-
JulkaisijaArtikkelit
-
Maija ja Matti molemmat lyövät lähestymisensä Master golf coursen 9. kaksitasoisen viheriön rinteeseen. Kuin ihmeen kaupalla molemmat pallot jäävät rinteeseet eivätkö valu alatasanteelle. Koska reikä on ylätasanteella, Matti ja Maija kävelevät ripeästi viheriölle ja merkkaavat pallonsa. Matti on nähnyt viikonlopun PGA:n lähetyksistä, kuinka osa ammattilaisista käyttää tähtäysviivaa, joten hän kääntä valmiiksi pallonsa tähtäysviivan osoittamaan reikään. Kun pelaajat valmistautuvat puttaamaan, tulee tuulenpuuska, joka saa molemmat pallot valumaan alatasanteelle. Miten jatketaan?
Maija pelaa palloaan siitä paikasta, mihin tuuli sen vei ja Matti siitä paikasta, mistä tuuli sen vei.
Jos Maija ei mitenkään liikuttanut palloaan, niin hän jatkaa peliään sieltä mihin pallo päätyi. Matti käänsi palloaan ja se rinnastetaan pallon nostamiseen, joten pallo on palautettava paikoilleen. Olen siis samaa mieltä PG:n kanssa.
Päädyin samaan ratkaisuun kuin PG ja KL1 säännön 13.1 d kohdan 2 perusteella:
(2) When to Replace Ball Moved by Natural Forces. If natural forces cause a player’s ball on the putting green to move, where the player must play from next depends on whether the ball had already been lifted and replaced on its original spot:
Ball Already Lifted and Replaced. The ball must be replaced on its original spot (which if not known must be estimated) (see Rule 14.2), even though it was moved by natural forces and not by the player, the opponent or an outside influence (see Rule 9.3, Exception).
Ball Not Already Lifted and Replaced. The ball must be played from its new spot (see Rule 9.3).Hyvä kyssäri Duffmanilta. Koska pallon nostamista ei kuitenkaan ole säännöissä varsinaista määritelmää, otan Masterin tapahtumiin liittyen vielä uuden version.
Matti koskettaa aiemmin merkkaamaansa palloaan tarkoituksenaan kääntää sitä, muttei käännäkään huomatessaan kyseisen toimenpiteen tarpeettomaksi. (Siis vain pelkkä kosketus, jossa pallo ei liikahtanut). Ennen kuin Matti ehtii putata, tuulenpuuska vie pallon viheriön alatasanteelle. Matti puttaa sieltä mihin tuuli pallon vei. Maija kutsuu tuomarin paikalle, koska hänen mielestään Matti puttasi väärästä paikasta. Oliko tuomarin ratkaisu 0, 1, 2 vai 3 rangaistuslyöntiä?
Miten voisi tulla 1 tai 3 rangaistuslyöntiä? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
Matti koskettaa aiemmin merkkaamaansa palloaan tarkoituksenaan kääntää sitä, muttei käännäkkään huomatessaan kyseisen toimenpiteen tarpeettomaksi. (Siis vain pelkkä kosketus, jossa pallo ei liikahtanut). Ennen kuin Matti ehtii putata, tuulenpuuska vie pallon viheriön alatasanteelle. Matti puttaa sieltä mihin tuuli pallon vei. Maija kutsuu tuomarin paikalle, koska hänen mielestään Matti puttasi väärästä paikasta. Oliko tuomarin ratkaisu 0, 1, 2 vai 3 rangaistuslyöntiä?
Kyllä minä lähden liikkeelle säännön 14.1 alusta, jossa sanotaan:
This Rule applies to the deliberate “lifting” of a player’s ball at rest, which includes picking up the ball by hand, rotating it or otherwise deliberately causing it to move from its spot.
Pallon koskettaminen sen paikkaa tai asentoa muuttamatta ei tuon tekstin perusteella ole pallon nostamista, joten minun nähdäkseni Matti pelasi aivan oikeasta paikasta. Koska palloon on kuitenkin kajottu, niin täysin varman vastauksen saa ainoastaan R&A:lta tai USGA:lta.
