-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ohuempi toki voi olla, mutta enpä mitään lyijykynänpaksuisia ole pitkän urani aikana nähnyt. Halusin vaan kommentoida tuota “kovin paksu” lausuntoa.
Lisään vielä tutkimuslainauksen tangon nojaamisesta:”Yllättävintä tuloksissa Pelzin mukaan oli se, että pallo upposi reikään hyvin myös silloin, kun lippu kallistui kevyesti lyöjän puolelle. Järkeenkäypä selitys on siinä, että kaltevaa tankoa vasten iskeytyvä pallo kimpoaa alaspäin.”
”Yllättävintä tuloksissa Pelzin mukaan oli se, että pallo upposi reikään hyvin myös silloin, kun lippu kallistui kevyesti lyöjän puolelle. Järkeenkäypä selitys on siinä, että kaltevaa tankoa vasten iskeytyvä pallo kimpoaa alaspäin.”
Totta. Myös pystysuorasta tangosta pallo kimpoaa aina alaviistoon, mutta vähemmän alaviistoon kuin lyöjään päin kallellaan olevasta tangosta. Jos taas tanko on kallellaan lyöjästä poispäin, sen vaikutus pallon kimpoamiskulmaan on päinvastainen. Sopivalla pallon nopeudella ja tangon kallistuskulmalla saattaa tässä tapauksessa käydä jopa niin, että pallo pomppaa tangosta takaisinpäin yläviistoon.
Jos siis puttaamaan mentäessä tanko on kallistuneena lyöjän puolelle, kannattaako se jättää silleen ja jos tanko on kallistuneena lyöjästä poispäin, kannattaako se ennen puttia asettaa pystysuoraan? Vai pitäisikö toimia juuri päinvastoin?
Lisään vielä tutkimuslainauksen tangon nojaamisesta:”Yllättävintä tuloksissa Pelzin mukaan oli se, että pallo upposi reikään hyvin myös silloin, kun lippu kallistui kevyesti lyöjän puolelle. Järkeenkäypä selitys on siinä, että kaltevaa tankoa vasten iskeytyvä pallo kimpoaa alaspäin.”
Jos tuo tulos jollekin tutkimukseen osallistuvalle oli yllätys, on syytä suhtautua koko ’tutkimukseen’ entistäkin skeptisemmin…
”…kun lippu kallistui kevyesti…”
Tuohon liittyen vielä uusi kysymys: voidaanko 2 astetta pystysuuntaan nähden kallistunutta lipputankoa pitää kevyesti kallistuneena? Tangon paksuus a) 19 mm, b) 10 mm.
Voidaanko X-ryhmän 2% halpuuttamista pitää kevyesti vai raskaasti halpuuttamisena?
Mielestäni se on kevyttä halpuuttamista.
Helpotan omaa kysymystäni vihjeellä: aritmetiikka ja trigonometria saattaa helpottaa ratkaisua/oman mielipiteen muodostamista. Lisäsin kysymykseeni vielä kohdat a ja b.
Jos siis tanko puttaamaan mentäessä on kallistuneena lyöjän puolelle, kannattaako se jättää silleen ja jos tanko on kallistuneena lyöjästä poispäin, kannattaako se ennen puttia asettaa pystysuoraan? Vai pitäisikö toimia juuri päinvastoin?
Itse asiassa nämä taitavat olla turhia kysymyksiä. Pelzhän on asian selvittänyt ja siitä on jo ollut riittävästi juttua tälläkin palstalla. Siis ” Leave the flagstick in whenever the Rules allow, unless it is leaning so far toward you that the ball can’t fit. ”
voidaanko 2 astetta pystysuuntaan nähden kallistunutta lipputankoa pitää kevyesti kallistuneena? Tangon paksuus a) 19 mm, b) 10 mm
Vaikea kysymys, koska ”kevyesti kallistunutta” ei ole missään virallisesti määritelty. Itse ajattelen niin, että jos lipputanko on kevyesti kallistunut, se ei estä pallon reikään menoa miltään suunnalta. Kallellaan olevan tangon lyhin etäisyys reiän reunasta tulisi siis olla vähintään pallon halkaisijan suuruinen. Kohdassa a) tuo ehto ei toteudu, mutta kohdassa b) toteutuu. Hassu juttu: molemmat tangot ovat vinossa yhtä paljon, mutta vain toinen niistä (10 mm tanko) on kevyesti kallistunut.
