Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › ET:n karsinnat
-
JulkaisijaArtikkelit
-
EFC kirjoitti: (11.12.2010 23:38:15)
juza21 kirjoitti: (11.12.2010 16:41:43)
se taitaa olla viimme vuoden kisan entry list. en itte ainakaa löydä sitä. laita linkki.Tossa toi.
Tuohon lienee tulevan vielä villien korttien osalta 3 pelaajaa lisää maanantaikarsinnan kautta. Ymmärtääkseni varsin yllätyksellisiä suomalaisnimiäkin kuten 2008
Ei ihan tarkkaa käsitystä systeemistä, mutta tuolta vaikuttaisi.
Nimetönts kirjoitti: (11.12.2010 23:52:29)
EFC kirjoitti: (11.12.2010 23:38:15)
juza21 kirjoitti: (11.12.2010 16:41:43)
se taitaa olla viimme vuoden kisan entry list. en itte ainakaa löydä sitä. laita linkki.Tossa toi.
Tuohon lienee tulevan vielä villien korttien osalta 3 pelaajaa lisää maanantaikarsinnan kautta. Ymmärtääkseni varsin yllätyksellisiä suomalaisnimiäkin kuten 2008
Ei ihan tarkkaa käsitystä systeemistä, mutta tuolta vaikuttaisi.
No ihan varmaa on jo nyt, että Mikko Korhonen ja Roope Kakko ovat Mikko Ilosen seurana ensi vuoden ET:llä. Korhosen Mikon sisäpiireistä saadun tiedon mukaan ET-paikka ei ollut enää suuri yllätys, koska Mikko on osoittanut koko karsinnan ajan varmoja otteita. Jos Antti Ahokas vielä pääsee mukaan, olisi Suomella ET:llä vihdoin hieno kvartetti, joka pelaa hyvin yhteen. Roopen veli Karri toimii Mikon ja Roopen vaimo Minni Roopen caddiena ja Antilla olisi varmasti oma caddie samasta porukasta…
Kaiken ilon keskellä minulla on myös huoli.
Ilonen pelasi ensimmäisen ET-kisansa vuonna 2000 ja varsinainen ensimmäinen kausi oli 2001, eli ikää tuolloin 22v. Nyt olemme saaneet Tourille lisää pari kaveria, jotka molemmat ovat noin kolmikymppisiä. Upea asia, että molemmat ovat jaksaneet puurtaa, eikä missään nimessä ole kummallekaan myöhäistä rakentaa vieläkin loistavaa uraa noissa kuvioissa, mutta väittäisinpä, että niitä jotka tuon tien jaksavat tai pystyvät kulkemaan on kovin vähän.
Vaikka nyt tuntuu hienolta, meidän pitää muistaa, että edelleen nuorten kilpapelaajien kanssa pitää tehdä laadukasta työtä aiemmin, enemmän ja paremmin, jotta jatkossa noita ovia päästään kolkuttelemaan huomattavasti nuoremmalla iällä. Mistä ja miten löytyvät ne suomalaiset ’matteot ja sergiot’, jotka niittävät menestystä kv-tasolla jo tuossa 14-15v iässä aikuisten sarjoissa?
Lipulle kirjoitti: (12.12.2010 19:32:42)
Mielipiteitänne, mikäli huhu pitää paikkansa?En usko, että Ruotsiin lähtee vaikka pyydetäänkin.
ts kirjoitti: (12.12.2010 12:59:54)
Kaiken ilon keskellä minulla on myös huoli.Ilonen pelasi ensimmäisen ET-kisansa vuonna 2000 ja varsinainen ensimmäinen kausi oli 2001, eli ikää tuolloin 22v. Nyt olemme saaneet Tourille lisää pari kaveria, jotka molemmat ovat noin kolmikymppisiä. Upea asia, että molemmat ovat jaksaneet puurtaa, eikä missään nimessä ole kummallekaan myöhäistä rakentaa vieläkin loistavaa uraa noissa kuvioissa, mutta väittäisinpä, että niitä jotka tuon tien jaksavat tai pystyvät kulkemaan on kovin vähän.