Miten voisi tulla 1 tai 3 rangaistuslyöntiä? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
Ajattelin olevan mahdollista, että paikalle kutsuttu tuomari voisi antaa yhden rangaistuslyönnin pelissä olevan pallon tahallisesta koskettamisesta. Sääntö 9.4b: Jos pelaaja nostaa tai koskee tarkoituksellisesti paikallaan olevaa palloansa tai aiheuttaa sen liikkumisen, saa pelaaja yhden lyönnin rangaistuksen. (Tuomari katsoo, etteivät säännön poikkeukset koske käsiteltävää tapausta, koska kyse ei ollut pallon nostamisesta).
Tosin pelaajalla oli tarkoitus ”nostaa” pallonsa (ja siten vaarana saada 2 penaltia väärästä paikasta pelaamisesta), mutta hän muutti mielensä. Jäljelle jäi kuitenkin pallon koskettaminen, jota tuskin voidaan pitää vahinkona. Siis tuomarin mielestä yksi rangaistuslyönti.
Mielestäni kyseinen tuomari ei ihan pihalla ollut. Sen sijaan samaa ei voida sanoa tuomarista, jonka ratkaisu olisi ollut kolme rangaistuslyöntiä (esim. yksi pallon koskettamisesta ja kaksi väärästä paikasta pelaamisesta!!!?)
Kyllä tuomari on tuossa ajatusmallissa ollut aivan pihalla. Siis ettäkö pelaaja saisi rankkarin siitä, että hän koskettaa viheriöllä merkkaamaansa palloa ilman, että liikuttaa sitä?
Katsotaanpas mitä tuo sääntö 9.4b oikeasti sanoo:
9.4b Penalty for Lifting or Deliberately Touching Ball or Causing It to Move
If the player lifts or deliberately touches his or her ball at rest or causes it to move,
the player gets one penalty stroke.
But there are four exceptions:
Exception 1 – Player Allowed to Lift or Move Ball:
…Siis: If the player lifts or deliberately touches… Poikkeus 1 on siis poikkeus tähän pääperiaatteeseen ja antaa pelaajalle oikeuden koskea palloon voidakseen nostaa sen tai liikuttaa sitä. Poikkeus on siis poikkeus KOKO periaatteeseen, siis myös koskettamiseen. Onhan aika vaikeata ajatella pelaajan nostavan pallonsa siihen koskematta, eikös? Pelaajallahan on tuossa tilanteessa OIKEUS nostaa pallonsa, joten hänellä on myös oikeus siihen koskea, käytti hän tuota oikeuttaan nostaa pallonsa tai ei.
Tuostahan saisi aika herkullisia tilanteita aikaiseksi, jos tuon tuomarin näkemys olisi oikea. Penttiä pukkaisi mm. tilanteessa, jossa pelaaja pitää viheriöllä merkkaamaansa palloa paikallaan ja raaputtaa siitä irti pienen likakokkareen. Tai tilanteessa, jossa pelaaja on juuri tarttunut palloonsa, kun jostain kuuluu FORE ja pelaaja irrottaa otteensa suojautuakseen eikä pallo tuossa liikkunut. Ja taas tuomari latoo penalttia pöytään. Riittäisi jälleen kerran terassilla keskusteltavaa sääntötulkinnoista 😀
OK – tuomari oli aivan pihalla. Taisi olla vasta kortin saanut seuratuomari, joka ei vielä ollut tajunnut sitä, ettei lordien juttuja kannata aina ihan kirjaimellisesti ottaa. Tarkastellaan niitä kuitenkin vielä vähän:
9.4b Rangaistus pallon nostamisesta, tarkoituksellisesti palloon koskemisesta tai pallon liikkumisen aiheuttamisesta
Jos pelaaja nostaa tai koskee tarkoituksellisesti paikallaan olevaa palloansa tai aiheuttaa sen liikkumisen, saa pelaaja yhden lyönnin rangaistuksen.Kannattaa panna merkille, että pallon nostaminen ja tarkoituksellinen palloon koskeminen ovat tuossa erotettu toisistaan. Koska nostaminen sisältää aina myös palloon koskemisen, tarkoituksellinen palloon koskeminen on ihan oma juttunsa, joka ei liity nostamiseen millään tavalla. Molempia täytyy siis tarkastella erikseen ja niin jatkossa on tehtykin:
Poikkeus 1 – Pelaajan on sallittua nostaa tai liikuttaa palloa: Rangaistusta ei seuraa, kun pelaaja nostaa tai liikuttaa palloa säännön perusteella, joka:
• Sallii nostaa pallon ja asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen
• …On huomattava, että tarkoituksellisesta palloon koskemisesta ei poikkeussäännössä kerrota mitään, joten loogisesti tulkiten se ei siihen sisälly. Jos siis pelaaja koskee (mutta ei nosta) tarkoituksellisesti paikallaan pelissä olevaa palloaan, sääntötekstin mukaan pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen – poikkeuksetta.