KL1, pitäisikö 19 mm lipputankoa halpuuttaa?
Kaikki tuollaiset, lipputangon pienet kallistukset yms , mahtuvat ns. kokonaishajontaan. Joskus niistä voi olla hyötyä ja joskus haittaa. Pitkässä juoksussa tilanne tasoittuu.
Pieni ns. kallistuma voi aiheutua jo siitäkin että lipputanko itsessään on pystysuorassa mutta greeni on reiän kohdalla hieman kaltevalla osuudella. Siitäkin huolimatta ettei reikää(ja lippua) tulisi edes asettaa muuta kuin tasaiseen kohtaan. Lipputangon näennäisellä kallistumalla on myös merkityksensä osoittamassa greenin kaltevuutta. Esimerkiksi tähdättäessä ja arvioitaessa ennakointeja pallon kulkuradan osalta.
Toisekseen käytäntö tulee näyttämään monenlaista muutakin vaikutusta lipputangon paikoillaan pitämisen osalta..enkä viitsi lähteä niitä edes selvittelemään. Käytäntö tulee opettamaan meitä kaikkia..
Kyseessä on hieno uudistus joka tuo uusia elementtejä mukaan greenipeliin. Mahdollisesti lipputangon reiässä pitäminen parantaa hieman tuloksiakin, verrattuna puttaamiseen ilman lippua. Siinä kuitenkin tarjoutuu periaatteessa sama mahdollisuus kaikille pelaajilla.
Mutta osatakin pitää. Hyvin todennäköisesti eniten lipputangon paikoilleen jättämisestä hyötyvät parhaimmat puttaajat. Nimenomaan ne jotka usein ”pyöräyttelevät” pallojaan reiän reunoilla.
Tässä yksi tutkimus lisää:
View this post on InstagramIn the last few weeks a lot of talk has been made about the new “flagstick” rule which now gives you the option to leave the flag in when playing a shot from the green. Bryson DeChambeau last week in Hawaii left the flag in quite often…we wanted to make sure what is the best choice for your own benefit! So three pros from our academy spent the last day on the 18th hole at Royal Park I Roveri testing the two options,using using different speeds and entry lines…WATCH THE FULL VIDEO TO FIND OUT THE RESULTS! @golfdigest @golfchannel @golftrainingaids @golf_gods @the.putting.channel @europeantour @brysondechambeau @swashputting @golf_com @golfwrx @potters_putting @mygolfspy @federazioneitalianagolf @royal_park_i_roveri @dodomolinari @lolloguanti @c0rrad0destefani @bennypastore • • • #emga #giocaagolfcomehaisempresognato #flagstick #newrules #inorout #putting #secrets #golf #puttingcoach #puttinggreen #inthehole #golfballs #golfacademy #golfcoach #puttingdrills
A post shared by Edoardo Molinari Golf Academy (@emgolfacademy) on
Eli centerline-’puteissa’ lipputangosta oli apua. Niissä uppoamisprosentit olivat kaikilla nopeuksilla 100%. Ilman lippua ne olivat 100%, 100% ja 81%.
Olisin kaivannut vielä yhtä suuremmalla nopeudella tehyä koetta, jossa centerline-uppoaminen lipullakin olisi jäänyt reilusti alle 100%, esim. n. 80 prosenttiin. Mikä olisi silloin ollut uppoamisprosentti ilman lipputankoa?
