-
JulkaisijaArtikkelit
-
Toisessa ketjussa heitin kommenttia, mutta se tuntuu jäävän kaavaväittelyiden jalkoihin, siksi ajattelin, josko tästä aiheesta löytyisi mielipiteitä, olisi kiva kuulla. Postaukseni kuului näin: …… miksi on mahdollista, että neljä yhtä suurella svinginopeudella svingaavaa pelaajaa lyövät vuorotellen samalla mailalla samanlaatuisia palloja rautavitosella seuraavien svingikaarien mukaisesti. Pelaaja 1, tasoitus 20: korkeita slaissin poikasia, jotka joskus pyrkivät avautumaan ja kun lapaa sulkee, tulee matala kainaloon veto vasemmalle. Pelaaja 2, tasoitus 5: korkeudeltaan vaihtelevaa hukkia, jota itse kutsuu drawksi. Pallo pomppii eteenpäin ja vaikea saada pysähtymään. Joskus hukkia ei tulekaan, ja lyönnit avautuvat korkeina suoraan oikealle. Pelaaja 3, tasoitus 0: hiukan oikealle lähteävää keskikorkeata häntähukkia, aika stabiili svingi ja pallo pysähtyy aika hyvin. Terassasilta kehutaan ja selkääntaputtelijoita riittää. Pelaaja 4, tasoitus +4: matalana lähtevä suora lyönti, joka nousee kaaren lopussa plaaniin ja putoaa hieman oikealle, kahden pompun jälkeen pieni rulli taaksepäin. Tuskin voi feidiksi huomata. Nyt haluaisin kuulla, mikä näiden pelaajien osumassa on erilaista, kun mailanpään nopeus on sama, välineet ovat samat. Saavat vielä tunnin aikaa kokeilla erilaisia pallon paikkoja ja AoA-virityksiä. Jos siis nopeus ja geometria ei muutu, mikä voi vaihdella niin paljon pelaajasta toiseen, että pallon kentokaaret ovat täysin erilaiset? …………………………………………. Voisin vielä lisätä viime viikolla taas eläväsi kokemani ihmellisyyden. Bob Toski oli oppilaansa kanssa rangella ja noin 70 metrin päässä on hieman vastaanottava pieni griini, johon oppilas löi pitchejä. Griinille osuvat pallot menivät järjestäen yli tai vierivät griinin takalaitaan. Herra Toski otti oppilaansa mailan, löi viitisen samanlaista pitchiä. Pallon kentorata oli matalampi mutta jokainen pallo tuli yhden pompun jälkeen taaksepäin ja muutama jopa ulos griiniltä – siis rangepalloja. Edelleenkin ihmettelen, miten se voi olla mahdollista (tarkennus: en enää ihmettele, mutta ihmettelen jos muut eivät ole koskaan tätä ihmetelleet). Kaikki olosuhteet olivat samat, pallot lensivät yhtä pitkälle (siis likimain sama nopeus). AoA:ta voi helposti muuttaa pallon paikkaa säätelemällä. Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
Muista en osaa sanoa yhtään mitään, mutta tuota ekaa vaivaa pukkas just r-5 lla viikonloppuna ekaa kertaa rangella ollessa. Korjaantu sillä, että sain nenän pysymään pallon takana ja vasemman lantion kiertymään vasemmalle eteen liukumisen asemasta. Luulen.
Jälkimmäiseen ajatus:
Uskon, että pro deloftasi mailaa eli toi selvästi kädet pallon etupuolelle, mutta piti edelleen pään pallon takana. Tämä loiventaa lyöntikaarta, mutta jyrkentää mailan lavan kulmaa, jolloin on mahdollista saada suurempi backspin. (Ja matalampi lentokaari.)Katso https://www.youtube.com/watch?v=vYwLZNztbyo&feature=feedu
Fukkella on siicretti!
Maila tulee osumaan eri tavoin. Pallon lentoon vaikuttavat esim. tulosuunta, tulokulma, lavan asento ja dynaaminen lofti. Mailanpään nopeus oli sama kaikilla, mutta pallon lähtönopeus on hieman eri luokkaa kahdella vikalla.
Jokainen on varmasti saanut eri käyttöohjeet.. tai stten niitä ei ole ollut laisinkaan.
