Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?

    En osaa sanoa, mutta voisin ehkä ymmärtää laskutoimituksen.

    Sen kuitenkin tiedän, että jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 18:19:06)
    E = mv + 1/2 m (at)2.

    E = mv + 1/2 F2 t2 / m

    Teeriaho on ollut taas päissään,kun tollaista on mennyt kirjoittamaan ;). Eli tuo mv ei nyt sovi kuvioihin ollenkaan. Se on liikemäärä,siksi ajattelin, että liikemäärän lauseketta haetaan. Tuo toinen termi kummassakin yhtälössä on oikein, mikäli energiasta on kyse. Siis

    E = 1/2mv^2 + 1/2m(at)^2
    E = 1/2mv^2 + 1/2(Ft)^2/m
    tai
    p = mv + Ft
    p = mv + mat

    Mutta paljon tuli muuta tietoa, joka toivottavasti… ääsh tarkoitan varmasti pitää kutinsa 🙂

    fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 19:05:58)
    …jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

    Voisiko olla niin, että mailanpäätä tukeva voima vaikuttaa swingigeometriaan siten, että AoA suuntautuu enemmän alaspäin? Tukivoima (kiihdyttävä voima) voi myös pienentää tehollista loftia. Molemmissa tapauksissa on tuloksena matalampi kaari. Kitkalla ei tässä yhtälössä ole roolia. Edellyttäen tietenkin, että sitä on ’riittävästi’.

    ts

    4par kirjoitti: (6.2.2011 19:21:26)

    fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 19:05:58)
    …jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

    Voisiko olla niin, että mailanpäätä tukeva voima vaikuttaa swingigeometriaan siten, että AoA suuntautuu enemmän alaspäin? Tukivoima (kiihdyttävä voima) voi myös pienentää tehollista loftia. Molemmissa tapauksissa on tuloksena matalampi kaari. Kitkalla ei tässä yhtälössä ole roolia. Edellyttäen tietenkin, että sitä on ’riittävästi’.

    Voi ja ei voi. Tukivoima ei tunnista horisontin tasoa ja on riippuvainen vain pelaajan vartalon nivelpisteiden sijainnista.

    4par kirjoitti: (6.2.2011 19:21:26)

    fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 19:05:58)
    …jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

    Voisiko olla niin, että mailanpäätä tukeva voima vaikuttaa swingigeometriaan siten, että AoA suuntautuu enemmän alaspäin? Tukivoima (kiihdyttävä voima) voi myös pienentää tehollista loftia. Molemmissa tapauksissa on tuloksena matalampi kaari. Kitkalla ei tässä yhtälössä ole roolia. Edellyttäen tietenkin, että sitä on ’riittävästi’.

    Mun mielestä olet päätellyt oikein. Kitkan vaikutus tekee pienen lisämausteen lentokaareen, mutta se edellyttää tukea (kiihtyvyyttä). Riittävässä määrin vaikuttaessan tämä lisämauste näkyy matalammin alkavana ja lopussa plaaniin nousevana lentokaarena ja kun siihen vielä laitetaan tsekki päälle, niin kadehtijoita riittää.

    PG kirjoitti: (6.2.2011 19:06:38)

    fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 18:19:06)
    E = mv + 1/2 m (at)2.

    E = mv + 1/2 F2 t2 / m

    Teeriaho on ollut taas päissään,kun tollaista on mennyt kirjoittamaan ;). Eli tuo mv ei nyt sovi kuvioihin ollenkaan. Se on liikemäärä,siksi ajattelin, että liikemäärän lauseketta haetaan. Tuo toinen termi kummassakin yhtälössä on oikein, mikäli energiasta on kyse. Siis

    E = 1/2mv^2 + 1/2m(at)^2
    E = 1/2mv^2 + 1/2(Ft)^2/m
    tai
    p = mv + Ft
    p = mv + mat

    Mutta paljon tuli muuta tietoa, joka toivottavasti… ääsh tarkoitan varmasti pitää kutinsa 🙂

    Ei ollut Teeriaho päissään, vaan minä yhdistin nuo kaksi vaikutinta sekoittamalla liike-energian ja liikemäärän keskenään, siis mv onkin 1/2mv^2. Arvot muuttuvat, mutta korrelaatio säilyy.
    Kiitos tarkkaavaisuudestasi.

    PG

    Mittaako 4D pallon lähtökulman vai laskeeko se sen käytetyn mailan perusteella (vai ilmoittaako se sitä lainkaan)?