Kaikki testit ja kokeilut on tervetulleita.. Uskoisin että niitä myös tullaan tekemään ja julkaisemaan jatkossakin. Toistaiseksi Dave Pelz’in tutkimus on ollut laajin ja perusteellisin. Siinä oli kuitenkin lähtökohtaisena selvityksen kohteena muu lähipeli kuin pelkästään puttaaminen. Toki käytössä oli samanlaisia liukumäkiä kuin tuossa KL1:n videossa. Lisäksi samalla Pelz’in testissä tehtiin kattava vertailu(tuhansia toistoja) myös puttaamalla palloa reikään(lipun kanssa ja ilman). Yksittäisiä suorituskertoja oli kaiken kaikkiaan kymmeniä kertoja enemmän kuin tuossa em. videossa.
Sinällään pallon vieriminen greenillä on hyvin samanlaista riippumatta siitä kuinka pallo laitetaan liikkeelle. Tottakai greenin nopeudella on myös lähtökohtaisesti merkitystä siihen voimakkkuuteen/nopeuteen millä palloa yleensäkään putataan. Samoin greenin nopeus vaikuttaa varsinkin silloin kun vertaillaan eroa kuinka pitkälle pallo vierii lipputankoon osumisen jälkeen vs. ilman lipputankoon osumista, silloin kun pallo ei kummallakaan tavalla pelattuna jää reikään.
Hieno juttu että saadaan lisää testattua tietoa. Siitä kiitokset KL1:lle.
Sinällään on hauska seurata kuinka myös ammattilaiset ovat pikku hiljaa alkaneet puttailla lippu reiässään. Myös muut kuin Bryson DeChambeau ja samalla myös lyhempiä putteja puttaillessaan. Pitkien puttien kohdalla ei enää aikaisempaan tapaan nakiteta caddieille lipun nostamista (=hoitamista).
Uskoisin kuitenkin että ainakin tämä kausi menee tour-pelaajilta vielä aiheeseen totutellessa sekä osittain myös kavereiden tekemisiä kyräillessä ja tilannetta seuraillessa.
P.S.Toivotaan että jenkeissä (missä kaikki muukin on suurta) innostutaan rakentamaan todellinen testiympäristö jossa ”lipulla vain ilman” dilemmaa kyetään testaillaan ja tutkimaan tieteellisen tarkasti ja perusteellisesti.
– kymmenillä ehkä sadoillakin eri muuttujilla, erilaisilla kallistus- ja osumakulmilla, kaikenlaisilla nopeuksilla sekä myös erilaisilla lipputangon varsimateriaaleilla jne.
– tällaisella automaattisesti toimivalla ”testilaboratiolla” olisi mahdollista toteuttaa satojatuhansia suorituksia muuttujakohtaisesti.Kenties joku ystävällinen sielu voisi ehdottaa tällaisen testilaboratorion rakentamista presidentti Trump’ille. Mikä tietää vaikka hän innostuisi asiaan?
– hänellä itselläänkin on tunnetusti golf’iin liittyvää kiinnostusta.
– mahdollisesti tällaiseen löytyisi helpommin rahoitusta kuin Meksikon rajan muuriin..ja varmasti selvittäisiin paljon pienemmillä kustannuksilla.
– kentien golftestiin löytyisi hyväksyntää jopa yli puoluerajojen.Gloffare:
P.S.Toivotaan että jenkeissä (missä kaikki muukin on suurta) innostutaan rakentamaan todellinen testiympäristö jossa ”lipulla vain ilman” dilemmaa kyetään testaillaan ja tutkimaan tieteellisen tarkasti ja perusteellisesti.
– kymmenillä ehkä sadoillakin eri muuttujilla, erilaisilla kallistus- ja osumakulmilla, kaikenlaisilla nopeuksilla sekä myös erilaisilla lipputangon varsimateriaaleilla jne.
