-
JulkaisijaArtikkelit
-
Satuin neljänneksi pelaajaksi kolmen herran seurueeseen ja tavan takaan porukalla oli vallan omia sääntötulkintoja. Eräs herroista mm. painoi ennen jokaista puttiaan putterinlavallaan selvästi näkyvän ’tähtäyslinjan’ griinin nurmeen ennen puttejaan, droppaussääntöjä tulkittiin varsin kirjavasti, esim. pelaamattomasta paikasta sai pudottaa oikeastaan minne halusi yms. Aiemmin olen myös usein törmännyt sellaiseen ilmiöön, että pelikaverit ’antavat’ toisilleen putteja, vaikka kai lyöntipelissä pitäisi pallo aina pelata reikään asti. Kun en halunnut vaikuttaa turhan niuhottajalta, en viitsinyt rikkeisiin puuttua, eivätkäpä nuo minun oloani haitanneet. Mutta kyllä se vähän nyppii, kun herrat sitten klubilla kehuvat tuloksillaan, joihin oikeastaan pitäisi lisäillä aimo tukku penalteja. Ja kun monessa paikassa rikkeistä oli ollut selvästi hyötyä tuloksentekoon. Miten on, kuinka tarkasti kavereiden kanssa pelatessa pitäisi sääntöjä noudattaa ja pitäisikö toisten selkeisiin rikkomuksiin puuttua?
Jos joku seurue rikkoo selvästi tahallaan sääntöjä harjoituskierroksella, niin minusta ulkopuolisten ei noihin tarvitse paljoakaan puuttua. Jos taas sääntöjen rikkominen johtuu tietämättömyydestä, niin mielestäni on ihan kohteliasta kertoa ettei nyt mene ihan oikein. Itsensä ja kavereiden huijaaminen sääntöjä kiertämällä/rikkomalla on kyllä aika surkeaa ja säälittävää puuhaa myös harjoituskierroksella.
Itse syyllistyn kavereiden kanssa pelatessa lähinnä siihen, että joskus outiin lyöty pallo tulee dropattua yhdellä rankulla outtiin menokohdan viereen. Ihan vaan siksi, ettei jaksa kävellä takaisin tiille / lyöntipaikalle. Tietystikään tasoituskierroksella noin ei tule koskaan tehtyä ja useimmiten jopa tajuaa lyödä sen varapallonkin. Niin ja myös jotain 10-20cm putteja tulee annettua, vaikka ihan vaan kisoja yms. ajatellen moiset kannattaisi kyllä aina putata – ihan vaan harjoitusmielessä tms.
Ai niin, ja aina välillä tulee myös käytettyä / sallittua harjoituskierroksella mulligaani ykköstiillä. Samoin myös vesiesteessä maila tuntuu osuvan aika usein esteen pohjaan ’ennen lyöntiä kokeillessa’.
Eli ei taida oma pelikään harjoituskierroksilla mennä aina täysin sääntöjen mukan. Mutta silti tuo sinun kuvailemasi toiminta kyllä särähtää aika pahasti korvaan – varsinkin tuo ’huijatuilla tuloksilla rehentely’.
Itse olen sitä mieltä, että itselleen he siinä hallaa tekevät. Kisoissa karmea totuus sitten paljastuu.
En itse ikinä puutu toisten tekemisiin harjoitus kierroksilla. Mutta kisoissa saatan jopa olla hieman pilkun jyystäjä tyyppiä.
Joo, me ollaan HARJOITUSKIERROKSET kundien kanssa pelattu niin että sääntöjä noudatetaan kunhan ei tarvitse mailoja hajottaa. Eli vaikka tieltä ei saisi droppia paikallissäännön mukaan, niin meidän ’tulkinnan’ mukaan saa. Eli tervettä järkeä käyttäen.
Mutta jos hukkaa pallonsa pöpelikköön, lyö outtiin tms. niin ihan normaalit rankut.
Ällös ihmeessä huomauta.
Saat vihaisia katseita vielä monen kauden jälkeen… ja maineen klubilla niuhottaja.
Valitettavasti tämän tyyppiset herrasmiehet noudattavat omia sääntöjään myös kilpailuissa, jossa varmasti saavat huomautuksia asiassa.
Valitettavan usein ovat onnistuneet puhumaan itsensä samaan lähtöryhmään myös kilpailussa.
Tuo metristen puttien antaminen on muuten ’hyvä’ tapa pilata oma puttipeli…
Ihmetyttää tollanen sääntöjen rikkominen. Kyl mä sen ymmärrän, että harkkakierroksilla ei vaikka viitti lyödä kivenkolosta tai droppaa tieltä kuhan ei jätä korttia.
