-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL!, sinulla menee sekaisin yhtäältä ”lainaus” ja toisaalta ”myynti ja takaisin osto”. Lainauksessa ei makseta muuta kuin mahdollinen korvaus lainauksesta, joka siis olisi verotettavaa tuloa. Itse lainauksesta syntyy kuitenkin tuo mainittu myyntivoitto tai -tappio, joka golf-osakkeiden osalta useimmiten olisi varmaankin tappiota, jolla ei ehkä suurta merkitystä ole.
PG:n lainaama teksti asiaa käsittelevästä gradusta selkeyttää asiaa aika tavalla, koska jos kyseessä on arvopaperilainaus, niin siinä siirtyy paperin omistusoikeus henkilöltä toiselle. Perinteisessä lainaamisessahan ei niin tapahdu eikä siten voi kenellekään syntyä mitään myyntivoittoa tai -tappiota. Vai kuinka?
Lainasta mahdollisesti maksettava korvaus on aivan toinen asia, kuten jo aiemmin totesin.
Putti-Possu
uolevi: Miten tämä osakkeen lainaaminen onnistuu.Ennenkuin sille osakkeeelle saa omistajan oikeudet, pitää maksaa leimavero ja rekisteröiä se osakerekisteriin
1. Laaditaan sopimus, jossa takaisinostositoumus ja allekirjoitetaan se.
2. Mikäli sopimuksessa on maksuja, hoidetaan ne, mutta maksu ei ole käsittääkseni välttämätön (eli voi olla maksuaikaa)
3. Tehdään varainsiirtoveroilmoitus Omaverossa ja jos kauppahinta (tai käypähinta, mikäli korkeampi) alle 500 €, niin ei tarvitse maksaa mitään (jos yli, niin maksetaan 2 % varainsiirtovero). Huomattava toki se, että ei aina välttämätön ostaa 100 %, voi olla että 50% riittää
4. Lähetetään sopimus ja varainsiirtoveroilmoitus yhtiölle ja pyydetään rekisteröintiä (rekisteröinti ei sinänsä käytön edellytys, riittää että osoittaa omistusoikeuden siirtyneen)
5. Kun vastikkeet ja mahdolliset muut pakolliset maksut on maksettu, uusi omistaja voi pelata osakkeenomistajana
6. Kauden päätteeksi toteutetaan takaisinosto ja hoidetaan sen varainsiirtovero. Mikäli tarkoitus jatkaa osakelainausta vielä vuosi lisää, ei toteuteta takaisinostoa vaan sovitaan sen siirtämisestä esim. 1 vuodellaNähdäkseni näin se käytönnössä tapahtuu – ellei sitten jäänyt jokin yksityiskohta epähuomiossa pois
Tuohan on kuin arvopaperilainauksen käsikirjasta 😉
Hmm siis PP kuvaa osakkeen myyntiä eikä lainausta …
Kyllä golf-osakkeen lainaaminen käsitteellisesti on aivan sama kuin minkä muun tahansa arvopaperin lainaus, eli siinä mielessä asiassa ei ole epäselvyyttä. Epäselvyyttä tosin voi tosiaan tulla eteen jos ja kun lainasopimuksen kanssa lähestyy golf-osakeyhtiön toimihenkilöitä.
Golf-osake on arvopaperi, joten siihen ei mikään ”perinteinen lainaus” päde.
Golf-osakkeen lainaaminen poikkeaa esim pörssiosakkeen lainaamisesta siltä osin, että laina-ajan päätyttyä palautetaan täsmälleen sama osake (todennäköisesti), kun taas pörssiosakkeiden osalta palautetaan sama määrä samanlajisia osakkeita. Tämä ero ei kuitenkaan muuta toimenpiteen luonnetta toiseksi.
Asiasta kiinnostuneille lisätietoa löytyy esimerkiksi tuosta mainitusta gradusta sekä verohallinnon ohjeista koskien luovutusvoittojen verotusta.