– tällaisella automaattisesti toimivalla ”testilaboratiolla” olisi mahdollista toteuttaa satojatuhansia suorituksia muuttujakohtaisesti.Sadat muuttujat lienevät jo liioittelua, mutta tuossa parametrien määrässä piilee kuitenkin vihje siihen, miksi liiallisuuksiin menevä tieteily tästä asiasta on mielestäni melko turhaa. Ensinnäkin, jos näitä parametreja olisi vaikka vain 20, ja jokainen niistä olisi yksinkertainen on-off-tyyppinen muuttuja (puttaan silmät auki/kiinni), niin niistä tulisi yli miljoona kombinaatiota. Käytännössä moni muuttuja ei kuitenkaan ole mikään on-off, jolloin variaatioiden määrä räjähtää käsiin.
Toisekseen, samat parametrit ja niiden variaatiot koskevat myös itse kunkin omaa peliä. Vaihtelut pelaajasta toiseen ja yhdenkin pelaajan päivästä toiseen ovat niin suuret, että tuollaisesta miljoonankaan kombinaation testistä tuskin kukaan pystyisi vetämään mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tänään pallo uppoaa tällä strategialla, huomenna ei uppoa ei niin millään, kuten kaikki hyvin tiedämme.
Eiköhän jokainen golffari tunne tämän lukemattomien muuttujien summana syntyvän efektin ns golfjumalien vaikutuksena. Aina voi yrittää optimoida tekemisiään, mutta aika monesti se menee enemmän lumevaikutuksen puolelle. Uskotaan että draivi lähtee parhaiten tasan yhden harkkaswingin jälkeen, 14. väylän vesiesteestä kannattaa ehdottomasti yrittää lyödä jos makuu on hyvä ja putti uppoaa centerline-puttina parhaiten lipun kanssa. Todellisuudessa kentällä sen ulos menneen draivin veti vinoon vasemman kantapään alla ollut pieni kuoppa, makuu vesiesteessä ei (tälläkään kertaa) ollut loppujen lopuksi kovin hyvä, ja centerline-putti menikin kolme milliä sivuun lipputangon keskilinjasta.
Se on golfia. Jos kierroskeskiarvoaan pystyy näkyvästi parantamaan käyttämällä aikaa ja mentaalikapasiteettia lipun kanssa hifistelyyn, niin voinee onnitella itseään, silloin tuskin pelin muissa osa-alueissa ja isommissa kuvioissa on enää merkittävästi parantamisen varaa…
pitäisikö 19 mm lipputankoa halpuuttaa?
Totta kai, jos se on liikaa kallistunut. Liian paksu se ainakin on. Pallon ja tangon väliin jää pelivaraa vain 1,8 mm!
”Onnistuisiko halpuuttaminen hoikkuuttamalla – kaksi kärpästä yhdellä iskulla!?”
Eiköhän. Ainakin materiaalikustannukset alenisivat.
”Tuossa videossa tangon paksuus on 12–13 mm, onko se hyvä? ”
Tehdään kymmenmillinen. Silloin pelivara kasvaa 6,3 millimetriin. Tällöin tanko voi olla 2,5° kallistunut ja silti tangon ja reiän reunaa hipovan pallon väliin jää vielä tuo sama 1,8 mm rako, joka pystysuoraa 19 mm tankoa käytettäessä jäisi.
Huom! Jos centerline-pallo osuu puttaajaan päin 2,5° kallistuneeseen tankoon, se kimpoaa ~5° enemmän alaviistoon, kuin pystysuoraan tankoon osuessaan. Voi siis käydä niin, ettei pallo uppoa pystysuoraa 19 mm tankoa käytettäessä, mutta 2,5° lyöjään päin kallistunella 10 mm tangolla uppoaa, (molemmissa tapauksissa centerline-putit sekä pallon vauhti ja ’pelivara’ samat).
Jos 19 mm tanko on kallistunut 2,5°, tangon ja reiän reunan välinen rako (centerline) on vain 40,0 mm. Ei siitä golfpallo (d≥42,67 mm) mahdu.
