-
JulkaisijaArtikkelit
-
Aiheesta oli viime keväänä aloitettu ketju:
Näytti tuossa vanhassa ketjussa olevan aika paljon urbaanilegendoja.
Aivan, mielipiteitä suuntaan jos toiseen… ja mikä olikaan siis oikea vastaus?
Hörhö: Täällä on esitetty näkemyksiä, että osakkeenomistaja vapautuisi osakekohtaisen velkaosuuden maksamisesta, kun yhtiö asetataan konkurssiin?
Periaatteessa OYL 2§:ssä kerrotaan että osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle.
Hyvin todennäköisesti HillSide:n yhtiöjärjestyksessä on tällainen määräys. Ja käytännössä osakkaat ovat kyseisen velvollisuuden hyväksyneet. Myös niissä tapauksissa joissa (velkaosuuden rasittama) osake on hankittu ns. jälkimarkkinoilta. Tai ovat mahdollisesti olleet henkilökohtaisesti päättämässä yhtiökokouksessa lainojen ottamisesta yhtiölle ja myös käytännössä lyhentäneet yhtiön ottamia velkoja. Kukin osuutensa mukaisesti.
Ilmeisesti eräät (ainakin n. 180 osakasta?) ovat jo maksaneet omistamaansa osakkeeseen kohdistuneet velkavastikkeensa kokonaan. Vai onko?
Lisäksi yhtiöllä voi olla osakkeita joilla ei alunperinkään ole velkarasitetta tai se on ehdollisena (jos osake muutetaan toisenlaiseksi).Kysymyksiä on paljon. Selvää on että tarvitaan lainoppineita tietäjiä ja kenties jopa oikeuslaitosta selvittämään asioita konkurssipesän ja osakkaiden välillä.
– ehkä pesänhoitajan voi lähettää laskun ko. velkaosuuksista osakkaille?
– tai hänen tulee hakea perintää varten oikeudenpäätös maksamattomien velkavastikkeiden osalta?
– mitä osakkaiden velvollisuuksiin vaikuttaa muiden takaajien asema?
– onko kaikille lainoille olemassa asialliset ja niiden osalta osakkaita velvoittavat päätökset?
– onko kaikki osakkaiden maksamat lainavastikemaksut tilitetty asianmukaisesti lainanantajille?
– mitä vastuita (jos sellaisia on?) mahdollisesti kohdistuu yhtiön hallituksen (tai TJ:n)jäsenille?Mielenkiintoista..yleisellä tasollakin. Toivottavasti lakia enemmän ja paremmin lukeneet haluavat kertoa aiheesta enemmän.
Se on kuitenkin varmaan että monien muiden (yli)velkaisten golfosakeyhtiöden osakkaat seuraavat mitä HillSide:ssa tapahtuu..Ehkä hieman huolestuneenakin.
– HillSide ei kuitenkaan ole ainoa velkainen golfosakeyhtiö Suomessa
– eikä HillSiden Oy:n velkaosuus/osake liene kovin suurikaan
– entä jos jossain paukahtaa osakkaiden kontolle vielä suurempi paukku?Niin, ja mikä tietää vaikka tällaisten (yli)velkaisten golfosakkeiden kauppa yllättäen piristyisi?
Niillehän saattaa jatkossa tulla todelliset ostajien markkinat. Siis sellaisten ”ostajien” jotka ovat valmiita ottamaan sopivaa rahallista palkkiota vastaan suurenkin velkaosuuden ”hoidettavakseen”.
Pienemmässä mittakaavassa tällaista kauppaa on jo käyty mutta todennäköisesti suuremmat paistit odottelee vielä kypsymistään.Toisekseen julkisuudessa on ollut esillä myös muita uutisia golfbusinesmiesten liiketoimista..Isoista summista puhutaan Vantaan Golfpuiston osalta ja Peuramaan golf-kenttäalueen maakauppasoppaan työntelee bulvaanien avustuksella lusikkaansa tunnettuja taustamesenaatteja..