Hmm siis PP kuvaa osakkeen myyntiä eikä lainausta …
veteen piirretty viiva, aivan samalla tavoin kuin käsite ”vuokraus”. Verottajan tulkinta on siis
Osakelainaussopimuksessa lainaksiantaja luovuttaa osakkeet (arvo-osuudet) lainaksiottajalle, joka on velvollinen palauttamaan vastaavat arvopaperit lainaksiantajalle määräajan päätyttyä. Lainaksiottaja suorittaa korvauksen siitä, että saa arvopaperit käyttöönsä … Jos lainaksiantajaa verotetaan TVL:n mukaan, lainaksiantoa pidetään luovutuksena (vrt. KVL 1995/154)Vuokraaminen on samalla tavoin veteen piirretty viiva. Määritelmän mukaan Vuokra on sopimukseen perustuva käyttöoikeus, jonka esineen omistaja tai käyttöoikeuden haltija (vuokranantaja) on luovuttanut vastiketta vastaan toiselle (vuokralainen, vuokramies) määräajaksi tai toistaiseksi. Myös vastiketta kutsutaan vuokraksi.
Jos Golfyhtiö yrittää rajata sopimusvapautta tai rajoittaa jotain oikeuksia siten, että vuokralainen ei saisi samoja oikeuksia kuin omistaja, niin golfyhtiön toimihenkilö joutuu melkomoisen tulkintaongelman eteen, esimerkiksi tilanteissa
– mies pelaa vaimonsa omistaman osakkeen pelioikeudella, tai naisystävänsä, tai ”vain ystävän”
– isovanhempi pelaa lapsenlapsen omistaman osakkeen pelioikeudella
– työntekijä pelaa työnantajansa pelioikeudella, tai jos hän omistaa osan tai kokonaan osakkeen omistavan yrityksen
– yritys/henkilö antaa pelioikeuden hyvän liikekumppanin käyttöön
– kaksi kaverusta vaihtavat keskenään pelioikeuksia tai vaihdossa voi liikkua myös raha tai muuta omaisuutta
… jokainen ymmärtää, että maassa, jossa vallitesee sopimusvapaus ja sopimukset ovat useimmiten suullisia (kuten usein ylläolevissa tilanteissa), niin miten voidaan käytännön tilanteissa tulkita sitä, milloin on kyse ”vuokraamisesta”Miten arvopaperilainaus eroaa takaisinostosopimuksesta? Maallikkona en ota kantaa, mutta annan Hannelen selittää (vahvennukset ovat minun):
Arvopaperilainaus muistuttaa ns. reposopimusta l. takaisinostosopimusta. Reposopimukseen sisältyy myynnin lisäksi molempia osapuolia velvoittava ostolauseke, ja takaisinostohinta sovitaan ensimmäisen luovutuksen yhteydessä. Sovitun ajan kuluttua ostaja myy saman määrän samanlajisia arvopapereita takaisin alkuperäiselle myyjälle. Kuten lainauksessakin, myös reposopimuksessa ostaja saa ostamiinsa arvopapereihin täyden omistusoikeuden. Ostaja saa korvauksen myynti- ja takaisinostohinnan erotuksena. Reposopimusta käytetään rahoituskeinona ennen kaikkea lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin; sopimus vastaa rahaluottosopimusta, jonka vakuudeksi luotonottaja antaa arvopapereita. Takaisinostosopimuksia voidaan käyttää myös mm. eri pituisten lainojen korkoeron hyödyntämiseen sekä myös arvopaperilainauksen tapaan pörssikauppojen toimitusvaikeuksien ehkäisemiseksi.
Arvopaperilainaus eroaa takaisinostosopimuksesta siinä, että lainaussopimuksen yhteydessä maksetaan lainaksiantajalle pelkästään lainauspreemio eikä varsinaista kauppahintaa lainkaan. Reposopimuksessa kauppahinta suoritetaan kokonaan, ja tämän lisäksi ostaja saa vielä korkohyvityksen sopimusajalta. Sopimusten yhteisiä piirteitä on mm. se, että kummankin sopimustyypin perusehtoihin kuuluu alkuperäisen omistajan oikeus arvopaperin tuottoon sopimusajalta.
Lainaussopimus vastaa takaisinostosopimusta taloudellisesti, jos lainaussopimuksen vakuutena käytetään rahavakuutta, ja lainaksiottaja luovuttaa sen lainaksiantajalle. Takaisinosto- ja lainaussopimusten käyttö on eriytynyt siten, että lainaussopimuksia käytetään tyypillisesti osakemarkkinoilla, kun taas takaisinostosopimukset ovat yleisiä instrumentteja raha- ja velkakirjamarkkinoilla, näin on myös kansainvälisillä markkinoilla.
Onko ’P-P:n paperi’ arvopaperilainaus vai takaisinostosopimus, vai sekä että?