-
P.S. Yllä oleva lipputangon paksuuteen liittyvä lyhyt tarkastelu/pohdinta parin numeerisen esimerkin valossa koskee vain ns. centerline-putteja ja niiden uppoamista (uppoaako vai ei). Kokonaisuuden kannalta niiden merikitys lienee varsin vähäinen.
Vaikea sanoa onko lipputangon paksuudella mitään oleellista merkitystä tilanteessa jossa pallo osuu tangon varteen. Lueskelin joitain jenkkisivujen tekemiä testejä/kokeiluja niin siellä nousi esille keskustelua..
– aina kun vierivä pallo osuu lipputangon varteen se menettää nopeuttaan, mikä puolestaan edesauttaa putoamista kuppiin. Tämä on se nimenomainen/ainoa seikka joka vaikuttaa pallon liikerataan, energiaan ja hidastumiseen.
– siis hyöty lipputangon varresta realisoituu vain silloin kun liikkuva pallo vähintään hipaisee tankoa..muussa tapauksessa pallo jatkaa kuten se kulkisi silloinkin jolloin lipputanko on poistettuna.
– ohuemman tangonvarren tapauksessa se osuu pallon tielle harvemmin kuin paksumpi varsi. Ymmärrettävästi.
– sillä seikalla, kuinka paljon tangon ja kupin reunan välissä on tilaa ei itsesarvoltaan ole merkitystä. Käytännössä muut seikat ratkaisee sen putoaako pallo kuppiin tai ponnahtaako reiän reunalta sisään tai ulospäin.Lisäksi esille on noussut muutakin asiaan vaikuttavaa seikkaa. Kaikki pelaajat ovat todennäköisesti kokeneet tilanteen jossa pallo pyörähtää kupin reunan ympäri ja kierähtää takaisin lähtösuuntaansa. (ruotsalaiset kuvailevat tilannetta sanalla ”kopprullare”)
– tällaisessa tilanteessa pallon, hienoinenkin hipaisu (=osuminen) lipputangon varteen aiheuttaa pallon vauhdin hidastumiseen mikä yleensä johtaa sen putoamiseen kupin pohjalle.
– kyseisessä tapauksessa ei ole haittaa vaikka lipputanko olisi maksimimitoissaan. Ohuempi tangon varsi puolestaan jättää enemmän tilaa pallon pyörähdykselle.Minulle on jäänyt sellainen vaikutelma ettei kyse ole kovin yksinkertaisesta asiasta. Pallon käyttäytymiseen sen osuessa lipputangon varteen vaikuttaa varsin monet muuttujat.
– kuten jo yllä totesin lipputangon paksuudella on oma merkityksensä.
– mutta pelkästä tangon paksuudesta tai tangon materiaalista ei sinällään voi tehdä oikeaan tulokseen johtavia päätelmiä.
– pallon materiaali, mm. pinnan pehmeys/kovuus vaikuttaa siihen kuinka paljon liike-energiaa katoaa (=muuttuu lämpöenergiaksi, absorboituu) tangon varteen kohdistuvassa törmäyksessä.
– tottakai pallon liikkeen hidastumiseen vaikuttaa myös osumiskulma (ohueen tankoon osumiskulma on pienempi kuin paksumman tangon kohdalla, olettaen että pallo kulkee samalla liikeradalla), pallon nopeus, pallon massa vaikuttaa, kuten myös lipputangon massa(joustavuus), osumiskulma horisontaalisti ja vertikaalisti, kitka jne.Pidempään matematiikka lukeneet ymmärtävät varmasti paljon paremmin em. asioita.
Yleisesti ottaen kaikki ovat olleet samaa mieltä siitä että,
– osuminen tankoon vähentää kaikissa tapauksissa pallon liike-energiaa.
– Jos pallo ei kuitenkaan suvaitse pudota niin se ei kulkeudu yhtä kauaksi kupista kuin silloin kun se vierii reiän yli osumatta tankoon.
– hyöty lipputangon reikään jättämisestä realisoituu pallon liikkeen osalta vain jos se osuu tankoon.