Mielenkiintoiset ajat sen kun jatkuvat yleiseen golf-brandin ja alaa sivuavan liiketoiminnan puitteissa..
No nyt meni savolaisen kiemuraiseksi yksinkertainen asia. Puurot ja vellit sujuvasti sekaisin. Löytyykö yksikäsitteistä oikeaa vastausta keneltäkään alan mieheltä? Vai pitääkö harrastelijan (diletantin) kertoa se?
ArnoldPalmer:No nyt meni savolaisen kiemuraiseksi yksinkertainen asia. Puurot ja vellit sujuvasti sekaisin. Löytyykö yksikäsitteistä oikeaa vastausta keneltäkään alan mieheltä? Vai pitääkö harrastelijan (diletantin) kertoa se?
Näinhän asianajajat tekevät..
”Sotkuiset jutut selvitetään ja selvät sotketaan.”Toisaalta en myöskään usko että HillSide tulee olemaan mikään yksinkertainen ja selvä tapaus. Mutta katsellaan.
Toisaalta en myöskään usko että HillSide tulee olemaan mikään yksinkertainen ja selvä tapaus. Mutta katsellaan.
Mutta tuo vastikkeiden maksuvelvollisuus on sangen selvä tapaus. Ehkä joku osaa oikean vastauksen…? Hörhö, kerro sä…
Näytti tuossa vanhassa ketjussa olevan aika paljon urbaanilegendoja.
Joka vahvistaa sen että kyseessä on aito tämän palstan ketju.
Ps. Kiva nähdä että olet vielä hengissä.
Kaksi vanhaa pierua taas eetterissä, hienoa!
Sanoisin että velka on aina velka..siitä on hyvä lähteä purkamaan asiaa.
– minulla on myös sellainen aavistus ettei HS:n tapauksessa kaikki ole mennyt kuin ns. ”Strömsössä”.Mutta, mitä HillSiden pienosakkaan (pelaavan osakkaan) sitten kannattaisi tehdä?
– siihen en tyhmänä maallikkona kykene antamaan neuvoa..
– mihinkään paniikkiin ei liene aihetta, velkaosuus/osakas on ymmärtääkseni niin pieni ettei siinä kovin korkealta pääse putoamaan (mutta tässäkin voi olla pientä yllätystä taustalla..saattaa nimittäin olla että osakkaat vastaavat yhteisvastuullisesti, yhtiökokouksessa yhteisellä päätöksellä otetuista ns. yhtiöveloista).Mutta, voin toki kertoa mitä tekisin jos minulla olisi kyseisen golfyhtiön osake(eita). Olipa osakkeeseen liittyvä velkaosuus maksettuna tai ei.
– olisin jo muutama viikko sitten ottanut yhteyttä tuntemaani ja asioitani aikaisemminkin hoiteneeseen lakimieheen.
– varmistaisin luotettavan lakimiehen kanssa keskustelemalla (ja ehkä jopa toimeksiannolla) mitä vaikutuksia mahdollisesta konkurssista voi koitua omalle kohdalle.
– selvittäisin olisiko mahdolliset ikävyydet ja yllätykset vältettävissä?
– ja vieläkin on loppuviikko aikaa olla aktiivisena, jos on tarpeen vastustaa konkurssia.
– asiansa osaavia lakimiehiä (jotka voisivat tulla kyseeseen pienomistajien asiamiehenä) saattaa toki löytyä myös HS:n osakkeenomistajien joukosta.
– ehkä sekin olisi hyvä huomioida etteivät kaikki pesän liepeillä hääräävät ole välttämättä valvomassa yksittäisten pienosakkaiden etuja.
– edellämainitun lisäksi varautuisin (jos tarpeen) myös maksamaan oman osuuteni yhtiöveloista. Sekä luonnollisesti myös asianajajan palkkion(tai mahdollisen osuuden siitä).Mitä en (siis HS:n pienosakkaan asemassa) missään tapauksessa tekisi?