Vaikka nyt tuntuu hienolta, meidän pitää muistaa, että edelleen nuorten kilpapelaajien kanssa pitää tehdä laadukasta työtä aiemmin, enemmän ja paremmin, jotta jatkossa noita ovia päästään kolkuttelemaan huomattavasti nuoremmalla iällä. Mistä ja miten löytyvät ne suomalaiset ’matteot ja sergiot’, jotka niittävät menestystä kv-tasolla jo tuossa 14-15v iässä aikuisten sarjoissa?
Sad but true. Kaksi ongelmaa pitää ratkaista, ’raaka-aineen’ ja valmennuksen.
Raaka-aineesta oma mielikuvani (ei perustu faktoihin) on se, että junioriaines on heikompaa kuin monessa muussa lajissa, johtuen lajin liian huolitellusta ’ulkoasusta’. Se vetää puoleensa liikaa lapsia (vanhempien kautta), joille verenmaku suussa harjoittelu vain 15 vuoden päässä odottavan kunnian takia on vieras ajatus. Suuremmilla harrastajamäärillä tämä ei ole ongelma, mutta Suomen luvuilla on. Joko massaa on saatava lisää rangeille tai sitten lahjakkaimmat nuoret on saatava kiinnostumaan lajista.
Valmennuksessa taas on ihan käsittämätön määrä ’mutuilua’. Tietotaito on kovin heikosti levinnyttä.
Noin lonkalta heitettynä tilanne on koko lailla päinvastainen näissä kahdessa asiassa verrattuna esim. mäkihyppyyn (joka henkisen ja teknisen haastavuuden osalta lienee jossain samoilla laduilla).
flog kirjoitti: (12.12.2010 20:33:04)
ts kirjoitti: (12.12.2010 12:59:54)
Kaiken ilon keskellä minulla on myös huoli.Ilonen pelasi ensimmäisen ET-kisansa vuonna 2000 ja varsinainen ensimmäinen kausi oli 2001, eli ikää tuolloin 22v. Nyt olemme saaneet Tourille lisää pari kaveria, jotka molemmat ovat noin kolmikymppisiä. Upea asia, että molemmat ovat jaksaneet puurtaa, eikä missään nimessä ole kummallekaan myöhäistä rakentaa vieläkin loistavaa uraa noissa kuvioissa, mutta väittäisinpä, että niitä jotka tuon tien jaksavat tai pystyvät kulkemaan on kovin vähän.
Vaikka nyt tuntuu hienolta, meidän pitää muistaa, että edelleen nuorten kilpapelaajien kanssa pitää tehdä laadukasta työtä aiemmin, enemmän ja paremmin, jotta jatkossa noita ovia päästään kolkuttelemaan huomattavasti nuoremmalla iällä. Mistä ja miten löytyvät ne suomalaiset ’matteot ja sergiot’, jotka niittävät menestystä kv-tasolla jo tuossa 14-15v iässä aikuisten sarjoissa?
Sad but true. Kaksi ongelmaa pitää ratkaista, ’raaka-aineen’ ja valmennuksen.
Raaka-aineesta oma mielikuvani (ei perustu faktoihin) on se, että junioriaines on heikompaa kuin monessa muussa lajissa, johtuen lajin liian huolitellusta ’ulkoasusta’. Se vetää puoleensa liikaa lapsia (vanhempien kautta), joille verenmaku suussa harjoittelu vain 15 vuoden päässä odottavan kunnian takia on vieras ajatus. Suuremmilla harrastajamäärillä tämä ei ole ongelma, mutta Suomen luvuilla on. Joko massaa on saatava lisää rangeille tai sitten lahjakkaimmat nuoret on saatava kiinnostumaan lajista.
Valmennuksessa taas on ihan käsittämätön määrä ’mutuilua’. Tietotaito on kovin heikosti levinnyttä.
Noin lonkalta heitettynä tilanne on koko lailla päinvastainen näissä kahdessa asiassa verrattuna esim. mäkihyppyyn (joka henkisen ja teknisen haastavuuden osalta lienee jossain samoilla laduilla).
