-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun aikanaan aloitin golfin, ry:n rooli oli aika keskeinen. Kaikki pelioikeuden haltijat kuuluivat seuraan, eikä ilman sitä saanut tasoituskorttia eikä päässyt pelaamaan. Myös seuran tapahtumissa oli tunkua ja vuosikokouksiinkin osallistui kymmeniä jäseniä.
Tällä hetkellä minulla on tunne, että vain murto-osa golfareista on kiinnostunut seuran toiminnasta, saatikka että ottaisi osaa seuran tapahtumiin. Vuosikokouksiin on vaikea saada osallistujia edes niin paljon, että vastuuvapaudesta voisi päättää. Monet näkevät seuratoiminnan rasitteeksi, kun klubikilpailut vievät hyviä peliaikoja muilta pelaajilta. Puhumattakaan näistä Gogolf-kentistä, joissa seuratoiminta on ymmärtääkseni aika lailla hävinnyt.
Mitä mieltä foorumilaiset ovat ry:n roolista ja pitäisikö sitä jotenkin kehittää siten, että se koskettaisi useampaa golfaria. Vai pitääkö meidän tyytyä tilanteeseen, jossa vain kymmenesosa (pääasiassa senioreita) osallistuu seuran tapahtumiin?
Yhteisöt ovat erilaisia. On Oy/ry -kombinaatio, joista valtaosa lienee sellaisia, joissa molemmilla on sovitun työnjaon mukainen oma roolinsa. Yhtiöllä lähinnä kenttä, sen omistaminen ja ylläpito ja markkinointi. Urheiluseura järjestää jäsenille kilpailu-, harjoittelu- ja junioritoimintaa yms. Joku seura on hoitanut työnjaon niin, että Oy on “passsiivinen” omistaja ja kaikki varsinainen toiminta tehdään ry:n toimesta. P-P:n kysymys kohdistunee niihin yhteisöihin, joissa Oy:n rooli kentän pyörittäjänä korostuu ja urheiluseuran rooli on kutistunut. Näitä yhteisöjä löytynee eniten pääkaupunkiseudulta. Yksittäisiä muualtakin. Sitten on kokonaan ry-pohjalta toimivat kenttäyhteisöt, joita niitäkin löytyy useita.
P-P:n kysymys kohdistunee niihin yhteisöihin, joissa Oy:n rooli kentän pyörittäjänä korostuu ja urheiluseuran rooli on kutistunut.
Tässä vaiheessa onkin kysyttävä miksi näin on käynyt.
Golf on ollut historiallisesti siitä kummallinen harrastus, että seuraan kuuluminen oli pakollista. Pelaajia oli myös vähemmän, ja usein pelattiin enimmäkseen omalla kentällä. Ehkä tästä johtuen myös seuran järjestämiin tapahtumiin osallistuttiin aktiivisemmin. Nyt noita vanhoja kytköksiä ei ole, pelaajia on enemmän ja useat kiertävät eri kentillä, jolloin myös ”oma kenttä” ei tunnu samalta kuin ehkä aiemmin. Tältä osin golf on lähestynyt useita muita harrastuksia, joissa on aktiivnen kilpaileva harrastajakunta ja sitten muut harrastajat.
Voi myös olla, että mainitut seniorit on ainoita, joilla on aikaa osallistua seuran rientoihin.
Golf on ollut historiallisesti siitä kummallinen harrastus, että seuraan kuuluminen oli pakollista. Pelaajia oli myös vähemmän, ja usein pelattiin enimmäkseen omalla kentällä. Ehkä tästä johtuen myös seuran järjestämiin tapahtumiin osallistuttiin aktiivisemmin. Nyt noita vanhoja kytköksiä ei ole, pelaajia on enemmän ja useat kiertävät eri kentillä, jolloin myös ”oma kenttä” ei tunnu samalta kuin ehkä aiemmin.
En täysin jaa tuota näkemystä.
