-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Siinä se olisi. Suomessa talviaikaan alueelle voisi vetää hiihtoladut Luukkaan ulkoilualueen tapaan (Luukin golfkenttä). Peuramaan tapaan range auraamalla harjoittelukautta voisi oleellisesti pidentää.
Kylla kylla. Eli vaikka Suomessa talvi onkin, niin ei kai se sita merkkaa, etta sitte istutaan himassa kadet munissa 😀 Hieman ideointia. Suomi on talvimaa… Mitakohan ne ennen teki talvisin :confused:
Kysyit pariinkin kertaan miksi kolmen kohdan mallisi ei toimi. Se toimii aivan hyvin. Noiden 10-20 kierrosta vuodessakin pelaavien osalta se toimii kaukojäsenyyden avulla.
Käsittääkseni kunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille heidän veromarkoillaan sellaisia palveluita, joiden tuottaminen ei ole yksityisellä rahoituksella kannattavaa, mutta ilman noita palveluita kuntalaisten on vaikea tulla toimeen. Muutamana esimerkkinä vaikkapa terveydenhuolto ja julkinen liikenne.
Kun käsittääkseni kiistattomasti on osoitettu, että golf liikuntapaikat voidaan tuottaa yksityisen sektorinrahoittamana, niin miksi ne pitäisi tuottaa verorahoilla? Käsi sydämmelle ihmiset – eikö ainoa syy ole se, että golfia harrastamattomat laitettaisiin maksamaan meidän golffareiden harrastamista. Totta kai sama koskee uimahalleja yms, mutta korjaantuuko yksi paha tekemällä toinen?
Golfin aloituskynnys madalletaan Lövkullan kaltaisilla ratkaisuilla. Joku yrittäjä ansaitsee siinä elantonsa, maksaa veronsa, palkkaa henkilökuntaa jne. Parasta siinä on se, että homman kustantavat ne, jotka kyseistä palvelua käyttävät.
Ainakaan se ei ole kunnollinen perustelu että olisihan sen jo joku tehnyt jos kannattaisi – silloin ei koskaan tapahdu mitään kun kukaan ei tee sitä ensimmäistä. Hieman positiivista asennetta ja se voisi olla mahdollista. Tiedä vaikka ahkerat vietnamilaiset innostuisivat sen kentän tekemään.
Mutta mitäs tässä jauhamaan, kun sitä ei kukaan tee niin ollaan ilman.
NimetönNe joilla on oma golfosake tai muuten löysät rahat jollain tapaa kiinni golfkenttä-pisneksessä eivät varmasti ilahdu, jos kunnallinen golfkenttä tulisi siihen pellon toiselle laidalle. Kunnallinen golfkenttä lisäisi kilpailua ja todennäköisesti pudottaisi kaikkien lähialueiden golfkenttien perushintoja ja sitähän me golfosakkeiden omistajat emme halua!
Mielummin veromarkat oopperataloon tai Espoon metroon.
Kuten kaikki kuntien toimintojensa ulkoistamisprosessien jälkeen tiedämme, kunta tuottaa palvelut edullisemmin kuin yrittäjä, joka otaaa katteen joka välistä.
Miksi siis kunta ei tuottaisi terveyspalveluja p&p kentän muodossa ilman mitään kerhoja ja turhia muodollisuuksia. Vaikkapa nyt Espoo Mankkaalla.
Kenttä tehtäisiin yksinkertaisesti vailla luxusta, kioski tai kahvila voisi sitten olla yrittäjämuotoisena. Kate syntyisi terveydestä ja verotuloista. Ja uusia pelaajia olisi jonoiksi asti luxusklubien ovia nykimässä.
Kunta ei tuota palveluita yhtään sen halvemmalla kuin yrittäjä, päinvastoin, hinnoittelu on taas ihan eri asia.
Kunnallisen veden lämmittäminen maksaa uimahallissa saman kuin yksityisessä kylpylässäkin.
Uimahallin pääsymaksun ja kylpylälipun hinnan erotus kertoo vain sen, paljonko uimahallin lippua tuetaan verovaroilla.
Millä sitä edullisuutta oikeasti mitataan? Absoluuttinen euromäärä ei taida olla suoraviivainen oikea vastaus. Pelaajan kannalta kenttä on tietysti tärkein, siitä hän maksaa. Paloheinässä keltaisilta par 62/18 r on 3306 m eli 9 reikää 1658 m, hintaa kierroksella on 32 euroa. Paloheinän siivoton gf-hinta perustuu tietenkin voittamattoman hyvän sijaintiin. Toki Hiekkaharjuun ja Vuosaareen pääsee kohtuullisesti julkisilla liikennevälineillä.
