-
JulkaisijaArtikkelit
-
Törmäsin tässä asiaan, jota en ollut aiemmin lainkaan huomioinut. Kun pelaajan pallo on bunkkerissa, hän ei saa kokeilla ko. bunkkerin kuntoa lyömällä mailaansa hiekkaan. MUTTA on täysin sallittua tehdä niin viereisessä bunkkerissa. Tästä voi olla iloa ja hyötyä, jos bunkkerit ovat hyvin lähekkäin, kuten ne viheriöiden läheisyydessä usein ovat.
Löytääkseen tämän säännöistä on oltava melko tarkkana, etenkin jos lukee vain suomenkielistä opusta. Englanninkielinen opus kertoo, että tietyt toimenpiteet ovat kiellettyjä ’in the bunker’, toisin sanoen vain siinä bunkkerissa, jossa pelaajan pallo on. Suomenkielinen opus ei moista eroa tee, joten virhetulkinta on varsin helppoa tehdä. Seuraavaan käännökseen voisi lisätä pari sanaa vaikkapa näin: ’Kokeilla hiekan kuntoa koskettamalla tahallisesti sen saman bunkkerin hiekkaa…’
Tämähän on varsin hieno sääntö, ainakin itse aion hyödyntää, saattaahan tämä toki kierroksia hieman hidastaa kun ensin kävelee viereiseen bunkkeriin tekemään harjoituslyöntejä, mutta eihän tuohon kukaan voi puuttua.
Toivon suuresti että kukaan ei ala moista kohtaa hyödyntämään.
Tämänkin asian voi tehdä joko peliä viivyttäen tai peliä viivyttämättä. Jos siinä aivan vieressä on toinen bunkkeri, niin varsin nopeasti siinä käy huitaisemassa kaksi kertaa kokeillakseen miten maila menee hiekan läpi. Toki haravoimista tulee noin kaksin verroin, mutta 3-4 hengen ryhmässä tuokin voidaan hoitaa joko sujuvasti tai hitaasti.
Pelin viivyttäminen on kuitenkin kiellettyä, joten harjoittelun tulee sujua siten, ettei ryhmä jää jälkeen edellä menevistä. Sopivassa tianteessa se onnistuu, aina kuitenkaan ei välttämättä.
Mikään ei muuten estä bunkkerin kokeilemista heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Harvoin kenenkään näkee moista tekevän, vaikka siitä olisi joskus isokin hyöty, etenkin hiekan ollessa märkää.
KL1:n lainaamaan tekstiosuuden perusteella en menisi päätelmää tekemään, mutta ehkä tästä on jokin virallinen tulkinta jossain.
Jos sanotaan ”[..] in the bunker where the ball lies [..]” KL1:n tulkinta on kiistaton. Jos taas snaotaan ”[..] player may not [..] in the bunker.” virke tulisi tulkita niin että määräävä artikkeli viittaa siihen bunkkeriin, jossa pelaaja on, jolloin KL1:n tulkinta olisi virheellinen.
Tähän ohuesti liittyen, suosittelen Kersti Juvan kirjaa ”Löytöretki suomeen” kaikille sääntöjä englannista suomeksi kääntäville!
Pappa Tykille suosittelen kyseisen sääntökohdan (12.2b) lukemista kokonaisuudessaan, jolloin tulkinnalle ei jää sijaa.
KL1: Kun pelaajan pallo on bunkkerissa, hän ei saa kokeilla ko. bunkkerin kuntoa lyömällä mailaansa hiekkaan. MUTTA on täysin sallittua tehdä niin viereisessä bunkkerissa. Tästä voi olla iloa ja hyötyä, jos bunkkerit ovat hyvin lähekkäin, kuten ne viheriöiden läheisyydessä usein ovat.
Löytääkseen tämän säännöistä on oltava melko tarkkana,
Kannattaa olla tarkkana ettei kuitenkaan tule rikkoneeksi sääntöä 5.5(abc) Siinä melko yksiselitteisesti kielletään harjoitteleminen pelin aikana.
Saattaa nimittäin käydä niin että kilpailun tuomari tulkitsee viereisessä bunkkereissa tehdyt hiekkaanlyönnit harjoitteluksi. Ja, sitähän ne tosiasiallisesti myös ovat.
Jos tuomari näin katsoo niin ilo ja hyöty voi jäädä varsin lyhytaikaiseksi.