– en jäisi passiivisena odottelemaan mitä mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuu ja osakkaille ilmoitellaan.
– enkä uskoisi mihinkään netissä kirjoitettelevien tuntemattomien neuvoihin.Kannattaa muistaa että yleisesti ottaen -Hyvät neuvot eivät ole kalliita-.
Gloffarelta aika liuta spekulointeja, mm
– mistä tuon yhteisvastuullisuuden tempaisit, ja silloinhan ei riitä pelkkä oma osuus vaan vastaa kaikesta? Empä ole tällaista vielä golfyhtiössä tavannut ja jos olisikin, niin se koskisi vain rajattuja perustajia eikä liity osakkeenomistukseen
– konkurssin vastustaminen ei taida tuottaa tulosta, kun ei siihen ole mitään perusteita
– lakimiehen palkkaaminen voisi olla se pahin temppu, kuten kokemukset Kotojärveltä. Juristit hykertelisivät, kun saisivat satoja asiakkaita setvimään näitä spekulaatioita ja aloittamaan jonkun toivottoman ristiretkenSilti minua kummastuttaa, että 170 osakasta (tai ainakin osaketta) maksoi vaihtomaksun oliko 3200 vai 4200 € (sis 2018 vastikkeen ja velkaosuuden) ja vaihtoikkuna oli syksyllä 2018. Heti sen jälkeen todetaan HS konkurssikypsäksi ja vielä yksimielisesti. Jokin kyllä kummastuttaa, jos ei nyt suoranaisesti haiskahda
Ja jos joku päättää ryhtyä aktiiviseksi, ei ainakaan ottaa lainopilliseksi asiantujtijaksi gloffarea (eikä muuten minuakaan)
Ennen kuin mopo karkaa enemmän käsistä ja paniikki muuttuu pakokauhuksi niin miettikää vastaukset näihin pariin kysymykseen:
1) Millä hetkellä kenttäyhtiön saatava syntyy? Vinkkinä, että vastaus löytyy kirjanpitolainsäädännöstä…
2) Mitä ovat osakkeenomistajan velvollisuudet ja mihin kohtaan vastuu loppuu? Tähän löytyy vastaus osakeyhtiölaista…Ja jotta se poikkeustapauskin, jonka joku kohta vetää esiin, tulee käsiteltyä: ”osakeyhtiön osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaiseen päätökseen on tahallaan tai törkeällä tuottamuksella aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Osakkeenomistajan korvausvastuun toteutuminen on käytännössä harvinaista.”
Putti-Possu: – mistä tuon yhteisvastuullisuuden tempaisit, ja silloinhan ei riitä pelkkä oma osuus vaan vastaa kaikesta?
Koetin tuossa meilissäni tuoda esille etten tiedä miten konkurssipesän hoitaja ja pesän velkojat suhtautuvat yhtiövelkoihin (siis niihin yhtiön ottamiin velkoihin jotka osakkaat ovat yhtiöjärjestyksessä mainitulla tavalla sitoutuneet maksamaan lainanantajalle)
– en tiedä onko osakkaat yhteisvastuullisia yhtiöveloista, mutta kysymällä se todennäköisesti selviää.
– minä pahoin pelkään että yhtiölainat tulevat osakkaiden maksettaviksi.
– ja kun en itse tiedä tuota(kaan) asiaa varmasti niin haluaisin tuntemaltani luotettavalta lakimiehelta neuvoja kuinka olisi parasta menetellä.
– toisaalta asia voi selvitä myös keskustelemalla pesää hoitavan lakimiehen kanssa.Minulta ei todellakaan kannata kysyä neuvoja lakiasioista. Juuri siksi olen käyttänyt lakimiesten palveluita monenlaisissa tapauksissa. Olen aina saanut hyvää ja asiallista palvelua..ja heidän neuvojensa myötä hyvin todennäköisesti säästynyt monelta ikävyydeltä.