Vielä pari vuosikymmentä sitten eri kentillä järtestettiin lukemattomia sponsoroituja (tasoituksellisia + scr) kilpailuja ja niihin osallistuttiin hanakasti niin kentän omasta kuin erityisesti muistakin seuroista. Syykin oli selvä: kilpailumaksu oli usein paljon alempi kuin kentän green fee, maksuun sisältyi lounas ja palkinnot olivat hyviä. Nykyään noita kisoja saa hakemalla hakea, koska yritykset eivät hassaa rahaa kaikenkarvaisiin pikkukisoihin, joissa mainosarvo on olematon. Lisäksi kenttäyhtiöt eivät enää subventoi moisia kisoja, vaan kaikesta halutaan rahaa, mikä on toki ymmärrettävää. Kysyä voi toki mikä on muuttunut? Miksi kentät eivät tuossa 90-luvulla ja vähän sen jälkeenkään olleet niin tarkkoja rahoistaan? Kuka tai mikä maksoi erotuksen silloin, muttei enää tänään?
Aivan toinen asia on se, että joillakin kentillä suurosakkaat ovat äänestäneet kilpailujen vähentämisen puolesta, jotta pääsevät pelaamaan silloin kuin itse haluavat…
Miksi kentät eivät tuossa 90-luvulla ja vähän sen jälkeenkään olleet niin tarkkoja rahoistaan?
Käsittääkseni 80-90 luvuilla golf oy keräsi rahansa vastikkeina, eikä gf.tuloilla ollut juurikaan merkitystä suurimmalle osalle kentistä. Toisaalta gf-hinnat olivat melko kalliita ja tavoitteena oli myydä pelaajille osakkeita. Seura sai järjestää kilpailuja parhaina ajankohtina, koska se ei mitenkään näkynyt Oy:n tuloslaskelmassa.
Nyt Golf Oy (tai kentän kehittäjäyhtiö) ei myy golfosakkeita ja gf-tuloista on tullut aikaisempaa tärkeämpi osa tj:n tavoitteita. Golf Oy:t ovat mustasukkaisia Open-kilpailuista ja haluavat ne rahat itselleen. Samoin yritystapahtumat ovat tärkeitä tulolähteitä ja nekin ovat puhtaasti Oy:n myyntiä.
Tässä kuviossa golfseuran järjestämät klubikilpailut ovat sivuroolissa ja Oy:n kannalta ne vievät parhaiten myyviä gf-aikoja pois myynnistä, eikä niistä saada enää yhtään rahaa. Vastikerahat on jo kerätty keväällä, jolloin osakaspelaajat tuovat ”vain hiekkaa klubitalolle”.
Golf Oy:t ovat mustasukkaisia Open-kilpailuista ja haluavat ne rahat itselleen.
Tuohan on täysin hinnoittelukysymys. Sitä paitsi olen itse aina ajatellut avoimia kilpailuja kentän markkinointikeinona, mutta ilmeisesti moinen käsitys on aikaa sitten kuollut ja kuopattu, kuoppaajina suurosakkaat.
Samoin yritystapahtumat ovat tärkeitä tulolähteitä ja nekin ovat puhtaasti Oy:n myyntiä.
Ehdottomasti, mutta kilpailevatko yritystapahtumat ja avoimet kilpailut samoista peliajoista? Eivät juurikaan. Yritykset järjestävät tapahtumia pääsääntöisesti arkisin päivällä, kun taas avoimet kisat pidetään lauantaina tai sunnuntaina. Ja taas kuvaan astuvat suurosakkaat…
Tässä kuviossa golfseuran järjestämät klubikilpailut ovat sivuroolissa ja Oy:n kannalta ne vievät parhaiten myyviä gf-aikoja pois myynnistä, eikä niistä saada enää yhtään rahaa.
Tätä näkemystä en ole vielä oppinut ymmärtämään. Jos kisamaksu on houkutteleva, niin mikä estää vieraspelaajia tulemasta kilpailemaan? Sitä paitsi, osakkaat (ja pelioikeutetut) varaavat viikonloppujen ajat paljon aikaisemmin kuin vieraspelaajat pääsevät niitä varaamaan, joten kilpailu olisi monella kentällä ainoa keino päästä pelaamaan. Ja taas tullaan niihin suurosakkaisiin 😀
Oy:n ja Ry:n ristiriita on ymmärtääkseni kärjistynyt Gogolf-kentillä (korjatkaa, jos olen tässä väärässä). Gogolfia ei juurikaan kiinnosta seuratoimita tai seuran aikaansaama henki golfyhteisössä, joilla ennen muinoin oli iso vaikutus kentän kiinnostavuuteen. Näiden sijalle ovat tuleet pelituotteet ja -paketit, joiden myyntiä seuratoiminta vaan häiritsee.
