23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][27]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 276 - 300 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    Rauski kirjoitti: (4.2.2011 23:28:38)
    1) Siinä vaiheessa kun ymmärretään pallon muodonmuutokseen liittyvät asiat, ymmärretään myös miksi pidempi kontaktiaika tuo pallolle lisää nopeutta, kuinka paljon palloon varastoituu energiaa joka sitä litistää ja kuinka se purkautuu. Potku johtuu tietty osumasta, mutta mistä siitä ei törmäyksestä vaan siitä että pallo kuristuu kasaan ja palautuu takaisin jolloin palloon latautunut energia potkaisee taaksepäin, kun se palautuu. 2) Noihin PG:n laskelmiin kun lisätään energiatarkastelu, ei pelkästään vaikuttavia voimia tai liikemääriä niin aletaan päästä jo lähelle oikeampia johtopäätelmiä. 3) Toisaalta mitä hyötyä tuollaisesta on onkin toinen kysymys. Palataan siis tekniikkaan ja miten varsi välitää kehitetyn energian palloon. Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.

    Siinä voi joku miettiä jos viitsii.

    1) Rauski, tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Vaikka muodonmuutokseen liittyvät asiat ymmärretään (näistä asioistahan Rauski löysi viime keväänä hyvän tutkimuksen, eiköhän se vieläkin jostain löydy, jos alkaa etsiä), ei tilanne ole niin yksinkertainen, miltä näyttää. Pallo pakenee lyöjäänsä henkensä edestä. Se tietää, että kontaktiajan pidentyminen tarkoittaa kontaktivoiman pienenemistä. Ei ota niin kipeää, kun pienemmällä voimalla hakataan. Jos pelaaja panee kaikki voimansa peliin ja saa sillä aikaan 730 N ulkoisen voiman, niin eikö siinä vaan käykin niin, että toisessa lyönnissä, jossa pelaaja lyö samoin, ulkoinen voima onkin vain 550 N, jos kontaktiaika jostain syystä on lisääntynyt kolmanneksen. Silloin pallon nopeus ei kasva ollenkaan. Mitä pitempi aika pallon nopeuden muutokseen käytetään, sitä alhaisemmaksi pallon kiihtyvyys ja siihen vaikuttava voima jää. Mallini antoikin Näprääjän alkuperäiseen kysymykseen vastauksen: Ei nopeudenmuutosta, vain voima pienenee samassa suhteessa. Tuossa vastauksessani edellytinkin, mikäli voima pysyy samana, niin lisäystä tulee. Yli yön nukuttuani tuntuu siltä, että tällaista ei voi edellyttää. Voima pienenee ja pallon lähtönopeus pysyy samana. Jos käytäntö osoittaa toista, niin uskon. Pelaaja voi silloin ainakin jossain määrin säilyttää ulkoisen voimansa lyönnissä, vaikka pallo yrittääkin paeta.

    2) Energiatarkastelu on mukana PG:n laskelmissa. Pelaajan lihasenergia tuottaa liike-energiaa lapaan ja varteen. Kaikki tämä energia ei kuitenkaan voi muuttua pallon liike-energiaksi. Energian häviämättömyyden laki pätee, mutta osa lihastyön mailalle välittämästä liike-energiasta ei muutu osumassa kokonaan liike-energiaksi. Laskelmani tulokset perustuvat todellisiin mittauksiin. Niissä on mukana kaikki liike-energiahäviöt. Liikemäärän säilymislaki pätee, vaikka liike-energiaa törmäyksessä golfarin harmiksi hukataankin. Kopioin Wikipediasta ” Liikemäärän säilymislaki on kestänyt erinomaisesti testausta ja sen soveltaminen johti neutriinon löytämiseen”. Liikemäärän säilymisen laki on suora seuraus voiman ja vastavoiman laista. Tarkasteluni ei kuitenkaan perustu tämän lain pohjalle. Se perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan suoraan voiman ja vastavoiman lakiin. Tätä lakia ei ole vielä tähän mennessä kukaan pystynyt kumoamaan.