Saattaa nimittäin käydä niin että kilpailun tuomari tulkitsee viereisessä bunkkereissa tehdyt hiekkaanlyönnit harjoitteluksi
Näinkin voi käydä jos tuomari ei osaa sääntöjä. Gloffarenkin kannattaisi lukea säännöt. Huolella. Oikea sääntökohta on näköjään tiedossa, mutta lieneekö luetun ymmärtämisessä ongelma?
Gloffaren tulkinta on kieltämättä aika erikoinen, semminkin kun sääntö 5.5a kertoo, että harjoittelemiseen tarvitaan pallo:
5.5a Reikää pelattaessa ei saa lyödä harjoituslyöntejä
Reikää pelattaessa pelaaja ei saa lyödä harjoituslyöntejä millään pallolla kentällä tai
kentän ulkopuolella.
Harjoituslyöntejä eivät ole:
• Harjoitussvingi/harjoitusheilahdus, kun tarkoituksena ei ole lyödä palloa.Helpottaisiko, jos saman tekstin laittaa ruåtsiksi:
Under spelet av ett hål får en spelare inte slå ett övningsslag mot någon boll på eller utanför banan.
Följande är inte övningsslag:
En övningssving gjord utan avsikt att träffa någon boll.
Hoppas det hjälper till…
Muistan kuinka takavuosina joissakin terassiparlamenteissa oltiin vahvasti sitä mieltä, että käpyjen lyöminen kierroksen aikana on (oli) kiellettyä harjoittelua ja kahden rangaistuslyönnin arvoista touhua lyöntipelissä. Terassiparlamenteille onkin valitettavan tyypillistä, ettei kukaan parlamenttiin osallistuvista ole koskaan oikeasti lukenut sääntökirjaa. Huikea määrä väärinkäsityksiä saataisiin korjattua, jos joku vaivautuisi etsimään kiistelyn kohteena olevan asian sääntökirjasta tai edes kilauttamaan jollekin, joka tietää.
Nykyään tieto on onneksi helposti saatavilla ja varsin monella on ilmainen sääntöaplikaatiokin mobiililaitteessaan, sen kun saa nykyään niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisenäkin. Kielimuurinkaan ei siis pitäisi olla esteenä.
Säännöt menee varmaankin noin kun edellä todetaan harjoittelun osalta. Eikä minullä ole mitään sitä vastaan että käydään lyömässä hiekankokeilulyöntejä viereisessä bunkkerissa. Jokainen tekee oman näkemyksensä mukaan eikä se ole millään tavalla minulta pois.
Itse en tällaista ”hiekan kokeilua” aio tehdä koska en pidä sitä sääntöjen/pelin hengen mukaisena. Siitäkään huolimatta vaikka olisikin sääntöjen ns. ”kirjaimen” mukaisesti sallittua? Ehkä tämä kaipaisi varmemmaksi vakuudeksi jonkinlaisen selvennyksen.
– jotenkin tämä (hiekan kokeilun kieltäminen bunkkerissa jossa palloa pelataan, mutta kokeilemisen salliminen viereisessä) tuntuu keinotekoiselta tulkinnalta.
– ovatko sääntöjen laatijat tarkoittaneen asian juuri tällaiseksi?
– tai jos alkuperäisissä R&A:n (englanninkielisissä) säännöissä näin sallitaan niin eikö olisi syytä tarkentaa tämä myös suomenkieliseen versioon.Siis esim. ”Hiekan kokeileminen hiekkaharjoituslyönneillä on sallittu muissa bunkkereissa, patsi siinä jossa pelaajan pallo makaa”.
Mutta, ei tällä ole kovin suurta merkitystä normaaliin harrastuspelaamiseen. Kenties kilpailussa asialla on merkitystä. Varsinkin jos pelaajat ryhtyvät yleisemmin tekemään harjoitussvingejään viereisestä bunkkerista.
– ehkä se myös hieman lisää hiekan kertymistä greeneille.
– mahdollisesti myös lisää pelaajan ajankäyttöä bunkkerilyöntien osalta
– myös bunkkerien kunto saattaa heikentyä jollei niitä haravoida huolellisesti (mikä myös lisää ajankäyttöä)
– mahdollisesti myös aiheuttaa lisätyötä peliryhmän muillekin pelaajille (kun autetaan pelaajaa haravoinnissa)KL1: Terassiparlamenteille onkin valitettavan tyypillistä, ettei kukaan parlamenttiin osallistuvista ole koskaan oikeasti lukenut sääntökirjaa. Huikea määrä väärinkäsityksiä saataisiin korjattua, jos joku vaivautuisi etsimään kiistelyn kohteena olevan asian sääntökirjasta tai edes kilauttamaan jollekin, joka tietää.