Kysymys on myös siitä, kuka kenttää johtaa ja kenelle tämä johto raportoi. Tj:n on korostetusti suuromistajan nimeamä liiketoimintajohtaja ja tavoitteet asetetaan sen mukaisiksi. Siinä golfseura on lähinnä kiusallinen sivujuonne tj:n agendalla.
Mistä tämä ”suuromistajien” maalittaminen kumpuaa ? Omistajien, niin pienellä kuin suuremmalla osuudella yhtiön asioista vastaavan agendalla pitäisi olla aina ensimmäisenä kentän pitäminen mahdollisimman hyvässä kunnossa. Jos takavuosina oli ”paljon” halpoja pelitilaisuuksia, niin on pelkästään hyvä, ettei niitä enää ole. Tilaisuuksia voi olla, mutta niistä pitää maksaa käypä hinta.
Mistä tämä ”suuromistajien” maalittaminen kumpuaa ?
Kyse ei ole niinkään maalittamisesta, vaan arjen realiteeteista. Pelaajaomistajajilta on saatu rahat kassaan jo kevättalvella ja golf oy voi olla aika vakuuttunut, että rahat tulevat myös ensi keväänä. Pelaajaomistajalle (tai vuokralaiselle) on merkitystä kentän kunnon lisäksi peliaikojen saatavuus, ruuhkautuminen sekä yhteisön klubihenki.
Sen sijaan suuromistajalle on tärkeää Klubipelaajan mainitsema kentän kunto, mutta nuo muut arvot ovat toissijaisia. Peliväljyys/ruuhkautuminen ovat toki merkittäviä, mutta käänteisessä mielessä = kenttää ei ole kyetty myymään täyteen. Kun prioriteetit ovat ristiriidassa, niin kumpaa kuunnellaan (ja väistämättä toisaalle silloin joutuu pyllistämään)
Kun aikanaan aloitin golfin, ry:n rooli oli aika keskeinen. Kaikki pelioikeuden haltijat kuuluivat seuraan, eikä ilman sitä saanut tasoituskorttia eikä päässyt pelaamaan. Myös seuran tapahtumissa oli tunkua ja vuosikokouksiinkin osallistui kymmeniä jäseniä.
”Päivässä / verkossa golfariksi” ei tuota sidonnaisuutta seuraan.
Miten uudet jäsenet otetaan seuran toimesta vastaan? Jos ainoa rajapinta on jäsenlaskun lähettäminen tää kontakti vajaaksi.
Tällä hetkellä minulla on tunne, että vain murto-osa golfareista on kiinnostunut seuran toiminnasta, saatikka että ottaisi osaa seuran tapahtumiin. Vuosikokouksiin on vaikea saada osallistujia edes niin paljon, että vastuuvapaudesta voisi päättää.
Mitä mieltä foorumilaiset ovat ry:n roolista ja pitäisikö sitä jotenkin kehittää siten, että se koskettaisi useampaa golfaria. Vai pitääkö meidän tyytyä tilanteeseen, jossa vain kymmenesosa (pääasiassa senioreita) osallistuu seuran tapahtumiin
Tässäkin on varmasti isoja alueellisia ja paikallisia eroavaisuuksia. En tunnista Putti-Possun tekstissään viittaamaa seuraa, mutta tarjoavatko golfseurat sellaista toimintaa joka kiinnostaa nykyjäsenistöä, vai laitetaanko kalenteriin tarjolle vuosi toisensa perään narukisa, kinkkukisa ja naisten haku, ja kauden kruununa ”illan vietto” jossa karaokea karjalanpaistitarjoilulla.
tarjoavatko golfseurat sellaista toimintaa joka kiinnostaa nykyjäsenistöä, vai laitetaanko kalenteriin tarjolle vuosi toisensa perään narukisa, kinkkukisa ja naisten haku, ja kauden kruununa ”illan vietto” jossa karaokea karjalanpaistitarjoilulla.
Mikä voisi olla sellaista toimintaa, joka kiinnostaa nykyjäsenistöä enemmän kuin nuo mainitut perinteiset kisat?
Sen sijaan suuromistajalle on tärkeää Klubipelaajan mainitsema kentän kunto, mutta nuo muut arvot ovat toissijaisia.