Tämä pitää melko hyvin paikkansa.
flog kirjoitti: (12.12.2010 20:33:04)
Valmennuksessa taas on ihan käsittämätön määrä ’mutuilua’. Tietotaito on kovin heikosti levinnyttä.
Valmennuksen laatuun vaikuttaa myös erittäin vahvasti tuo raaka-aine. Olen varsin vakuuttunut, että suomalaisesta valmentajaporukasta löytyy runsaastikin osaamista, mutta se jää hyödyntämättä kun pelaajat eivät edisty.
Toisaalta omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että pelaajan kehittyminen on suurin motivaatio ja haaste valmentajana kehittymiseen. Kun molemmat toimivat vetureina, junakin kulkee kovempaa.
Heitänpä kovan tähän loppuun: lajin perustekniikka esim swingin osalta pitäisi oppia ennen kymmenettä ikävuotta, jotta seuraavina vuosina jäisi aikaa riittävästi pelin oppimiseen.
ts kirjoitti: (12.12.2010 21:06:37)
flog kirjoitti: (12.12.2010 20:33:04)
Valmennuksessa taas on ihan käsittämätön määrä ’mutuilua’. Tietotaito on kovin heikosti levinnyttä.
Valmennuksen laatuun vaikuttaa myös erittäin vahvasti tuo raaka-aine. Olen varsin vakuuttunut, että suomalaisesta valmentajaporukasta löytyy runsaastikin osaamista, mutta se jää hyödyntämättä kun pelaajat eivät edisty.
Toisaalta omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että pelaajan kehittyminen on suurin motivaatio ja haaste valmentajana kehittymiseen. Kun molemmat toimivat vetureina, junakin kulkee kovempaa.
Heitänpä kovan tähän loppuun: lajin perustekniikka esim swingin osalta pitäisi oppia ennen kymmenettä ikävuotta, jotta seuraavina vuosina jäisi aikaa riittävästi pelin oppimiseen.
Hyvä pohdinta, josta selkeästi ’paistaa’ läpi kokemus.
Kysynkin näkemyksiä HCP:n tasosta (10.s ikävuosi) ja kehittymisestä tuon 10:nen ikävuoden jälkeen (13 v., 15.v, 17 v. jne.) jotta kehityskaari olisi optimaalinen ja molempia – pelaajaa ja valmentajaa – ’kehittävä’ ajatuksena saavuttaa taso, jota vaaditaan ’isommille toureille’?
Lipulle kirjoitti: (12.12.2010 22:20:53)
Kysynkin näkemyksiä HCP:n tasosta (10.s ikävuosi) ja kehittymisestä tuon 10:nen ikävuoden jälkeen (13 v., 15.v, 17 v. jne.) jotta kehityskaari olisi optimaalinen ja molempia – pelaajaa ja valmentajaa – ’kehittävä’ ajatuksena saavuttaa taso, jota vaaditaan ’isommille toureille’?
Samaan syssyyn voidaan kysyä paljonko todellista kehittymistä haittaa tulostavoite ja händärin miettiminen. Missä vaiheessa tullaan tilanteeseen, että ei enää uskalleta opiia uutta? Nykyään siinä tunnutaan olevan jo paljon ennen kuin osataan edes yhtään mitään.
15v pitää olla niin hyvä, että kv-kisat kutsuvat. 16-18v pitää päästä menestymään kv-kisoissa, joissa esim yliopistojen scoutit pyörivät. Jos ei 19v aukea tie jollekin tourille, niin college on oikea paikka. Samoin kuin silloin, jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa ympärivuotiseen kunnolliseen harjoitteluun.
ts kirjoitti: (12.12.2010 22:49:44)
….15v pitää olla niin hyvä, että kv-kisat kutsuvat. 16-18v pitää päästä menestymään kv-kisoissa, joissa esim yliopistojen scoutit pyörivät. Jos ei 19v aukea tie jollekin tourille, niin college on oikea paikka. Samoin kuin silloin, jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa ympärivuotiseen kunnolliseen harjoitteluun.Tuolla boldatulla tarkoittanet USA:ta?
Jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa, mitä mielestäsi lukukausi jenkkilän yliopistossa (vähänkin paremmassa) maksaa, ja millä se maksetaan jos ei ole ns. pakka kunnossa? Tietysti scholashippi on yksi mahdollisuus, mutta kun siinäkin on omat rajoituksensa, ja siihenkin vaaditaan jonkinverran meriittejä. Meriittejä joiden saavuttaminen voi olla aika haasteellista 15 – 18v junnulle, lähinnä meidän ilmastosta (lue.: pelaaminen ja harjoittelusta) johtuen.
MacG kirjoitti: (13.12.2010 9:05:44)
ts kirjoitti: (12.12.2010 22:49:44)
….15v pitää olla niin hyvä, että kv-kisat kutsuvat. 16-18v pitää päästä menestymään kv-kisoissa, joissa esim yliopistojen scoutit pyörivät. Jos ei 19v aukea tie jollekin tourille, niin college on oikea paikka. Samoin kuin silloin, jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa ympärivuotiseen kunnolliseen harjoitteluun.Tuolla boldatulla tarkoittanet USA:ta?
Jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa, mitä mielestäsi lukukausi jenkkilän yliopistossa (vähänkin paremmassa) maksaa, ja millä se maksetaan jos ei ole ns. pakka kunnossa? Tietysti scholashippi on yksi mahdollisuus, mutta kun siinäkin on omat rajoituksensa, ja siihenkin vaaditaan jonkinverran meriittejä. Meriittejä joiden saavuttaminen voi olla aika haasteellista 15 – 18v junnulle, lähinnä meidän ilmastosta (lue.: pelaaminen ja harjoittelusta) johtuen.
No siksipä pitääkin juuri menestyä riittävän aikaisin. Stipendin turvin nuo kaikki ovat sinne tähänkin asti menneet.
ts kirjoitti: (12.12.2010 21:06:37)
Heitänpä kovan tähän loppuun: lajin perustekniikka esim swingin osalta pitäisi oppia ennen kymmenettä ikävuotta, jotta seuraavina vuosina jäisi aikaa riittävästi pelin oppimiseen.
Tuolta voi katsoa esimerkkitapauksen 11v tytön swingistä, joka mielestäni vastaa kriteeriin ’perustekniikka riittävällä tasolla’. Saman oloinen tuo liike on ollut jo muutaman vuoden.
Ja kyseessä ei todellakkan ole mikään tehovalmennuksen tuote ja itse olin kovin vähän osallistunut edes tuon rakentamiseen. Muutaman olennaisen jutun olen kertonut ja niiden pohjalta on paketti rakentunut tuohon tilaan kovin vähäisellä harjoittelulla.
Eli ketjun ensimmäisessä viestissä on ohjeet ja sitten valikosta pelaaja RI1/sinsan
ts kirjoitti: (13.12.2010 9:17:54)
MacG kirjoitti: (13.12.2010 9:05:44)
ts kirjoitti: (12.12.2010 22:49:44)
….15v pitää olla niin hyvä, että kv-kisat kutsuvat. 16-18v pitää päästä menestymään kv-kisoissa, joissa esim yliopistojen scoutit pyörivät. Jos ei 19v aukea tie jollekin tourille, niin college on oikea paikka. Samoin kuin silloin, jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa ympärivuotiseen kunnolliseen harjoitteluun.Tuolla boldatulla tarkoittanet USA:ta?
Jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa, mitä mielestäsi lukukausi jenkkilän yliopistossa (vähänkin paremmassa) maksaa, ja millä se maksetaan jos ei ole ns. pakka kunnossa? Tietysti scholashippi on yksi mahdollisuus, mutta kun siinäkin on omat rajoituksensa, ja siihenkin vaaditaan jonkinverran meriittejä. Meriittejä joiden saavuttaminen voi olla aika haasteellista 15 – 18v junnulle, lähinnä meidän ilmastosta (lue.: pelaaminen ja harjoittelusta) johtuen.
No siksipä pitääkin juuri menestyä riittävän aikaisin. Stipendin turvin nuo kaikki ovat sinne tähänkin asti menneet.
En provosoi vaan mielenkiinnosta kyselisin ketkä kaikki? Ja ovatko saaneet/saamassa myös jatkoa tuolle stipendille. Itse olin 80- luvun lopussa myös urheilu stipendillä eräässä maineikkaassa itä-rannikon yliopistossa, mutta erinäisistä syistä johtuen, jouduimme itse pulittamaan viimeisen lukukauden koska oppilaitos ei suostunut jatkamaan stipendiä. Voin kertoa että ei ollut halpaa lystiä vaikka omasta (vanhempien) pussista meni vain tuo yksi vuosi.
Tennis stipendiaatteja meiltä on jenkkilässä n. kymmenkunta, suuremmalti osalta kundeja. Muutamia jopa mainekkaassa Harvardissa.
MacG kirjoitti: (13.12.2010 9:48:40)
En provosoi vaan mielenkiinnosta kyselisin ketkä kaikki? Ja ovatko saaneet/saamassa myös jatkoa tuolle stipendille.
Mulla on se käsitys, että tuonne ei ole kovalla rahalla mennyt juuri kukaan suomalaisista, vaan kaikki stipendillä. Ja onkos heitä nyt noin 20 siellä aikojen saatossa ollut. Faktatieto toki on vain näistä muutamasta viime vuosina siellä olleista.
Ja kyllä se todellakin on sen verran kallista ilman stipendiä, että ennemmin viettää talven etelässä omalla rahalla ja omatoimisesti opiskellen.
ts kirjoitti: (13.12.2010 10:01:18)
Ja kyllä se todellakin on sen verran kallista ilman stipendiä, että ennemmin viettää talven etelässä omalla rahalla ja omatoimisesti opiskellen.
Itseoppinut golfari/lakimies kuulostaa aika epäilyttävältä.
Lavantauti kirjoitti: (13.12.2010 10:35:52)
ts kirjoitti: (13.12.2010 10:01:18)
Ja kyllä se todellakin on sen verran kallista ilman stipendiä, että ennemmin viettää talven etelässä omalla rahalla ja omatoimisesti opiskellen.
Itseoppinut golfari/lakimies kuulostaa aika epäilyttävältä.
Eipä tuota tarvitse niin mustavalkoisesti ajatella.
Nimetönts kirjoitti: (13.12.2010 10:51:27)
Lavantauti kirjoitti: (13.12.2010 10:35:52)
ts kirjoitti: (13.12.2010 10:01:18)
Ja kyllä se todellakin on sen verran kallista ilman stipendiä, että ennemmin viettää talven etelässä omalla rahalla ja omatoimisesti opiskellen.
Itseoppinut golfari/lakimies kuulostaa aika epäilyttävältä.
Eipä tuota tarvitse niin mustavalkoisesti ajatella.
Omatoiminen opiskelu tuossa tarkoittaa varmasti sitä, että juristiopinnot lukukausimaksuineen rahoittaa kaveri itse tai todennäköisemmin pappa betalar. Itseoppinut juristi ei osaa tehdä mitään muuta kuin suurta vahinkoa. Sama koskee kilpagolfia. Kenestäkään ei tule kunnon kilpapelaajaa ilman pätevää valmentajaa, jolle on tietenkin maksettava palkkiota kohtuullisten laskujen mukaan. Niin se nyt vaan on.
Kuntogolfari kirjoitti: (13.12.2010 11:26:36)
Omatoiminen opiskelu tuossa tarkoittaa varmasti sitä, että juristiopinnot lukukausimaksuineen rahoittaa kaveri itse tai todennäköisemmin pappa betalar. Itseoppinut juristi ei osaa tehdä mitään muuta kuin suurta vahinkoa. Sama koskee kilpagolfia. Kenestäkään ei tule kunnon kilpapelaajaa ilman pätevää valmentajaa, jolle on tietenkin maksettava palkkiota kohtuullisten laskujen mukaan. Niin se nyt vaan on.