Esim. Kytäjän kentän pituus on 5924 mm/par 72/18 r ja hinnaston mukaan vieraspelaaja maksaa 55 euroa.
Kyllähän nuo Paloheinän väylillä tallustellut metrit on hinnoiteltu suhteellisesti samaan kategoriaan kuin Kytäjällä :=D.
Kunnalliselle kentälle olisi tilaus, sen Paloheinän historia on osoittanut. Normaaliin tapaansa Helsingin virkamiehet ja luottamusmiehet onnistuivat sössimään alunpitäen hyvät, yleishyödylliset liikuntahankkeet (case Vuosaari) raa´an bisneksen teon välineiksi. Turha kuitenkaan valittaa menneisyydestä vaan katsoa mielummin eteenpäin. (Saa nähdä miten pitkä elinkaari tällä repliikllä on?)
NimetönOsan hintaerosta tietysti selittää se, että kunnallisessa uimahallissa ei yleensä ole vesiliukumäkiä, porealtaita, turkkilaisia saunoja tavallisten lisäksi eikä muutakaan luksusta. Mutta oikeassa olet, kyllä yksityinen yleensä tuottaa palvelut kustannustehokkaammin.
Noi Kytäjän hinnat joita täällä jostain syystä koko ajan viljellään ovat viime vuotisia. Hinnat tulevat muuttumaan ja suunnan voi jokainen arvata itse.
Kunnallinen kenttä voisi säästää myös sillä, että pro-shop korvataisiin nettipäätteellä, jonka kotisivuna olisi jonkin halvan nettikaupan kotisivu. Parakkiin kyhätty huonotasoinen ’pro-shop’ ei kykene kilpailemaan hinnoilla sen kanssa mitenkään, varsinkaan kun ns. parempi tavara jätettäisiin suosiolla valikoimista pois, koska varasto ei kierrä.
Kenttää tietysti hoitaisivat sivutoimena kunnan työntekijät noudattaen tarkasti virastotyöaikaa, kunnallista virkaehtosopimusta ja muutenkin juuri niin kuin mieli tekee ja viisivuotissuunnitelma edellyttää. Myöhäinen kevät tai aikainen talvi eivät ole sellaisia tekijöitä, joita voitaisiin ottaa suunitelmissa ja budjetissa huomioon, joten ne sivuutetaan kokonaan. Kaikki tietävät, miten joustavasti kunnat huolehtivat luisteluratojen jäädyttämisestä, eikä golfkentän hoito ole siihen verrattuna tietenkään mitään.
Parkkipaikkoja tietysti tarvittaisiin paljon, koska pelaajat viihtyvät klubillaan. Kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä päädyttäisiin yhdistämään parkkipaikka ja rangen lyöntialue, jossa kävely pitäisi kuitenkin kieltää.
Kuka tahansa kunnanvirastossa osaa tietenkin piirtää pienelle soistuneelle joutomaa-alueelle turvallisen ja toimivan 9-reikäisen gofkentän kuivatus- ja kastelujärjestelmineen, jonka rakennusviraston pojat toteuttavat tuota pikaa ja turhia kuluja säästäen suunnitelmista tinkimällä. Eihän kukaan kuitenkaan näe, onko greenit kunnolla perustettu, ja salaojathan peitetään joka tapauksessa nurmen alle. Pätevien ja kokeneiden suunnittelijoiden ja rakentajien käyttäminen on tietysti aivan turhaa, eikä siihen tarvitse uhrata varoja.
Luonto- ja ympäristöaktivisteja luonnollisesti pitää kuulla suunnittelun aikana, samaten museoviraston mielipidettä. Pelaajia ei tietenkään tarvitse kuulla, koska he käyvät kentällä vain muutaman kerran vuodessa ja maksavat silloinkin kentän käytöstä vain muodollisen korvauksen.
Kannattaisi poiketa jossain uudemmassa kunnallisessa uimahallissa, tietosi niiden varustelutasosta ovat pahasti vanhentuneet.
NimetönJoo näin varmaan on. Meidän lähiuimahallissa ei ainakaan mitään hienouksia ole.
Kyllä me tosiaan ollaan varsinainen sossujen maa. Aikuiset ihmiset ihan vakavina heittää kommentteja miten halvaksi kunnan ylläpitämä kenttä tulisi. Se että rahat kenttään kerätään 300.000:lta kuntalaiselta 1000:n golfarin sijasta tekee kyllä asian niiden golffareiden kannalta halvaksi. Kenttä ei siitä yhtään halpene. Maksajia vaan on enemmän.