    PG

    Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
    Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

    Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
    Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
    Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

    Kappaleen 1 törmätessä paikallaan olevaan kappaleeseen 2, on ideaalinen smash factor = 2m1/(m1+m2). Jos m1 = 204 g ja m2 = 46 g, niin suurin mahdollinen smash factor = 2*204 g/250 g = 1,632. Smash factor riippuu tässä tapauksessa siis pelkästään massoista, ei törmäysnopeudesta. Olisiko lavan massa suurin smash factor- tekijä hyvien pelaajien golflyönnissäkin, vaikka kpl 1:ssä onkin varsi? Tuskin LPGA, PGA ja LD- porukan mailanpäiden painot paljon toisistaan eroavat, vai eroavatko?

    ts

    PG kirjoitti: (6.2.2011 20:46:14)
    Mittaako 4D pallon lähtökulman vai laskeeko se sen käytetyn mailan perusteella (vai ilmoittaako se sitä lainkaan)?

    Mittaa tietty. Eihän tuollaista voisi lähteä mitään muuta kautta rakentamaan. Tai voisi tietty, mutta ei siinä mitään järkeä olisi.

    PG

    ts kirjoitti: (7.2.2011 8:27:34)

    PG kirjoitti: (6.2.2011 20:46:14)
    Mittaako 4D pallon lähtökulman vai laskeeko se sen käytetyn mailan perusteella (vai ilmoittaako se sitä lainkaan)?

    Mittaa tietty. Eihän tuollaista voisi lähteä mitään muuta kautta rakentamaan. Tai voisi tietty, mutta ei siinä mitään järkeä olisi.

    4parin laskentakaavan mukaan 31 asteen lavan loft antaa lähtökulmaksi 22,9 astetta. Mitä 4D tässä tapauksessa mahdollisesti kertoisi? Onko hajonta eri lyönneissä suuri?

    ts

    PG kirjoitti: (7.2.2011 9:30:31)

    ts kirjoitti: (7.2.2011 8:27:34)

    PG kirjoitti: (6.2.2011 20:46:14)
    Mittaako 4D pallon lähtökulman vai laskeeko se sen käytetyn mailan perusteella (vai ilmoittaako se sitä lainkaan)?

    Mittaa tietty. Eihän tuollaista voisi lähteä mitään muuta kautta rakentamaan. Tai voisi tietty, mutta ei siinä mitään järkeä olisi.

    4parin laskentakaavan mukaan 31 asteen lavan loft antaa lähtökulmaksi 22,9 astetta. Mitä 4D tässä tapauksessa mahdollisesti kertoisi? Onko hajonta eri lyönneissä suuri?

    Ei kai tommosia lukuja voi oikeesti esittää? Kyllä siihen pallon lähtökulmaan vaikuttaa paljon useampi muuttuja.

    PG

    ts kirjoitti: (7.2.2011 10:34:22)

    PG kirjoitti: (7.2.2011 9:30:31)

    ts kirjoitti: (7.2.2011 8:27:34)

    PG kirjoitti: (6.2.2011 20:46:14)
    Mittaako 4D pallon lähtökulman vai laskeeko se sen käytetyn mailan perusteella (vai ilmoittaako se sitä lainkaan)?

    Mittaa tietty. Eihän tuollaista voisi lähteä mitään muuta kautta rakentamaan. Tai voisi tietty, mutta ei siinä mitään järkeä olisi.

    4parin laskentakaavan mukaan 31 asteen lavan loft antaa lähtökulmaksi 22,9 astetta. Mitä 4D tässä tapauksessa mahdollisesti kertoisi? Onko hajonta eri lyönneissä suuri?

    Ei kai tommosia lukuja voi oikeesti esittää? Kyllä siihen pallon lähtökulmaan vaikuttaa paljon useampi muuttuja.

    Ajattelinkin, että jos 4D antaa pallon lähtökulman, niin sitä pitää käyttää laskelmissani, ei lavan loftia, eikä laskennallista lähtökulmaa. Näyttääkö 4D sen. Jos näyttää, niin onko hajonta samalla mailalla saman pelaajan lyömänä suuri?

    ts

    PG kirjoitti: (7.2.2011 11:07:24)

    Ajattelinkin, että jos 4D antaa pallon lähtökulman, niin sitä pitää käyttää laskelmissani, ei lavan loftia, eikä laskennallista lähtökulmaa. Näyttääkö 4D sen. Jos näyttää, niin onko hajonta samalla mailalla saman pelaajan lyömänä suuri?

    Johan minä tuohon alkuosaan vastasin pari viestiä sitten.

    Hyvän pelaajan kohdalla ei juurikaan ole lähtökulmassa isoja vaihteluita, mutta isommilla händäreillä enemmän jo osumien vaihtelun vuoksi.