    3) Mitä hyötyä laskelmistani on? Ei minulle ainakaan. Mutta jos ne antavat edes karkealla tasolla oikeita tuloksia, niin pro voisi niitä ehkä hyödyntää tutkiessaan kokeellisesti, millä tekniikalla ulkoisen voiman prosentuaalista osuutta saadaan lapaan lisättyä. Jos kaikki on jo optimoitu, ei proo eikä pelaajakaan hyödy tästä yhtään mitään.

    ts

    4par kirjoitti: (5.2.2011 10:56:09)

    ts kirjoitti: (5.2.2011 10:03:54)Tuo alakuolokohta on varsin eri paikassa käsien ja lavan osalta kaikilla täällä mitatuilla pelaajilla. Kädet ovat jo nousemassa osuman tapahtuessa vaikka lapa vielä matkaa alas jatkaakin.

    Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

    Miksi saataisin? Eihän se ole edes vastasuuntainen liike voimantuoton suuntaan nähden.

    Musta tuntuu että edelleen suurimmalla osalla asian pohtijoista swingin voimantuottoakseli on 90 astetta väärässä asennossa ja sen vuoksi nähdään asiat eri tavoin.

    ts kirjoitti: (5.2.2011 11:08:32)

    4par kirjoitti: (5.2.2011 10:56:09)Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

    Miksi saataisin? Eihän se ole edes vastasuuntainen liike voimantuoton suuntaan nähden.

    Mitä tapahtuu, kun ympyräliikkeessä keskeiskiihtyvyys lisääntyy?

    ts

    4par kirjoitti: (5.2.2011 11:17:30)

    ts kirjoitti: (5.2.2011 11:08:32)

    4par kirjoitti: (5.2.2011 10:56:09)Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

    Miksi saataisin? Eihän se ole edes vastasuuntainen liike voimantuoton suuntaan nähden.

    Mitä tapahtuu, kun ympyräliikkeessä keskeiskiihtyvyys lisääntyy?

    Mietis hetki tuota edellistä viestiäni swingin voimantuoton kehän asennosta. Taisit juuri todistaa sen oikeellisuuden 😉

    ts, voisitko valaista meitä suurta ymmärtämättömien joukkoa mitä ovat:
    * swingin voimantuottoakselin oikea asento
    * voimantuoton kehän asento
    * voimantuoton suunta

    PG

    Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 21:54:47)
    Jos maksimi voima lavassa on vaikkapa 40 kN ja sen kiihtyvyys vauhdin suhteen on 0 pallo lähtee nopeudella X.
    Jos kiihtyvyyttä on ja osuma hetkellä voimasta vaikkapa 36kN maksimivoima saavutetaan ennen pallon irtoamista niin pallon nopeus on X+ jotain. Saatko tuosta arviota pallon vauhdin eron suuruudesta kontrattuna kontakti aikaan?
    Jos kiihtyvyys nolla niin maksimi nopeus on saavutettu ennen osumaa ja toisessa sitä ei saavuteta koskaan vaikka kaik voimat on pelissä koska valkoinen pallo osuu lavan tielle…

    Peruin jo vähän puheitani Rauskille antamassa vastineessa. Eli kontaktiajan lisäys ei ehkä lisääkään pallon nopeutta, koska se samalla pienentää voimaa, jolla palloa voidaan kiihdyttää. Eli en nyt lähde laskeskelemaan.

    Mutta aika hurjia lukemia tuossa esität. Vaikka pallo saisi 180 mph:n lähtönopeuden, niin ei siitä synny, kuin 7,4 kN keskimääräinen voima pallokontaktissa. Keskikiihtyvyys toki on hirvittävä 161 000 m/s^2. Jos mailanpäällä on osumaan tultaessa kiihtyvyyttä 170 m/s, kuten tuossa ts:n graafin esittämässä lyönnissä, niin sen osuus pallon nopeudesta on tässä lyönnissä 170/161 000 = 0,001 eli yksi promille.

    ts

    4par kirjoitti: (5.2.2011 11:44:51)
    ts, voisitko valaista meitä suurta ymmärtämättömien joukkoa mitä ovat:
    * swingin voimantuottoakselin oikea asento
    * voimantuoton kehän asento
    * voimantuoton suunta

    Kuten jo vuosia sitten oeln sanonut, kaikkea pitäisi tarkastella sen tason mukaan miten ihminen on maassa kiinni. Tarkoittaa sitä, että voimantuotollisesti olennaiset asiat tapahtuvat pystyakselin ympäri eikä sen tason suunnassa missä lapa näyttäisi liikkuvan. Sen takia on ollut huvittavaa lukea kun välillä on kovasti laskettu lavan nopeuksia 2D-face on kuvasta ja vieläpä hitaalla kameralla otettuna.