– yleisesti ottaen tämä hyödyttää eniten ns. parempia pelaajia joiden putit useimmin pyörähtelee kupin reunoilla.
– lipun paikoilleen jättäminen saattaa (joidenkin mielestä ei) helpottaa tähtäämistä ja puttilinjan arvioimista.
– paikoillaan oleva lippu voi antaa (tai sitten ei anna) realistisemman, ikäänkuin kolmiulotteisen vaikutelman (jossa horisontaali- ja vertikaalilinja yhdistyy) myös putin etäisyyttä arvioitaessa.
– lipun paikoilleen jättäminen myös nopeuttaa pelaamista (toisten mielestä ei nopeuta)Mutta, jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi (ja kokeiltavaksi) mikä tapa on parempi tai onko kummastakaan mitään hyötyä itselle tai muille pelaajille. Minua ei millään tavalla häiritse tai hyödytä kuinka muut pelaajat puttailevat.
Toivottavasti jokainen tulee iloiseksi ja onnelliseksi omalla tavallaan.
– sillä seikalla, kuinka paljon tangon ja kupin reunan välissä on tilaa ei itsesarvoltaan ole merkitystä.
Onhan tuolla sentään merkitystä.
Paksummalla tangolla tietyllä rajanopeudella kohtisuoraan tankoon osuva pallo juuri ja juuri ponnahtaa tangosta takaisin päin reiän reunan ’väärälle’ puolelle, kun taas ohuemmalla tangolla pallon liike-energia ei riitä siihen, vaan pallo jää reunan ’oikealle’ puolelle, eli putoaa reikään.
Noihin muihin hassuihin väitteisiisi PG varmaan ottaa kantaa.
Turha näistä sääntöjen suomista vaihtoehtoisista pelitavoista on kiistellä. Ei nettikeskustelussa tarvitse olla voittajia eikä häviäjiä. Hienoa vaan että saamme tänne testattua ja tutkittua tietoa sekä erilaisia mielipteitä aiheesta..
Toki omalta kohdaltani täytyy myöntää että olen periaatteessa tyytyväinen kun uusissa säännöissä pyritään lisäämään mahdollisuuksia ripeämpään pelaamiseen..
Mielestäni muutokset ovat sikälikin tervetulleita, koska greenipelaamisessa on viime vuosina yleistynyt kaikenlainen aikaa vievää kyykkäily, merkkailu ja säätäminen.Ehkä sääntöuudistusten myötä saadaan pelitapoihin helpottavia ja nopeuttavia elementtejä.
Tuossa ’KL1:n videossa’ centerline-putit upposivat paremmin lipputangon kanssa kuin ilman. Tulos uponneina putteina: lipulla 300 – ilman lippua 281.
Sen sijaan ei-centerline putit upposivat paremmin ilman lippua. Tulos: lipulla 266 – ilman 311.
Kaikki putit huomioiden: lipulla 566 – ilman 592
Tämän kokeen perusteella vaikuttaa siis siltä, että pallon sivukosketus tai hipaisu tankoon ei suinkaan auttanut, vaan päinvastoin haittasi pallon uppoamista reikään. Testissä ei mitattu, kuinka kauas uppoamattomat putit karkasivat, joten lopullista johtopäätöstä ei vielä kannata tehdä.
gloffare: Vaikea sanoa onko lipputangon paksuudella mitään oleellista merkitystä tilanteessa jossa pallo osuu tangon varteen.
Tätä puolta olisi kyllä hyvin helppo testata samaan tapaan, kuin tuossa videossa tehtiin. Vertailtavien tankojen paksuudet ½” ja ¾”. Miksi juuri ne? No koska kaupoista ja kentiltä? ei löydy kuin puolituumaista tankoa – syy siihen, ettei testejä tästä aiheesta vielä ole olemassa (vai onko)? Vertailutangoksi on tietenkin otettava ¾” (19 mm) paksuinen tanko. Kai niitä jostakin tai jollakin tapaa saa. Jos 19 millinen on selvä voittaja, sen valmistaminen kannattanee aloittaa välittömästi. Jos taas puolituumainen voittaa selvästi, seuraavaan testiin voisi ottaa 3/8 -tuumainen tai kymmenmillinen tanko. Tankomarkkinat käynnistyvät…?