P-P:n ehdotus on takaisinostosopimus. Samaan aikaan ei voi olla molempia. Mekaanismit ja taloudelliset vaikutukset ovat myös hieman erilaiset, vaikka lopputulos ei välttämättä kovin paljoa poikkea.
Niin tai näin, minusta kumpikin on kovin kömpelö vähäisen (taloudellisen) intressin vuoksi. Mielenkiintoista pohdintaa toki uuden vuoden ratoksi.
Mienkiintoinen nyanssi on tuo maininta, että ”kummankin sopimustyypin perusehtoihin kuuluu alkuperäisen omistajan oikeus arvopaperin tuottoon sopimusajalta”. Golf-osakkeen tuotto = pelioikeus, joten kummalle se kuuluu ?
P-P:n ehdotus on takaisinostosopimus.
Niin itsekin arvelin, mutta nähdäkseni vain pienellä viilauksella siitä saisi lainaussopimuksen. Tosin golfosakkeen kyseessä ollen mitään hyötyä siitä ei käytännössä taida olla. (Teoriatasolla voisin yhden esimerkin keksiä).
P.S. Pieni viilaus:
1. Laaditaan lainaussopimus ja allekirjoitetaan se.
2. Sovitaan sopimuksen vakuudeksi golfosakkeen käypä hinta, jonka lainaksiottaja maksaa rahana lainaksiantajalle.
3. Tehdään varainsiirtoveroilmoitus Omaverossa ja maksetaan varainsiirtovero. Jos käypähinta on alle 500 €, niin ei tarvitse maksaa mitään (jos se on 500 € tai yli, niin maksetaan 2 % varainsiirtovero).
4. Lähetetään sopimus ja varainsiirtoveroilmoitus yhtiölle ja pyydetään rekisteröintiä (rekisteröinti ei sinänsä käytön edellytys, riittää että osoittaa omistusoikeuden siirtyneen)
5. Uusi omistaja maksaa vastikkeet. Kun ne ja mahdolliset muut pakolliset maksut on maksettu, uusi omistaja voi pelata osakkeenomistajana.
6. Kauden päätteeksi lainaksiottaja palauttaa osakkeen (tai saman yhtiön saman lajisen osakkeen) sekä maksaa lainaksiantajalle lainaussopimuksessa mainitun korvauksen.
7. Lainaksiantaja palauttaa lainaksiottajalta saamansa vakuuden rahana ja tekee varainsiirtoveronilmoituksen verottajalle.Tai jotain sinnepäin…
Golf-osakkeen tuotto = pelioikeus, joten kummalle se kuuluu ?
Siinä tapauksessa asunto-osakkeen tuotto on asumisoikeus 😀
Golf-osakkeen tuotto = pelioikeus, joten kummalle se kuuluu ?
Siinä tapauksessa asunto-osakkeen tuotto on asumisoikeus 😀
Nämä koskevat vakiosopimuksia. Mutta lähtökohtana on sopimusvapaus, jolloin osapuolet voivat sopia keskenään ”ihan mitä vain” (yhtiöjärjestyksen rajoitteet huomioonottaen). Asunnon tapauksessa asumisoikeus voi ihan hyvin jäädä alkuperäiselle omistajalle, kuten esim. tilanteessa, jossa vanhemmat myyvät asunnon/kiinteistön perilliselle, mutta pitävät itsellään syytingin.
Ihan mielenkiintoinen yksityiskohta on tilanne, jossa yhtiöjärjestyksessä on lunastus-§ tai suostumus-§. Eli miten nuo rajoitteet purevat osakelainaukseen.
Otsikkoa lukiessa en voi olla kysymättä miksi Oy:n palkattu henkilökunta (tj, palvelupäälliköt ja muut tittelihirvikkeet) tekee ry:lle vastikkeetonta työtä ? Vai maksaako jollain kentällä ry oy:lle korvausta tehdystä työstä ? Kokemukseen perustuen en ole koskaan nähnyt ry:n tied
oissa palkkakustannuksia oheiskuluineen !”OYL 3 luku 7 §: Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, lunastuksessa noudatetaan seuraavaa:
1) Lunastusoikeus koskee kaikenlaisia saantoja
4) hallituksen on ilmoitettava osakkeen siirtymisestä sille, jolla on oikeus lunastaa osake, kirjallisesti tai siten kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;
5) lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle tai yhtiön käyttäessä lunastusoikeuttaan osakkeen saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle osake on siirtynyt, ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin oikeus suoritukseen varoja jaettaessa ja etuoikeus osakeannissa.”
Mitähän tämä mahtaa pelioikeuden aktivointiin liittyen tarkoittaa ? Ei taida pelaaminen onnistua ennenkuin lunastuksen määräajat ovat menneet.
Nuo määräajat voivat johtaa siihen, että pelikausi suurelta osin meni ennenkuin lainanottaja saisi osakkeen täysin haltuunsa. Jos siis aikoo osakkeen lainata tulevalle kaudelle, kannattaa hanke panna samantien vireille, jos yhtiössä on lunastuslauseke.
Suostumuslausekkeessa on vähän samanlaisia piirteitä, eli aikaa kuluu noin 2 kk kun pyyntö osakkeen hankinnasta / lainauksesta on tehty.
OB: Omalla kotikentällä RY:n ja Oy:n välillä on sopimus, jossa määritellään, mitä asioita OY hoitaa, ja mitä RY siitä maksaa. Tuskin tämä asia on muillakaan kentillä jäänyt huomioimatta. Ei sopimus välttämättä ole julkinen.
Lunastusoikeudesta, jos halutaan hakea vertailukohtaa asunto-osakeyhtiöistä liittyen problematiikkaan koskien pelioikeuden käyttöä lunastusmenettelyn aikana, olisi analogian mukaan luovutuksensaajalla oikeus ”hallita” pelioikeutta, jota tietysti vastaa asoy-puolella asumis(hallinta)oikeus menettelyn aikana. Itse luulen kuitenkin, että golfyhtiö ei tällaiseen ainakaan helposti suostuisi. Asiasta toiseen, suostumuslausekkeiden osalta taisi olla Suomen golfkenttien juristi joka suositteli hiljattain yhtiöille suostumuslausekkeen lisäämistä yhtiöjärjestyksiin, taustalla kai osakkeiden siirtymisen tehokkaampi esto ns. hämärämiehille.
”Siinä tapauksessa asunto-osakkeen tuotto on asumisoikeus.” Tämä tuottohan on joidenkin mielestä niin korkea, että ovat vakavissaan esittäneet sen verolle panoa. Vielä kuitenkaan onnistumatta.
Toivottavasti tuo hanke lisätä suostumuslauseke ei etene. Pitäisi mieluummin miettiä houkutuksia kuin rajoitteita.
Kannattaa kl lukea keskustelun säännöt, joissa kielletään puuttumisest golfseurojen sisäisiin asiihin. Mutta ki:n ei erota yhtiötä yhdistyksestä ja ei lue sääntöjä ja ei raski ostaa omaa osaketta.
Klubipelaaja
Niin tai näin, minusta kumpikin on kovin kömpelö vähäisen (taloudellisen) intressin vuoksi. Mielenkiintoista pohdintaa toki uuden vuoden ratoksi.Näinhän se on. Hyvässä lykyssä lainaussopimuksen tai takaisinostosopimuksen avulla voi satasen tai pari tienata. Tosin elinkeinonharjoittajalla on lainaksiottajana mahdollisuus vähän parempaankin tuottoon (lainaussopimusta käytettäessä), mutta tappiotakin voi tulla. Kuvitteellinen esimerkki:
Elinkeinonharjoittaja A oli havainnut Golf Oy:n osakkeiden kauppahintojen olleen useana vuotena peräkkäin keskimäärin 1000 € halvemmat golfkauden lopussa kuin helmi-maaliskuussa.
A tekee Oy:n osakkeesta B:n kanssa lainaussopimuksen marraskuussa. Käyväksi hinnaksi arvioidaan 400 – 500 €. Varainsiirtoveroilmoitukseen merkitään 450 €. Lainan vakuudeksi A maksaa B:lle käteisellä 500 €. Korvaukseksi lainaamisesta sovitaan 300 €, jonka A:n tulee maksaa B:lle osakkeen (tai saman lajisen osakkeen) palauttamisen yhteydessä viimeistään vuoden kuluttua.
Helmikuussa A myy B:ltä lainaamansa osakkeen C:lle 1450 €:lla. (Vastikkeet eivät ole vielä erääntyneet maksettaviksi. Sovitaan, että ostaja maksaa vastikkeet ja varainsiirtoveron).
Golfkauden lopussa A ostaa D:ltä 450 €:lla saman lajisen Oy:n osakkeen, jonka hän lainaussopimuksen mukaisesti luovuttaa B:lle maksaen samalla sovitun 300 €:n korvauksen. Samassa yhteydessä B maksaa 500 €:n vakuuden takaisin A:lle. Myöhemmin B tekee verottajalle varainsiirtoilmoituksen.
Lopputulos
Hyvin kävi varsinkin lainaksiottaja A:lle, joka tienasi operaatiosta 700 € puhtaana käteen. (Elinkeinonharjoittajana A:n ei tarvinnut maksaa luovutusvoitostaan veroa).
Huonosti ei käynyt lainaksiantaja B:llekään, sillä verojen jälkeen hänelle jäi käteen vielä noin 200 €. Juuri sen verran, mikä pitikin jäädä – enemmän kuin vuosiin. (Muutamaan vuoteen B ei ollut tienannut pelioikeuksien vuokrilla enää juuri mitään – vuosittaiset vuokratulot keskimäärin +- 0 €).
Tässä tapauksessa lainaksiottaja hyötyi enemmän kuin lainaksiantaja, mutta toisinkin olisi voinut käydä. (Jopa takkiin olisi voinut tulla). Lainaksiantajan riski oli ainoastaan siinä, kykeneekö vastapuoli noudattamaan lainaussopimusta. Lainaksiottajan riski oli suurempi.
PG, Ihan mielenkiintoinen laskelma, toki aika spekulatiivinen noiden hintojen suhteen. Jos tuo hintakaava (syksyllä 500€ -keväällä 1000€) on vakio, niin pelkästään noilla ”treidaamalla” voisi tienata omaisuuden. Mutta kuten arvopaperimarkkinoilta on opittu, systemaattiset kaavat opitaan markkinoilla, joilloin markkina kumoaa systematiikan.
Pieni epätarkkuus on mielestäni tuossa verokohdassa, vai mihin perustuu väite: ”elinkeinonharjoittajana A:n ei tarvinnut maksaa luovutusvoitostaan veroa”. Jos ajatuksena se, että on vähennettäviä kustannuksia, niin sama pätee TVL:n mukaan verotettaviin (pääomatuloista voi vähentää tappiot).
Tuossa kuvatussa tilanteessa ei osakkeen myyntivoitto ole verovapaa, joten siltä osin laskelma ei pidä paikkaansa. TVL:n mukaan toimivalla ei edes osakelainaus ole verovapaa toimenpide, joskaan noilla luvuilla ei vielä verotettavaa tuloa synny. Golf-osakkeiden osalta TVL:n puolella olevat verottajan linjaukset tekevät tilanteesta vielä hieman monimutkaisemman.
PG:n ”lopputuloksessa” voisi vielä selvyyden vuoksi muistuttaa ajatuksen taustasta eli että hyötynä on lähinnä se, että luovutuksensaaja pääsee pelaamaan kentällä – jossa todellisuudessa suurin osa prime-time kuin muistakin peliajoista on varattu huomattavasti paremmilla varausoikeuksilla pelaaville pelaajaosakkaille – täsmälleen samoilla oikeuksilla. Mikä ei ole ollenkaan vähäinen hyöty, tuskin kuitenkaan verottajan kannalta verotuksenalainen.
Jos tuo hintakaava (syksyllä 500€ -keväällä 1000€) on vakio, niin…
En sanonut, että se on vakio, vaan että
Elinkeinonharjoittaja A oli havainnut Golf Oy:n osakkeiden kauppahintojen olleen useana vuotena peräkkäin keskimäärin 1000 € halvemmat golfkauden lopussa kuin helmi-maaliskuussa.
Jätin mainitsematta, että A oli Oy:n hallituksen pj, joka tiesi Oy:n osakkeiden toteutuneet hinnat tarkasti useamman vuoden ajalta. Hän kyllä ymmärsi, että mennyt ei ole tae tulevasta. Silti hän uskalsi ottaa riskin, joka ei todellakaan ollut suuren suuri.
Mainitsin myös, että ”toisinkin olisi voinut käydä. (Jopa takkiin olisi voinut tulla)”. Ja että lainaksiottajan (eli A:n) riski oli suurempi, kuin lainaksiantajan.
mihin perustuu väite: ”elinkeinonharjoittajana A:n ei tarvinnut maksaa luovutusvoitostaan veroa”.
Kyseessä oli siis arvopaperilainaussopimus.