    Kuinkahan monta vuotta pitää ihmisiä 2D-harhasta oikeesti ravistella irti ennen kuin tuo aukenee…

    ts

    PG kirjoitti: (5.2.2011 11:07:24)
    Pallo pakenee lyöjäänsä henkensä edestä. Se tietää, että kontaktiajan pidentyminen tarkoittaa kontaktivoiman pienenemistä. Ei ota niin kipeää, kun pienemmällä voimalla hakataan. Jos pelaaja panee kaikki voimansa peliin ja saa sillä aikaan 730 N ulkoisen voiman, niin eikö siinä vaan käykin niin, että toisessa lyönnissä, jossa pelaaja lyö samoin, ulkoinen voima onkin vain 550 N, jos kontaktiaika jostain syystä on lisääntynyt kolmanneksen. Silloin pallon nopeus ei kasva ollenkaan. Mitä pitempi aika pallon nopeuden muutokseen käytetään, sitä alhaisemmaksi pallon kiihtyvyys ja siihen vaikuttava voima jää. .

    Oletko miettinyt miksi COR-määrittelyssä käytetään nykyään nimenomaan kontaktiaikaa rajana lavan kimmoisuudelle?

    ts

    Katokaa tätä ja miettikää mitä siinä on tapahtunut ja miten kaveri tuollaisen 145mph luvun saa lapaan aikaiseksi.

    Näkyykö kineettistä ketjua? Näkyykö kaksoisheiluria millään tavoin?

    Vasen käsivarsi edelleen täysin painautunut vasten vasenta rintalihasta, lapa ja kädet aika tasan samassa tahdissa, huikeasti avoin asento osuttaessa, jolloin vartalon kierrosta on ehditty ottamaan maksimit irti.

    PG

    ts kirjoitti: (5.2.2011 12:41:56)
    Oletko miettinyt miksi COR-määrittelyssä käytetään nykyään nimenomaan kontaktiaikaa rajana lavan kimmoisuudelle?

    En. Sitä en edes tiennyt. Miten COR nykyään määritellään? Siitä voisi saada lisävalaistusta asiaan.

    PG

    ts kirjoitti: (5.2.2011 12:49:34)
    Katokaa tätä ja miettikää

    Kuvan perusteella voisi uskoa, että pelaajan käsien, hartioiden ja lantion liikemäärä on osumahetkellä suuri. Siitä lapaan välittyvä osa on todennäköisesti myös suuri. Sen tähden syntyy suuri mailanpään nopeus.

    Tuli mieleen, että 4D antaa käsien nopeuden sekä lantion ja hartioiden kulmanopeuden. Massat tai hitausmomentit pitäisi arvioida. Nimenomaan osumahetken nopeuksilla on merkitystä. Saadaan liikemäärät, jotka osumaan osittain välittyvät. Noiden liikemäärien ja pallon lähtönopeuden välillä pitäisi olla korrelaatiota. Uskon, että käsien ja varren liikemäärillä on suurin merkitys. Kerro tohtoreille, että tekevät tällaisen lisän ohjelmistoon. Se korvaisi ainakin jossain määrin paremman menetelmän, jolla lavan ja pallon mitattuja nopeuksia käyttäen saadaan selville varren kautta välittyvän voiman suuruus 😉

    ts

    Kyllä meille riittää vallan mainiosti tuo nopeuksien tarkastelu ja niiden yhteys lavan nopeuteen ja pallon lähtönopeuteen. Muilta osin mennään vahvasti sellaiselle osastolle tutkimusta, jota pelaaja tai valmentaja eivät todellisuudessa voi hyödyntää.

    PG

    PG kirjoitti: (5.2.2011 13:27:50)

    ts kirjoitti: (5.2.2011 12:49:34)
    Katokaa tätä ja miettikää

    Tällä tekniikalla syntyy siis suuri mailanpään nopeus. Kuvan perusteella voisi uskoa, että pelaajan käsien, hartioiden ja lantion liikemäärä on osumahetkellä suuri. Siitä lapaan välittyvä osa on todennäköisesti myös iso. Sen tähden pallo saa varmasti myös suuren lähtönopeuden.