Teoreettiset tarkastelut ja pohdinnat siitä, miksi siinä testissä nyt niin kävi, on mielestäni paras tehdä vasta testin jälkeen.
Statistiikat varmaan tukee jotain mallia himpun verran. Odotellaan suurta amerikkalaista tutkimusta (PGA-tason greeneillä tietenkin).
Omalta osaltani totean, että tämä menee fiilispohjalta. Kauempaa putatessa saa lippu olla pystyssä että näkee suunnan, ja miksei lähempääkin, ihan sama. Mutta jos minulla on joku lyhyt tai keskipitkä upotettavissa oleva putti, ja reiän lähellä seisoo joku joutilas pelikaveri, niin todennäköisesti pyydän ottamaan lipun pois. Ihan vaan siksi, että tykkään kuulla sen pallon kolinan kupin pohjalla.
Se on vähän sama kuin koirien koulutuksessa annetaan joku äänipalaute palkinnoksi tempun suorituksesta. Mut on 15v aikana ehdollistettu siihen, että kun putti uppoaa, kuuluu se tuttu ääni. Eikä tympeä kolaus tankoon.
Yksi mielenkiintoinen testi (tai ainakin kokeilu) liittyy siihen, että miten omaa puttaamista pitäisi muuttaa, jos uskoo lipputangon auttavan. Jos arvioin omia putteja esim. 2 metrin etäisyydeltä, niin näistä ei-uponneista 33% jää vajaaksi, 33% menee yläpuolelta ohi ja 33% menee alapuolelta ohi. Oma kokemukseni on, että kovat putit pitävät paremmin linjansa (erityisesti epätasaisilla ja vinoilla griineillä).
Edelleen oletan, että jos puttaan lipun kanssa ja määrätietoisesti aina vähän kovempaa, niin a) vajaat putit jäävät pois, b) osa alapuolelta jäävistä uppoaa c) yläpuolelta menevät hieman lisääntyvät. Reikään osuvat siis lisääntyvät, ja toivon mukaan lipputanko auttaa näiden uppoamisessa.
Eli oletukseni on, että lippu reiässä auttaa etenkin silloin kun puttaa vähintään kuppiin asti (joko uppoavat tai tangon vuoksi jäävät reiän lähelle). Tarkoitukseni on kokeilla tätä ensi viikon peleissä (tosin pelaan etelän kentillä, joissa erittäin nopeat griinit). Erityisesti pitänee testata, miten lippu reiässä toimii silloin, kun puttaan reiän reunalle, ylä- tai alapuolelle. Eli testaan, ovatko oletukseni oikeita ja miten minun pitää muuttaa puttaamistani, jotta saan täyden hyödyn reiässä olevasta tangosta. Ei näistä testeistä varmaan objektiivista totuutta saa selville, mutta ainakin luottamusta siihen, voiko lippu reiässä parantaa omaa puttitulosta.
Jos arvioin omia putteja esim. 2 metrin etäisyydeltä, niin näistä ei-uponneista 33% jää vajaaksi, 33% menee yläpuolelta ohi ja 33% menee alapuolelta ohi.
Näyttää vahvasti siltä, että lipputangon sijainnin sijaan sinun tulisi miettiä miksi kummassa jätät joka kolmannen ohi menneistä puteistasi vajaaksi niinkin lyhyeltä matkalta kuin kaksi (!!!) metriä…
Meinaan, jos et nytkään saa palloasi reikään saakka, niin miten kummassa lipputanko sinua siinä auttaisi??