Toki jotain olen matkan varrella oppinutkin. Ainakin sen että kannattaa aina kysyä neuvoja itseään viisaammilta. Omalla kohdallani tämä on ollut varsin helppoa.
Aika mielenkiintoista jos tällaisessa tapauksessa yhtiön velat siirtyvät osakkaiden henkilökohtaiseksi velaksi. Miten jyvitys tapahtuu esim osakesarjojen kesken?
Siirtyykö velka sille henkilölle/yhtiölle joka omisti osakkeen velanottohetkellä tai konkurssin hetkellä vai onko velka aina osakkeen senhetkisen omistajan harteilla? Voiko konkursissa olevan yhtiön osakkeen myydä/ostaa?Toisekseen JOS näin kävisi niin se olisi suuri tönäisy bulvaanien käyttämisen suuntaan myös muilla sellaisilla kentillä joilla on velkaa ja osakkaalla ei ole käyttöä osakkeelle. Aiheuttaisi paljon ongelmia kentille kun vastikkeenmaksajien määrä alkasi putoamaan ja kenttää pitäisi pyörittää ja maksaa lyhennyksiä. Kiss of death.
Parti:
Aika mielenkiintoista jos tällaisessa tapauksessa yhtiön velat siirtyvät osakkaiden henkilökohtaiseksi velaksi.
Juuri tästähän tässä on kysymys. Suomessa on useita golfyhtiöitä joissa yhtiöjärjestyksessä määritellään yhtiövelkojen takaisinmaksuista. Yleensä golfyhtiö perii niitä osakaskohtaisella rahoitusvastikkeella tai vaihtoehtoisesti kertasuorituksella osakkaalta.
– minulla on lisäksi sellainen käsitys että jos joku osakkeenomistaja myy osakkeensa zimbabwelaiselle sijoittajalle joka unohtaa maksaa ko. lainavastikkeet, ne jäävät loppuviimeksi muiden osakkaiden maksettaviksi. Vai onko joku sitä mieltä että lainanantajapankki vapauttaa velallisen(=osakkaiden omistaman yhtiön) tällaisessa tilanteessa ko. osakkeen velkaosuudesta?
– kyseinen osakas on golf-osakeyhtiölle velallinen ja yhtiö perii ko. velan uudelta omistajaltakin..ymmärrettävästi se voi joskus jäädä saamatta. Mutta kaikki velalliset eivät pääse samalla tavalla pakoon voutia..Mutta onko tilanne sama jos/kun pankilta lainan ottanut golfosakeyhtiö joutuu konkurssitilaan?
Konkurssipesän hoitaja sekä lainoja myöntäneen pankin lakimiehet todennäköisetsi tietävät tai vähintäänkin selvittävät miten yhtiölainaosuudet on saatavissa pesän omaisuudeksi. Tai kuuluuko ne ylipäänsä pesän omaisuuteen.
– tämä ei välttämättä ole mikään selkeä ja yksioikoinen asia.
– saattaa käydä jopa niin että asiasta syntyy erilaisia näkemyksiä joita joudutaan ratkomaan kuuluisan leivättömän pöydän äärellä.Kyseisen asian selvittäminen on yleisellä tasolla (koskien muiden velkaisten golfyhtiöiden osakkaiden asemaa) mielenkiintoinen. Varsinkin silloin kun yhtiön pienellä grynderiporukalla on äänivalta ja he voivat enemmistöllään päättää yhtiökokouksessa esim. lisä- tai korjausvelan otosta.
– ehkä velkaisen golfyhtiön osakkeenomistajan kannattaa lukaista yhtiöjärjestys, miten siinä määritellään osakkaan asema yhtiövelan maksajana?
– osakkaan tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös yhtiökokouksen tekemät päätökset yhtiövelan otosta ja sen takaisinmaksusta?
