-
JulkaisijaArtikkelit
-
Fuusioehdotuksen mallissa pelimaksuilla pitäisi siis kattaa myös rahoitusvastikkeilla yleisemmin kustannettava kentän ja rakennusten ym. uusiminen. Ja tämän päälle pelimaksuilla pitäisi ’kattaa’ osingot ja silloin myös arvonlisäverot, yhtiöverot ja tavallaan myös osinkoja koskevat pääomaverot.
Pelimaksuilla voi Suomen tilanteessa siksi olla vaikeata saada osinkoihin riittävää tuottoa, siis koska pelimaksujen pitäisi olla korkeampia kuin mitä vastikepelaaminen nyt maksaa (puhumattakaan lähihistorian pelilippu- ja vuokrapelaamisesta).
Ovatko pelaavat osakkaat osakkaina mieluummin vastikemallin kentillä, joiden tarkoitus on osakkaiden pelaaminen, jolloin pelaaminen on edullisempaa.
Nips kirjoitti: (2.12.2015 17:16:08)
Tätä fuusioehdotuksen mallia voidaan näköjään luonnehtia niinkin että oletuksena osakkaalle on lepuuttaminen ja mahdollisten osinkojen saanti. Jos osakas haluaa kuitenkin pelata, hän ostaa pelipaketin, jonka hinta = ’hoitovastike’ + ’rahoitusvastike’ + osingot oheiskuluineen. Mallissa pelaavan osakkaan edut ovat pienemmät ja pelaaminen kalliimpaa oheiskulujen takia kuin vastikemallissa on tai vastikemallissa pitäisi olla, varsinkin silloin kun lepuutusmahdollisuutta ei siinä ole.Jo Nevaksen malli taitaa tältä osin olla tämän suuntainen.
Käsittääkseni Nevas luopui lepuuttamismahdollisuudesta.
Enkä edelleenkään ymmärrä puhetta osingoista. Jos osakas maksaa vastikkeen, niin miksi hänen pitäisi vastikkeestaan maksaa niin omia kuin toistenkin osinkoja? Nuo osingot kun ovat veronalaista tuloa, niin tuntuu aivan hölmöläisten hommalta tuommoinen.
Tätä fuusioehdotuksen mallia voidaan näköjään luonnehtia niinkin että oletuksena osakkaalle on lepuuttaminen ja mahdollisten osinkojen saanti. Jos osakas haluaa kuitenkin pelata, hän ostaa pelipaketin, jonka hinta = ’hoitovastike’ + ’rahoitusvastike’ + osingot oheiskuluineen. Mallissa pelaavan osakkaan edut ovat pienemmät ja pelaaminen kalliimpaa oheiskulujen takia kuin vastikemallissa on tai vastikemallissa pitäisi olla, varsinkin silloin kun lepuutusmahdollisuutta ei siinä ole.
Jo Nevaksen malli taitaa tältä osin olla tämän suuntainen.
Edit: Toisaalta vastikevelvollisuuden puuttuessa pelaavankin osakkaan riski on pienempi (verrattuna vastikevelvollisiin kenttiin).
Ollaan ilmeisesti menossa kohti osakkaitten omistamaa kenttää jossa osake ei ole = pelioikeus, vaan sillä ainoastaan omistat osuuden kenttäyhtiöstä. Kenttää hoidetaan kuin mitä hyvänsä palveluyritystä, joka myy golfin peluuta ja kerää rahaa ylläpitoon ja osakkaille. Kentälle tehdään uusi yj jossa uusi tilanne päivitetään. Täsä tilanteessa osinkokin nousee toisenlaiseen merkitykseen.
Pelaaminen hoidetaan erilaisin, eri hintaisin ja sisältöisin pelipaketein, jotka Oy myy. Kaikkiin paketteihin/maksuihin leivotaan sisään tarvittavat kustannukset ja tuotto-odotus. Paketit voivat esim. olla koko kauden mittaisia, kuukauden tai kaksi kuukautta kestäviä, ap tai ip paketteja jne. tai sitten pelataan gf:llä.
Tilanne tulee ajan kanssa muuttamaan myös seuran ja kenttäyhtiön keskinäistä suhdetta. Kenttä itsenäistyy aiempaa enemmän, vastaa infrasta ja seura keskittyy jäsenistöön sekä liittoon.
Ollaan melko liki toimintamalleja joilla esim. lomakohteissa toimitaan.
Johan tässä on moneen kertaan tullut ilmi ettei uudessa mallissa ole mitään vastikkeita. On vain erilaisia pelioikeuspaketteja joihin osakkaille suunnitellaan mahdollista etuosto-oikeutta.
Yhtiön tarkoitus tuottaa voittoa. Käyttökatteella ja yhtiölainalla rahoitetaan eri hankkeet. Peuriksella on mitä kiinnittää. Hinnoittelulla voidaan vapaasti ohjata kenttien käyttöastetta jne…Joskus voidaan jakaa jopa osinkoa osakkaille.
Vaikka yhtiö menisi konkkaan, niin silti taseessa olisi esim nuo Peuriksen omistukset yms, mitkä laitetaan lihoiksi. Niillä voidaan tarvittaessa kuittaa velat ja varmaan jaettavaakin jäisi osakkaille.
Tässä keskustelussa olisi ehkä hyvä erottaa kaksi asiaa:
1) Fuusio
2) Uusi liiketoimintamalliItse olen taipuvainen uskomaan uuteen liiketoimintamalliin, etenkin Peuramaalla (ja mahdollisesti muuallakin). Se tuskin pelaavien osakkaiden kustannuksia nostaa.
Kahden keskenään niin erilaisen kentän kuin Peuramaa (halpa vastike) ja Hirsala (ei niin halpa vastike) hoitaminen yhden yhtiön kautta voi viedä Peuramaan osakkeen omistajilta sen miksi ovat osakkeen ostaneet: edullinen pelaaminen ja Hirsalan osakkailta kentän väljyyden (isoja pelimaksuja he tuskin kaipaavat), koska nimenomaan Hirsalan kierrosmäärän nostamista pidettiin yhtenä fuusion tavoitteena.
ping10 kirjoitti: (2.12.2015 16:39:20)
3. Peuramaan etu on sen edullisuus, ja vastaavasti Hirsalan etu on sen hieno kunto ja ruuhkattomuus. Esillä oleva ehdotus tulee nostamaan Peuramaan hintoja ja vähentämään Hirsalan vapaita lähtöaikoja. (Itse en toivo kumpaakaan)
Sorry nyt mutta mitä tahansa lukuja tänne esitetäänkin: osakekeinottelijat ostivat Peuramaan osakkeita hyötyäkseen osakekaupoistaan. Peuramaan ja Hirsalan fuusio on vain tapa ohittaa Peuramaan yhtiökokouksen ’ei’ , tai tapa yrittää ohittaa se. Klubipelaajana ja jäsenenä en hyödy tästä mitenkää
Eikö kuitenkin ole niin että molemmissa tapauksissa (yhtiöjärjestyksen muutos tai fuusio) vaaditaan yhtiökokouksessa 2/3 enemmistö ehdotuksen läpimenoon. Onko vielä niin että fuusion tapauksessa tarvitaan 2/3 kustakin osakesarjasta sen taakse? Toisaalta taitaa olla niin että yhtiöjärjestyksen muutoksen voi haastaa yksittäinkin osakas, mikä ei kai onnistu mahdollisen fuusiopäätöksen tapauksessa,
Jake2 kirjoitti: (3.12.2015 10:45:33)
Eikö kuitenkin ole niin että molemmissa tapauksissa (yhtiöjärjestyksen muutos tai fuusio) vaaditaan yhtiökokouksessa 2/3 enemmistö ehdotuksen läpimenoon. Onko vielä niin että fuusion tapauksessa tarvitaan 2/3 kustakin osakesarjasta sen taakse? Toisaalta taitaa olla niin että yhtiöjärjestyksen muutoksen voi haastaa yksittäinkin osakas, mikä ei kai onnistu mahdollisen fuusiopäätöksen tapauksessa,Osakesarjoista en oo varma, mutta muuten juuri näin kun selitit. Varmaan koko fuusiojärjestelyn syynä onkin se, että yhtiöjärjestyksen muutoksen pystyy haastamaan yksikin osakas. Tämä tuli ilmi myös Peuramaan keskustelutilaisuudessa.
Muuten toi 67% yhtiökokouksesta löytynee aika vaivattomasti.KL kirjoitti: (2.12.2015 17:23:29)
Nips kirjoitti: (2.12.2015 17:16:08)
Tätä fuusioehdotuksen mallia voidaan näköjään luonnehtia niinkin että oletuksena osakkaalle on lepuuttaminen ja mahdollisten osinkojen saanti. Jos osakas haluaa kuitenkin pelata, hän ostaa pelipaketin, jonka hinta = ’hoitovastike’ + ’rahoitusvastike’ + osingot oheiskuluineen. Mallissa pelaavan osakkaan edut ovat pienemmät ja pelaaminen kalliimpaa oheiskulujen takia kuin vastikemallissa on tai vastikemallissa pitäisi olla, varsinkin silloin kun lepuutusmahdollisuutta ei siinä ole.Jo Nevaksen malli taitaa tältä osin olla tämän suuntainen.
Käsittääkseni Nevas luopui lepuuttamismahdollisuudesta.
Enkä edelleenkään ymmärrä puhetta osingoista. Jos osakas maksaa vastikkeen, niin miksi hänen pitäisi vastikkeestaan maksaa niin omia kuin toistenkin osinkoja? Nuo osingot kun ovat veronalaista tuloa, niin tuntuu aivan hölmöläisten hommalta tuommoinen.
Nevas varmaan korjaa, jos olen väärässä, mutta Nevaksessa ei ole käsittääkseni voitu luopua ’lepuuttamisesta’, koska ’Nevaksen osake’ = Golf Exclusive Oy:n osake, jonka yhtiäjärjestyksessä ei edes ole vastikevelvoitetta. Nevaksessa on siis vain OIKEUS hankkia pelioikeus Nevas Golfin kentälle.
Tuo osinkokohta on itse asiassa aika lailla ytimessä, koska
– pelaavien osakkaiden intressissä on vuiosi. yms pelioikeuksien saaminen mahd halvalla ja jos voittoa synyy, he toivovat sen merkitsevän halvempia kustannuksia osakkaille
– ei-pelaavien osakkaiden intressi on hyvin päinvastainen: he toivovat maksimaalista tuottoa niin vierailta kuin omilta osakkailta. Mahdollinen tulos jaettaisiin sitten osakkaille (osinko tai osakkaiden lunastus) eikä missään nimessä halvempina osakasmaksuina
… tämä ristiriita voi olla yksi ongelmakohta fuusion läpimenolle (toinen on eri osakesarjojen etujen yhteensovittaminen, ja kolmas Peuriksen ja Hirsalan kovin erilaiset osakasrakenteet ja hinnat)Jake2 kirjoitti: (3.12.2015 10:45:33)
Eikö kuitenkin ole niin että molemmissa tapauksissa (yhtiöjärjestyksen muutos tai fuusio) vaaditaan yhtiökokouksessa 2/3 enemmistö ehdotuksen läpimenoon. Onko vielä niin että fuusion tapauksessa tarvitaan 2/3 kustakin osakesarjasta sen taakse? Toisaalta taitaa olla niin että yhtiöjärjestyksen muutoksen voi haastaa yksittäinkin osakas, mikä ei kai onnistu mahdollisen fuusiopäätöksen tapauksessa,OYL 5.luku 27. pykälä:
– 2/3 annetuista äänistä
– 2/3 kokouksen osakkeista
– 2/3 kunkin osakesarja osakkeistaNämä kaikki pitäisi saada fuusion taakse, jotta aika haastava case – valitettavasti
OYL 5.luku 27. pykälä:
– 2/3 annetuista äänistä
– 2/3 kokouksen osakkeista
– 2/3 kunkin osakesarja osakkeistaPitääkö kaikki nämä toteuta, vai vain jokin näistä?
tavis kirjoitti: (2.12.2015 21:24:59)
Tässä keskustelussa olisi ehkä hyvä erottaa kaksi asiaa:1) Fuusio
2) Uusi liiketoimintamalliItse olen taipuvainen uskomaan uuteen liiketoimintamalliin, etenkin Peuramaalla (ja mahdollisesti muuallakin). Se tuskin pelaavien osakkaiden kustannuksia nostaa.
Kyllä tuo ’uusi’ liiketoimintamalli näyttäisi olevan kalliimpi pelaavalle osakkaalle, koska hän joutuu kustantamaan osinkoista koituvia oheiskulujakin. (Kuten ketjussa eilisessä postissani kuvasin; muutkin, mm. KL yllä, sanovat saman suuntaista.) Fuusiolla toki voi löytyä säästöjä jotka ’kumoavat’ nuo oheiskulut. Mutta silti pelaavalle osakkaalle edullisin malli lienee osinkoton ja pakkovastikkeeton (pitkässä juoksussa) malli.
Pelaava osakas voi tietysti siirtyäkin pelaamaan muualle ja Peuramaalla vain ottaa osingon vastaan. Mutta jos muutkin tekevät näin, osingot pienenevät.
Fuusioehdotuksessa näyttää olevan porkkanaa eri tyyppisille osakkaille ja siksi se ei ole kenellekään myöskään täydellinen.
ping10 kirjoitti: (3.12.2015 13:05:31)
OYL 5.luku 27. pykälä:
– 2/3 annetuista äänistä
– 2/3 kokouksen osakkeista
– 2/3 kunkin osakesarja osakkeistaPitääkö kaikki nämä toteuta, vai vain jokin näistä?
Määräenemmistö pitää tulla siis kokouksessa edustetuista äänistä, ei suinkaan kaikista osakkeista.
Muistaakseni Peuramaalla on jo aikaa sitten muutettu C ja B osakkeet A osakkeiksi. Mielenkiintoistahan olisi jos jollain olisi jäänyt B ja C osakkeita ja pääsisi vaaankieliasemaan 😉
Jos B ja C osakkeita on yhä olemassa, eiköhän liikemiehet ole imuroineet ne pois markkinoilta jo ennen kun vastikkeenpoistosta alettiin puhumaan mitään.
Metsämies kirjoitti: (3.12.2015 13:12:39)
ping10 kirjoitti: (3.12.2015 13:05:31)
OYL 5.luku 27. pykälä:
– 2/3 annetuista äänistä
– 2/3 kokouksen osakkeista
– 2/3 kunkin osakesarja osakkeistaPitääkö kaikki nämä toteuta, vai vain jokin näistä?
Määräenemmistö pitää tulla siis kokouksessa edustetuista äänistä, ei suinkaan kaikista osakkeista.
Muistaakseni Peuramaalla on jo aikaa sitten muutettu C ja B osakkeet A osakkeiksi. Mielenkiintoistahan olisi jos jollain olisi jäänyt B ja C osakkeita ja pääsisi vaaankieliasemaan 😉
Jos B ja C osakkeita on yhä olemassa, eiköhän liikemiehet ole imuroineet ne pois markkinoilta jo ennen kun vastikkeenpoistosta alettiin puhumaan mitään.
Kun sisälukutaidossa on vielä parantamisen varaa, tässä tämä sitaattina (lihavoitukset minun):
27 §
Määräenemmistöpäätös
Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmas- osaa annetuista äänistä ja kokouksessa edus- tetuista osakkeista.
Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat, jollei muualla tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin:
1) yhtiöjärjestyksen muuttaminen;
2) suunnattu osakeanti;
3) optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen; 4) omien osakkeiden hankkiminen ja lu-
nastaminen julkisessa osakeyhtiössä;
5) suunnattu omien osakkeiden hankkimi-
nen;
6) sulautuminen;
7) jakautuminen; sekä
8) yhtiön asettaminen selvitystilaan ja
selvitystilan lopettaminen.
Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, sulau-
tuvan yhtiön sulautumista, jakautuvan yhtiön jakautumista, yhtiön asettamista selvitystilaan ja selvitystilan lopettamista sekä julkisessa osakeyhtiössä suunnattua omien osakkeiden hankkimista koskevien päätösten pätevyyden edellytyksenä on lisäksi se, että päätöstä kannattaa määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista.
Määräenemmistövaatimusta ei voida lie- ventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä.
Eli KAKKI kolme ’tasoa’ pitää täyttyä.
Lisäksi käsittäkseni Metsämiehen tiedot osakesarjojen yhdistymisestä on liioiteltu, vaikka vaihtomahdollisuutta osa onkin käyttäänyt hyväkseen, Jos tästä on parempaa tietoa, panepa jokin lähdeviittaus tms,
Ei oo lukutaidossa vikaa kun en oo edes lukenut sun raapustuksia. Tarkotin siis sitä että määräenemmistö pitää tulla kokouksessa edustetuista äänistä, ei siis kaikista osakkeista, vaan ainoastaan kokouksessa edustetuissa.
Ja kaikissa osakelajeissa, kirjoitinkin että olisikin mielenkiintoista kun jollain olisi jäänyt B ja C sarjaa ainoana niin pääsisi yksin päättämään.
Onko sulla muuten parempaa tietoa ns. perhe ja yritysosakkeiden lukumäärästä? Mun mielestä taidettiin vaidella A sarjaan jo taannoin kun muistaakseni haluttiin eroon pelilippukaupasta kun taisi olla pääosin pelaamattomia osakkeita.
Mutta kuten sanottu, eiköhän liikemiehet oo ne ostellut jo hyvissä ajoin pois markkinoilta jos niitä vielä oli. Nyt voi olla jo vähän kalliimpia 😉
Putti-Possu kirjoitti: (3.12.2015 15:18:55)
Metsämies kirjoitti: (3.12.2015 13:12:39)
ping10 kirjoitti: (3.12.2015 13:05:31)
OYL 5.luku 27. pykälä:
– 2/3 annetuista äänistä
– 2/3 kokouksen osakkeista
– 2/3 kunkin osakesarja osakkeistaPitääkö kaikki nämä toteuta, vai vain jokin näistä?
Määräenemmistö pitää tulla siis kokouksessa edustetuista äänistä, ei suinkaan kaikista osakkeista.
Muistaakseni Peuramaalla on jo aikaa sitten muutettu C ja B osakkeet A osakkeiksi. Mielenkiintoistahan olisi jos jollain olisi jäänyt B ja C osakkeita ja pääsisi vaaankieliasemaan 😉
Jos B ja C osakkeita on yhä olemassa, eiköhän liikemiehet ole imuroineet ne pois markkinoilta jo ennen kun vastikkeenpoistosta alettiin puhumaan mitään.
Kun sisälukutaidossa on vielä parantamisen varaa, tässä tämä sitaattina (lihavoitukset minun):
27 §
Määräenemmistöpäätös
Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmas- osaa annetuista äänistä ja kokouksessa edus- tetuista osakkeista.
Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat, jollei muualla tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin:
1) yhtiöjärjestyksen muuttaminen;
2) suunnattu osakeanti;
3) optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen; 4) omien osakkeiden hankkiminen ja lu-
nastaminen julkisessa osakeyhtiössä;
5) suunnattu omien osakkeiden hankkimi-
nen;
6) sulautuminen;
7) jakautuminen; sekä
8) yhtiön asettaminen selvitystilaan ja
selvitystilan lopettaminen.
Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, sulau-
tuvan yhtiön sulautumista, jakautuvan yhtiön jakautumista, yhtiön asettamista selvitystilaan ja selvitystilan lopettamista sekä julkisessa osakeyhtiössä suunnattua omien osakkeiden hankkimista koskevien päätösten pätevyyden edellytyksenä on lisäksi se, että päätöstä kannattaa määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista.
Määräenemmistövaatimusta ei voida lie- ventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä.
Eli KAKKI kolme ’tasoa’ pitää täyttyä.
Lisäksi käsittäkseni Metsämiehen tiedot osakesarjojen yhdistymisestä on liioiteltu, vaikka vaihtomahdollisuutta osa onkin käyttäänyt hyväkseen, Jos tästä on parempaa tietoa, panepa jokin lähdeviittaus tms,
Jos jätetään hetkeksi sivuun intressit liittyen ’vastikkeet pois’ tarpeisiin, niin tulipa vaan mieleen, että jos tavoitteena on lisätä pelaamista Hirsalassa, lisätä tuloja, ja tehdä se myymällä erilaisia pelioikeuspaketteja, niin onko jotain syytä miksei sen voisi jo aloittaa jo ensi vuonna Hirsalan osalta? Kentällä ilmeisesti olisi tilaa siihen.
Minkä tahansa uuden mallin ajaminen sisään on yleensä useamman vuoden juttu, ja monesti kannattaa aloittaa jossain muodossa ajoissa – harvoin tuollainen muutos menee kerralla oikein (tai ehkä optimaalisesti olisi parempi sana tuohon) – se myös antaisi mahdollisuuden validoida konsulttien ajatukset ennen isoa rysäystä.Vastikevapaus pelaamattomille osakkeille poikisi ainakin yhden konkreetin parannuksen.
Toimitusjohtajan ja yhtiöiden olisi pakko pyrkiä hyvään tuotteeseen, jolla jäsenistö todella haluaisi pelata. Nythän monessa yrityksessä toimari tuntuu olevan puudeloimassa kaikkiin suuntiin ja myyvän prime-time viikonloput joillekin osakkaan pelimahdollisuuksia kuristavaan suuntaan. Ellei sitten satu muuten ajamaan vain omaa ja läheistensä, eikä omistajien etua.
Pekka Pelimies kirjoitti: (8.12.2015 16:54:47)
Vastikevapaus pelaamattomille osakkeille poikisi ainakin yhden konkreetin parannuksen.Toimitusjohtajan ja yhtiöiden olisi pakko pyrkiä hyvään tuotteeseen, jolla jäsenistö todella haluaisi pelata. Nythän monessa yrityksessä toimari tuntuu olevan puudeloimassa kaikkiin suuntiin ja myyvän prime-time viikonloput joillekin osakkaan pelimahdollisuuksia kuristavaan suuntaan. Ellei sitten satu muuten ajamaan vain omaa ja läheistensä, eikä omistajien etua.
Nää toimitusjohtajat ja yhtiöt kun eivät ainakaan vielä tietääkseni pyusty vaikuttamaan kovinkaan plajon säihin, talvituhoihin, homeen leviämiseen, kuivuuteen, runsasiin sateisiin vaikka mitä tekisi. Se hyvä tuote kun riippuu aika paljon myös näistä luonnonolosuhteista. Sen takia pakkovastike on edelleen kentän ja sen tuoteen kannalta ainut järkevä tapa mahdollistaa kentän rahoitus.
Rauski kirjoitti: (8.12.2015 21:23:10)
…Sen takia pakkovastike on edelleen kentän ja sen tuoteen kannalta ainut järkevä tapa mahdollistaa kentän rahoitus.Rauski, osallistutko itse kotikenttäsi rahoitukseen maksamalla vastiketta?
Rauski kirjoitti: (8.12.2015 21:23:10)
Nää toimitusjohtajat ja yhtiöt kun eivät ainakaan vielä tietääkseni pyusty vaikuttamaan kovinkaan plajon säihin, talvituhoihin, homeen leviämiseen, kuivuuteen, runsasiin sateisiin vaikka mitä tekisi. Se hyvä tuote kun riippuu aika paljon myös näistä luonnonolosuhteista. Sen takia pakkovastike on edelleen kentän ja sen tuoteen kannalta ainut järkevä tapa mahdollistaa kentän rahoitus.Tämä pitänee paikkansa vain kentillä, joissa potentiaalinen vuokrapelaajien määrä on liian pieni. Jos kentällä on kysyntää niin pakkovastikkeen poistosta hyötyvät kaikki muut paitsi vuokraajat. Pelaatko itse vuokrapelioikeudella?
Rauski kirjoitti: (8.12.2015 21:23:10)
Nää toimitusjohtajat ja yhtiöt kun eivät ainakaan vielä tietääkseni pyusty vaikuttamaan kovinkaan plajon säihin, talvituhoihin, homeen leviämiseen, kuivuuteen, runsasiin sateisiin vaikka mitä tekisi. Se hyvä tuote kun riippuu aika paljon myös näistä luonnonolosuhteista. Sen takia pakkovastike on edelleen kentän ja sen tuoteen kannalta ainut järkevä tapa mahdollistaa kentän rahoitus.
Tilanne on hyvin analooginen Etelä-Suomen hiihtokeskusten kanssa, joilla säiden vaikutus on vielä armottomampi. Ne ovat kuitenkin vuosien saatossa onnistuneet kehittämään tuotetta vähemmän säistä riippuvaiseksi (mm. lumetus) ja myyvät vähemmän säistä riippuvaisia paketteja = kausikortteja, mutta parhaat tuotot kerätään silti erilaisina päiväkohtaisina paketteina.
Rauski, ei millään pahalla mutta vetoaminen ’säihin, talvituhoihin ja homeeseen’ kuulostaa ihan kuin MTK olisi esittämässä vaatimuksia uudeksi maataloustuloksi. Hieno häivähdys 70-lukua 😉
Putti-Possu kirjoitti: (9.12.2015 3:14:17)
Rauski, ei millään pahalla mutta vetoaminen ’säihin, talvituhoihin ja homeeseen’ kuulostaa ihan kuin MTK olisi esittämässä vaatimuksia uudeksi maataloustuloksi. Hieno häivähdys 70-lukua 😉
Onkohan P-P:llä mitään hajua siitä, miten pääosa Suomen golfkentistä toimi 70-luvulla? Tässä 70-lukua: Golfosakeyhtiöitä ei ollut olemassakaan. Jäsenet hoitivat kenttää ja seuraa pitkälti talkoopohjalta. Maksut pelaamisesta olivatkin naurettavan pieniä nykytasoon verrattuna. Toki kenttien kuntokin oli aika kaukana nykytasosta. Tätäkö ’häivähdystä’ näit Rauskin kommenteista?
Takatii kirjoitti: (9.12.2015 12:04:26)
Putti-Possu kirjoitti: (9.12.2015 3:14:17)
Rauski, ei millään pahalla mutta vetoaminen ’säihin, talvituhoihin ja homeeseen’ kuulostaa ihan kuin MTK olisi esittämässä vaatimuksia uudeksi maataloustuloksi. Hieno häivähdys 70-lukua 😉
Onkohan P-P:llä mitään hajua siitä, miten pääosa Suomen golfkentistä toimi 70-luvulla? Tässä 70-lukua: Golfosakeyhtiöitä ei ollut olemassakaan. Jäsenet hoitivat kenttää ja seuraa pitkälti talkoopohjalta. Maksut pelaamisesta olivatkin naurettavan pieniä nykytasoon verrattuna. Toki kenttien kuntokin oli aika kaukana nykytasosta. Tätäkö ’häivähdystä’ näit Rauskin kommenteista?
Takatiillä lienee tarvetta huolellisempaan lukemiseen, koska kommentissa viitattiin MTK:n käymiin maatalouatuloneuvotteluihin – niitä toki oli vielä 70-luvutta. Mutta ei niitä käyty golfkentillä eikä golfkenttien hoito sisältynyt maataloustulon käsitteeseen 😉
Toivottavasti tämä fuusio tapahtuu ja onnistuu, koska se luo pohjaa uusille fuusiohankkeille. Fuusio voi olla yhtä lailla perusteltu etäällä olevien kenttien kesken. Minä olen siis vahvasti fuusion puolesta, mitä mieltä porukat?
Putti-Possu, olisi kiva tietää miksi toivot fuusion toteutuvan, kumman kentän osakkeita omistat?
-
JulkaisijaArtikkelit