-
JulkaisijaArtikkelit
-
Iitti golfissa on semmoinen minitraktori, mihinkä pistetään takaosaan piikitys/holkitus härpäke. Joo olen ihmetellyt tota kerran vuodessa tapahtuvaa pystyleikkuuta, mutta niin on moni muukin. Luin että tuo luhtarölli tykkää harjauksesta, no sitähän ei tuolla ikinään tehdä. Jostain luin että viikottainen pystyleikkuu ja piikitys kuuluu greenien hoitoon, en muista kuka kenttämestari tuon kirjoittu. Moni on sanonut ettei Iitin kenttämestari ole työtehtäviensä tasalla. Ihmettelen kun kerran greeneillä on sammalta niin miksei asialle tehdä mitään. Jos olisin toimari niin antaisin kenkää tuollaiselle greenien ongelmien ohittajalle.(kun tulee greeniremontti niin osakkaat joutuvat maksamaan sen) eli laina pankista ja parisataa per osake lisämaksua/kausi. Hiekkaa ei mene kauden aikana kun pari kuuriota, liekö syynä talous tai kenttämestari vai molemmat. Jossain luki että hiekkaa menee kauden aikana kentälle olikohan peräti sata kuutiota vai satoja, enpä tuota muista, mutta määrä oli kevyesti yli 20 kertaa enemmän kuin Iitissä. PH mittaria ei kuulemma ole käytettävissä joten kalkituksen riittävyydestä en osaa sanoa että liikaa vai liian vähän.
Kiitos infosta Arska P. Kyllä laite äkkiseltään kuulostaa ihan oikealta ilmastuslaitteelta, jos sitä traktorin perässä käytetään. Pienillä piikeillä voi taputella periaatteessa vaikka viikottain. Toivottavasti griinileikkurissa on groomerit? Pystyleikkuuta en ihan niin niin tiheään lähtisi tekemään. Pitäähän sen ruohon toipuakin tehdyistä toimenpiteistä. Toki pystyleikkuu tihentää kasvustoa mukavasti, mutta jos nyt vaikka kerran kuussa, kevyesti, tai tarvittavasta syvyydestä. Kevään ensimmäisen vetäisin raisummin ja kahteen suuntaan. Kyllähän se pari kuutiota hiekkaa johonkin saakka riittää, per griini, noin alkukaudesta, varovaisesti laitettuna. Kasvualusta-analyysi kannattaisi varmaan ottaa, jos sitä ei ole otettu. Säännöllisesti tehtynä se kertoo suunnan missä ollaan, mihin ollaan menossa ja onko suunta haluttu, sekä onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta. Sepä se PH-mittari maksaa alle satkun, toki alle 8 Euron mittareitakin on.
Jotenkin tuolta takararaivosta tulee väkisinkin mieleen jotain sellaista, että onkohan budjetti vedetty niin tiukalle, että mesun käpälät on sidottu? Valitettavasti monasti asia on näin. Tekisi vaikka mitä, mutta rahaa ei saa kenttäyhtiön arvokkaimman omaisuuden hoitoon. En tiedä. Lähteehän se sammal puukolla rapsuttelemallakin, no reikä jää, joka on paikattava.No niin.
Keeper lopettaa spekuloinnin yksittäisen kentän asioista, koska sivusta huutelu ei voi tuoda mitään hyvää asiaan. Oman kokemukseni mukaan taustalla on aina enemmän muuttujia kuin mitä ulkopuoliset, myös pelaajat, voivat tietää. Sitten, kauniisti sanottuna, vaikkapa hallituksen jäsenet saattavat nähdä ja kuulla niitä asioita jotka vahvistavat omaa käsitystä ja se on joskus ollut jopa jarru asioiden etiäppäin viemiselle. Tämä yleisesti ja erikseen, eli ei caseen liittyvänä.
Tästä keskustelusta paistaa, että ollaan asioista sen verran jyvällä että uskotaan oltavan jyvällä. Otanpa esimerkkinä ensin tuon kalkin määrän ja pH-mittarin.
Kalkin määrää golfkentän kasvualustoissa ei tarvitse, eikä oikeastaan voikaan määritellä. Vai mitä tarkoitetaan kalkin määrällä? Kalsiumlukua vai pH-lukua? Kalsiumlukua ei voi mittarilla määritellä ja pH ei ole olennainen sillä tavalla, että sitä pitäisi mittarilla mennä tökkimään. Viheriö voi voida mainiosti vaikka sen pH on 5,4 tai 7,5. Haluamme tietää pH-arvon, tietenkin, mutta sillä on aivan eri motiivit ja erittäin harvoin kalkitsemme viheriöitä happamuuden vähentämiseksi.