– näistä saman tyyppisistä jutuista on jouduttu joskus kiistelemään esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä (toki niissä on omaakin lainsäädäntöä)En usko että asiat ovat aina automaattisen selviä lakimiehillekään..siis ilman että selvittävät ensin kaikki asiaan liittyvät yhtiöjärjestyksen määräykset, mahdolliset osakkaiden ja yhtiön tekemät muut sopimukset, yhtiökokousten päätökset yms. monet muut asiaan vaikuttavat seikat jne.
– eikä ole aivan tavatonta että asiansa osaaville lakimiehille tulee erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja asiasta.
– siitä kannattaa lähteä että velka on aina velkaa..vaikka se joissain tilanteissa on hyvin helppoa ottaa omalle vastuulle.Näitä on mielenkiintoista mietiskellä talven keskellä, samalla kun katselee lumen sulamista..
”Kaksi vanhaa pierua taas eetterissä, hienoa!”
Kävin ottamassa lavantautirokotteen ja jotenkin mieli assosioitui tarpeeseen tulla katsomaan mitä tänne kuuluu 😀
minulla on lisäksi sellainen käsitys että jos joku osakkeenomistaja myy osakkeensa zimbabwelaiselle sijoittajalle joka unohtaa maksaa ko. lainavastikkeet, ne jäävät loppuviimeksi muiden osakkaiden maksettaviksi. Vai onko joku sitä mieltä että lainanantajapankki vapauttaa velallisen(=osakkaiden omistaman yhtiön) tällaisessa tilanteessa ko. osakkeen velkaosuudesta?
Välillisesti muut joutuvat velan maksamaan, sillä niin kuin kirjoitat yhtiö on se velallinen ja jostain yhtiön on ne rahat velan maksuun kerättävä.
– kyseinen osakas on golf-osakeyhtiölle velallinen ja yhtiö perii ko. velan uudelta omistajaltakin..ymmärrettävästi se voi joskus jäädä saamatta. Mutta kaikki velalliset eivät pääse samalla tavalla pakoon voutia..
Mutta onko tilanne sama jos/kun pankilta lainan ottanut golfosakeyhtiö joutuu konkurssitilaan?
Osakas ei ole velallinen, vaan osaketta rasittaa velkaosuus jonka maksamiseksi se kerää rahoitusvastiketta ja kun yritys menee konkurssiin niin maksuvelvollisuus osakkeen omistajan kohdalta päättyy (ellei kyse ole ennen konkurssia erääntyneistä maksuista). Jos yhtiökokous olisi tehnyt päätöksen että rahoitusvastike on vuodelta 2019 esim. 3000,- ja eräpäivä 10.1.2019 ja yhtiö haettaisiin konkurssiin 11.1.2019 niin silloin ilmeisesti yhtiölle olisi ehtinyt tulla saamista josta osakas on vastuussa. Mutta kun yhtiö on konkurssissa niin enää se ei voi tehdä päätöksiä joilla se voisi kerätä rahaa osakkailta.
Netin ihmeellisestä maailmasta otettu lainaus:
”Osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön sitoumuksista. Heidän vastuunsa rajoittuu vain siihen panokseen, jonka he ovat sijoittaneet yhtiöön. Yhtiö vastaa velvoitteistaan omalla varallisuudellaan.Osakkeenomistajaa ei voida yhtiökokouksen päätöksellä tai edes yhtiöjärjestyksen määräyksillä saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön veloista. Jopa täysin yksimielinen tätä koskeva yhtiökokouksen päätös on mitätön.”
Ja tässähän nimenomaan golf-yhtiö on velallinen ja velka ei siirry osakkeen omistajalle.
gloffare kirjoitti
…ja Peuramaan golf-kenttäalueen maakauppasoppaan työntelee bulvaanien avustuksella lusikkaansa tunnettuja taustamesenaatteja
Taitaa gloffarella mennä spekuloinneissa puurot ja vellit sekaisin. En ainakaan minä ole kuullut mistään viimeaikaisista tai mahdollisista kaupoista Peuramaan golfkentän maa-alueeseen liittyen. Mahtaako mennä sekaisin golfkentän maat ja kenttäyhtiön osakkeita omistaneen toisen yhtiön maakaupat Långvikissa?
”– eikä ole aivan tavatonta että asiansa osaaville lakimiehille tulee erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja asiasta.”
Kannattaa ollaa nimenomaan ERITTÄIN varovainen näitä kohtaa. Kotojärven casessa nimenomaan pidettiin tilaisuuksia, ennen oikeustaistelua, joissa lakimiehet kertoilivat kuinka hyvä case tässä on lähteä oikeuteen…
No seuraavat 4v sitten näyttivät että case oli hyvä ainoastaan kys. lakimiehille siitä porukasta. No p-paperi sentään päätyi banaanivaltioon ja pysyy siellä oikeuden päätöksellä.Kirjoittavatko nämä gloffaret ja kumppanit tosissaan? Että muka konkurssissa osakkeenomistaja joutuisi velkojen maksajaksi tai olisi ainakin sellainen vaara. Ei ole. Osakkeenomistaja on konkurssipäätöksen jälkeen entinen omistaja. Hänellä ei ole enää oikeuksia eikä velvollisuuksia nurin menneeseen yhtiöön. Turha vedota Kotojärven tapaukseen. Kotojärvi ei ole mennyt konkurssiin.
Komppaan Bunkkeripeteä, mitään vastuuta ei osakkeenomistajalla ole yhtiön veloista, ellei sitten ole erikseen antanut omavelkaista takausta suoraan velkojalle – ja sehän ei tietenkään siirry osakkeen myötä eikähäviä konkurssin myötä. Yleensä tämä voi koskea ns. Perustajaosakkaita, jos heitäkään.
Sen sijaan sellainan skenario on mielenkiintoinen ja erityisesti näissä yhtiöissä, joissa määräysvalta on keskittynyt. Jos esim HS:n tapauksessa yhtiökokous olisi päättänyt pääomistajien äänillä, että rahoitusvastike 2019 on koko jäljelläolevan lainaosuuden verran ja erääntyy maksettavaksi ”per heti” ja konkurssi alkaisi vasta sen jälkeen, siinä tapauksessa osakkaa tosiasiassa vastaisivat koko lainamäärästä (eivät toki yhteisvastuullisesti) eikä auttaisi, vaikka myisi osakkeet kanaalisaarille (kun erääntyi per heti). Mutta tämä sellainen skenario ja kuvastaa riskiä, mikä liittyy yhtiöihin, joissa määräysvalta on keskittynyt.
Sain tänään konsultaatiota asiasta asiantuntevalta taholta. Asia joka minulle selvisi on se että tällaisissa tapauksissa voi olla sitoumuksia kahdessa välissä.
1. Yhtiö voi ottaa lainaa esim pankilta. ja vain tämä oli minulla mielessä
Mutta on myös toinen mahdollinen case:2. Osakkeen Oy:ltä ostamaan osakkeeseen saattaa liittyä velkaosuus. Ajatellaanpa että Oy on asettanut osakkeen myyntihinnaksi 10.000€. Oy myy kuitenkin osakkeen niin että se ottaa 5.000€ käteistä ja osakas sitoutuu maksamaan 5.000€ velkaosuuden yhtiölainasta. Silloin sitoumus on osakkaan (tai osakkeen) ja Golf Oy:n välillä.
Case 1 ja 2 ovat osakkaalle kaksi eri asiaa konkurssitilanteessa ja pitää muistaa kummasta casesta puhuu ettei mene puurot ja vellit sekaisin. En lainkaan tiedä onko HS:ssä case 2:sta.