NimetönEi kai se kunnallinen kenttä sitten toimisi, kun vieraspelaaja kerran niin sanoo. Joku voisi välittää tiedon Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja vaikkapa Brittein saarille.
Totta kai se toimii. Kyse on vaan siitä kuka sen maksaa. Rakennetaan samantien oopperatalo joka kuntaan. Hyvätuloisethan ne verot maksaa.
NimetönMitäs jos käyttäjät maksaa. Ihan P&P -periaatteella. Entä, jos kunta tarjoaa ainoastaan maat? Miksi Löfkullan malli ei toimisi kunnan taholta? Jos Löfkulla pyörii liiketaloudellisesti kannattavasti, miksi kunnan kenttä ei pyörisi? Ja jos kenttä pyörii liiketaloudellisesti kannattavasti, mitä kustannuksia veronmaksajille silloin koituisi?
Kun asuin Ruotsissa yritin kysellä tästä ’kunnallisesta’ mallista. Tuttavani, jotka olivat aika hyvin asioista perillä, tyrmäsivät heti ajatukseni. ’Kunnallisuus’ rajoittui heidän mukaansa nimenomaan maahan ja ehkä takauksiin mutta sinällään suoriin kustannuksiin oli turha odottaa apua. Eli kentän tekeminen vaatii sielläkin todella kovaa talkoohenkeä ja puuhamiehiä.
Voi olla, että olen kyllä väärässäkin.
Kuten olen jossain aikaisemmassa viestissäni todennut, maavuokran subventoiminen on mielestäni ihan hyvä asia. Tietysti sillä edellytyksellä, ettei tuolle maalle olisi kunnalla mitään järkevää taloudellista käyttöä. Uskoisin ainakin Espoolla ja Vantaalla tällaista maata olevan käytettävissä.
Jos kyseessä on elinkelpoinen bisnes, siihen löytyy varmasti yrittäjä ja kunnan ei tarvitse osallistua asiaan maan vuokraamista enempää. Golf kentän pyörittäminen ei ole kunnan core bisnestä. Vielä vähemmän kunnan tehtävä on haitata yksityisten golf yrittäjien bisnestä subventoimalla hintoja verorahoilla ja sotkemalla tällä tavoin markkinahinnoittelua. Lövkullan yrittäjä tuskin olisi mielissään, jos lähistölle tehtäisiin kunnallinen kenttä ja subventoinnin johdosta uuden kentän GF hinnat veisivät Lövkullan asiakkaat. Terve kilpailu on markkinataloutta, mutta kuten telakkatuet yms ovat osoittaneet, subventointi ei ole hyvä asia.
Olen itse kunnallisen kentän kasvatti. Niin kauan kuin en itse joutunut merkittävästi maksamaan veroja, tuntui kivalta pelata halvalla. Aikuistuttuaan ymmärsi pelanneensa muiden rahoilla ja homma tuntui nololta. Varsinkin kun en edes ollut ko. kunnan asukas.
NimetönPolitiikka on erilaisten intressien ajamista ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Tähän kysymykseen vaikuttaa ihmisten poliittiset mielipiteet ja käsitykset julkisen vallan roolista.
Itse pitäisin pientä kunnallista kenttää (tai puolikunnallista tms.) kannatettavana asiana. Mutta vain pientä (esim. 9-reikäistä), sellaista josta puuttuu ’turhat hienoudet’ ja joissa myös vähävaraisilla ja nuorilla / lapsilla olisi mahdollisuus päästä harrastuksen alkuun. Olen sitä mieltä, että tällaisen kentän voisi perustaa siten, että siihen käytetyt verorahat suhteessa käyttäjämääriin olisivat pienemmät kuin useimmissa muissa kunnan tarjoamissa liikuntapalveluissa.
Iseäni tämän tapaiset kentät eivät juurikaan hyödyttäisi. Minä pelaisin edelleen ’oikeilla’ osakekentillä kuten tähänkin asti. Uskon, että myös ’oikeat’ kentät hyötyisivät kasvavien harrastajamäärien kautta kunnallisista (tai vastaavista yksityisistä) kentistä. Kun on lajiin hurahtanut, täytyy päästä paremmille kentille. Kuitenkin tärkeintä olisi, että tällaisia kenttiä syntyisi, oli ne sitten kunnallisia tai ei.
Tämä keskustelu ei tästä etene, vaan menee poliittiseksi väännöksi, joten lopetan sen omalta osaltani tähän. Sossuksi saatte haukkua, se ei minua haittaa.