    Korjasin tekstiäni vähän. Tuota tarkoitin.

    PG kirjoitti: (5.2.2011 13:27:50)

    ts kirjoitti: (5.2.2011 12:49:34)
    Katokaa tätä ja miettikää

    Tällä tekniikalla syntyy siis suuri mailanpään nopeus. Kuvan perusteella voisi uskoa, että pelaajan käsien, hartioiden ja lantion liikemäärä on osumahetkellä suuri. Siitä lapaan välittyvä osa on todennäköisesti myös iso. Sen tähden pallo saa varmasti myös suuren lähtönopeuden.

    Selkeesti näyttäis, että ranteiden releasesta tulee tosi paljon tehoja tohon osumaan.

    PG kirjoitti: (5.2.2011 11:07:24)
    Kopioin Wikipediasta ” Liikemäärän säilymislaki on kestänyt erinomaisesti testausta ja sen soveltaminen johti neutriinon löytämiseen”. Liikemäärän säilymisen laki on suora seuraus voiman ja vastavoiman laista. Tarkasteluni ei kuitenkaan perustu tämän lain pohjalle. Se perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan suoraan voiman ja vastavoiman lakiin. Tätä lakia ei ole vielä tähän mennessä kukaan pystynyt kumoamaan.

    Liikemäärän säilymisen lakiin perustuvissa kahden kappaleen törmäyslaskelmissa oletuksena on, että osa kappaleiden yhteenlasketusta kineettisestä energiasta häviää törmäyksen aikana lämpöenergiaksi ym.

    Mutta voisitko auttaa minua tarkastelemaan asiaa sellaistesta näkökulmasta, jossa pyritään määrittämään paikaltaan liikkeeseen saatettavan kappaleen saaman liike-energian, kun tiedetään kappaleen alkunopeus ja siihen osumassa tietyn aikaa vaikuttava voima.

    Aiemmin täällä muistelin liike-energian olevan mv + at(2), joka ei ollut ihan näin, mutta samat muuttujat, jotka voitaisiin päätellä seuraavasti:

    m = pallon massa
    v = pallon saama lähtönopeus, joka on siis se nopeus jolla mailanpää ja pallo liikkuvat ollessa kiinni toisissaan. Mittauksissa voidaan havaita, että palloon puristimisen aikana mailanpään nopeus hidastuu tietylle tasolle, jossa se taas pysyy kohtuullisen vakaasti ainakin laskelmien tarpeitva vaativan ajan.

    t = aika, jonka verran kiihtyvyys/hidastuvuus vaikuttaa, siis kuinka kauan pallon ja mailanpään katsotaan olevan kiinni toisissaan. Tämä on hiukan tulkinnanvarainen arvo, sillä puristuminen muuttaa pallon massakeskipistettä, mistä johtuen voi tulla kinaa. Selvää kuitenkin on, että pallo ja mailanpää ovat jonkin aikaan kiinni toisissaan.

    a = kiihtyvyys/hidastuvuus sen aikaa, kun pallo ja mailanpää ovat kiinni toisissaan. Tähän pelaaja voi vaikuttaa varren välityksellä kaavalla a = F/m, jossa m on mailanpään ja pallon yhteinen massa ja F on voima, jolla yhteistä massaa tuetaan varren kautta.

    Jostain syystä en taas löydä tuota kaavaa, mutta olen joskus tämän asian itselleni uskottavasti järkeillyt ja mielestäni se auttaa golfiin tosi paljon, koska sen avulla voi ymmärtää osuman luonteen sekä lyönnin että välineiden kehittämisen näkökulmasta. Oleellista ei kuitenkaan ole se, mikä eksakti arvo tästä saadaan laskemalla vaan se, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja niiden suhteet ovat kyllä aika selvästi pääteltävissä.

    Jos kerrot/tarkennat tuon kaavan, lupaan hiillostaa ts:ää antamaan sinulle mittaustuloksia.