Viimeaikojen tapahtumien valossa ymmärrän hyvin, että kaikkien lajin pariin tiiviimmin aikovien ajatellaan hankkiutuvan juristeiksi, mutta kuulemani mukaan monia muitankin asioita voi maailmassa opiskella erilaisin järjestelmin.
Ja vaikka yliopistotasolle mentäisiinkin, niin kyllä sieltä on runsaasti järjestettävissä aikaa ulkomaan treenileireille.
Heitin tuossa eräässä yhteydessä ajatuksen, että jos liiton puolella on todellista halua amatöörigolfin tason nostoon, sen pitää ensitöikseen keskittyä ammattilaisgolfin tason nostoon. Sitten kun saadaan tuota yläpäätä täydemmäksi ja kilpaillummaksi, ei enää tapahdu niin nopeasti siirtymisiä paidattomien puolelle, kun ei rahoja enää olekaan otettavissa noin vain. Tarkoittaa sitä, että nyt pitäisi saada ukkoja siirtyämään aiemmin pelaamaan edes pienistä rahoista, jotta tulevaisuudessa siirtymiset tapahtuisivat myöhemmin.
Myönnän… ei ihan yksinkertaista logiikkaa, mutta hetken miettimisellä saattaa auetakin.
ts kirjoitti: (13.12.2010 12:01:57)
Ja vaikka yliopistotasolle mentäisiinkin, niin kyllä sieltä on runsaasti järjestettävissä aikaa ulkomaan treenileireille.
Ei se kyllä käytännössä ole noin, ei ainakaan jenkkilän yliopistoissa enkä usko muuallakaan. Jenkkilässä kun tuo stipendi on sidoksissa SEKÄ urheilulliseen suoritukseen ETTÄ akateemiseen suoritukseen. Akateemiset suoritteet räätälöidään siten että nämä antavat mahdollisuuden kilpailemiseen ja harjoitteluun. ’Tavallisessa’ yliopisto opiskelussa ei tätä tehdä, jos et suoriudu silloin kun pitää, jäät auttamattomasti jälkeen, ja taas aikaa kuluu ja rahaa palaa. Nimimerkillä kokemusta on. Tulos tai ulos käytäntö, kuten hyvin usein sikäläisessä elinkeinossa tapana. Raadollista, mutta elämä on.
Eipä ole kovinkaan montaa huippuammattilaista joilla yliopistotutkinto, kun se valinta pitänee tehdä urheilun ja tutkinnon välillä varsin aikaisessa vaiheessa. Suurin osa stipendiaateista ovat lahjakkaita yliopistotason (aikaisia) pelaajia jotka sittemmin siirtyvät muihin hommiin. Ne kaikista lahjakkaimmat yleensä jättävät opiskelut kesken ja siirtyvät täyspainotteisiesti huippu-urheilun pariin. Esimerkkinä muuan T. Woods
MacG kirjoitti: (13.12.2010 12:49:00)
ts kirjoitti: (13.12.2010 12:01:57)
Ja vaikka yliopistotasolle mentäisiinkin, niin kyllä sieltä on runsaasti järjestettävissä aikaa ulkomaan treenileireille.
Ei se kyllä käytännössä ole noin, ei ainakaan jenkkilän yliopistoissa enkä usko muuallakaan. Jenkkilässä kun tuo stipendi on sidoksissa SEKÄ urheilulliseen suoritukseen ETTÄ akateemiseen suoritukseen. Akateemiset suoritteet räätälöidään siten että nämä antavat mahdollisuuden kilpailemiseen ja harjoitteluun. ’Tavallisessa’ yliopisto opiskelussa ei tätä tehdä, jos et suoriudu silloin kun pitää, jäät auttamattomasti jälkeen, ja taas aikaa kuluu ja rahaa palaa. Nimimerkillä kokemusta on. Tulos tai ulos käytäntö, kuten hyvin usein sikäläisessä elinkeinossa tapana. Raadollista, mutta elämä on.