Juurikin päinvastoin. Jos ja kun suuromistajaa kiinnostaa lähinnä vain se milloin ja kuinka lyhyellä varoitusajalla hän (ja hänen kaverinsa) pääsee pelaamaan, niin paras keino on vähentää hänen mielestään tarpeetonta kentän kuormitusta. Niinpä vähennetään seuran järjestämiä kilpailuja, ne kun eivät tuota mitään, mutta vievät peliaikoja. Suuromistajalla on yleensä siihen keinonsa.
Kuinkahan monella kentällä vaikuttaa tuollainen pelihimoinen Suuromistaja?
Toivottavasti ei kovin monella, olisi edes jossakin kilpailuja.
Jos ja kun suuromistajaa kiinnostaa lähinnä vain se milloin ja kuinka lyhyellä varoitusajalla hän (ja hänen kaverinsa) pääsee pelaamaan, niin paras keino on vähentää hänen mielestään tarpeetonta kentän kuormitusta.
On kai joitain suuromistajia, jotka omistavat paljon osakkeita omaa ja kavereiden pelaamista varten. Tarkoitin itse suuromistajilla sellaisia tahoja, jotka omistavat PALJON osakkeita ja päätarkoitus on muu kuin oma/kavereiden pelaaminen. Esimerkki tällaisesta on Gogolf, joka omistaa osakkeita liiketoimintaa varten. Nähdäkseni silloin tulee ristiriitaa näiden ja pelaajaosakkaiden välillä.
Itse en näe eroa pienen tai suuren omistajan intressissä. Pienomistaja haluaa pelata hyväkuntoisella kentällä järkevällä kustannuksella (tai saada pelioikeutensa vuokrattua hyvään hintaan tämmöiselle kentälle haluavalle). Suuromistajan intressi on tuo jälkimmäinen. Jos peliaikoja ei ole tai ruuhkautumisen vuoksi kierrosajat ovat liian pitkiä, ei pelioikeudet käy kaupaksi kenellekään.
Taannoin keskusteltiin pelinopeudesta ja lähtöväleistä. Asiaa on tutkittu (esim. USING SIMULATION MODELING TO DEVELOP A
GOLF COURSE FLOW DSS) ja päädytty tyypillisesti 10-12 minuutin lähtöväliin, jolla kentän läpäisykyky, eli kierrosaika suhteessa päivittäisten kierrosten määrään on optimaalinen. Tällä on erityisesti merkitystä markkinoilla (tai aikana), joissa pimeä tulee Suomen kesää aikaisemmin. Jos siis kenttä tungetaan liian töyteen lyhyellä lähtövälillä, ei viimeiset ehdi kiertää koko kierrosta ja jättävät tulematta. Nopeammilla kierroksilla voidaan myös perustella korkeampaa hintaa, jolloin ”suuromistajan” intressit myös toteutuvat.Suomessakin tämä ongelma tulee eteen, jos siirrytään pysyvästi ”talviaikaan”, jolloin tehokas peliaika jo elokuussa lyhenee niin, että iltakierros töiden jälkeen ei enää ole mahdollinen.
Taannoin keskusteltiin pelinopeudesta ja lähtöväleistä. Asiaa on tutkittu (esim. USING SIMULATION MODELING TO DEVELOP A GOLF COURSE FLOW DSS) ja päädytty tyypillisesti 10-12 minuutin lähtöväliin, jolla kentän läpäisykyky, eli kierrosaika suhteessa päivittäisten kierrosten määrään on optimaalinen. Tällä on erityisesti merkitystä markkinoilla (tai aikana), joissa pimeä tulee Suomen kesää aikaisemmin. Jos siis kenttä tungetaan liian töyteen lyhyellä lähtövälillä, ei viimeiset ehdi kiertää koko kierrosta ja jättävät tulematta.
Vielä kun saisi kaikkien kenttäyhtiöiden hallitukset ymmärtämään tuon. Yritetty on…
R&A on tuota tutkinut ihan reaalimaailmassa 8, 9, 10, 11 ja 12 minuutin lähtöväleillä ja päätynyt sellaiseen tulokseen, että 12 minuutin lähtöväleillä kierrosajat ovat lyhimmät ja 8 minuutin väleillä pisimmät (yllättäin…). Kentän kapasiteetin kannalta 11 minuuttia on heidän kokeilujensa perusteella se optimaalinen.