    PG

    Innostuin spekulaoimaan Domenic Mazzan lyönnillä, mailanpään nopeus 145 mph, pallon lähtönopeus 214 mph. Täysin hyödytöntä puuhastelua, onhan mallini testattu vasta yhdellä käytännön kokeella, eikä mitään näyttöä sen paikkansapitävyydestä ole. Ei siis kannattaisi, mutta lauantai-illan hupiohjelmaksi juuri ja juuri menettelee. Spekuloin aluksi, että mailan lavan massa = 200 g ja kontaktiaika = 0,0004 s. Smasch factor lyönnissä oli 1,475. Mailan varren kautta lapaan välittyvä voima = F ja sen aiheuttama nopeuden lisäys = vF. Mailanpään nopeuden putoaminen = p. Tuloksia:

    F = 0, p = 34,0 %, COR =0.818, vF = 0
    F= 10%, p = 30,5%, COR = 0,779, vF = 1,8 m/s
    F = 20%, p = 27,1 %, COR = 0,744, vF = 3,6 m/S
    F = 30%, p = 23,8 %, COR = 0,716, vF = 5,4 m/s

    F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N. Laskin myös kontaktiajalla t = 0,0005 s. Yllätys oli, että tulokset olivat täsmälleen sama näillä F- prosenteilla. Kokonaisvoima oli tietenkin pienempi, nyt 8800 N. Yllätys ei ollut se, että jos F = 0, niin vF = 0. Eli jos ulkoista voimaa ei ole, ei kontaktiajalla ole merkitystä. Se on ainakin minulle itsestään selvä asia voiman ja vastavoiman lain perusteella.

    Lavan massana oli myös 175 g. Silloin F=10%, p = 34,9 %, COR = 0,824, F = 30%, p = 27,1, COR = 0,745

    Samaan tulokseen (145 mph/214 mph) päästään siis monella eri tavalla, jos malliini on uskomista. Mutta eihän kukaan siihen usko.

    Fukke, palaan asiaan vasta huomenna.

    PG kirjoitti: (5.2.2011 19:54:52)
    F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N.

    Ok, kokonaisvoima on annetuilla lähtöarvoilla 8,8 – 11 kN. Tästä ei syntyne suurempaa vääntöä. Minua kuitenkin kovasti kiinnostaa mistä/miten saadaan aikaiseksi vaikkapa 10% ulkoinen voima, eli siis 880 – 1100 N?

    Olisko tuosta mitään apua, lähestyminen asiaan on nimenomaan energiatarkastelu ja mikä kehon osa tai maila vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Tuossa linkki.

    PG

    4par kirjoitti: (5.2.2011 20:44:16)

    PG kirjoitti: (5.2.2011 19:54:52)
    F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N.

    Ok, kokonaisvoima on annetuilla lähtöarvoilla 8,8 – 11 kN. Tästä ei syntyne suurempaa vääntöä. Minua kuitenkin kovasti kiinnostaa mistä/miten saadaan aikaiseksi vaikkapa 10% ulkoinen voima, eli siis 880 – 1100 N?

    Hyvä kysymys, koko keskustelun a ja o. Se voi tulla (jos tulee) vain ja ainoastaan varren ja kropan massan ja nopeuden kautta, ei minään pelaajan aktiivivoimana, jonka vaikutus kestää 0,5 ms. Lisävalaistusta asiaan antanee lapaan kuviteltu virtuaalimassa, joka korvaa ulkoisen voiman. Ulkoinen vain siksi, että lapaa on tarkasteltu erikseen ja kaikkea muuta erikseen. Mielestäni näin on syytä tehdäkin. Olisi tietenkin mahdollista, että osa varren massasta otettaisiin heti mukaan laskuihin, mutta kuinka suuri osa? En viitsi laskea tässä virtuaalimassoja, mutta siinä sinun esimerkissäsi se oli 44 g. Kappale, jonka massa on 304 g törmätessään golfpalloon lennättää palloa juuri samoin, kuin oikea lyönti 730 N ulkoisella voimalla, jos lapa painaa 260 g ja muut lähtötiedot ovat samat. Ei tällaista juttua kyllä netistä löydy, paitsi täältä. Siis syytä suhtautua varauksellisesti, kuten nettijuttuihin yleensäkin :).

    ts

    PG kirjoitti: (5.2.2011 21:58:16)
    [ Ulkoinen vain siksi, että lapaa on tarkasteltu erikseen ja kaikkea muuta erikseen. Mielestäni näin on syytä tehdäkin.:).