Käytännössä asia on kuitenkin aina niin, miten lordit ovat sen tarkoittaneet olevan…
9.4b Rangaistus pallon nostamisesta, tarkoituksellisesti palloon koskemisesta tai pallon liikkumisen aiheuttamisesta
Jos pelaaja nostaa tai koskee tarkoituksellisesti paikallaan olevaa palloansa tai aiheuttaa sen liikkumisen, saa pelaaja yhden lyönnin rangaistuksen.Kannattaa panna merkille, että pallon nostaminen ja tarkoituksellinen palloon koskeminen ovat tuossa erotettu toisistaan. Koska nostaminen sisältää aina myös palloon koskemisen, tarkoituksellinen palloon koskeminen on ihan oma juttunsa, joka ei liity nostamiseen millään tavalla.
Sääntöjen kirjoittaminen on valtavan haastavaa, koska niiden lukijat painottavat erilaisia asioita tekstistä. Säännön 9.4b otsikko kuitenkin kattaa kaikki kuviteltavat tavat, joilla pelaaja voi palloonsa kajota. Poikkeus 1 puolestaan kumoaa tuon säännön rangaistuksen niiden samojen tapojen osalta, kaikkien niiden.
Näin lordit ovat asian tarkoittaneet.
On huomattava, että tarkoituksellisesta palloon koskemisesta ei poikkeussäännössä kerrota mitään, joten se ei siihen sisälly. Jos siis pelaaja koskee (mutta ei nosta) tarkoituksellisesti paikallaan pelissä olevaa palloaan, sääntötekstin mukaan pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen – poikkeuksetta.
Tuo olisi todellakin varsin villi tulkinta. Sen mukaan pelaaja saisi yhden lyönnin rangaistuksen, jos hän ensin koskisi palloa sitä liikuttamatta ja vasta sen jälkeen nostaisi sen. Jokainen kuitenkn onneksi ymmärtää, ettei säännön sanamuoto todellakaan tarkoita sitä, että koskettaminen olisi jotenkin oma tapauksensa ja erillään pallon liikuttamisesta ja nostamisesta.
Samaa mieltä sääntöjen kirjoittamisen haastavuudesta.
Loogisesti tulkiten Poikkeus 1 kumoaa rangaistuksen mielestäni vain nostamisen ja liikuttamisen osalta, mutta ei koskettamisen osalta. Asia olisi täysin selvä, jos Poikkeus 1 sisältäisi myös koskettamisen, esim. näin:
Poikkeus 1 – Pelaajan on sallittua nostaa, koskettaa tai liikuttaa palloa: Rangaistusta ei seuraa, kun pelaaja nostaa, koskettaa tai liikuttaa palloa säännön perusteella, joka sallii nostaa pallon ja asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen.
Väistämättä tulee mieleen, mitä lordit ovat ajaneet takaa, kun ovat jättäneet koskettamisen poikkeuksena mainitsematta. Ehkä todellakin sitä, että pelissä olevan pallon tarkoituksellinen koskeminen on sallittua vain, mikäli samalla tarkoituksena on pallon nostaminen? Ja näin eliminoitaisiin turhat pallon koskettelemiset? Aika marginaalinen ongelma, mielestäni. En usko, että tästä on kyse. Lapsus?
Tai ehkä siksi, että asia on itsestään selvä. En usko, että tästäkään on kysymys.
Tai ehkä siksi, että asia on itsestään selvä.
Vastasit itse kysymykseesi.
Lainausmerkit unohtuivat, sori. Siis:
Tai ehkä siksi, että asia on ”itsestään selvä”.
Tuumailu jatkuu…
Pallon nostaminen sallii palloon koskemisen. Vahingossa koskemisesta ei rangaista. Tarvitaanko lisäksi sellainen sääntö, joka sallii tarkoituksellisen palloon koskemisen ilman nostotarkoitusta? Vai tarvitaanko sellaista sääntöä johonkin muuhun tarkoitukseen?
Itse en keksinyt yhtään syytä. Luulen, ettei lorditkaan. Kysymys lienee siis siitä, että tällaista poikkeussäätöä ei kerta kaikkiaan tarvita? Siksi säännön 9.4b Poikkeus 1 on juuri sellainen kuin on? Rangaistusta, joka koituu tarkoituksellisesta palloon koskemisesta, se ei mielestäni kumoa.
Tuo olisi todellakin varsin villi tulkinta. Sen mukaan pelaaja saisi yhden lyönnin rangaistuksen, jos hän ensin koskisi palloa sitä liikuttamatta ja vasta sen jälkeen nostaisi sen.
Kyse on mitä ilmeisimmin tahattomasta kosketuksesta. Ei rangaistusta.
PG, suosittelen osallistumista seurasi sääntöiltaan, jonka aikana kysyt kouluttavalta liittotuomarilta tuleeko rangaistus, jos pelaaja merkitsee pallonsa paikan viheriöllä ja sitten koskee siihen nostamatta sitä. Kirjoita sitten tänne forumille mitä kouluttaja sinulle vastasi.
Minua kiinnostaa enemmän se, miksi sääntöjen laatijat ovat jättäneet Poikkeus 1:stä koskettamisen pois (ts. jättäneet tarkoituksellisen koskettamisen osalta rangaistuksen voimaan?). Tämän kysymyksen selvittämisessä liittotuomari pystyy tuskin auttamaan.
Kirjoitit aiemmin:
Pallon koskettaminen sen paikkaa tai asentoa muuttamatta ei tuon tekstin [säännön 14.1 alun] perusteella ole pallon nostamista, joten minun nähdäkseni Matti pelasi aivan oikeasta paikasta.
Koska palloon on kuitenkin kajottu, niin täysin varman vastauksen saa ainoastaan R&A:lta tai USGA:lta.
Voisitko sinä KL1 kysyä tuota asiaa R&A:lta? Kirjoita sitten tälle forumille millainen vastaus oli.
Pelillistä hyötyähän tahallisesta palloon koskemisesta ei pelaajalle tule, olkoon pallon paikka merkitty tai ei. Siinä mielessä koskettaminen voitaisiin sallia aina. Toisaalta pelin sujuvuus kärsii turhista kosketuksista. Tässä mielessä tahallinen palloon koskeminen tulisi kieltää kaikissa tapauksissa.
Säännön 14.4b Poikkeus 1 on välttämätön nostamisen ja liikuttamisen osalta, mutta tahallisen koskettamisen osalta se on mielestäni tarpeeton. Palloon koskeminen tarkoituksellisesti tavoitteena pelkästään palloon koskeminen! Voiko sen tarpeettomampaa tekoa golfpelissä olla? Miksi siis tahallinen pallon koskettaminen ilman nostotarkoitusta tulisi sallia silloin, kun pallon paikka on merkitty?
Käytännössä varmaan lähes kaikki käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvät koskettamiset ovat joko tahattomia tai menevät nostamisen piikkiin, jolloin pelaajaa ei rangaista. Pelkkä pallon koskettaminen tahallisesti on todennäköisesti varsin harvinaista. Kyse lieneekin lordien periaatteesta: turhia sääntöjä ei tarvita. Jos näin on, niin hyvä niin.
Voisitko sinä KL1 kysyä tuota asiaa R&A:lta? Kirjoita sitten tälle forumille millainen vastaus oli.
Voisin, mutten viitsi, koska omasta mielestäni ja muutaman itseäni merkittävästi kokeneemman tuomarin mielestä asiassa ei ole mitään epäselvää. Odotan sitäpaitsi edelleen vastausta pariin todella kinkkiseen kysymykseen enkä halua kuormittaa ko. organisaatiota tällaisella aivan turhan päiten. Kysy itse, yhteystiedot löytyvät netistä.
Tämä tästä.
OK. En viitsi minäkään kahdestakin syystä:
1) Tuomaroin vain omia pelejäni, eikä koskaan ole ollut minkäänlaisia ongelmia kyseisen säännön soveltamisen suhteen. Lupaan, ettei tulekaan – ei niillekään, jotka tuomaroivat minun pelejäni: ei tarvetta kosketella merkittyä palloani.
(Joskus pelasin kaverin kanssa, jolla sellainen tarve oli. Jäi merkkaamisen jälkeen koskettelemaan ja ”hyväilemään” palloaan ennen merkkinapin poistamista. Kumma maneeri, ajattelin.
Erään toisen kaverin maneeri oli astetta oudompi: kun oli asettanut pallonsa puttiaan varten merkkinapin viereen, hän nousi ylös, kumartui takaisin ja kosketti palloaan. Sama toistui kolme kertaa, jonka jälkeen hän poisti pallonmerkin ja puttasi ilman harjoitusheilahdusta. Hän selitti, että kyseinen menettelytapa parantaa hänen puttiaan. Aikaa ei puttitouhuihin mennyt sen enempää kuin meillä muillakaan.
Ok minun puolestani, mutta toisella pelikaverillani meinasi pinna palaa. Kolmannella paloikin. Ajattelin, että päreiden palamisilta vältyttäisiin säännöllä, joka kieltäisi tahallisen palloon koskemisen, kun pallo on merkittynä. En tiennyt silloin, että sellainen ehkä jo olikin.)
2) Pari kertaa olen R&A:lta säännöistä kysynyt. Jäänyt sellainen käsitys, että virkailijalla, joka R&A:sta vastaa, ei välttämättä ole valtuuksia vastata siihen, miksi sääntö on sellainen kuin on (tässä, miksi säännön 9.4b poikkeuksissa ei ole mainittu koskettamista).
Tämä tästä.
Pari kertaa olen R&A:lta säännöistä kysynyt. Jäänyt sellainen käsitys, että virkailijalla, joka R&A:sta vastaa, ei välttämättä ole valtuuksia vastata siihen, miksi sääntö on sellainen kuin on
Kyse ei ole valtuuksista, ehkä kyseinen henkilö ei yksinkertaisesti tiedä syytä säännön sanamuotoon. Huippuasiantuntijat, kuten David Rickman, Shona McRae, Grant Muir ja Kevin Barker eivät pääsääntöisesti vastaa ns. rivikyselyihin, mutta heiltä sitten löytyy tietoa myös sääntöjen taustoista, semminkin kun he osallistuivat nykysääntöjä edeltäneeseen seitsemän vuoden projektiin.
Eikö muuten tarkeintä ole sieltäkin saada vastaus siihen miten jotakin sääntöä tulkitaan?
Eikö muuten tarkeintä ole sieltäkin saada vastaus siihen miten jotakin sääntöä tulkitaan?
Kyllä, ehdottomasti. Joskus kuitenkin taustakin kiinnostaa, joten sitäkin voisi yrittää udella. Tässä esim. näin:
”Säännössä 9.4b, joka kieltää pallon nostamisen, tarkoituksellisen koskettamisen ja liikuttamisen, on neljä poikkeusta. Poikkeustapauksessa 1 pallon nostaminen ja liikuttaminen on sallittu. Poikkeustapauksissa 2,3 ja 4 tahaton pallon liikuttaminen on sallittu. Tarkoituksellista palloon koskemista ei poikkeuksissa mainita. Onko siis niin, että tarkoituksellinen palloon koskeminen on aina kielletty ilman poikkeusta?”
Jos vastataan, että merkatun pallon kyseessä ollen koskeminen on aina sallittu, niin ehkä saisin perustelut myös sille, miksi niin on (esim. tahallinen kosketus tulkitaan tässä tapauksessa nostamiseksi).
Se siitä.
Tässä vaiheessa voisi kysyä miksi pallon koskeminen olisi kiellettyä, kun sen kuitenkin saa viheriöllä nostaa ja sitä saa pyöritellä maassa paikallaan akselinsa ympäri. Vastaus on, ettei kieltämiseen ole mitään järjellistä syytä, joten koskeminen on sallittua, vaikka säännön sanamuoto jonkun henkilön mielestä ei moista sallikaan.
On jokseenkin mahdotonta kirjoittaa laajaa sääntötekstistöä ilman, että joku tulkitsee sitä toisin kuin on tarkoitettu. Otanpa esimerkiksi takavuosien mahtiväännön aiheesta milloin pallo on ulkona. Nykysäännön sanamuoto on toinen kuin silloin eikä edelleenkään kerro asiaa siten kuin se on tarkoitettu, mutta aikaisemmin sääntö sanoi suunnilleen näin:
’Pallo on ulkona kun se on kokonaan kentän rajojen ulkopuolella.’
Rajatapaushan oli sellainen, että pallo nojaa ulkopuolelta kentän näkymättömään ja äärettömän ohueen seinään ja kysymys kuului onko pallo silloin ulkona vai ei. Muuan PG siirsi keskustelun atomitasolle väittäen, ettei pallo voi olla ulkona, koska ainakin yksi atomi on kentän puolella, tai jotain sinne päin.
Noh, minähän kysyin asiaa suoraan David Rickmanilta helmikuussa 2016. Laitoin pöydälle läppärini ja golfpallon nojaamaan sitä vasten ja kysyin: Onko pallo kokonaan läppärin ulkopuolella, toisin sanoen, jos läppäri olisi kentän ’margin’, niin olisiko pallo sisällä vai ulkona?
David sanoi, että pallo on sisällä, koska se sivuaa kentän ulkorajaa. Kun haastoin hänet säännön sanamuodosta, niin hän myönsi, ettei sanamuoto ole täysin selkeä. Toisin sanoen, sääntö tarkoitti eri asiaa kuin miten se oli kirjoitettu. Tässä pallon koskettamisessa on kyse täsmälleen samasta asiasta. Säännön olemus ja tarkoitus on ymmärrettävä, jotta tekstin osaa tulkita oikein. Omasta mielestäni useimmat (elleivät peräti kaikki) kiistanalaiset asiat voitaisiin kirjoittaa täysin yksiselitteisesti, mutta kieltämättä tekstiä voisi joutua lisäämään paljonkin eikä se välttämättä ole mikään etu. Sääntöjen uudistaminenhan jatkuu keskeytymättä ja loppuvuodesta saamme taas ihmeteltäväksemme sääntöjen uuden version. Yllätyksiä on luvassa, sen voin kertoa…
Osallistuin aktiivisesti tuohon vuosia sitten käytyyn keskusteluun “pallo kokonaan ulkona/sivuaa ulkorajaa” jopa kuvia piirrellen. Asiaan ei tullut yksiselitteistä vastausta, mutta päätin unohtaa jutun, kun oli kysymys vain geometrian teoriasta, joka ei kuulemma koskaan esiintyne käytännössä. Yritin käydä keskustelua myös R&A:n ja USGA:n kanssa, mutta eivät suostuneet meikäläiselle tavalliselle pulliaiselle ottamaan kantaa. Olisi kuulemma pitänyt esittää todellinen toteutunut kilpailutilanne, johon tulkintaa olisi tarvittu, eikä mitään teoreettista pohdiskelua sääntöjen sanamuodoista.
päätin unohtaa jutun, kun oli kysymys vain geometrian teoriasta, joka ei kuulemma koskaan esiintyne käytännössä.
No joo, ei tämmöistä tilannetta taida koskaan tulla vastaan. Tuomari sanoo miten asia on ja sillä mennään. Yleensä pelaajalle annetaan tässä pikkaisen hyvää, jos ei oikeasti pystytä asiaa varmasti sanomaan, mutta tämäkin lienee tuomarikohtaista. Kyse on siis koko lailla teoreettisesta tilanteesta, mutta kyllä sen voisi silti kuvailla säännöissä siten kuin se oikeasti on.
Muuten, en muista nimimerkkiä Ärjy tuolta vuosien takaa. Pettääkö muistini vai oletko vaihtanut nimimerkkiä? Ei tarvitse kertoa mikä se on ollut ennen, mutta voisit tyydyttää uteliaisuuteni.
-
JulkaisijaArtikkelit