Itse viime viikonloppuna kisassa löin väärää palloa vahingossa, kaks penalttia tuli ja tripla par kolmosella. Harmitti niin pirusti, mutta loppu meni hyvin ja kuitenki brutto +5.
Sääntöjen mukaan pelaaminen kannattaa vaikka ne välillä hölmöiltä tuntuukin.
Itse tulee joskus sorruttua harjoituskierroksilla ykkös tiillä mulliganiin, tosin viime aikoina ei ole sitäkään juurikaan tullut otettua. Muuten kyllä kaikki ihan sääntöjen mukaan jos jää tielle eikä vapautusta saa niin mailojen säästämiseksi tarvittaessa sitten vaikka pelaamattoman paikan rankku (kuka sinne tielle käski lyödä).
Noita näkee tosi usein että pelaamattomasta paikasta dropataan melkein minne vaan ja sen jälkeen vielä mailalla hiukan parannetaan pallon paikkaa jos sattuu jäämään kuoppaan. Samaa näkee myös että palloa tökitään mailalla ihan väylilläkin jos pallon paikka ei miellytä, esim lyöntijäljessä tai muuten vaan paljaalla alueella.
En minäkään kyseisiin rikkeisiin harjoituskierroksilla viitsi puuttua mutta kisoissa tietenkin. Toisaalta jos kaveri tällaisen käytöksen jälkeen pyytää nimeä korttiin ’hyvin’ menneen kierroksen jälkeen niin jäisi nimi kyllä minulta kirjoittamatta.
Harjoituskierroksella saatan pelata kahtakin palloa. Droppailen palloa sinne minne ajattelen avaavani kilapilukierroksella. Greenellä on yleensä merkattu seuraavan päivän reiän paikat, joten puttailen eri paikoista greenillä jotta seuraavana päivänä kilpailussa ei tulisi isoa yllätystä. Chippejäkin saatan ottaa useampia yhdestä paikasta. En pelaa jos pallo en mennyt kobenkoloon jne… tämä siis HARJOITUSKIERROKSELLA.
Mutta kun pelaan muuten vain kavereiden kanssa kierrosta ja emme jätä korttia kukaan, niin annamme alamittaiset putit ja saatamme muutenkin soveltaa sääntöjä joissakin rajoissa jos tämä nopeuttaa peliä ja pidämme jopa hauskaakin kentällä.
Joo, itsekin joskus syyllistyn harjoituskierroksella outin puolelta löytyneen pallon droppaamisen siihen paikkaan, mistä se outiin meni. Ei mene sääntöjen mukaan, mutta ei ole useinkaan mielekästä palata enää taaksepäinkään. Mutta itse asiassa olisi reilumpaa laskea kaksi rankkua eikä yksi. Jos vaikka avauksensa lyö ulos ja palaa lyömään uuden pallon, on jo käyttänyt kolme lyöntiä. Jos taas droppaa yhdellä rankulla, on mennyt vasta kaksi lyöntiä samalle kohdalle edetessä… eiks vain? 🙂
Ymmärän kyllä, ettei meidän tavallisten klubipelaajien harkkakierrokset niin kuolemanvakavia ole, eli tervettä järkeäkin voi käyttää. Mutta tilanteissa, joissa sääntörike ei jouduta peliä tai säästä välineitä (esim. juuri tuo puttilinjan merkkaaminen), on vilunki kyllä ehdottomasti itsensä pettämistä ja aika noloa touhua. Mutta viisainta lie todellakin pitää mölyt mahassa ja keskittyä omaan pelaamiseensa…
Minulla on bägissä ruoska jolla hakkaan itseäni säälittä selkään jos olen rikkonut sääntöjä tai merkannut liian vähän penaltteja. Jos huomaan dropanneeni väärään paikkaan revin vaatteeni ja ripottelen päälleni tuhkaa!
Jos huomaan muiden rikkovan sääntöjä, tapaan ruoskia heitäkin. Vaatteensa saavat toki repiä itse, sama koskee tuhkan ripottelua…
Mielestäni, poislukien kentän ja kanssapelaajien vahingoittaminen, on aivan sama miten kukin sääntönsä tulkitseen, kunhan tekee sen kohtuullisessa ajassa, esim n. neljässä tunnissa/18 reikää.
Outo periaate: huijata saa kunhan sen tekee vikkelästi…
Mikä itseään huijaamisessa kiehtoo?
Onhan näitä nähty vuosien varrella. Aikoinaan, kun hikisesti olin alle 36 händärin, sain ERG:ssä peliseuraksi hcp n. 15 kaverukset. Oletin saavani hyviä kokemuksia. Yllätykseni oli suuri, kun varsin tasatahtisen kierroksen jälkeen, miehet lähtivät viemään kortteja tastoitusta tiputtamaan. Miehet olivat annelleet toisilleen kaikki alle puolitoistametriset putit. Kadoneet pallot korvasivat uudella dropattuna väylällä lähelle katoamiskohtaa yhdellä rankkarilla. Sama koski myös outtia. Laskutaito ja muisti loppui myös tuplan kohdalla. – tuleeko tällainen tavaksi, jos pitkään pelaa aina saman kaverin kanssa?