    Tätä juuri en ole missään vaiheessa ymmärtänyt. Aivan kuin lapa olisi jossain vapaassa liikkeesstä narun päässä palloon osuessaan, vaikka todellisuudessa tapahtuu jotain aivan muuta.

    Koko laskennan pitäisi ymmärtääkseni lähteä liikkeelle tuon 45 tuumaisen kappaleen ylpään liikenopeudesta ja edetä siitä kohti lapaa.

    Yksi mielenkiintoinen asia voisi olla tutkia erilaisten varsien taipuman määrää osuman vaikutuksesta. Jos niissä on eroja, on tukivoimallakin merkitystä. Samalla voisi löytyä mielenkiintoisia ajtuksia löysän varren aikeuttamasta spinnin lisääntymisestä ja lyöntikaaren korkeudesta

    ts kirjoitti: (5.2.2011 22:43:34)
    Tätä juuri en ole missään vaiheessa ymmärtänyt. Aivan kuin lapa olisi jossain vapaassa liikkeesstä narun päässä palloon osuessaan, vaikka todellisuudessa tapahtuu jotain aivan muuta.

    No minäpä vielä kerran yritän. Ei, emme me yritä laskea tuota mitä tuossa ylhäällä väität, vaan yritämme saade selville mikä on tämän yksinkertaistetun laskennan (reaalitilanne on, kuten sanot, aivan jotain muuta!) ja havaittujen mittaustulosten (jotka ovat ilmeisen salaisia koska et ole niitä meille antanut useista sinulle osoitetuista pyynnöistä huolimatta) välinen ero. Koska ainut tapa tuoda lisää energiaa tuohon törmäykseen tapahtuu varren kautta, on melko selvää että PG:n laskennan (joista tipuin itse kärryiltä sivun 5 tietämissä) ja oikean lyönnin välinen ero selittyy vain varren kautta tulevalla voimalla.

    Minua tässä henkilökohtaisesti kiinnostaa se, että kuinka merkittävä on tuo ylimääräinen voima? 4%? 10%? 57%? Sen tiedon hyödyntäminen, eli kannattaako sitten esim. harjoittelussa painottaa mailanpään nopeuden maksimointia varren tukemisen kustannuksella vai toisin päin, on sitten taas muiden kuin minun tehtävä…

    ts

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (5.2.2011 23:08:34)
    (jotka ovat ilmeisen salaisia koska et ole niitä meille antanut useista sinulle osoitetuista pyynnöistä huolimatta) välinen ero.

    Ei sulle ole tullut mieleen, että on ollut vähän muutakin tekemistä sen jälkeen kun tiistai-iltana päsin takaisin Suomeen kuin poimia ja taulukoida lyöntejä? Että taas tuolla vittuilulla vain teit itsetäsi typerän.

    Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

    Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
    Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
    Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

    Jos sillä tukivoimalla osuman aikana olisi todella iso merkitys pallon nopeuteen, niin luulisi smash factor luvuissa olevan enemmän eroja.

    Vai onko nuo kaikki jo sen optimoineen ja puhumme vain siitä mitä tuuppareilta puuttuu?

    Vai onko vika mittalaitteessa (Trackman) joka ei näe oikeita mailanpään nopeuksia?

    Vai mitä sen osuma aikaisen tuen sitten pitää saada aikaiseksi, jos se ei näy smash factorissa?

    Täytyy lisätä että olen ehdottomasti sitä mieltä että voimantuottoa tarvitaan ihan osumaan asti ja kun sitä on mahdoton niin tarkasti juuri siihen ajoittaa, niin pakko jatkaa selvästi osuman läpi, muuten se loppuu ennen aikojaan.

    ts

    Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
    Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

    Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
    Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
    Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

    Kaikilla hyvillä, vaiko niillä, jotka halutaan nostaa esimerkkeinä esiin?

    Miksi minun smash factor oli jonkun laitteen mittauksissa 150 ja silti 111-115 lavan nopeudella pallo lentää vain noin 220m?

    Miksi tulee hyvälläkin osumalla pataan 50m kaverilta jonka lapanopeus on vain 4-5 mailia kovempi? Miksi tuo toinen pelaaja ei saavuttanut kuin 140 smashin laitteiston mukaan?

    Paljon kysymyksiä ja niin pirun vähän hyviä vastauksia 😉

Esillä 25 viestiä, 276 - 300 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen