Golfin simulointia

[Nimetön]

No niin, loin tähän oikein otsikon kun tämä ei oikein ole grippeihin kuuluvaa asiaa. Kun pallo lentää, niin siihen vaikuttaa, painovoima alas, ilman vastusvoima nopeuden suuntaa vastaan F = 1/2 roo A cd v^2 missä kuivalle ilmalle roo = p / (R T) (paine, ilman kaasuvakio, lämpötila) A = pallon poikkipinta-ala cd = ilman vastuskerroin v = pallon vauhti (normin neliö) ja pyörimisestä aiheutuva noste F = 1/2 roo A cl v^2 Kertoimet cd ja cl saadaan esim: täältä Suhteellisen kosteuden vaikutus ilman tiheyteen selviää täältä eli kosteampi ilma on siis hiukan kevyempää. Kyllähän se pallo käytännössäkin lentää kostealla säällä vai mitä ? Lämpötilan nousu vaikuttaa myös vastusta pienentävästi, jonka jokainen suomalaisgolfari hyvin varmaan huomasikin viime kesänä (niin ja jotkut vielä talvella kertaavat Thaimaassa). Nyt voinkin rauhassa keskittyä lipittelemään Sorbusta.

[Myy]

…Minä en näistä ihan hirveästi ymmärrä, mutta ihan naisen logiikalla, jos veden tiheys on noin 1 ja ilman tiheys on 0,0012 kg/dm3, niin miten se ilma voi olla kevyempää, kun se sisältää enemmän vettä? :-0

Vieläköhän jostain saisi Herbaa???

[Nimetön]

Huom Myy, tuossa vedelle on tapahtunut faasimuutos, se onkin ilmassa kaasuna (höyrynä). Samanlaista tavaraa saa aikaan vaikka keittämällä teevettä. Ei, ei siellä pannun pohjalla….

Käyttäytymiseltään puhdas, kuiva ilma on tyypillinen kaasu, vaikka se onkin itse asiassa useampien kaasujen seos. Luonnossa ilma ei koskaan ole ’puhdasta ja kuivaa’. Se sisältää aina vesihöyryä ja kiinteitä hiukkasia. Ilman kosteuden, lämpötilan ja paineen vaihtelut näkyvät säätilan vaihteluina.

Yhdisteen moolimassa saadaan laskemalla yhdisteen kaavassa esiintyvien atomien moolimassat yhteen. Veden moolimassa M(H2O) = 2 · M(H) + M(O) = 2 · 1,008 g/mol + 16,00 g/mol = 18,016 g/mol. Tässä vedyn atomimassa on 1,008 u ja hapen atomimassa on 16,00 u.

Yksi mooli vettä on siis 18,016 g eli noin 18 ml. Molekyyli- ja ioniyhdisteen moolimassa saadaan tietää laskemalla yhteen niiden alkuaineatomien atomimassat,joista yhdiste on muodostunut.Lukuarvoon liitetään yksiköksi g/mol.

Ilman pääkomponenttien moolimassat ovat lähellä toisiaan, happi 32,00 g/mol ja typpi 28,01 g/mol, joten voidaan puhua jopa ilman moolimassasta, jolla tarkoitetaan ilman pääkomponenttien moolimassojen painotettua keskiarvoa. Kuiva puhdas ilma on lähellä ideaalikaasua, joten normaaliolosuhteissa sen moolitilavuus on 22,4 l/mol.

Ilman moolimassa
(20,95 · 32,00 g/mol + 78,08 · 28,01 g/mol) : 100 = 28,57 g/mol
tai argon mukaan laskien
(20,95 · 32,00 g/mol + 78,08 · 28,01 g/mol + 0,934 · 39,95 g/mol) : 100 = 28,94 g/mol Tavallisimmin käytetään likiarvoa 29,0 g/mol.

[Tetsa]

Mulle samaa mitä sä nappailet!

[Myy]

Herbus kirjoitti: (8.11.2006 23:18:38)
Huom Myy, tuossa vedelle on tapahtunut faasimuutos, se onkin ilmassa kaasuna (höyrynä). Samanlaista tavaraa saa aikaan vaikka keittämällä teevettä. Ei, ei siellä pannun pohjalla….

No nyt mä ymmärrän, kun tässä taannoin syksyllä oli niin hirveän höyrystä kentällä – vähän niinkuin turkkilaisessa saunassa – ettei palloa tahtonut nähdä. Joku keitti siellä teevettä, mutta eihän me sitä kioskia löydetty, kun näkyvyys oli niin huono. Lämmin kupillinen olisi kyllä maistunut…

Herbus kirjoitti: (8.11.2006 23:18:38)
Ilman kosteuden, lämpötilan ja paineen vaihtelut näkyvät säätilan vaihteluina.

Oletko muuten laskenut, miten tuo ilmanpaine vaikuttaa golfpallon ominaisuuksiin?

[Nimetön]

Myy kirjoitti: (9.11.2006 14:37:28)
Oletko muuten laskenut, miten tuo ilmanpaine vaikuttaa golfpallon ominaisuuksiin?

Niin, auton renkaisiin sillä kyllä on vaikutusta ja pientä laskentayritystä siihen suuntaan joskus oli ja voi olla jatkossakin. Golfpalloon paine tulee kuitenkin hydrostaattisesti ulkopuolelta, joten klassisen J2-teorian puitteissa sillä ei ole mitään merkitystä. Jos käytettäisiin parempaa materiaalimallia, niin voisi sillä olla pientä vaikutusta. Luulisin, että lyöjä olisi kuitenkin niissä olosuhteissa jo kuollut. Vrt. pallon upotus valtameren pohjaan. Kyllä siellä varmaan sukellusveneellä vois kurkkia Titleistin logoa. Kuussahan palloa onkin jo lyöty. Tuo lausahdushan: Houston, we have a problem tarkoitti alunperin svingiongelmaa.

Mutta sitten asiaan. Oppitunti nro II: Barometrinen yhtälö

p = p0 EXP(-M g h / R T)

jolla voi laskea paineen isotermisessä tilanteessa kun paikkojen korkeusero on h.

Esim:

p0 = 101.3 kPa (paine merenpinnan tasalla)
g = 9.82 m/s^2 (kiihtyvyysjuttu)
M = 0.02894 kg/mol (ilman moolimassa)
R = 8.3145 J/mol K (yleinen kaasuvakio)
T = 293.15 K (lämpötila + 20)

h = 1000 m, joten p = 90.2 kPa

eli merenpinnan tasalla ilman tiheys roo = 1.2 kg/m^3
jotenka kilometrin korkeudessa roo = 1.07 kg/m^3

89 % ja palloon kohdistuvat vastusvoimat saman verran pienemmät.

[Nimetön]

Siellä Herbalandiassa (ensin tuli Herbaa ja sitten tuli…) ei sittenkään taida olla kelvollisia talviharjoittelumahdollisuuksia?

[Julkaisija]

Artikkelit