    Mittaamieni kilpapelaajien pallon lähtökulmat R6 ovat tuolla 13-16 asteen välillä ja klubipelaajilla vaihtelevat yleisesti välillä 21-24. Varsin suuri ja mielenkiintoinen ero siis.

    Todistaa samalla sen, että tuollaiset laskentakaavat ja taulukot saa repiä kappaleiksi samoin tein kun osumaa lähdetään tutkimaan.

    Tossa tutkimuksessa on tosiaan mielenkiintoisia juttuja.

    Milenkiintoni kohdistui erityisesti Lumbar, Right shoulder sekä Left shoulder kategorioihin kuvassa 5, kun silmäilin artikkelin läpi. Näistä kaikkein mielenkiintoisin oli Right shoulder ja Left shoulder suhde scratchin ja hcp 5-pelaajien välillä.

    PG kirjoitti: (7.2.2011 11:07:24)Ajattelinkin, että jos 4D antaa pallon lähtökulman, niin sitä pitää käyttää laskelmissani, ei lavan loftia, eikä laskennallista lähtökulmaa.

    PG, älä anna johtaa itseäsi harhaan. Pelkkä lähtökulmien ilmoittaminen, ilman ymmärrystä mihin niitä käytetään, johtaa laskelmat auttamattomasti harhapoluille. Mielestäni sinun kannattaa voimatarkastelussa käyttää koordinaatistoa, jota on kallistettu AoA:n verran.

    Kulmiin pätee seuraava:
    pallon lähtökulma ilmaan = lähtökulma lavasta + mailan tulokulma palloon (AoA)
    edelleen
    lähtökulma lavasta = -.0065 * lavan_loft^2 + .9415 * lavan_loft
    lavan loft on osumakohdan mitattu loft, tämä on huomioitava erityisesti puumailalyöntejä tutkittaessa

    Jälkimmäinen kaava on jalostettu Alistair Cochranin ja John Stobbsin tutkimusten pohjalta ja on laajalti käytössä lyöntitapahtumiin liittyvissä laskelmissa ja simulaatioissa.

    Jos mennään aiemmin käsiteltyyn rauta-6 lyöntiin, on siinä
    * pallon lähtökulma ilmaan 16,1 astetta (4D datasta)
    * mailan loft 31 astetta (puhdas arvaus, esim Titleist MB ja CB r-6)
    * lähtökulma lavasta 22,9 astetta (laskettu arvatun loftin perusteella)
    * edellisistä laskettu AoA = – 6,8 astetta
    * 4D datassa AoA = – 8,4 yksi ruutu ennen osumaa
    * 4D datassa AoA= – 18,5 kaksi ruutua ennen osumaa
    * 4D datassa ’Club angle of attack’ on -10,72 astetta (tämän perustetta en tiedä)

    Ilmeisesti pallon lähtökulma ilmaan saadaan mitattua suurella tarkkuudella. Mailan tulokulman tarkkuudesta en olisi niinkään varma, jos viimeiset havainnot tehdään n 25 cm ja n 50 cm ennen osumaa (r-6 lavan kulkema matka).

    ts

    4par kirjoitti: (7.2.2011 13:26:08)

    Jälkimmäinen kaava on jalostettu Alistair Cochranin ja John Stobbsin tutkimusten pohjalta ja on laajalti käytössä lyöntitapahtumiin liittyvissä laskelmissa ja simulaatioissa.

    Ikävä kyllä, koska se jättää monta asiaa huomioimatta ja yksinkertaistaa aivan liikaa.

    4par kirjoitti: (7.2.2011 13:26:08)

    Jos mennään aiemmin käsiteltyyn rauta-6 lyöntiin, on siinä
    * pallon lähtökulma ilmaan 16,1 astetta (4D datasta)
    * mailan loft 31 astetta (puhdas arvaus, esim Titleist MB ja CB r-6)
    * lähtökulma lavasta 22,9 astetta (laskettu arvatun loftin perusteella)
    * edellisistä laskettu AoA = – 6,8 astetta
    * 4D datassa AoA = – 8,4 yksi ruutu ennen osumaa
    * 4D datassa AoA= – 18,5 kaksi ruutua ennen osumaa
    * 4D datassa ’Club angle of attack’ on -10,72 astetta (tämän perustetta en tiedä)

    Ilmeisesti pallon lähtökulma ilmaan saadaan mitattua suurella tarkkuudella. Mailan tulokulman tarkkuudesta en olisi niinkään varma, jos viimeiset havainnot tehdään n 25 cm ja n 50 cm ennen osumaa (r-6 lavan kulkema matka).

    Minä tiedän, että tulokulma 4D analyysissa ilmoitetaan tuossa kohti väärin. Sitä ollaan korjaamassa kunhan ehditään ja itse analysaattorin antamassa datassa on oikeammat arvot, mutta UI:ssa ei. Koitin siitä koko määrittelystä jo aiemmin herättää keskustelua, mutta silloin asia tuntui kaikille olevan kovin selvä, mitä se todellakaan ei ole.

    Koko laskelma lähtee totaalisen hakoteille jos kuvitellaan kehän ja lftin olevan muuttumaton osumassa ja lisäksi vielä jätetään huomioimatta mihin kohtaan palloa osuma tulee. ts jos kuvitellaan mailan kulkevan ja osuvan siten kuin se noissa mallinnuksissa on kuviteltu.

    Mites 4Par jos AoA on +3 astetta, lavan lofti 31 ja lähtökulma pallolla 9 astetta?

    ts kirjoitti: (7.2.2011 13:40:28)Mites 4Par jos AoA on +3 astetta, lavan lofti 31 ja lähtökulma pallolla 9 astetta?

    Minun lyöntini, swingiremontti tältä osin käynnissä.

    ts

    4par kirjoitti: (7.2.2011 13:48:32)

    ts kirjoitti: (7.2.2011 13:40:28)Mites 4Par jos AoA on +3 astetta, lavan lofti 31 ja lähtökulma pallolla 9 astetta?

    Minun lyöntini, swingiremontti tältä osin käynnissä.

    Tuo varmasti pitää paikkansa. Toivottavasti löydät oivalluksen millainen golflyönnissä osuman ja palloon tulon pitäisi olla.

    Pikaisesti tuossa löin pari 56 asteista sändiä itse ja vähän korkealle tahtoivat noin lämmittelemättä karata. Lähtökulmat välillä 28 ja 31 astetta. Pitäs saada lähtemään tohon alle 25 asteen kulmaan jotta sais kunnon pidon griinistä.

    ts

    4par kirjoitti: (7.2.2011 13:26:08)

    * 4D datassa AoA = – 8,4 yksi ruutu ennen osumaa
    * 4D datassa AoA= – 18,5 kaksi ruutua ennen osumaa
    *.

    Mistä muuten nappasit nuo arvot?

    PG

    Laskelmissani tarvitsen tarkat tiedot siitä missä kulmassa vaakasuuntaan nähden lapa osuu palloon, missä kulmassa se jatkaa matkaansa ja missä kulmassa pallo lähtee ilmaan. Jos varren kautta välittyvä voima halutaan laskea 100 N tarkkuudella, mitatuissa nopeuksissa saa olla +- 0,2 % virhe ja kulmissa +- 0,5 asteen virhe. Aiempien viestien perusteella ymmärsin, että mittauslaitteet saattavat olla näiltä osin varsin epäluotettavia, joten tällaiseen tarkkuuteen tuskin päästään. Varren kautta välittyvän voiman prosentuaalinen osuus palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta kannattaa silloin arvioida jotain muuta tietä.

    PG

    Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
    Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

    Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
    Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
    Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

    Jos sillä tukivoimalla osuman aikana olisi todella iso merkitys pallon nopeuteen, niin luulisi smash factor luvuissa olevan enemmän eroja.

    Vai onko nuo kaikki jo sen optimoineen ja puhumme vain siitä mitä tuuppareilta puuttuu?

    Vai onko vika mittalaitteessa (Trackman) joka ei näe oikeita mailanpään nopeuksia?

    Vai mitä sen osuma aikaisen tuen sitten pitää saada aikaiseksi, jos se ei näy smash factorissa?

    Jatketaan hyödyttömien laskelmien sarjaa tähän aiheeseen liittyen. Jos varren kautta välittyvä voima kasvaa 0 N -> 5%:iin palloa kiihdyttävästä voimasta (F), niin mallini mukaan smash factor kasvaa 0 -> n. 1%.
    Esim. 1,463 -> 1,477, kun F = 0 -> 5 %, COR = 0,80, lavan m = 200 g
    Esim. 1,477 -> 1,490, kun F = 0 -> 5 %, COR = 0,80, lavan m = 210 g
    Mailanpää hidastuminen pieneni voiman vaikutuksesta osumassa 1,3…1,4 %- yksikköä.
    Kun yhdistetään Jaken tiedot näihin, näyttää siltä, että tour-pelaajien hyviin lyönteihin voi varren kautta välittyä korkeintaan 5% palloa kiihdyttävästä keskimääräisestä kokonaisvoimasta.

Esillä 25 viestiä, 326 - 350 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen