-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Kunnat käyttävät tietyn budjetin vuosittain kuntalaisten liikuntaharrastusten ylläpitoon. Se, että osa rahoista käytettäisiin pienen 9-reikäisen golfkentän rakentamiseen vaikka usean vuoden jaksoissa, ei nostaisi kunnan veroäyriä, vaan rahat tulisivat todennäköisesti jostain toisesta kohteesta, vaikkapa suunnitteella olevasta jäähalliprojektista. Kunnan etu on, että kunnassa on monipuoliset liikunnan harrastamismahdollisuudet, jotta kunnassa viihdytään.
Kunnassa tarvitaan ilman muuta se jäähalli, uimahalli, jalkapallo- ja yleisurheilukenttä jne.
niin miksi ei yksi kuntalaisten oma golfkenttä?
Pitkällä aika välillä sellaisen saaminen voisi olla mahdollista, jos kuntalaiset ovat äänekkäitä ja hankkeen takana edes jossain määrin.
Argumentteina voisi käyttää:
-Kesätyöpaikkoja nuorille, eli työllistävä vaikutus.
-Terveyttä edistävä laji, joka sopii kaiken ikäisille.
-Ympäristöystävällinen liikuntaharrastus.
Kysymys on aika pitkälle kuntalaisten tahdosta ja siitä mihin liikuntaharrastuksen tukemiseen kunta ja kuntalaiset haluavat osan verorahoista laittaa.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu golfkenttä pitkällä aikavälillä ei välttämättä ole edes rasite kunnan taloudessa.
No joo, nyt näkyy jo valoa putkenpäässä. Ehkä vielä saadaan golfkenttä rakennettua verovaroilla.
Olisikohan seuraava vaihe että ryhtyisimme äänestämään valtuustoihin sellaisia ehdokkaita, jotka kannattavat golfharrastusta. Muistaakseni joskus 3-4 vuoden päästä (taisi olla viime syksynä edelliset) on seuraavat kunnallisvaalit.
Eiköhän se siitä..
Joku kunta voisi ottaa tästä itselleen hyvän idean ja olla aloitteellinen ja rohkea edelläkävijä. Kunta voisi saada omasta kentästään hyvää mainosta siinä missä jotkut väkisin tehdyt puuhamaat.
NimetönKuinkahan paljon kunnat käyttävät vuosittain rahaa matkailun edistämishankkeisiin?
Ehkä Kunnallinen golfkenttä voisi olla yksi vetonaula muiden joukossa…
Saattoi mennä hinta-arviot hieman pieleen, mutta asia ei miksikään muutu. Salibandyhallille on käyttöä ympäri vuoden, käyttöasteet on korkeiat (W+G 500.000 kävijää/a) ja käyttäjät pääosin alaikäisiä. Kyllä se on paljon kunnallista golfkenttää fiksumpi investointi tämä salibandyhalli. Ja kuitenkin salibandyhallikin hoidetaan meillä Espoossa ensisijaisesti yksityisenä bisneksenä.
Sitten pyytäisin vielä että joku mulle vääntäisi rautalangasta, että mikä seuraavassa ajatuksessa mättää:
1) Kun haluat tutustua lajiin, muttet vielä sitoutua, mene kokeilemaan jollekin niistä monesta halvasta ja hyvästä par 3 -kentästä joita pääkaupunginkin läheltä löytyy (Nurmijärvi, Peuramaa,..).
2) Kun päätät sitoutua lajiin, vuokraa pelioikeus – aluksi vaikka halvemmalta kentältä (helposti onnistuu alle 600 € / kausi).
3) Jos haluat tukea Suomen golfin kehitystä (mitään järkevää taloudellista motiivia en nimittäin keksi) ja sinulla on tarpeetonta fyffeä, osta golfosake joltain uudelta rakennettavalta kentältä.
Itse olen päässyt 20 vuodess kohtaan 2 ja mukavaa on ollut. Ainoa takaisku oli, kun 80-luvulla menin ensiksi jäseneksi ry-kenttään ja sitten muutin paikkakuntaa niin ne liittymismaksurahat meni.
Myönnän, että yllä esittämässäni ajatuksessa huonoon asemaan jäävät ne, jotka haluavat pelailla alle 10-20 kertaa vuodessa. Suoraan sanoen: EVVK eikä niitä varten nyt ainakaan kunna pidä golfkenttiä lähteä rakentamaan.