Joo joo, selität seuraavaksi, että nyt voit putata kovempaa, koska tankoon osunut putti jää lähemmäksi tangon kanssa kuin ilman tankoa. Kenties niin, mutta kun noista kovempaa putatuistakin puteista kaksi kolmesta tulee menemään sinulla kokonaan reiän ohi, niin kaikki nuo ohi menneet ovat selvästi kauempana reiästä kuin nykyisin. Tarkoittaa suomeksi sitä, että jatkossa putteja tulee sinulle selvästi enemmän per viheriö kuin ennen.
Ratkaisu heikohkon puttityöskentelysi parantamiseen ei siis ole lipputanko, vaan puttiharjoittelu.
Eli oletukseni on, että lippu reiässä auttaa etenkin silloin kun puttaa vähintään kuppiin asti (joko uppoavat tai tangon vuoksi jäävät reiän lähelle).
Minua suuresti kummastuttaa, ettet ole aiemmin huomannut tätä. Siis sitä, että vähintään kuppiin asti lyödyt pallot putoavat kuppiin suuremmalla todennäköisyydellä kuin ne, jotka eivät jaksa kuppiin asti. Hyvä kuitenkin, että tämä lipputankouudistus on saanut sinut miettimään asiaa eri kantilta…
Näyttää vahvasti siltä, että lipputangon sijainnin sijaan sinun tulisi miettiä miksi kummassa jätät joka kolmannen ohi menneistä puteistasi vajaaksi niinkin lyhyeltä matkalta kuin kaksi (!!!) metriä…
Luvut olivat tietenkin kuvitteellisia ja suuntaa antavia, joiden tarkoitus oli konkretisoida johtopäätöstä … mutta ilmeisesti epäonnistuin (ainakin KL kohdalla)
Meinaan, jos et nytkään saa palloasi reikään saakka, niin miten kummassa lipputanko sinua siinä auttaisi??
Tuo on vanha totuus ja opetettiin jo GC kursseilla ja ihmettelin loppuvuodesta European Tourilla, että mikseivät edes ammattilaiset ole sisäistäneet tätä totuutta. Mutta elämä on …
Ratkaisu heikohkon puttityöskentelysi parantamiseen ei siis ole lipputanko, vaan puttiharjoittelu.
Toi on muuten tosi tosi hyvä vinkki, kiitos siitä 😉
…vähintään kuppiin asti lyödyt pallot putoavat kuppiin suuremmalla todennäköisyydellä kuin ne, jotka eivät jaksa kuppiin asti
Tässä siis johtopäätökseni saman suuntainen, eli kuppiin ”reippaasti” yltävät pallot päätyvät suuremmalla todennäköisyydellä reikään kuin ennen tai lipun vuoksi jäävät lähemmäs. Negatiivisena puolena on tosin toteamasi, että ohi menevät putit menevät entistä kauemmas. Mutta pyrin silti puttaamaan ROHKEAMMIN kuin ennen ja tässä vaiheessa uskon, että se PARANTAA puttitulostani.
Mutta pyrin silti puttaamaan ROHKEAMMIN kuin ennen ja tässä vaiheessa uskon, että se PARANTAA puttitulostani.
Erinomainen päätös!
Tosin, tämän olisit voinut päättää jo kauan sitten…
Noissa videoissa nimenomaan näyttää, että kovissa pallon vauhdeissa tangosta on apua, mutta kuka haluaa putata niin, että pallo vierii ”3m” ohitse reiän. Eli tuosta tangosta voi olla apua puteissa jotka tulevat kaukaa jolloin pituus kontrolli on vaikeampaa samoin greenin ulkopuolelta joudutaan yleensä lyömään kovempaa. Ja onhan se mukavampi nähdä se reiän paikka. Sitten itse asia: Moniko esim. 100 yrityksestä näistä kaukaa kovaa lyödyistä edes on menossa reiän suuntaan, pitäisi ottaa huomioon laskelmissa. en oikolukenut, moi.
-
JulkaisijaArtikkelit