Löfkullan rangen ja kentän rakentamisen varsinaisena syynä oli käsittääkseni jokin muu kuin liiketaloudellisen voiton maksimointi. Maanomista olisi varmaan saannut paremman tuoton hakemalla alueelle kaavamuutosta ja myymällä maat rakennusliikkeille, kuin rakentamalla alueelle golfkentän. Ikean risteyksen kaikille muille sektoreille on jo rakennettu tai rakennetaan parasta aikaa teollisuus- ja liiketiloja. Rakentamalla golfkentän omille mailleen, maanomista pystyi säilyttämään maat lähes muuttumattomina ja alueen miljöö säilyy mielyttävänä. Kentänomistajasuku on hallinnut noita maita muistaakseni yli kolmesataa vuotta ja on riemastuttava havaita, että tässäkin maassa edes joskus jokin muu arvo ratkaisee valinnoissa enemmän kuin raha.
Eiliseen allekopioimaani pyyntöön ei ole rautalangan vääntäjiä löytynyt. Pitääkö tästä päätellä, että homma näin toimisi (kiitos VP kannattavasta kommentista). Jos näin on niin, tämä kunnallisen golfkentän hössytys on tarpeetonta lätinää veronmaksajien päänmenoksi.
Ja jos se p&p on niin hyvää bisnestä halvoilla hinnoilla, niin miksi ette ryhdy yrittäjiksi.
Että tällaista rakentavaa keskustelua tällä kertaa
😉
EILINEN PYYNTÖ:
’Sitten pyytäisin vielä että joku mulle vääntäisi rautalangasta, että mikä seuraavassa ajatuksessa mättää:
1) Kun haluat tutustua lajiin, muttet vielä sitoutua, mene kokeilemaan jollekin niistä monesta halvasta ja hyvästä par 3 -kentästä joita pääkaupunginkin läheltä löytyy (Nurmijärvi, Peuramaa,..).
2) Kun päätät sitoutua lajiin, vuokraa pelioikeus – aluksi vaikka halvemmalta kentältä (helposti onnistuu alle 600 € / kausi).
3) Jos haluat tukea Suomen golfin kehitystä (mitään järkevää taloudellista motiivia en nimittäin keksi) ja sinulla on tarpeetonta fyffeä, osta golfosake joltain uudelta rakennettavalta kentältä. ’
NimetönSelatessani tämän aamun suurimpien paikkakuntien lehtiä, pisti silmääni eräässä uutinen lämmitettävän keinonurmikentän käyttöönotosta (siis ei golfkentän). ko kaupungin liikuntavirasto ylpeänä esittää tuon vajaat 300000 euroa maksaneen projektin, jonka käyttökustannukset ovat 30-50000 euroa. Sillä satsauksella päästään muutama viikko aikaisemmin potkimaan palloa ulos, eikä ole tuon kaupungin ainoa keinonurmikenttä. Iso jalkapallohallikin on.
Ei sanaakaan terveydenhuollon supistuksista joita samassa kaupungissa on tehty tiukemmin kuin muissa isommissa kaupungeissa jo vuosien ajan. Ei sanakaan leipäjonoista tai Saharan kaivoista.
Entä jos sama satsaus olisi tehty golfiin? Tällä en tarkoita, etteikö jalkapallo olisi hieno laji ja suuri laji vaikka se ei minule olekaan tärkeätä. Otinpahan vain esimerkiksi ja voi olla, että joskus tulevaisuudessa golf saa myös armon liikuntavirastojen silmissä.
Hyvää pääsiäistä kaikille! Hiihdetään kun vielä voidaan ja kohta ranget aukeavat!
NimetönUnohdit mainita Paloheinän kohdalla, että nykyinen hinta perustuu täysin niihin satsauksiin mitä kentälle on tehty. Paloheinässä ei ole enää jalasmökkiä, ulkohuussia ja muovigriinejä. Kenttään ovat nykyiset yrittäjät satsanneet todella paljon ja kentän taso on noussut merkittävästi.
Tottahan nämä investoinnit pitää jollain tavoin maksaa aina parkkipaikan uutta asfalttia myöten. Pieni hinnan korotus GF maksussa ei ollut kohtuuton korotus. Kesäisin parkkipaikka on aamusta iltaan asti täynnä, joten ilmeisesti kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa. Mitä tulee pelikausimaksuun, niin Paloheinän 360 euron hinnalla tai sen alle et pääse pelaamaan pääkaupunkiseudulla missään, joten kyllä se halvin on.
NimetönJos Paloheinän 32 euron gf-hinta on mielestäsi siivoton, niin mikä olisi mielestäsi oikea hinta?
-
JulkaisijaArtikkelit