– Valitettavasti tämän tyyppisiä hemmoja tapaa välillä myös varsinkin firmakisoissa – onneksi varsin harvoin. Kun suora huijaus ei onnistu, unohtelevat lyöntejään tai ainakin mekastaen haukkuvat omia suorituksiaan ja ihmettelevät kuinka surkeasti menee, vaikka oikeasti eivät ole koskaan pelanneet sen paremmin ja kovinkaan lähelle tasotustaan.
Mikä tämä suunnaton itsepetoksen ja matalan hcp:n vietti on? Golf on pelinä mahtava hcp-syteemin kanssa, jolla (varsinkin nykyisen slope laskennan) saadaan kunnon kisailua eri tasoisten pelaajien välillä. Pitäisikö luoda varsinaisen pelitasoituksen rinnalle elvistely-hcp ??
Eihän tuo huijaaminen sivusta katsottuna hirveästi häiritse. Kummastuttaa vain, miksi ei sitten pelaa golfia, vaan jotain muuta pallojen lyöskentelyä. Varsinainen harjoittelu on tietysi eri juttu.
NimetönT.M:n kanssa pitkälti samat fiilikset.
Oleellinen pointti on kuitenkin sanoissa ’satuin neljänneksi…’, ja harjoitus/sosiaalinen kierros.
Kaveriporukka voi pelailla haluamillaan säännöillä ja jos huijaamalla händäriään pudottaa, ei se liene kenellekään ongelma, vai?
Itse olen kyllä niuho omassa pelissäni, enkä sovi omalle osalleni edes mulliganeja, muut sopikoot ja käyttäkööt puolestani vapaasti. Ja pelikavereinani arvostan suuresti niitä, joilla on samat periaatteet.
Se, että kaveri näkymättömissä sutii ja aina tulee lisälyönnit oma-aloitteisesti korttiin, arvostan suuresti näitä henkilöitä.
Ja jos pallo on kivillä, miksi helekutissa sen yhden rankun ottaminen on niin pirun vaikeaa? Samat tyypit sitten muistavat moittia niuhot ja sanovat, ettei se tulos nyt niin tärkeä ole.
harjoitus kierroksella en ainakaan ite rupea rikkomaan mailoja lyömällä tieltä tai kivikosta.
puttien antaminen kisassa on kyllä outoa…
’huijaamalla huijaat vain itseäsi’
Harjoituskierroksella, jos se pidetään sellaisena, saa pelata ihan kuinka huvittaa, jollei mitään ole panoksena.
Siis ei edes pullakahveja tai olutta.
Heti, kun peli kääntyy tasoitukselliseksi tai panokselliseksi, pitäisi säännöt ottaa mukaan.
Paras esimerkki loistavasta suorituksesta oli muutama viikko sitten Nordcenterissä.
Noin 11-vuotias poika löi pallon metsään, otti dropin ja aikansa ähelsi pusikossa. Tuli sitten viheriölle ja puttasi vaimeasti hymyillen pallon reikään.
Kysyin, että tuliko 11, kun kerran olin niin laskenut.
Pienen miettimisen jälkeen hän vastasi, että ’eikun 12, siinä oli se huti.’
Tuloksella ei ollut tuon taivaallista merkitystä (taisi pelata 128), mutta kun tuon ikäinen oli niin rehellinen, niin en voinut muuta kuin kiitellä.
Mielestäni (itsensä) kusettaminen ja yleensä käyttäytyminen kentällä kuvastaa jonkin verran ko. henkilön luonnetta myös kentän ulkopuolella… tarkoitan kusettamisella esim. virheellisen kortin jättämistä.
Harjoituskierroksella voi jokainen pelata miten parhaaksi näkee, kunhan sitten muistaa myös kiekan lopussa että kyseessä oli harjoituskierros. Itse pyrin pelaamaan harkkakiekat sääntöjen mukaan, tietyissä tilanteissa niitä soveltaen.
Pääasia on kuitenkin nauttia pelaamisesta ;-]
Ei pidä unohtaa, että yksinkertaisia on helppo ’——–’.
Fiksummat eivät asiaan viitsi puuttua, kun klubipelailusta on kysymys.
Golf on yksinkertainen peli – ainakin teoriassa. Helpointa olisi varmaan pelata kierros juottoreiältä käsin ja todeta päässeensä pohjoiskorealaisiin lukemiin. Sen jälkeen voisi vaikka lentää ulos.