Tuo Löfkulla on ihan mielenkiintoinen juttu. Mikään kunnallinen kenttähän sekään ei ymmärtääkseni ole, vaan yksityisen bisnes/rakkaudesta lajiin aktiviteetti. Jos on bisneshomma niin mielenkiintoista seurata homman etenemistä.
NimetönMinä en harrasta salibandyä, joten Evvk..
Toisaalta, rakennetaan sekä salibandyhalli että golfkenttä kuntalaisille, niin kunnan liikuntamahdollisuudet parantuvat.
Ilon kauta! :o)
NimetönLöfkullan tapaisia P&P -kenttiä mielestäni tarvittaisiin, oli se sitten yksityinen tai kunnallinen. Jos Löfkullan yksityinen kenttä on LIIKETALOUDELLISESTI KANNATTAVA vain 20 euron päivämaksulla (13 € / 9 reikää ja junnut vielä halvemmalla), miksi kunta ei voisi tarjota edullista pelaamista ILMAN, ETTÄ SIIHEN TARVITSEE KÄYTTÄÄ VERORAHOJA. Siis se mitä halusin sanoa on, että kyseiseen pikkukenttään ei tarvittaisi juuri muuta kunnallista tukea kuin antaa maat. Jos kyse olisi vielä suhtellisen vähäarvoisesta maasta tms., olisi mahdollisesti tuhansia kuntalaisia palveleva liikuntapalvelu tuotettu suhteellisen halvalla verrattuna moneen muuhun liikuntapalveluun (esim. jäähalli, keilahalli tms.). Talviseen aikaan kentälle voi tehdä latuja, ulkoilureittejä jne. Loppujen lopuksi jäähallikaan ei yleensä hirveän suurta harrastajamäärää palvele, puhumattakaan hyppyrimäestä.
NimetönHyvä vihje kunnan isille, heillähän on ainainen huoli löytää rahareikiä veronmaksajien iloksi.
Saattakaa Kietäväiselle tiedoksi, että Kunnallisliitto tietää valistaa niitä kunnanjohtajia, jotka eivät kuulu tämän palstan käyttäjiin, tästä uudesta ideasta.
NimetönJust näin EnoAntsa! Ei se kunnallisuus ole tässä pointti, vaan hyvät puitteet järkevin panostuksin.
Yhteiskunnan kannalta golkentän rahoitus on todella huonoakin huonompi investointi. Jos kentällämme pelaavat arviolta 200 eläkeläistä saavat pelaamisen vaikutuksesta paranevan terveytensä ansiosta kukin viisi lisäelinvuotta maksaa tämä passivisen väestön elättäminen maltaita.
Pelkästään nykyisten eläkeläisten osalta 200*1500*12=3.600.000€ vuodessa ja 18.000.000 viidessä vuodessa. Laskelmassa on käytetty tulotasona varovaisesti keskimääräistä suomalaisen tuloa, ja sen perusteella määräytyvää eläkettä. Paljon parempi olisi, jos eivät harrastaisi mitään ja mahdollisimman nopeasti aktiiviuran jälkeen siirtyisivät seurakunnan hallinnoimalle kumpujen kentälle.
Yhteiskunnan on syytä säästää kaikessa toimissaan, eikä mennä mukaan hullutuksiin, sillä yhteiskunnan tulee toimia omilla ehdoillaan itseään varten eikä kansalaisia (ihmisiä) varten.
Miettikääpä tätä!
Helsinkiläisillä on tämä edullinen 9-reikäinen jokamieskenttä Paloheinä. Pelaaminen on edullisinta pääkaupunkiseudulla ja sijainti sellainen, että bussilla pääsee kentän viereen. Vastaavanlaisia kenttiä voisi rakentaa eri puolille suomea, kuten Paloheinä tai vaikkapa Löfkulla.
Kuten sanoin Löfkulla on mielenkiintoinen ja jään odottamaan sen pitkäaikaista liiektaloudellista kannattavuutta.
Sillä välin: jos joku vääntäisi minulle rautalangasta, miksei golfinpelluta voi järjestää nykyisissä puitteissa kuvaamallani kolmen kohdan ohjelmalla (tutustuminen lajiin par 3-kentillä, sitten torpparigolffariksi eli vuokrapelaajaksi ja jos haluaa ryhtyä golfin edistäjäksi niin lopulta voi ostaa osakkeen – ks tarkemmat kuvaukset aiemmasta postauksesta).
Oopperatalot, musiikkitalot, keilahallit, jäähallit, elokuvateatterit ja monet muut ovat myös järjettömiä hankkeita, joten ehkä sellainen kunta pitäisi perustaa suomeen missä ei olisi mitään ylimääräistä hömpötystä, eli vain minimipalvelut:
Sairaala, koulut, tarhat, posti, kauppa, poliisilaitos ja palokunta. Kyllä säästyisi kuntalaisten rahat!
Mietin, ja tulin siIHen tulokseen, että ne, arviolta 200 työikäistä, jotka golfin myötä pystyvät ylläpitämään muuten reippaasti rappeutuvaa kuntoaan ja näin siirtämään eläkkeelle jäämistään, sanotaan viidellä vuodella, tuovat helpostikin yhteiseen kassaan näiden 200 jo eläkkeellä olevan, golfaavan ikäIHmisen kuluttamat eläkemenot, mutta, älä kerro tätä ’yhteiskunnalle’, ettei se vaan innostu rakentaan terveyden- ja sairaanhoitoon varatuilla rahoilla golfkenttiä.
Ps. Henkka, kk:n pisin on mulla;-)
Eihän tuota nyt voi ottaa huomioon. Jokainenhan on velvollinen huolehtimaan tyokuntonsa ylläpidosta työssäoloaikanaan.
Olisi aivan ennenkuulumatonta, jos yhteiskunnallisessa päätöksenteossa huomioitaisiin kaikki asiaan vaikuttavat näkökohdat. Ja vielä eriskummallisempaa, jos älyä ja ymmärrystä käytettäisiin asioista päätettäessä.
Tähän ny muuta, ku että ittehän me ne sinne ollaan äänestetty. Ja jos ei olla, ni pulinat pois.
En nyt ihan menisi sanomaan Paloheinää edulliseksi – se oli sitä ehkä joskus, mutta kentän tasoon nähden green fee 18 reikää = 32 €, on mielestäni liikaa. Aikaisemmin siellä tuli joskus jopa käytyä töiden jälkeen syksyllä ysi kiertämässä, mutta tuskinpa enää. Jos saan esim. pörssistä pelilipun Kytäjälle hintaan 25 €, niin arvaa kumman valitsen 😀
NimetönKyllä mulle kelpaisi myös 25euron Kytäjäkierros. Tuolla hinnalla tuskin pääsee pelaamaan ihan kuka tahansa ja milloin tahansa. Sarfvikin 85 euron Green Fee on varmasti niille edullinen, joilla on ylimääräistä rahaa. Minun mielestä Green Fee ei saa maksaa yli 40 Euroa tai ainakaan en sellaista omasta lompakosta maksa.
Viime syksynä maksoin Kytäjän pelilipusta 25 €…
25€ GF kierros Kytäjällä osoittaa sen, että kaikki golkentät ovat rahaa takovia Sampoja. Kytäjä on siis ainoa kenttä, joka perii asiakkailtaan kohtuullisen kierroshinnan ja tästä rahasta maksetaan luonnollisesti kaikki kentän pyörittämisestä aiheutuvat kulut. On siis täysin rahan hukkaamista maksaa yli 25€ golfkierroksesta (tai kahvista yli 1,2€),
Mitä tulee Paloheinään, niin se on myös kallis verrattuna Kytäjän 25€ hintaan. Paloheinä on kuitenkin puhtaasti euroilla mitattuna toisiksi halvin vaihtoehto. Siellä maksaa koko kauden pelioikeus 360€. Palataan alkuperäiseen keskusteluun, missä puheenaiheena on kunnallinen golfkenttä…
Tuskinpa kaikki kentät ovat rahasampoja. Enintään ne missä omistus on bisneksentekijöiden, eikä jäsenten käsissä, kuten Paloheinä. Hölmöt tyhjätaskut maksavat 360€ kaudesta rupisella yhdeksänreiän pellolla ja vielä hölmömmät maksavat yli 30€ GF:stä. Paloheinässä on Suomen kalleimpia kausipelimaksuja kun se suhteutetaan kentän kokoon (40€/reikä!). Etenkin kun käytännössä nuo on vain par-3 väyliä. Kyllä olisi jyväjemmareilla vähän opeteltavaa, kuinka pelto laitetaan tuottamaan rahaa.
Olin pyhästi päättänyt olla pistämättä lusikkaani tähän soppaan. Jotta kuitenkin ansaitsisin paikkani kesän kutsukilpailuun, periaatteesta on vähän lipsuttava.
Kunnallinen kenttä kehä 4:n (Hanko-Hyvinkää-Porvoo-tie) sisäpuolella on tänä päivänä utopiaa. Kunnat saattoivat antaa maan golfkenttäkäyttöön joskus vuosikymmeniä sitten mutta ei nyt. Ei syntyisi Talia, Tampereen Ruotulaa tai edes Ruissaloa tänä päivänä. Talia ja Ruotulaa ollaan vaatimassa suureen ääneen asuntorakentamiseen ja Ruissalo on luonnonsuojelualuetta jonne ei golfkenttiä nykyään rakenneta. Joten onnekkaita ne, jotka näillä kentillä voivat pelata.
Paloheinä oli aikanaan jonkinlainen jokamieskenttä mutta mitenkäs kävi kun sinne tuli nykyinen yrittäjä? Jokamiehet pellolle ja etuoikeutetut kausimaksua maksavat tilalle.
Mikään ei olisi sen hienompaa, kuin nippu p&p-kenttiä pitkin poikin Suomea, myös täällä etelässä. Realiteetti kuitenkin on, että rahamiesten niitä ei kannata tehdä koska tuottoa saa muualta paremmin. Kunnat taas niitä eivät tee, koska maan tavaksi on muodostunut tämä osakekenttämalli. Lisäksi golfilla on, syystä tai syyttä, liian elitistinen maine.
On hyvä, että jotkut ajavat p&p-mallia. Älkää kuitenkaan vaatiko, että ne, jotka omistavat oman osansa kotikentästään ovat rinnallanne barrikaadeilla tässä asiassa. Eikö se riitä, että he eivät vastusta ajamaanne asiaa?
Yhteistyössä eteenpäin
NimetönPaloheinä taitaa kuitenkin olla hinnaltaan Helsingin halvin kenttä, jos pelioikeus maksaa tuon 360 ekkee, niin sen alle ei suurhelsingin alueella pääse. On taas toinen asia, mitä kukin pelaaja arvostaa. Toiset maksavat kierroksesta vaikka 90 euroa, jos se tuo heidän mielestään rahoilleen vastinetta.
Onneksi eri hintaisia kenttiä on, jolloin jokainen löytää kentän mikä parhaiten vastaa omaa hinta/laatusuhdetta.
Saatiinko lopultakin aasinsilta keskustelulle; mallaswhiski, Paloheinä, Piccala, Nordcenter, Kloonit vs Piraatit ja hitaasti pelaavat kaukot ?
NimetönRiittäisi mainiosti.
Tuohan on mainio kentta, kerta kaikkiaan. Ehka hieman liian lyhyt jo hieman kokeneemmalle, mutta kortittomille varsinainen paratiisi.
Oma visioni kunnallisesta kentasta. Visio joka noja aika vahvasti muutamiin suosikkikentiini taalla, jotka ovat kunnallisia. Lahdetaan ajatuksesta, etta se on 9 reikainen kentta, jonka suunnitteluun ei ole pantu miljoonia. Toimiva, pelattava, mutta silti hyvin perusgolfiin sopiva rata.
Klubirakennuksen ei tarvitse olla Suomelle niin tyypilliseen tapaan talo/linna, joka sopii enemman Westendiin kun golfkentan klubirakennukseksi. Vertailukohdaksi otan yhden klubin taalla, jossa on 2 x 18 reikaa: klubirakennus kuppiloineen on parakki. Ei mitaan hienoa, ei mitaan luksusta. Toimiva, varsin yksinkertainen rakennus, jossa on kaikki mita tarvitset: pro-shop, kuppila, josta saat juoman, hodarin, leivan ja muut einekset ja siina on tila sisalla ja ulkona missa istua. Sisalla on myos pari 10v vanhaa tv:ta, turnauksien katseluun ym. Olkoonkin, etta rakennus on hieman ’pollahtanyt’, mutta fiilis on aina upea kun sinne astuu sisaan.
