-
JulkaisijaArtikkelit
-
TT heitti tuossa etusivulla olevassa P-heinä updatessaan, jotta ’suomalaisessa golfissa tullaan käymään suuria linjanvetokeskusteluja’ ja että ’seurojen ja kaukojäsenten asema tulee muuttumaan lähivuosina’. Onko golf Suomessa vihdoinkin kasvanut /ajautunut tilanteeseen, jossa viimeinkin golfliitto joutuu tekemään linjapäätöksiä (meidän golffarien puolesta)? Kärjistäen sanottuna meneekö Suomen golf Nordcenterin suuntaan (vrt Teemun artikkeli) vai perinteisten golfmaiden suuntaan ts. ei jäsenyysvaatimuksia, pakkolisenssejä, pakkotasoituksia liiton taholta vaan kukin seura päättäköön omalla kentällä tapahtuvista asioista.
Jos kentättömät seurat hyväksytään ja kaukojäsen/postilaattikkoseurojen hyväksyminen yleistyy voidaan sanoa hetkeksi ainakin hyvästit uusien kenttien syntymiselle ja toivottaa tervetulleeksi entistä pahemmat ruuhkat.
En ole viitsinyt noihin P-ketjuihin kantaa ottaa, mutta siellähän on kuitenkin vaan siirrytty systeemiin ja velvoitteisiin jotka jo muita lajin harrastajia ovat koskeneet vuosikaudet.
Onko postilaatikkoseurojen sekä ruuhkien välinen yhteys selvästi todistettavissa?
Kuten abax, en nyt ihan välttämättä allekirjoita kommenttiasi. Kenntäinvestointi voidaan rahoittaa monella tavalla ja eiköhän liene selvää, että green feet ovat merkittävä osa useimpien kenttien budjettia.
Jos näin ei olisi, niin miksi muualla toimii vapaampi zydeemi?
Paloheinässä on kaikkina vuosina ollut kaksi sopijaosapuolta, joten poikkeamat mahdollisiin yleisempiin käytänteisiin ovat olleet osapuolien hyväksymiä.
Itse en ymmärrä miksi pitäisi olla vain yksi malli, johon jokaisen pitäisi alistua.
Sinänsä lähiaikojen linjaukset ovat tärkeitä Golfliiton omille tavoitteille. Kasvuhakuisuus on käsittääkseni edelleen Golfliiton linja. Jos mennään tuonne Nordcenterin jämähtäneeseen menneiden aikojen ja kehitysvihamielisten asenteiden suuntaan, voidaan heittää hyvästit kasvulle.
Selvästikin on tultu rajalle, jossa moni golfista kiinnostunut on haluton sijoittamaan pääomaansa golfosakkeeseen tai sitä ei yksikertaisesti ole, mutta varaa pelaamiseen kyllä.
Linjavalinnassa on kysymys halutaanko golfista tehdä oikeasti jokamiesliikuntaa vai ei?
Tässä suhteessa uusi toiminnajohtaja (onnea ja memestystä) on paljon vartija.
Tärkein kysymys ei ole tämä yksittäinen, kiusallinen riitatapaus, joka on ehkä epäsuorasti nopeuttanut linjakysymysten esilleottoa.
Siellä missä vapaampi systeemi toimii voidaan green feetä myydä 12 kk vuodessa, eli yli kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna.
Itse asiassa olisi mukava nähdä kenttien käyttöasteet. Kertaakaan ei ole peliaika jäänyt saamatta vaikka green feella pelataan. Toki joustavuutta vaaditaan.
Meidän pääkaupunkiseutulaisen itsekeskeisyys ja omaan napaan tuijotelu tulee esille ruuhkakysymyksessä. Kun lähikentät ovat tukossa, niin yleistetään ongelma koskemaan koko maata.
Vastaus kysymykseen: ei ole todistettu.
Piti tarkistaa viime vuosi, eka rundi 4.4. ja viimeinen marraskuun puolessa välin. Kyllä niitä green fee -lapuuja myydään vähän pitempään kuin touko-elokuun ajan.
Muutokset tarkoittavat kehitystä mutta joidenkin mielestä suunta voi vaikuttaa vihamieliseltä. Katsoisin kuitenkin että muiden tahtoon ’alistuminen’ ja vastaavien termien käyttö viittaa myös tietynlaiseen vihamielisyyteen.
Mutta edelleen ihmettelen näitä ruuhkia kentällä, mutta se todennäköisesti johtuu siitä että mulla ei ole empiiristä kompetenssia asiaan.