Tilanne taitaa olla se että oikeastaan ”golfosakeyhtiön” ja nimenomaan suoraan Hill Siden tilannetta vastaavaan konkurssiin liittyvää oikeuskäytäntöä ei juurikaan (tai ollenkaan) ole olemassa. Tilannetta arvioidessa niin pesänhoitajan kuin mahdollisesti asiassa tuomioistuimenkin puolella kyseeseen tulee tietysti lähinnä osakeyhtiölaki ja konkurssilaki, mutta erityisesti myös niihin liittyvät esityöt perusteluineen.
Keskeinen kysymys lienee nimenomaan osakkaiden kannalta on, että jos konkurssipesän hoitaja päättäisikin jatkaa yrityksen liiketoimintaa (perusteena esim. jako-omaisuuden turvaaminen ja/tai mahdollinen arvonnousu), miten menetellään yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn/määriteltyihin vastuisiin yhtiölle suoritettaviin ”erityisiin” velvoitteisiin.
Golfosaketta rasittava tai sille ”jyvitetty” yhtiölainaosuus ei sinällään ole millään muodoin ulosottokelpoinen ja/tai erääntynyt jollei siitä ole asiasta päättävän yhtiökokouksen lainvoimaista päätöstä, joten tätä yhtiö (pesänhoitaja) ei voine lähteä perimään menestyksekkäästi.
Osakeyhtiölaki myös suoraan lähtee siitä, että osakkeenomistaja ei ole vastuussa osakeyhtiön veloista (ote OYL esitöistä): ”Osakkeenomistajien velkoja ei voida periä osakeyhtiöltä, eikä osakeyhtiön velkoja osakkeenomistajilta.” Eli tuskin löytyy pesänhoitajaa joka lähtisi lainaosuuksia perimään osakkailta.
Hyvä kysymys on, voisiko pesänhoitaja menestyksekkäästi lähteä perimään hoito- ja/tai rahoitusvastikkeita osakkailta, siis siinä tapauksessa että yhtiön liiketoimintaa olisi päätetty jatkaa esim. yllä mainituin perustein. Osakeyhtiölaki lähtee siitä, että jos tällainen osakkaiden velvollisuus yhtiökokouksen vahvistamiin ja yhtiöjärjestyksessä määritettyihin maksuihin on olemassa, pätisi se kuitenkin ainoastaan yhtiön toiminnan aikana(ote OYL esitöistä): ”Osakkeenomistajalle voidaan kuitenkin yhtiöjärjestyksessä asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. Velvollisuus voi olla voimassa vain yhtiön toiminnan aikana. Säännös vastaa voimassa olevaa lakia. Tämäntapaiset määräykset ovat säännönmukaisia asunto-osakeyhtiöissä sekä useissa periaatteiltaan osuustoiminnallisiksi katsottavissa osakeyhtiöissä, kuten tennis- ja golfyhtiöissä. Osakkeenomistajan lisämaksuvelvollisuus voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen ja sitä voidaan laajentaa ehdotetun 5 luvun 29 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vain osakkeenomistajan suostumuksella.”
Koska konkurssin asettaminen lähtökohtaisesti tähtää ja tarkoittaa nimenomaan toiminnan lopettamiseen, olisi aika vaikea uskoa että pesänhoitaja lähtisi erityisesti rahoitusvastikkeita perimään. Hoitovastikkeiden osalta, varsinkin jos kenttää voitaisiin käyttää normaalisti kysymys on hieman toinen, sillä vuoden-kahden ja miksei pidemmänkin aikaa kokonaisuuden kannalta voisi kaikkia osapuolia hyödyttää jos toimintaa/pelaamista mahdollistettaisiin, joka tuskin olisi mahdollista ilman hoitovastikkeiden maksuja.
Saattaa yllättäen tulla vastaan muitakin case’ejä kuin Partin mainitsemat. Asioista ja niiden hoidosta tietämättömän on turha lähteä näitä spekuloimaan. Asiat selkiää aikanaan.
-
JulkaisijaArtikkelit