Väitteeni perustuu aiemmin esillä olleeseen Hannele Korhosen graduun, jossa mielestäni tulee selvästi esiin se, että yksityishenkilöllä ei ole arvopaperilainaussopimuksissa luovutusvoittoverovapautta, mutta elinkeinonharjoittajalla yleensä on. Tosin olen voinut ymmärtää väärin – olen näissä asioissa maallikko. Talous- ja lakiasioihin paremmin perehtyneillä voi olla täysin eri käsitys asioista. Voi olla myös niin, että verolainsäädäntö on gradun tekemisen jälkeen tältä osin muuttunut. Gradun tekijäkin arvostelee yksityishenkilön luovutusvoittoverovapauden puutetta monessa kohtaa. Otteita gradusta:
Suomen tämänhetkinen verolainsäädäntökin mahdollistaa lainaksiannon ainoastaan elinkeinonharjoittajille siten, että yksityishenkilöiden lainaussopimuksia käsitellään verotuksessa tavanomaisena luovutuksena kun taas elinkeinonharjoittajien tekemiä lainaussopimuksia koskee EVL:n poikkeussääntö, jonka mukaan lainaussopimuksia ei ole tietyin edellytyksin käsiteltävä luovutuksina, eivätkä ne siis realisoi myöskään luovutusvoittoveroa.
…..
Luovutusvoittoverotus
Arvopaperilainaussopimusta ei käsitellä luovutuksena elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetyin edellytyksin. Kyseinen laki soveltuu elinkeinonharjoittajien verotettavan tulon laskemiseen (EVL 1 §), eikä tuloverolaista ole löydettävissä vastaavaa säännöstä, joka ulottaisi verovapauden myös yksityishenkilöihin.
…..
Luovutusvoittoverovapauden puuttuessa yksityishenkilöiltä jäävät yksityishenkilöt kokonaan lainausmarkkinoiden ulkopuolelle. Vaikka elinkeinonharjoittajienkin lainaustoiminnalle on asetettu esteitä varainsiirtoverotuksen muodossa, on yksityishenkilöiden mahdotonta tehdä kannattavia lainaussopimuksia, kun joka kerta arvopaperin omistusoikeuden siirtyessä lainaussopimuksen myötä se realisoisi luovutusvoiton ja sitä kautta luovutusvoittoveron.Spekulointi jatkuu…
Himogolfari A on loukannut jalkansa, eikä sen vuoksi voi tulevana kautena pelata golfia ilman autoa. Sadan kierroksen vuokra golfautosta maksaisi hänelle vuokralaisena 2500 € kaudessa. Osakkaan hinta on 1600 €. Autoilu kaverin kanssa puolittaisi kustannukset. Osakaskaveria A:lla ei ole, eikä sellaista haluakaan. Hankkiako siis kotiseurasta oma osake, tuumaa hän. Ovat halpojakin nykyään – vain tonnin luokkaa. Vuosituhannen alkupuolella hinta oli pyörinyt kahdenkymmenentuhannen kieppeillä. Ei, ei, pakkovastike olisi A:lle kauhistus. Tosin tilapäinen omistaminen ilman pakkovastikkeen orjuutta voisi tulla kyseeseen. Olisiko se mahdollista, miettii hän. ”Onhan se”, tietää hänen kaverinsa. ”Voisin jakaa autonvuokrakustannukset kanssasi”.
A tekee takaisiostosopimuksen B:n kanssa: A maksaa B:n osakkeesta 1000 € sekä myös vastikkeet. Kauden lopussa B maksaa samasta osakkeesta A:lle 750 €. Kaupoista koituvat varainsiirtoverot (20 € ja 15 €) maksaa ostaja.
A:n kustannukset:
Osakkeen osto 1000 €, varainsiirtovero 20 €, vastikkeet 900 €, golfauton käyttö (sata kierrosta) 800€, osakkeen myynti -750 €. Kustannukset yhteensä 1970 €. Lisäksi A pystyi hyödyntämään kaikki muutkin osakkeenomistajan edut, joista tärkein peliaikojen varausetu.A:n kustannukset, jos hän olisi pelannut vuokrapelaajana:
Pelioikeuden vuokra 900 €, golfauton käyttö 1250 €. Yhteensä 2150 €.Hyöty takaisinostosopimuksesta A:lle: 180 € + peliaikojen varausetu + mahdolliset muut edut
B:n tulot:
Myynti- ja ostohintojen erotus 250 €, varainsiirtovero -15 €, yhteensä 235 €B:n tulot aiemmin vuokranantajana:
Pelioikeuden ulosvuokraaminen 900 €, vastikkeet -900 €. Yhteensä +-0 €Hyöty takaisinostosopimuksesta B:lle: 235 €.
Huomautus: Jos on ostanut osakkeensa buumiaikana kalliiseen hintaan (joskus vuosituhannen alussa), niin nykyisen halvan hintatason vallitessa golfosakkeen luovutustappio takaisinostosopimukseen liittyen on suuri. Verotuksessa pääomatuloista vähennettävä luovutustappio pienentää tappiota normaalisti n. 30% (mikäli pääomatuloja on riittävästi). Valitettavasti tämä vähennysoikeus koskee nykyään vain harvoin golfosakkeen luovutustappiota. (Ennen vuotta 2016 vähentäminen onnistui yksityishenkilöltäkin, tosin vain luovutusvoitoista). Silti – kuten klubipelaaja aiemmin kertoi – golfosakkeen luovutusvoitosta vero pitää maksaa. Tästä johtuen osakkeenomistajalle voi takaisinostosopimuksesta koitua joskus enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä.
Esim. ostohinta buumiaikaan 21000 €, myyntihinta takaisinostosopimuksessa 1000 € => tappio 20000 €, takaisinosto 750 €, uusi myynti 5v myöhemmin 4750 € => voitto 4000 € => vero 1200 €. Tässä tapauksessa takaisinostosopimus ei ole osakkeenomistajalle taloudellisesti edullinen ratkaisu. Osakkeenomistajan ei ehkä tällä hetkellä kannata lainaus- tai takaisinostosopimusta tehdäkään. Osakkeiden hinnathan ovat kovassa nousussa! 😉?
Omalla kotikentällä RY:n ja Oy:n välillä on sopimus, jossa määritellään, mitä asioita OY hoitaa, ja mitä RY siitä maksaa. Tuskin tämä asia on muillakaan kentillä jäänyt huomioimatta. Ei sopimus välttämättä ole julkinen.
Palataan tuohon alussa esitettyyn kysymykseen: ”Ry:n roolista Oy-kentällä”.
Kysymys siitä, kenen pitäisi korvata mitäkin on hankala, kun kyse on YHTEISTYÖSTÄ. Useimmiten Ry maksaa Oy:lle jostain hallintopalveluista, mutta voi olla niinkin, että Ry tekee Oy:n puolesta jotain tehtäviä – esim Oy:n kisoihin liittyen.
Ry:n rooli on luoda sisältöä golfkentän toimintaan, jos toiminnan halutaan olevan muutakin kuin peliaikojen myymistä. Joillakin kentillä ei ole juuri lainkaan ry-toimintaa (esim. Gogolf-kentät, mikäli olen oikein ymmärtänyt), mutta laajaomisteisilla kentillä Oy:n osakkaat ovat halunneet kentälle jäsenille yhteistoimintaa – sellaista, jonka avulla syntyy sitä ns. klubihenkeä. Esimerkiksi minä osakkeenomistajana arvostan sitä, että kotikentälläni on aktiivigolfareita, jotka omalla vapaaehtoisella panoksella järjestävät kilpailuja ja muita tapahtumia. Osallistun näihin mielelläni ja olenpa mukana aika ajoin myös auttamassa järjestelyissä. Vaikka siihen kuluisi Oy:n vastikkeesta kymppi tai pari, minusta se on sen arvoista. Kaikki osakkaat eivät toki ole halukkaita osallistumaan ry-toimintaan eivätkä halukkaita maksamaan yhtään vastikkeen kautta tästä toiminnasta. Sen johdosta on hyvä, jos Oy:n ja Ry:n rahavirrat ovat jossain määrin erillisiä – mutta kun on kyse yhteistoiminnasta, ei niitä ole mahdollista kokonaan erottaa.
Kentät ovat olleet täynnä viime vuonna.Miksi oy:n pitäisi antaa prime time aikoja kilpailuille, kun vain 5 % jäsenista kilpailee ja osakkaista vielä vähemmän. Peliajoista on muutoinkin pulaa. Syynä ei voi pitää sitä, jotta nämä kilpailijat pelaisivat muutoinkin.Koska ajan varaajien oltava samalla viivalla.
-
JulkaisijaArtikkelit