Onhan näitä hubipelaajia nähty. Esimerkiksi viime kesänä eräässä kutsukilpailussa kaverukset alle 20 händärillä olivat melkoista katsottavaa.
Toisella kävi jalka aina kun pallo oli rafissa, pienellä siirrolla pallo parempaan paikkaan.
Huvittavin hetki koettiin kun toisen pallo oli pahasti pusikossa, hän pyysi kaveriaan pitämään oksia pois svingin tieltä…. ja kaverihan totteli.
Koska kyseessä oli kisa, olisin puuttunut asiaan mikäli golfpelleillä olisi ollut jotain mahdollisuuksia palkinnoille – onneksi ei ollut. Kisassahan merkkarin peli hylätään myös jos ei ole näihin puuttunut.
Ikävintä on, että pelistä menee maku kun sattuu tällaisen händärihuijarin seuraan. Olkoon vaikka harjoituskierros.
Kun kilpailee pääsääntöisesti ei klubipelaaminen tuota tuskaa- tulee pelattua automaattisesti kilpailusäännöillä.
Kilpailuissa oppii säänöt parahiten ja mitä niuhempi kilpaveikko sen paree. Muistan sen Valloissa alas pudonneen liikennlentäjän , joka muisttutti aikoinaaan Meri-Teijossa, että talvi sääntö pätee vain omalla väylällä. Jos olet väärällä väylällä et saa siirtää. Harjoituskierros voi olla 9 reikää, lähipelialueharjoitus tai jos menee huonosti pallon voi ottaa taskuun. HARJOITUS
ON HARJOITUSTA EI SITÄ TARVITSEE OTTAA VAKAVASTI – KILPAILUKIN VOI OLLA MUKAVAA. KUN ALOITTELIN PELAAMISTA JNENKKIEN KANSSA YHDELLÄKIERROKSELLA OLI MUKANA VÄHÄN HINTELÄ GOLFARI – PELIN JOUDUTTAMISEKSI JOKAINEN AUTOLLA OHIAJAESSAAN
POTKAISI PROFESSORIN PALLO 20 – 30 M ETEENPÄIN – ETTEI JÄÄDÄ TOISTE JALKOIHIN. sMILEKirjoitit – ’Muistan sen Valloissa alas pudonneen liikennlentäjän , joka muisttutti aikoinaaan Meri-Teijossa, että talvi sääntö pätee vain omalla väylällä. Jos olet väärällä väylällä et saa siirtää.’
Kyllä liikennlentäjä oli väärässä, joten ei niitä sääntöjä näytä oppivan kilpailuissakaan.
Kiva, että luit ajatuksiani. En muuten koskaan kilpailussa muistanut ko. sääntöä noudattaa. Onko tosiaan niin, että jos pelaan väylää 18 ja pallo lentää väylälle 1 saan noudattaa talvisääntöä. Muistaakseni säännöissä lukee, että väylällä, mutta tarkoitetaan sitä väylää vain , jolla pelataan. Kyllähän kilpailussakin syntyy pattitilanteita ja mitä huonomikuntoinen ja kokemattomampi kilpailija – hermoiltaan – sitä enemmän peli sekoaa koko ryhmältä.
Fiilinki on tärkeä kilpailussakin. Minun tekee mieli pamlata – joku taas ei siedä edes housunpuntin lepatusta. Kiitti. Selvisköhän tää vieläkään ?Lue lisää: Mäkisuksi vastaa väyläsäännöstä
Kukahan se juuri äskettäin kirjoitti, että oikeasti golf-säännöt eivät tunne käsitettä ’väylä’. (Olisiko ollut Leppävuori golf.fi:n sääntökysymyksissä?) Esimerkiksi kohdassa, jossa puhutaan pallon uppoamisesta omaan jälkeensä, ei puhuta väylästä vaan ’kentän lyhyeksi leikatusta osasta’. (Vai oliko tämä talvisääntökohdassa – sääntökirja ei ole tässä mukana? Toisaalta, vaikka olikin, ei se asiaa muuta miksikään.)
Minä olen nähnyt monella kentällä jonkun paikallissäännön voimassaolon ehtona: ’Kun pelaaja pelaa väylää XX…’ Tällöinhän tilanne on se, että jos pelaan väylää 1, mutta lyön palloni väylälle 18, pelaan edelleen väylää 1. Jos talvisääntö ei ole voimassa, kun pelaan väylää 1, en saisi soveltaa talvisääntöä.
Toisaalta jos talvisääntö on kentän suojelemiseksi voimassa, olisi sitä kentän kunnon vuoksi hyvä soveltaa. Harjoituskierroksilla asialla ei ole merkitystä, mutta kilpailuissa se pitäisi määrittää tarkasti.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)