Saiko Toski oppilaansa oppimaan lyömään palloa edes hieman samaan tyyliin??HoLEINONEN kirjoitti: (20.4.2011 18:35:50)
Jälkimmäiseen ajatus:
Uskon, että pro deloftasi mailaa eli toi selvästi kädet pallon etupuolelle, mutta piti edelleen pään pallon takana. Tämä loiventaa lyöntikaarta, mutta jyrkentää mailan lavan kulmaa, jolloin on mahdollista saada suurempi backspin. (Ja matalampi lentokaari.)Katso https://www.youtube.com/watch?v=vYwLZNztbyo&feature=feedu
Entäs kun lyödään samalla mailalla samalle greenille korkea spinnaava lyönti ja perään matala spinnaava lyönti. Älä vaan multa kysy miten se tehdään;)
Kyse on lanteen ja ranteiden käytön eroista svingin aikana. Koskee molempia kysymyksiä. Eiku PROn tunnille ja fittaukseen kaikki paitsi se Herra Toski.
Sitten se vasta ihmeellistä on , kun joku lyö 15m chipin joka pakittaa, eikä ole pallo tavannu käytännössä lyöntipintaa lainkaan.
Outo on peli nimeltään golf.
ts kirjoitti: (20.4.2011 20:44:56)
Sitten se vasta ihmeellistä on , kun joku lyö 15m chipin joka pakittaa, eikä ole pallo tavannu käytännössä lyöntipintaa lainkaan.Outo on peli nimeltään golf.
Eki voiko tästä päätellä, että pallon osumakohta mailassa on eri…..
Jamasa kirjoitti: (20.4.2011 20:52:15)
ts kirjoitti: (20.4.2011 20:44:56)
Sitten se vasta ihmeellistä on , kun joku lyö 15m chipin joka pakittaa, eikä ole pallo tavannu käytännössä lyöntipintaa lainkaan.Outo on peli nimeltään golf.
Eki voiko tästä päätellä, että pallon osumakohta mailassa on eri…..
Ei siitä voi päätellä kuin että paljon on erilaisia lyöntejä, joista osan olemassaoloa ei tavallinen harrastaja voi kuvitellakaan.
ts kirjoitti: (20.4.2011 20:44:56)
Sitten se vasta ihmeellistä on , kun joku lyö 15m chipin joka pakittaa, eikä ole pallo tavannu käytännössä lyöntipintaa lainkaan.Outo on peli nimeltään golf.
Mitä se on käytännössä tavannu?
Aidosti kiinnostaa.
rautakoura kirjoitti: (20.4.2011 21:22:19)
ts kirjoitti: (20.4.2011 20:44:56)
Sitten se vasta ihmeellistä on , kun joku lyö 15m chipin joka pakittaa, eikä ole pallo tavannu käytännössä lyöntipintaa lainkaan.Outo on peli nimeltään golf.
Mitä se on käytännössä tavannu?
Aidosti kiinnostaa.
Pelkän leading edgen. Mutta älä ihmeessä pyydä selittämään täällä miten se tehdään 🙂
ts kirjoitti: (20.4.2011 21:28:39)
rautakoura kirjoitti: (20.4.2011 21:22:19)
ts kirjoitti: (20.4.2011 20:44:56)
Sitten se vasta ihmeellistä on , kun joku lyö 15m chipin joka pakittaa, eikä ole pallo tavannu käytännössä lyöntipintaa lainkaan.Outo on peli nimeltään golf.
Mitä se on käytännössä tavannu?
Aidosti kiinnostaa.
Pelkän leading edgen. Mutta älä ihmeessä pyydä selittämään täällä miten se tehdään 🙂
Lähellä tällaista lyöntiä taisi olla Ogilvyn viimeisen griinin chippi voittaessaan 2006 ? Us Openin. Ei pallo käynyt metriä korkeammalla ja taisi vielä pakittaa 15 metristä.
fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 18:11:25)
Edelleenkin ihmettelen, miten se voi olla mahdollista (tarkennus: en enää ihmettele, mutta ihmettelen jos muut eivät ole koskaan tätä ihmetelleet). Kaikki olosuhteet olivat samat, pallot lensivät yhtä pitkälle (siis likimain sama nopeus). AoA:ta voi helposti muuttaa pallon paikkaa säätelemällä.Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
Tiedän toki miten nuo viimeksi mainitut lyödään, mutta kerro Sinä se kaikille kun myös tiedät ja olet topic’in avaaja.
puttarijari-._/ kirjoitti: (20.4.2011 23:20:37)
fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 18:11:25)
Edelleenkin ihmettelen, miten se voi olla mahdollista (tarkennus: en enää ihmettele, mutta ihmettelen jos muut eivät ole koskaan tätä ihmetelleet). Kaikki olosuhteet olivat samat, pallot lensivät yhtä pitkälle (siis likimain sama nopeus). AoA:ta voi helposti muuttaa pallon paikkaa säätelemällä.Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
Tiedän toki miten nuo viimeksi mainitut lyödään, mutta kerro Sinä se kaikille kun myös tiedät ja olet topic’in avaaja.
En minä tiedä, siksi kysynkin. Tarkennan vielä uudelleen tuota sanomaani. Siis ennen minä ihmettelin miten em. erilaiset lentokaaret ovat mahdollisia. Enää en ihmettele sitä vaan nyt ihmettelen sen sijaan, että eikö kukaan muu kuin minä ihmettele, että tässä on jotain muuta kuin se yleinen mantra että ’nyrkit edellä, deloftaa, puhdas pallo, dynaaminen lofti’.
Nuo kaikki pystyy nimittäin opettelemaan, mutta en ole vielä koskaan tavannut henkilöä, joka on tietoisen toiminnan kautta oppinut spinnaamaan palloa niin kuin prot tai saanut harjoittelemalla aikaan plaaniin nousevan lentokaaren. Nyt en tarkoita vastatuuleen, ylämäkeen ja sateen jälkeen lyötyä tsekkiä.
Tukivoima. Lisään vielä kysymysmerkin.
fukke diise saisse kirjoitti: (21.4.2011 5:18:06)
Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
fukke diise saisse kirjoitti: (21.4.2011 5:18:06)
puttarijari-._/ kirjoitti: (20.4.2011 23:20:37)
fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 18:11:25)
Edelleenkin ihmettelen, miten se voi olla mahdollista (tarkennus: en enää ihmettele, mutta ihmettelen jos muut eivät ole koskaan tätä ihmetelleet). Kaikki olosuhteet olivat samat, pallot lensivät yhtä pitkälle (siis likimain sama nopeus). AoA:ta voi helposti muuttaa pallon paikkaa säätelemällä.Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
Tiedän toki miten nuo viimeksi mainitut lyödään, mutta kerro Sinä se kaikille kun myös tiedät ja olet topic’in avaaja.
En minä tiedä, siksi kysynkin. Tarkennan vielä uudelleen tuota sanomaani. Siis ennen minä ihmettelin miten em. erilaiset lentokaaret ovat mahdollisia. Enää en ihmettele sitä vaan nyt ihmettelen sen sijaan, että eikö kukaan muu kuin minä ihmettele, että tässä on jotain muuta kuin se yleinen mantra että ’nyrkit edellä, deloftaa, puhdas pallo, dynaaminen lofti’.
Nuo kaikki pystyy nimittäin opettelemaan, mutta en ole vielä koskaan tavannut henkilöä, joka on tietoisen toiminnan kautta oppinut spinnaamaan palloa niin kuin prot tai saanut harjoittelemalla aikaan plaaniin nousevan lentokaaren. Nyt en tarkoita vastatuuleen, ylämäkeen ja sateen jälkeen lyötyä tsekkiä.
Hemmetti kun mä jo luulin, että sä olet tuon selvittänyt. Mä nimittäin pystyn ne kyllä tekemään, mutta opettaminen on hankalaa kun ei tiedä mitä pelaaja siinä tekee.
No toiki alaurilla pienen kopsun kautta alaspäin, mutta miten se sitten muuten tapahtuu on aika hämärän peitossa. Sen 20m menevän matalan spinnaavan prosessi onneks on löytyny. Enää muutama vuosi treeniä niin pystyy käyttämään kentälläkin
Itse etsiskelen vielä peruslyöntiä, joten ei kannata neuvoa muita, mutta voin heittää muutaman itsestäänselvyyden. Voisi ajatella, että pallon lähtöön vaikuttaa:
1) mailan lavan kaari ( säde) ja osumakohta kaarella. Esimerkiksi, jos osuu palloon juuri kaaren pohjalla, pallon lentorata on korkeampi.2) Mailan lapa auki tai suljettu.
3) Lavan osumakohta palloon
4) nopeus osumahetkellä
Ja sitten vain etsimään erilaisia variaatioita:-)
Mulla oli ennen varren vaihtoa plaanaava drive… Tasaseen 260 metriä loppuhissillä ja parista pompusta paikalleen. Raskaampi uusi puoli tuumaa lyhempi varsi, niin rupes lentään vähän vielä pidemmälle ja menemään eteenpäin.
Osa voisi olla selitettävissä vähemmän aktiivisella RR-mekaniikalla ranteissa. Ja selkee vaikuttava tekijä on se, mihin korkeuteen palloa osutaan ja kuinka syvää ojaa siitä pallon edestä kaivaa.
fukke diise saisse kirjoitti: (21.4.2011 5:18:06)
puttarijari-._/ kirjoitti: (20.4.2011 23:20:37)
fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 18:11:25)
Edelleenkin ihmettelen, miten se voi olla mahdollista (tarkennus: en enää ihmettele, mutta ihmettelen jos muut eivät ole koskaan tätä ihmetelleet). Kaikki olosuhteet olivat samat, pallot lensivät yhtä pitkälle (siis likimain sama nopeus). AoA:ta voi helposti muuttaa pallon paikkaa säätelemällä.Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
Tiedän toki miten nuo viimeksi mainitut lyödään, mutta kerro Sinä se kaikille kun myös tiedät ja olet topic’in avaaja.
En minä tiedä, siksi kysynkin. Tarkennan vielä uudelleen tuota sanomaani. Siis ennen minä ihmettelin miten em. erilaiset lentokaaret ovat mahdollisia. Enää en ihmettele sitä vaan nyt ihmettelen sen sijaan, että eikö kukaan muu kuin minä ihmettele, että tässä on jotain muuta kuin se yleinen mantra että ’nyrkit edellä, deloftaa, puhdas pallo, dynaaminen lofti’.
Nuo kaikki pystyy nimittäin opettelemaan, mutta en ole vielä koskaan tavannut henkilöä, joka on tietoisen toiminnan kautta oppinut spinnaamaan palloa niin kuin prot tai saanut harjoittelemalla aikaan plaaniin nousevan lentokaaren. Nyt en tarkoita vastatuuleen, ylämäkeen ja sateen jälkeen lyötyä tsekkiä.
Meinaatko, että prot ovat oppineet nämä asiat vahingossa? Yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokeilemalla ja leikkimällä pallolla. Eikö tämäkin ole tietoista tekemistä? Voi olla, että mulla on jotain häikkää lukemisen ymmärtämisessä, tai siis onkin. Tämä teksti ei oikein aukea minulle.
Siis jos ehdit hieman selventää ajatusta, koska kuulostaa ihan mielenkiintoiselta.Arsu kirjoitti: (21.4.2011 11:53:52)
Meinaatko, että prot ovat oppineet nämä asiat vahingossa? Yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokeilemalla ja leikkimällä pallolla. Eikö tämäkin ole tietoista tekemistä? .
Minun uskoakseni asia on juurikin noin, eli jutut on opittu vaistojen kautta ja etsimällä + leikimällä. Kukaan ei oikeen tunnu tietävän tai pystyvän selittämään miten se tapahtuu, koska kyse on pienistä tuntemuksista kehossa, joita ei voi toiselle välittää.
Tietoisella tekemisellä ymmärtäisin sellaista, jossa suoritettava liike on tiedostettu ja sen pystyy silloin myös selittämään. Kokonaisuutena tuon treenaaminen toki voi olla tietoista, mutta liikkeen ostalta varsin harvalla.
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 18:11:25)
Mitä tekee näistä lyönneistä niin erilaisia???????
Yritänpäs minäkin näin kiirastorstain kunniaksi.
Mielestäni ero on hyvin yksinkertainen. Lavan tulokulma riippumatta mailan loftista. Peilaisin vastaustani pesäpallon ja tenniksen mataliin alakierre lyönteihin, jotka ovat oikein tehtynä myös erittäin vaikeita lyöntejä. Pesäpallossa matalakaarinen reilusti alakierteinen (pureva) lyönti, joka pysähtyy polttajien eteen on sellainen lyönti, jota eivät kaikki huippupelaajatkaan hallitse. Lavan täytyy siis liikkua riittävästi ylhäältä alaspäin, jotta kierrettä saadaan riittävästi ja korkeutta hallittua.
Lyöntejä kun on muutama miljoona takana, niin uskoisin että nuo lyönnit tulee selkäytimestä. Tuolla mailan loftista riippumattomuutta tarkoitan sillä, että huiput vetelevät kyseisiä lyöntejä mailalla kuin mailalla.
Se onkin sitten teidän ammattimiesten tehtävä kertoa, miten palloon tullaan jyrkästi ilman, että menee kuokkimiseksi.
Mielenkiintoinen kysymys Fukkelta, taitaa jäädä vastausta vaille ?
rape04 kirjoitti: (1.10.2012 12:57:05)
Mielenkiintoinen kysymys Fukkelta, taitaa jäädä vastausta vaille ?Tässä hieman sivutaan aihetta.
Mielenkiintoista on nähdä tämäkin
Tuon loppuosan osumatilanteen pääsee vielä katsomaan kuva kuvalta, niin vaikka melko yläurista pallo lähteekin, niin osuman paine tulee pallossa ensikosketuksessa varsin korkealle ja maata vasten liikkuu pallo aluksi.
Hienoa, että saadaan vihdoin tämän laatuista kuvaa nähtäväksi.
-
JulkaisijaArtikkelit