Määritelmät ”piikityslaite” ja ”traktorin perässä” eivät kerro asiasta oikeastaan mitään. Joitakin traktorin perään kiinnitettäviä piikityslaitteita käytetään kerran viikossa, joitakin kerran vuodessa.
Tuo hiekkamäärän arpominen ei anna mitään kuvaa oikeastaan mistään asiasta. Kentillä käytettävät hiekkamäärät, hyväkuntoisilla kentillä, vaihtelevat rajusti. Paljon riippuu asetetuista päämääristä ja muista hoitotoimista jne jne.
Jotakin on vialla jos kasvustossa on aukkoja läpi kauden ja sammal lisääntyy vuosittain. Näillä tiedoilla ei syistä voida sanoa mitään ja toivon, että enempää ei julkisuudessa yritettäisi käsitelläkään koska en millään usko että tämä terassiparlamentin tietotaitoon verrattava keskustelupalsta voi asiaa millään tavoin auttaa.
Kenttämestari – toimitusjohtaja ovat ensisijaiset pohtijat. Kannattaisi pyytää vaikka Golfliiton kenttäkonsultti käymään – ai niin, eihän se onnistukaan. Pelaajat lähestykööt toimaria ja hallitusta asiasta, mikäli kyse on resurssipulasta niin hallitus ja vuosikokous voivat ehdotuksista parantaa asiaa. Tietenkin on mahdollista että kenttämestari ei reagoi ongelmiin oikealla tavalla, mutta tätä kautta ohjeita ei voi toimittaa vaan asiaa täytyy tarkastella aika laajasti.
No niiin.
Keeper puhuu asiaa. Itse yritin hieman valottaa asiaa ehkä tuollaisen normikentän suhteen. En lähde yksittäistä kenttää vertailemaan muihin, kun asiaa en tunne, enkä täällä muutenkaan, vaikka tuntisinkin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kokonaiskuvan muodostaminen ei kuulopuheiden perusteella onnistu millään. Tuolla kalkin määrällä peräsin lähinnä sitä, että sammaleen esiintymiseen sillä voidaan jonkin verran vaikuttaa, vaikka paikallisesti. Heitteleekö arvot kovin kovasti eri viheriöiden välillä, jos niin näkyykö se sammaleen määrässä. Eikä sekään ole tietenkään koko totuus.
Mutta kuten Keeper sanoo, kenttäkonsultin käynti varmasti tuo täsämävaloa, jos valaisu katsotaan tarpeelliseksi.
Totta on, että minkään yksittäisen kentän asioita ei täällä kannata riepotella, mutta näin yleisenä keskusteluna tämä menee hyvinkin, ulkona tuiskuttaa. Toki saattaahaan tämä herättää lukijoiden kiinnostusta asiaan, toivottavasti.Yksittäisen kentän ongelmien puiminen tällä foorumilla tuskin parantaa tietoisuutta kentänhoidosta. Muuten uskoisin että laajemalla tiedolla millään asiaan liittyvällä ei voi olla muuta kuin positiivisia vaikutuksia. Meidän pelaajien eri ammateissa hankkimaa tietoa tuskin kannattaa väheksyä.
Meidän pelaajien eri ammateissa hankkimaa tietoa tuskin kannattaa väheksyä
Mitkä ammatit eritoten olivat sinulla mielessä?
Meidän pelaajien eri ammateissa hankkimaa tietoa tuskin kannattaa väheksyä.
Ei varmasti väheksytä sikäli kun ne tuovat lisäarvoa. Luettelen muutamia ammatteja, joiden opeista sellaisenaan on enemmän haittaa kuin hyötyä:
Maanviljelys ja siihen rinnastettava osaaminen. Kasvualustat ovat täysin toisentyyppiset, vaikkapa tuon kalkituksen merkitys ja kationinvaihtokapasiteettien eron ymmärtäminen. Kasvitaudeissa joitakin yhtymäkohtia mutta vain sen verran, että jos tietämystä yrittää soveltaa suoraan niin haitaksi on. Rikkakasveja on samoja ja torjunta muutamilla tuotteilla samantyyppistä touhua kuin vaikkapa rehunurmilla. Hyvä peruskoulutus lähteä oppimaan urheilunurmien hoitotekniikoita.