Pidän siis suuni kiinni, antakee anteeksi =)
Hyvä näkökulma sanavalintoihin. Täsmennetään, että haluaisin tarjolle vaihtoehtoja. Nyt tuntuu, että nähdään ainoana hyväksyttävänä osakkuusjäsenyys. Vaikka onhan Suomessa ry -pohjaisia kenttiä. Pääsy vain paljon tiukemmassa kuin osakekentille.
Miksei tarjolla voisi olla seuran
– jäsenyys
– jäsenyys + x kpl pelilippuja
– jäsenyys+osakkuus.
Parhaat edut+oikeudet luonnollisesti viimeisimmällä. ’Pelkkä jäsenyys’ kaksin-kolminkertainen jäsenmaksu osakasjäseneesen nähden.
Eihän tuolla mallilla ole käyttöä tukkeessa oleville kentille, mutta sellasille joilla olisi vapaata kapasitettia.
Tämä linjakysymys sisältää erilaiset ’kaukojäsenet’.
1) golfarit, jotka eivät pelaa juuri ollenkaan, joka vuosi ei tule peli- tai harjoituskierroksia ollenkaan.
2) golfarit, jotka pelaavat ahkerasti (yli 10 kierrosta/vuosi) ja kaikki kierrokset ovat GF -kierroksia.
3) golfarit, joilla on nippu pelilippuja jollekin kentälle. Nämähän tulkitaan määritelmällä ’on pelioikeus kentälle’. Seuran jäsenyys on myönnetty ja menettely on golfliiton ohjeen henkeä noudatteleva.
3) golfarit, joilla on pelioikeus jollekin kentälle ja kirroksia ei ole mitenkään rajoitettu.
Voisi tässä GP/clubhousen väki hieman pohtia mikä se uuden mallin mukainen ’kaukojäsen’ oikein on jos jokin pulakorsigolf ry alkaa rekisteröimään jäseniä ilman ’pelioikeutta’. Riittäkö se, että on joskus pelannut kierroksen GF:llä jossain päin maailmaa.
Voisin kait sitten tarjota elinikäisen jäsenyyden 88 vuotiaalle isälleni siiten kun hän täyttää 89 vuotta. Niin ja tietysti 85 vuotias anoppikin muuttuisi golfariksi.
Kun golfkentät on rakennettu osakkaiden rahoilla, niin silloinhan osakkaat voivat päättää, onko olemassa edes mitään ylimääräistä kapasiteettiä.
Yhtiön tehtävä on huolehtia osakkaiden eduista. Etu voi luonnollisesti olla ruuhkaton kenttä tai edulliset maksut.
Vain harvoilla kentillä on tavoitteena maksimaalinen täyttöaste. Esimerkiksi lähtöaikoja voisi keskimäärin antaa vaikka välille 8-18.00 eli 10 tuntia. Jos on 10 minuutin välit, niin lähtöjä on 6 tunnissa eli max. 24 pelaajaa ja kentälle mahtuu päivittäin 240 pelaajaa. Kautta voisi olla keskimäärin toukokuun puolivälistä lokakuun puoleen väliin eli 5 kuukautta. Laskennallisesti 100%:n käyttöaste olisi siis n. 36.000 kierrosta. Käytännössä, jos kentällä pelataan yli 30.000 kierrosta se on aika täynnä. Jos sitten osakkaita on esim 850 ja keskimäärin pelejä tulee n. 28 kierrosta niin osakkailta tulisi 23.800 kierrosta. Silloin kentällä on suhteellisen hyvin tilaa ja greenfee pelaajille löytyy vielä kapasiteettia n. 5000 kierrosta. Jos sitten osakkaiden peli-into kasvaa keskimäärin 38 kierrokseen kesässä niin kierroksia tulee 32.300 eli kenttä on aivan täynnä. 38 kierrosta keskimäärin on realistinen lukema keskiarvoksi. Ja silloin ei 850 osakkaalla riitä myytävää vieraille. 850 osakasta on siis liikaa yhdelle kentälle.
Esim. Tuusulassa uuden kentän valmistuttua 600 pelioikeutta/kenttä. tällöin 38 keskimääräistä kierrosta vuodessa on 26.600 ja taas on väljää.
Tämä tarkoittaa, että kaukojäsenten tilanne vaikeutuu, kun osakkaat aktivoituvat. Suunta on ollut, että osakkeet ovat siirtyneet sijoittajilta pelaajille, joka tarkoittaa sitä, että peliaktiivisuus lisääntyy.