R&A on tuota tutkinut ihan reaalimaailmassa 8, 9, 10, 11 ja 12 minuutin lähtöväleillä ja päätynyt sellaiseen tulokseen, että 12 minuutin lähtöväleillä kierrosajat ovat lyhimmät ja 8 minuutin väleillä pisimmät (yllättäin…). Kentän kapasiteetin kannalta 11 minuuttia on heidän kokeilujensa perusteella se optimaalinen.
Tällöin puhutaan varmaankin 4 hengen lähtöryhmistä. Korona-ajan muistona on joillain kentillä aamulla 2 hengen lähtöjä ja vastaavasti lähtövälejä on tiivistetty 7 tai jopa 6 minuuttiin. Oman kokemuksen mukaan toimii varsin hyvin jopa 6 min lähtövälillä, jolloin kentän täyttöaste on hyvin lähellä 4h ryhmiä, 10 min lähtövälillä. Mutta kierrosajat näissä aamuryhmissä ovat alle 3 tunnin
Putti-Possu
Vuosikokouksiin on vaikea saada osallistujia edes niin paljon, että vastuuvapaudesta voisi päättää.Pieni täsmennys. Vuosikokouksissa (yhdistys tai oy) riittää että paikalla on ainakin yksi jäsen, joka ei ole hallituksessa tai tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja.
VeikkoK: Pieni täsmennys. Vuosikokouksissa (yhdistys tai oy) riittää että paikalla on ainakin yksi jäsen, joka ei ole hallituksessa tai tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja.
Täsmennyksen täsmennys: Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei siten voi osakkeenomistajana äänestää asiassa, joka koskee hänen omaa vastuuvapauttaan. Esteellisyyssääntöjä ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että kaikki yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat ovat esteellisiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi yhtiössä, jossa vain yksi osakkeenomistaja.
Putti-Possu:
Täsmennyksen täsmennys: Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei siten voi osakkeenomistajana äänestää asiassa, joka koskee hänen omaa vastuuvapauttaan. Esteellisyyssääntöjä ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että kaikki yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat ovat esteellisiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi yhtiössä, jossa vain yksi osakkeenomistaja.
Täsmennyksen täsmennyksen täsmennys: esteellisyyssääntöä ei noudateta, jos yhtiön kaikki osakkeenomistajat ovat esteellisiä, ei siis vain yhtiökokouksessa paikalla olevat päätöksestä äänestävät osakkeenomistajat …
Mitäs jos vielä täsmennetään sitä, että Putti-Possun alkuperäisessä viestissä hän puhui yhdistyksen vuosikokouksesta…
Tällöin puhutaan varmaankin 4 hengen lähtöryhmistä.
Nimenomaan. Ketään ei kiinnosta 2 tai 3 hengen ryhmät, ei ainakaan kenttäyhtiötä.
Pysytään asiassa ja sen ytimessä.
Oman kokemuksen mukaan toimii varsin hyvin jopa 6 min lähtövälillä, jolloin kentän täyttöaste on hyvin lähellä 4h ryhmiä, 10 min lähtövälillä.
Tuskin on, korona-ajan olosuhteet ovat olleet täysin poikkeukselliset eikä niistä saatuja kokemuksia mielestäni voi käyttää normaaliajan malleja haettaessa. En myöskään jaksa uskoa siihen, että mikään kenttä ottaisi pysyvästi käyttöön 6 minuutin lähtövälejä 2 hengen ryhmillä.
Mutta vielä tuohon otsikon kysymykseen, mikä on seuraan rooli oy-kentällä … ja miksi se on monella (erityisesti pk-seudun kentällä) katoamassa. Kehitys alkoi jo 80-luvulla, kun etäjäsenyydet tulivat muotiin ja seuratoiminnan merkitys vähenee koko ajan.
Minä ainakin itse kaipaan yhteisöllisyyttä ja golfseuraa. Pelaan toki myös vieraissa porukoissa, mutta silti oman seuran kaveripiiri on tärkeää. Joillekin seuratoiminta on ihan vierasta, ja kuten Nahkamaila toteaa ”joka vuosi niitä samoja narukisoja, …”. Eli kysymys kuuluu: 1) onko golfseuralla jokin merkitys, vai annetaanko niiden hävitä ”sukupuuttoon” ja 2) jos ne koetaan tärkeiksi, niin millaista toimintaa seuran pitäisi järjestää, joka kiinnostaisi myös uusia jäseniä sekä 3) pitäisikö ry:n ja oy:n rooleja jotenkin muuttaa?
-
JulkaisijaArtikkelit