Eipä ole kovinkaan montaa huippuammattilaista joilla yliopistotutkinto, kun se valinta pitänee tehdä urheilun ja tutkinnon välillä varsin aikaisessa vaiheessa. Suurin osa stipendiaateista ovat lahjakkaita yliopistotason (aikaisia) pelaajia jotka sittemmin siirtyvät muihin hommiin. Ne kaikista lahjakkaimmat yleensä jättävät opiskelut kesken ja siirtyvät täyspainotteisiesti huippu-urheilun pariin. Esimerkkinä muuan T. Woods
No kohtalaisen läheltä olen touhua kuitenkin seurannut ja aika tarkkaan tiedän jenkkilän kuviot tuolta osin, vaikka sieltä vain yksi valmennettavani on valmistunut. Aika monta muuta hyvinkin menestynyttä kaveria on kuitenkin tuoltakin samasta koulusta valmistuneena tullut. Esimerkkeinä Vaughn Taylor ja Oliver Wilson
Tuo viittaukseni kuitenkin liittyi enemmän suomalaiseen yliopisto-opiskeluun ja sen yhdistämiseen riittävissä määrin tapahtuvaan ulkoharjoitteluun. Tai vaikkapa johonkin muuhunkin opiskeluun.
Näyttääkö 4 Sport Pro ET-kisoja?
Kulmis kirjoitti: (13.12.2010 15:14:59)
Näyttääkö 4 Sport Pro ET-kisoja?Tänä vuonna näytti, ensi vuodesta en tiedä.
ts kirjoitti: (12.12.2010 22:49:44)
Lipulle kirjoitti: (12.12.2010 22:20:53)
Kysynkin näkemyksiä HCP:n tasosta (10.s ikävuosi) ja kehittymisestä tuon 10:nen ikävuoden jälkeen (13 v., 15.v, 17 v. jne.) jotta kehityskaari olisi optimaalinen ja molempia – pelaajaa ja valmentajaa – ’kehittävä’ ajatuksena saavuttaa taso, jota vaaditaan ’isommille toureille’?
Samaan syssyyn voidaan kysyä paljonko todellista kehittymistä haittaa tulostavoite ja händärin miettiminen. Missä vaiheessa tullaan tilanteeseen, että ei enää uskalleta opiia uutta? Nykyään siinä tunnutaan olevan jo paljon ennen kuin osataan edes yhtään mitään.
15v pitää olla niin hyvä, että kv-kisat kutsuvat. 16-18v pitää päästä menestymään kv-kisoissa, joissa esim yliopistojen scoutit pyörivät. Jos ei 19v aukea tie jollekin tourille, niin college on oikea paikka. Samoin kuin silloin, jos lähipiirissä ei ole tolkuttomasti rahaa ympärivuotiseen kunnolliseen harjoitteluun.
Mitä mieltä forumilaiset ovat allaolevasta Tour- pelaajaksi aikovan pelaajan kehityskaaresta hcp:n perusteella?
– 10 v. -> hcp 27
– 13 v. -> hcp 13
– 15 v. -> hcp 2
– nuori huippuamatööri hcp +1 – +4.Amatööripiikin jälkeen tapahtuu useilla nuorilla ’huipuilla’ ns. taantuma, jolloin todelliset huiput erottuvat ja kehitys taantuman jälkeen etenee, mutta suurimmalla osalla pelaajista kehitys pysähtyy ja jopa laskee huippuajoista alemmalle tasolle.
P.S. Salibandyareenan mukaan Petteri Nykky olisi jo solminut sopimuksen Golfliiton kanssa ( jutun toiseksi viimeinen
kappale)Lipulle kirjoitti: (13.12.2010 20:20:26)
Mitä mieltä forumilaiset ovat allaolevasta Tour- pelaajaksi aikovan pelaajan kehityskaaresta hcp:n perusteella?
– 10 v. -> hcp 27
– 13 v. -> hcp 13
– 15 v. -> hcp 2
– nuori huippuamatööri hcp +1 – +4.])
Pahasti perässä aikataulusta ollaan tuossa ja joka kohdassa. Ensimmäinen vielä korjattavissa, mutta sitten alkaa olemaan tiukaa.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › ET:n karsinnat