P-heinä tilanne on olemassa olevien kenttien kannalta hankala siinä suhteessa, että siellä on useita satoja jäseniä ilman omaa kotikenttää. Eli nämä kaikki ovat täyttämässä pääkaupunkiseudun kenttiä omalta osaltaan. Uskoisin, että tämä on johtanut Nordcenterin tekemään omat ratkaisunsa. Avoin greenfee pelaaminenhan Suomessa on perustunut vastavuoroisuuteen. Saat tulla meille, koska me voimme tulle teille. P-heinän osalta vastavuoroisuus ei siis toteudu, jos yhdistyksellä ei ole kotikenttää.
Jotta golf saataisiin oikeasti jokamiehen urheiluksi, pitäisi yhteiskunnan alkaa rahoittamaan areenoiden ie. kenttien rakentamista. Mutta se kai ei ole nähtävillä ihan lähitulevaisuudessa.
Itse en usko että ’postilaatikko seurat’ eli kentättömät seurat ruuhkauttaisivat olemassa olevia kenttiä taikka vaikuttaisivat uusien kenttien syntymisen tiheyteen (ainakaan negatiivisesti)
perustelut:
1.Olemassaolevat kentälliset seurat rajoittaisivat GF pelaamista sopimaksi katsomalleen tasolle (kuten nykyisin)
2.Lajia kokeilevien ja ehkä myös harrastavien määrä kasvaisi (hieman) samalla kasvaa halukkuus pelata GF maksua vastaan, josta olemassa olevat kentät hyötyvät halutessaan kasvaneina GF tuloina
kentättömien seurojen sallimisesta seuraavia mahdollisia positiivisia seurauksia:
kehitys saattaisi luoda muutaman osakekentän joiden osakkeet eivät tuottaisi pelioikeuksia, pelaaminen tapahtuisi aina GF maksulla -> kenttäyhtiö tuottaisi voittoa ja maksaisi osinkoa omistajilleen.
Golf:in imago muuttuisi enemmän jokamihen lajiksi, jolloin kunnallisten kenttien ilmaantumisen todennäköisyys kasvaisi.
Eipä taida liitolla rahkeet riittää kovin radikaaleihin linjanvetoihin. Liitolla voidaan tarkoittaa joko ihmisiä, jotka seurat ovat sinne valinneet tai palkanneet tai sitten seuroja. Tästä seuraa, että seurojen enemmistön kanta on myös liiton kanta, ei ole mahdollista, että liitto kovin pitkään olisi eri mieltä seurojen enemmistön kanssa, miehet vaihtuisivat. Toisaalta liitto ei voi kannanotoissaan olla myötäilemättä valtion = opetusministeriön kannanottoja, koska sen enempää liitolla kuin seuroilla ei ole realistista mahdollisuutta joutua avoimeen hakaukseen julkisen vallan kanssa, suhteet ovat nytkin korkeintaan asialliset, ja golfin imago on julkisessa keskustelussa sellainen, että on helpompi asettua sitä vastaan kuin sen puolelle, jos kansansuosiota tavoittelee. Golfin tämän päivän tilanteella taas ei ole mitään tekemistä sen imagon kanssa, se on peräisin nykyisten päättäjien nuoruudesta, parin kymmenen vuoden takaa.
Todennäköisesti ratkaisuksi löydetään joko asian hiljainen hautaaminen tai kompromissi, joka ei ratkaise oikeastaan mitään.
Mitä tulee kentättömän seuran erottamiseen liitosta, se saattaa olla vaikeampaa kuin aluksi tuntuisi. Olisi paljon helpompi torjua jäsenyys ilman kenttää kuin erottaa sillä perusteella, että kenttää ei juuri nyt ole. Seura saattaa hyvinkin päästä sopimukseen jonkin toisen kentän kanssa tai aloittaa ikuisuusprojektin oman kentän rakentamisesta.’P-heinä tilanne on olemassa olevien kenttien kannalta hankala siinä suhteessa, että siellä on useita satoja jäseniä ilman omaa kotikenttää. Eli nämä kaikki ovat täyttämässä pääkaupunkiseudun kenttiä omalta osaltaan. Uskoisin, että tämä on johtanut Nordcenterin tekemään omat ratkaisunsa. Avoin greenfee pelaaminenhan Suomessa on perustunut vastavuoroisuuteen. Saat tulla meille, koska me voimme tulle teille. P-heinän osalta vastavuoroisuus ei siis toteudu, jos yhdistyksellä ei ole kotikenttää.’
Mistä lähtien avoin green fee on muka perustunut johonkin vastavuoroisuuteen? Itse olen kuvitellut, että green fee -pelaaminen perustuu asiakkkaan maksamaan kumpaakin osapuolta tyydyttävään käyttökorvaukseen kentästä.
Vastavuoroisuuden pitäisi perustua sopimukseen kenttien välillä, eihän se muuten toimisi.
Valittu esimerkki on lievästi arvioiden epäonnistunut, koska mainitun kentän houkuttavuus hiukan pitemmälle edistyneille golffareille ja normaalitasoisiin täysimitaisiin kenttiin tottuneille on varovaisesti arvioituna vaatimaton.
Paloheinäläiset tuskin pystyisivät – vaikka vanha ry ja yhtiön seura yhdessä yrittäisivät – tukkimaan pääkaupunkiseudun kenttiä. Tilanne ei kovin oleellisesti ole muuttunut viime vuodesta, suuri osa paloheinäläisistä pelasi ihan jossain muualla kuin kuin vajaan 1900 metrin pituisella kotikentällään.
eikka pohdiskeli ’pelioikeudettomia’ pelaajia, eivätkös kaikki kaukojäsenet ole sellaisia?
Alusta asti green fee on perustunut vastavuoroisuuteen. Eli se on tarkoitettu vierailuihin toisella kentällä, ei pelaamiseen yleensä.
Minä olen kaukojäsen. Minulla ei ole rahaa laittaa rahaani golfosakkeeseen pääkaupunkiseudulla. Ostelen pelilippuja pörssistä tai makselen GFn haluamallani kentällä. Taidan olla useamman täällä kirjoittavan mielestä golfrikollinen tai ainakin häirikkö.
Olen äärettömän pahoillani, että olen ruuhkauttanut pääkaupunkiseudun kenttiä toiminnallani. Viime kesänä minulle myytiin eioota peräti yhtenä ja samana arkipäivänä kahdella kentällä. Molemmissa oli yritystapahtuma menossa. Greenfeitä ostin muistaakseni 10 kappaletta ja niistä kaikki maakuntien kentille. Pääkaupunkiseudun kentillä pelailin pelilipuilla.
Maksoin jäsenmaksuni ja pelimaksunimaakuntiin. Täällä etelässä kilpailutin pelilippuja myyviä osakkeen omistajia ja kuppasin heiltä halvalla pelilippuja. Olen siis kepulaisia suosiva pummi. Pitäisikö hävetä, että noin 30 kierroksen keskihinnaksi tuli 26 euroa?
Voitteko antaa minulle moista käytöstä anteeksi?
Golfliitto puolustakoon ikuisesti perinteisten ja arvokkaiden kenttien ja seurojen etua. Älköön annettako kaltaisteni kurjimusten häiritä klubien arvokasta henkeä ja muita ikiaikaisia perinteitä. Minä häpeän…
Jos ei kerran kentättömiä seuroja voi olla niin miksei Golfliitto perusta sellaista. Loppuisi kaukojäsenyysspekuloinnitkin. Ainakin homma toimii Sveitsissä missä paikallisen liiton ASG:n ohessa toimii Association Suisse des Golfeurs Indépendants eli juuri kyseinen ’kaukojäsenyys’-systeemi. Ja kentillä on greenfeelle noin kaksi eri hintaa eli normaalien seurojen jäsenille omansa ja ASGI:n jäsenille oma noin 25% kalliimpi.
Lue lisää: Association Suisse de Golf
Eiköhän tuolla GF pelaamisen perusta löydy ihan tuolta talouden realiteettien suunnalta
tyypillisellä Etelä-Suomen kentällä GF pelaaminen edustaa n. 20 – 30% pelatuista kierroksista.
Osakkeenomistaja maksaa keskimäärin 600€ vastiketta yhtiölle ja pelaa keskimäärin 28 kierrosta kotikentällään
jäsenen pelikierroksen ’tuotto’ golf yritykselle on luokkaa 20€ / kierros
GF pelaaja taasen maksaa 40- 60€ eli kaksin tai kolminkertaisen hinnan kierroksestaan
tuosta voit nopeati laskea että vallitsevissa olosuhteissa GF pelaaminen tuottaa keskiverto kentälle yhtä paljon kuin vastikkeet.
eli jos GF pelaamista ei olisi lainkaan olisivat vastikkeet tuplasti nykyisten suuruisia.
Kauan olen miettinyt miksi kaikki tuntuu itkevän näitä kaukojäsen / GF pelaajia omilla kentillään.
No tietysti siksi, että nyt kun näitä kenttäprojekteja on vähän joka kunnassa pääkaupunkiseudulla ja tämä noususuhdanne ei ota vain tullakseen, niin osakkeiden hinnat ei nouse.
Siispä näiden kaukojäsenten pitäisi laittaa penninsä likoon Eteläsuomen golf-kentille. Tämä tietysti nostaisi osakkeiden hintoja ja tiedetäänhän se, että osakekurssit on ainoa asia mikä oikeasti merkitsee.
Jos ’postilaatikko seurat’ olisivat hyväksyttyjä niin kuinkahan moni käyttäsi ’kotikentän golfseuraa’. Postilaatikkoseura, varsinkin jos se on perustettu jonnekin erämaahan, pitäsi jäsenistöstään vain jäsen- ja tasoitusluetteloa eikä juuri muuta. Kukaan ei kävisi seurassa edes vierailulla. Huvimaja kävisi hyvin clubitaloksi. Kenttäyhtiöiden seurat ’näivettyisivät’. Kenttäyhtiöt ajautuisivat ajan myötä P and P -kentiksi pelaajina olisivat sekä osakas että GF -pelaajat (pelilippupelaajat ja käteispelaajat)
Tuota kaukojäsen / gf -kuviota on pohdittu tsiljoonassa ketjussa aiemmin, joten ei mitään uutta siltä rintamalta.
Myöskin P-alkuiset kentät ovat saaneet ansaitsemansa huomion.
Mielenkiintoisempaa onkin fundeerata noita ’suurempia linjoja’ ja mitenkähän hiekkalaatikko (= Suomi) muutetaan toimivammaksi.
Ruåtsissa, UK:ssa, USA:ssa jne golf on lähempänä ’kansanurheilua’ (jota yhteiskunta myös tukee). Harrastajamäärät selkeästi isompia -> media sexyä -> monipuolisempia rahoituskuvioita.
Vosiko golfliiton linjanmuutos olla privaattikenttien puolustajasta pro-kansallisurheilu-projeketiin?
En ihan heti keksi mikä postilaatikkoseurojen vetovoima voisi olla omaan seuran nähden, jos jäsenmaksut ovat jossain järkevässä suhteessa toisiinsa.
Käsitykseni on, että suurin osa kaukojäsenistä on uusia pelaajia. Tämä paljon tapeetilla ollut PHG oy ohjasi kaksi vuotta systemaattisesti kaikki green card -kurssit käyneet kaukojäseniksi Nakkilaan, yms. ei kotikentän seuraan.
Tietääkö joku kaverin tai tuttavan joka oli myynyt osakkeensa ja liittynyt kaukojäseneksi johonkin?
Jos kaikki pelaisivat green fee -maksuilla, lisäisi se aika massiivisesti rahavirtoja.
Tarkoitus oli vain korostaa sitä, että money talks. Jokainen kenttähän voi GF hinnalla ja hcp:n tasolla rajoittaa ulkopuolisten pelaajien määrää. Keinojahan löytyy kun vain talous on kunnossa.
Jos golf-business olisi oiken kannattavaa rahoittajiahan löytyisi, mutta täällä pohjolassa joutuu sinnittelemään lyhyellä kaudella ja pa pelaajilla. Ja kaikki haluaa tietysti pelata lähellä ja halvalla.
Vaikea yhtälö.
Kenellä olisi varaa perustaa P and P kenttä ja mikähän olisi GF hintä jos edes hieman haluaisi tuottoa sijoitukselle.
En tiedä kannattaako tästä keskustella, mutta olkoon menneeksi.
Postilaatikkoseuran kustannustehokkuus on ylivoimainen. Kilpailutilanne johtaisi pian muuttuvaan tilanteeseen.
Vaikka minulla on osake ja sillä voin pelata täysin vapaasti, minun ei ole pakko kuulua ’kotiseuraan’. Tässä on se ’juju’. Kenttäyhtiö ja GolfRy ovat kaksi eri asiaa (pl seurakentat)- kenttäyhtiö tulee toimeen ilman seuraa mutta seura ei tule toimeen ilman kenttää
-
JulkaisijaArtikkelit