Puutarhan hoito ja siihen rinnastettava osaaminen. pH:n merkitys on eri sfääreissä, urheilunurmien kasvualustojen ominaisuuksien ymmärrys ei tule koulutuksen myötä ja sovellettaessa ajatuksia suoraan vaikkapa lannoitusupuolelle, saadaan aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Hyvä peruskoulutus lähteä oppimaan urheilunurmien hoitotekniikoita.
Insinööri tai muu tekninen koulutus. Vaikea löytää yhtymäkohtia, olen kyllä saanut runsaasti neuvoja ja kiittänyt kohteliaasti avusta.
Kaupallisesta koulutuksesta on aina hyötyä, mutta kasvun kanssa askaroidessa se ei juurikaan auta.
Tämän homman erityisyys perustuu hyvin pitkälti siihen, että mitään muuta elävää ei kasvateta samanlaisessa kasvualustassa kuin urheilunurmia, ehkä kasvihuoneiden vesiviljelystä voisi ottaa jotain mallia. Ravinteet käyttäytyvät hiekkaisessa kasvualustassa aivan eri tavalla kuin muun tyyppisissä. Hoitotekniikoita ei sovelleta juuri mihinkään muuhun.
Minä korostan, kuten Paavo M. Petäjä, että ylimielisyyttä ei tähän viestiin sisälly. Myös minä kuulen mielelläni lisää siitä, mikä ammatti antaa valmiuksia kentänhoidon käytäntöjen kehittämiseen. Sikäli kun uusia hyviä neuvoja löytyy, laitetaan ne käytäntöön hyödyttämään kaikkia.
Anteeksi vain jos tulkitsit postini negatiiviseksi.
Nähdäkseni kuitenkin kentänhoidossa on nimenomaan päästy näin hyvään tilanteeseen työkaluilla sekä tietotaidolla joka on tullut kenttämestarin ammattitaidon ulkopuolelta.
Kentän ”fiilaaminen” pelikuntoon sitten erikseen tietenkin, joka varmasti on oma laji ja varmasti vaatii paikallista tietämistä.
Anteeksi vain jos tulkitsit postini negatiiviseksi.
Nähdäkseni kuitenkin kentänhoidossa on nimenomaan päästy näin hyvään tilanteeseen työkaluilla sekä tietotaidolla joka on tullut kenttämestarin ammattitaidon ulkopuolelta.
Kentän ”fiilaaminen” pelikuntoon sitten erikseen tietenkin, joka varmasti on oma laji ja varmasti vaatii paikallista tietämistä.
Negatiivisena en sitä ottanut mutta odotan edelleen perusteluja. Otin kokemuspiiristäni muutaman ammatin esimerkiksi ja selvensin näkökantaani niiden suhteen.
Nyt konkretiaa kehiin ja käydään keissit läpi. Odotan kiinnostuneena ja uskoakseni muutama muukin 🙂
Lähtökohtaisesti tarkoitin vain sitä että arvostan suuresti kenttämestarin työtä mutta en haluaisi nähdä häntä tietyissä tehtävissä.
En esim. Haluaisi nähdä kenttämestarin valmistamia työkoneita enkä hänen valmistamaansa lannoitetta tai mitään muutakaan lisäainetta.
Lähtökohtaisesti tarkoitin vain sitä että arvostan suuresti kenttämestarin työtä mutta en haluaisi nähdä häntä tietyissä tehtävissä.
En esim. Haluaisi nähdä kenttämestarin valmistamia työkoneita enkä hänen valmistamaansa lannoitetta tai mitään muutakaan lisäainetta.
Älä nyt kiertele vaan kerro mitkä ammatit ovat edistäneet kentänhoitoa ja kentän kuntoa enemmän kuin kenttämestareiden ammattitaitoa.
Tiedän nimeltä kenttämestareita jotka ovat antaneet menestyksellä ohjeita lannoitteiden valmistajille (ovat toteutuneet), kentillä on tälläkin hetkellä käytössä koneita jotka ovat meikäläisten kenttämestareiden suunnittelemia.
Tiedän tilanteita jossa golfalan ulkopuolelta on tuotu tuotteita – jotka eivät mitenkään liity nurmen kasvatukseen – kentänhoidon hyväksi ja ne ovat toimineet.
Avasit keskustelun, osallistu sillä tasolla kuin aloititkin.
En nyt oikein ymmärrä mitä tarkoitat?
Sanoin sen jo aiemmin insinöörit ja kemistit esim, joiden valmistamilla tai suunnittelemilla tuotteilla työskentelet.
Eli Linus Torvalds oikeastaan vain fiilaili Linuxia, koska hän ei itse valmistanut tietokonettaan? Tiedän kyllä että hän ei itse ole Linuxia kehittänyt kokonaan mutta esimerkki toimii silti.
Sinun avausviestisi tähän juonteeseen:
Meidän pelaajien eri ammateissa hankkimaa tietoa tuskin kannattaa väheksyä.
Nyt esimerkkejä siitä pelaajien eri ammateissa hankkimasta tiedosta.
Kuin nyt ei viittis lähteä tämänkaltaiseen postailuun, mutta lähden kuitenkin. Rakentavasti yritän, mitä työkaluja sinulla olisi itse valmistettuna ja suunniteltuna?
Otin esimerkkejä kenttämestareiden suunnittelemista ja toteutetuista työkaluista. Miellä on useampia itse suunniteltuja ja valmistettuja laitteita kentällä. Olen jakanut eräästä vempaimista videota kansainvälisillä sivuilla ja saanut runsaasti iloista palautetta. Muutamilla kentillä tiedän vielä laajempaa repertuaaria.
Annan vinkkiä tuosta kemiapuolesta. Kuinka ratkaisisit kalsiumhuollon meidän oloissamme. Oletan että tiedät suurin piirtein miten meidän olosuhteemme tässä yhteydessä mainittuna poikkeavat vaikkapa Etelä-Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta. Suomalaisilla kenttämestareilla on ollut aktiivinen rooli nykykäytäntöjen luomisessa.
Par Aide on johtava merkki kentän tarvikkeissa. Ottivat juuri myyntiin suomalaisen kenttämestarin ideoiman laitteen, löytyy maailmanlaajuisesti levitettävästä katalookista ja tietenkin netistä sopivalla hakusanalla.
Kun seuraavaksi illastat ravintolassa, älä lähetä kiitosta keittiöön mikäli illallinen oli maistuva. Pyydä sen sijaan tarjoilijaa käymään kurkkaamassa hellan merkki ja pistä sähköpostia valmistajan insinööreille.
Et edelleenkään vastannut huutoosi, odotan vastaustasi.
Otit Esimerkkejä joista Annan arvostusta teille jos ne ovat kenttämestareiden tulosta ja heidän valmisteita. Mistä kuitenkin olen satavarma etteivät ole.
Otit Esimerkkejä joista Annan arvostusta teille jos ne ovat kenttämestareiden tulosta ja heidän valmisteita. Mistä kuitenkin olen satavarma etteivät ole.
Minä ja varsin monet muut tietävät että olen oikeassa. Tuo Par Aiden myymä laite esittäytyy tässä, suomenkielinen nimi on Tumputin (mistä lie nimensä saanut).
Lumident valmisti pitkään monitoimilaitetta joka oli melko suosittu, suomalaisen ”asiantuntijaryhmän” kehittämä.
Biolanilla oli golfkentille suunnattu tuote joka oli kenttämestareiden suunnittelema.
GreenCare Ca:n historia ulottuu aina 1990-luvun alkuun. Välivaiheita ja asiaan vaikuttaneita henkilöitä on paljon ja suomalaiset kenttämestarit keskiössä enkä minäkään ihan viaton siihen ole. Myös Extran reseptissä on paljon ruohonjuuritason tietoa.
Omia älynväläyksiäni en tässä luettele.
Nyt on sinun vuorosi vastata huutoosi:
Meidän pelaajien eri ammateissa hankkimaa tietoa tuskin kannattaa väheksyä.
Käyn nyt nukkumaan kun työaamuna kello soi ennen viittä, paitsi kesällä ennen neljää, paitsi kilpailuaamuina ennen kolmea.
Kyllä Keeper nyt on oikeassa tässä. Lukuisia kentänhoitopaikkoja kiertäneenä tiedän, että kentillä rakennetaan hirvittävä määrä jos jonkinmoisia härveleitä avustamaan kentänhoitotyötä. Osa isoja, osa pieniä. Osa avustamaan jokapäiväistä työtä, osa spesiaalitilanteisiin. En sano, että kaikki innovaatiot ovat kenttämestarin ideoimia, mutta lähes poikkeuksetta he avustavat, tukevat, kannustavat ja ohjaavat tätä kehittelyä. Raudan pitää taipua, sähkön olemus on ymmärrettävä, hydrauliikka pitää olla näpeissä, putkimies jo syntyessään, raskaskoneasentajan paperit taskussa, ATK-asiat kirkkaana mielessä. Nämä siis vain tuolta tekniikan puolelta. Itse kentänhoidon tietämyksestä tässä en maininnut mitään, kuitenkin kaikki nivoutuu siihen.
Näin ollen voisin ajatella, että pelaajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää kentänhoidossa, jos he ovat Pelle Pelottomia ammatiltaan. On siellä epäilemättä heitäkin. Voiko Pelle Pelottomasta tulla kentänhoitaja tai mesu, ehkäpä? Voiko kentänhoitajasta tai mesusta tulla Pelle Peloton? Kyllä, huomaatte sen kun avaatte silmänne.Meidän pelaajien eri ammateissa hankkimaa tietoa tuskin kannattaa väheksyä.
Kyllähän minäkin vähän väliä korjaan lääkärin diagnoosia kun se ei vain osaa. Samoten on hyvä neuvoa bussikuskia ajamisessa, siitähän hyötyvät kaikki 🙂
Tietenkin jos tarkoitetaan sitä, että tieteellinen tutkimus, yritysten tuotekehitys ja käytännön kokemus (esim. kenttämestareiden) on kaikki tuonut oman lisänsä laitteisiin, kemikaaleihin, että menetelmiin alalla. Mutta en näkisi jokapäiväisessä kentänhoidossa tuon terassiparlamentin ohjeistuksen olevan kovinkaan ratkaiseva. Kyllä kai se kenttähenkilökunnan ammattitaito ja annetut resurssit ovat ne merkittävimmät muuttujat.Kyllä keskiverto kenttämestari lienee aika innovaatinen joskin joskus lienee pakko kun olosuhteet ja eurot ovat mitä ovat. Suurimmat ”hölmöilyt” lähinnä mitä itse olen nähnyt liittyvät talonrakennukseen ja selkeään maanrakennukseen. Kentänhoito vempaimineen ja laitteistoineen lienee Suomessa parasta a-luokkaa !
Ehkä hieman skeptinen olen noihin kemian puolen litkuihin mutta en tosin alaa tunne millään tavalla.
Summa summarum: kokonaistuotoksen taso selkeä kiitettävä.Kiitoksia Keeperille esimerkistä siitä mitä kenttämestareiden innovaatiot tuottavat.
Sitten siihen mitä itse tarkoitin, tuosta esimerkistä eteenpäin jykevempiin ja teknisempiin laitteisiin Te tarvitsette insinöörin tai useamman.
Te tarvitsette insinöörin tai useamman.
Hauska näkökanta joka muuttaa suhtautumista linja-autonkuljettajiin ja lentäjiin 🙂
Jäin miettimään poliiseja ja puolustusvoimain henkilökuntaa. Riittääkö ammattitaitoiseen suoritukseen se, että lataa tarvitsemansa patruunat vai pitääkö itse keksiä ruutia tarvittava määrä?
Kerran oli yksi insinööri kentällä töissä ja ei siitä oikein mitään tullut. Kovin oli kova jakamaan auliisti neuvoja kuinka asiat hänen mielestä pitäisi tehdä, mutta se oma fyysinen työnteko oli lähes nolla…lapio oli aivan liian monimutkainen työkalu, ihmisen ei pidä myöskään tulla aamu kuudelta töihin (kuulma epäinhimillistä)…ainut missä vaiheessa toiminta oli täsmällistä, oli tauot 😀 Kaipa minulla vain kävi sitten huono tuuri, mutta ensimmäinen kokemus oli kyllä järkyttävä!
Hahhaa meillä on siis täällä insinööri, jonka patentti ei mennyt läpi.. Klubilla ois pari lamppua vaihtamatta, viishän teitä tarvittiin. Se on ehkä parempi ,että ette koske mihinkään jykevään. Jätetään ne oikeat työkoneiden rakentelut mekaanikoille, jotka osaa oikeasti hitsata
No nyt ollaan päästy ihmisten lempilajiin siis insinöörien haukkumiseen/arvosteluun.
Mukaan on vedetty bussikuskit lentäjät puolustusvoimat. Harvoin jos koskaan olen nähnyt tai ollut heidän rakentamisessa laitteiden kyydissä. Siitä syystä en myöskään arvostele enkä Neuvo heitä työssään.
-
JulkaisijaArtikkelit