Lahipeli, putti ja muu harjoittelualue on riittavan kokoinen ja ILMAINEN kaikille. Siina on vanhaa pappaa, skratsipelaajaa ja ennen kaikkea tukuttain junnuja treenaamassa. Juu kylla treenaamassa. Ei edes pelaamaan lahdossa. Klubi on otettu ’omaksi’, jolloin siella viihdytaan vaikka ei juuri silla kertaa pelaamaan mennakaan.
Range ei ole mikaan superhieno, mutta riittavan tilava edes osin ruohorange, jossa voi palloa lyoda kerrallaan noin 15-20 pelaajaa. Metrilippuja on 100n, 150n, 200n ja 250n metrin paassa. Ei muuta. Ajaa asiansa, olematta sen kummempi kuin range. Sanko palloja meilla maksaa USAn tyyliin enemman tosin kuin Euroopassa, joten enpa osaa tahan heittaa sopivaa euromaaraa sille. Rangepassi on ostettavissa kausiluontoisesti, jolloin pallot on ilmaisia. Myos rangeverkko on asetettu, johon voi vetaa muutaman oman pallon, jos on ’kiire’ pelaamaan tai muuta vastaavaa.
Itse kentta. Se alkaa helpolla, suoralla par4:lla, joka on max 310 metrinen. Isohko griini, yksi bunkkeri. Nain joukko saadaan helposti ja sujuvasti liikkeelle. Koska kyseessa on kunnallinen kentta sen hoito ja pohjat eivat ole samalla tasolla ykstyisten kanssa. Toki se pidetaan niin hyvassa kunnossa kuin mahdollista, mutta ’turhaa’ rahaa ei panna pikkuyksityiskohtien viilaamiseen. Esim green-ruoho pitaisi olla enemmankin kayton hyvin kestavaa, kuin nopea ja ultrasileata. Raffit ym pidetaan sopivan lyhyina, etta palloja ei huku eli ennen kaikkea pallojen etsimiseen ei mene turhaa aikaa. Radan vaikeusaste tehdaan sopivaksi kentalle (reunoilla) jatetyilla puilla (joiden alustat ajetaan sopivan lyhyiksi) seka fairwayn luonnollisella epatasaisuudella. Ainoa vesi, joka radalla nahdaan on toisella par kolmosella. Ja koska kyseessa on mahdollisesti tilanpuutteesta jotenkin karsiva alue, niin 3-4 doglegia ovat pakollisia. Par kolmoset ovat myos sopivan lyhyita, jotta ne pystytaan pelaamaan rautamailoilla (esim 110m ja 145m) ja nain valtetaan jalleen turhaa ruuhkautumista.
LISAKSI jos se vaan maa-aluetta ajatellessa on mahdollista, paikan ymparivuotista kayttoa ajatellen, tehdashalli tai vastaava radan kupeessa olisi mahtava bonus.
Normaali tee-off aikojen varaus on suositeltavaa, mutta paikka tunnetaan myos kenttana, jonne (yksittaisen pelaajan) on helppo tulla nk ’walk-on’ina. Green feet porrastuvat sen mukaan miten ruuhkainen kentta normaalisti mihinkin aikaan paivasta on. Esim viikolla aamuajat (’pelaa ennen duunia’) on halvahko, elakelaisille on omat hinnat aamupaivasta, koululaisille iltapaivan aluksi ja loppupaivan ’iltahamara’ ajat edullisesti (alle 2 tuntia auringonlaskuun -ajat alennuksella). Viikonloput normaaliin hintaan, paitsi sunnuntai loppuiltapaivasta taas ale-hinnat. Myos nk replay-mahdollisuus todella huokeaan hintaan nk ’off-aikoina’. Tarkoituksena siis kuormittaa kenttaa mahd. paljon. Ja jos vaan mahdollista, niin ei 1n tai 2n pelaajien ryhmia. Ne ujutetaan aina yhteen muiden vastaavien kanssa. Tavoitteena vahintaan 3n hengen flaitit. Nain ollen tee-off ajat on lahettajan viilailtavissa eika nain ollen ole ’minuutista kiinni’. Lisaksi kentalla on kioski tai kioskiauto, periaatteella asiakas ostaa, kun asiakkaalla on mahdollisuus.
Opettajat ovat myos kentaan tasoon nahden ’samalla tasolla’ eli nuoria tai muuten vaan alasta todella kiinnostuneita opettajia ilman PGA-statusta.
Nain siis ihan aluksi. Keksikaa lisaa oman mielenne mukaan!
-
JulkaisijaArtikkelit