Juuri näin.. Tässä on hyvä paikka myös kiittää Sinua, kun olet selvittänyt ja nostanut esille sääntöasioita!
Samalla myös keskusteluforum osoittaa hyödyllisyyttään..Itse en tällaista ”hiekan kokeilua” aio tehdä koska en pidä sitä sääntöjen/pelin hengen mukaisena.
Pelin henkeä on joskus vaikea määritellä. Itse olen vuosikausia lähtenyt siitä ajatuksesta, että mikä on säännöissä (ja etiketissä) sallittua on useimmiten myös pelin hengen mukaista. Toki poikkeuksia on, se on aivan selvää, ja tässä palataankin tämän kappaleen ensimmäiseen lauseeseen.
Bunkkerin osalta säännöt ovat aiemminkin (kenties aina?) sallineet ko. ’esteen’ kokeilemisen vapaasti heti sen jälkeen, kun pallo on lyöty pois bunkkerista (eikä ole vierimässä sinne takaisin…). On siis aiheellista kysyä miksi bunkkerin olosuhteiden kokeileminen on ’pelin hengen mukaista’ sen jälkeen, kun pallo on sieltä pelattu pois, muttei olisi ennen kuin pallo sinne lyödään? Tästähän oikeastaan ketjun avauksessakin on kyse, bunkkerin kuntoa saa vapaasti kokeilla, kunhan ei kokeile juuri sitä, jossa pelaajan pallo on.
Nyt tullaankin gloffaren kysymykseen:
– ovatko sääntöjen laatijat tarkoittaneen asian juuri tällaiseksi?
johon vastaus on, että kyllä ovat. Tämän vuoden alkuun saakka pelaajan ei ollut lupa kokeilla sen esteen kuntoa, jossa hänen pallonsa on eikä myöskään minkään samanlaisen esteen. Nykyään on sallittua kokeilla minkä tahansa estealueen kuntoa ja minkä tahansa bunkkerin kuntoa, paitsi sen bunkkerin, jossa pelaajan pallo on. Muutos on siis ollut paitsi suuri myös varsin harkittu. Tästä voisin ainakin minä vetää sen johtopäätöksen, että viereisen bunkkerin kunnon kokeileminen on täysin pelin hengen mukaista. Tämän vuoden alusta näyttää siis muuttuneen myös pelin henki tämän asian osalta.
Olikos tässä sääntömuutoksen taustalla jokin Tour-case, jossa oli käynyt niin, että pelaaja löi bunkkerista eikä ollut tietoinen, että lyönti päätyi toiseen bunkkeriin jossain parin sadan metrin päässä, sitten pelaaja meni lyömään alkuperäisessä bunkkerissa ”jälkiharkkalyönnin” ja sai penaltit hiekan kokeilemisesta.
Olen kyllä sitä mieltä, että pelin hengen mukaista on muuttaa sääntöä niin, että tuossa casessa ei rankkuja jaeta.
Kuitenkin olen sitä mieltä että sännön hyödyntäminene niin, että ennen hiekkalyöntiä hakeutuu toiseen bunkkeriin lyömään harkkalyönnin, ei ole pelin hengen mukaista, vaikka sääntöjen mukaista onkin. Ehkäpä seuraavassa sääntöuudistuksessa joskus vuonna 2050 sääntöön kirjoitetaan esim, että pelaaja ei saa mennä bunkkeriin, ellei se ole välttämätöntä pallon lyömiseeen tarvittavan asennon ottamiseksi.
Noh, täytyy vain toivoa, että tällaiset harkkalyönnit eivät tämän valistuksen myötä yleisty. Ylipäänsähän täyden svingin harkkalyönnit ovat täysin turhia… ainakaan minä vanhus en jaksa pelata koko kierrosta, jos pitää vielä hutmia harkkoja, puhumattakaan siitä, että niitä varten vielä menee vasiten naapuribunkkeriin…
Olikos tässä sääntömuutoksen taustalla jokin Tour-case, jossa oli käynyt niin, että pelaaja löi bunkkerista eikä ollut tietoinen, että lyönti päätyi toiseen bunkkeriin jossain parin sadan metrin päässä, sitten pelaaja meni lyömään alkuperäisessä bunkkerissa ”jälkiharkkalyönnin” ja sai penaltit hiekan kokeilemisesta.
Tuo tapahtui jo muistaakseni vuonna 2008 München Classicissa ja pelaaja oli Stewart Cink (Linkki). Ja itse asiassa homma meni siten, että Cink seisoi väyläbunkkerissa ja löi palloaan, joka oli bunkkerin ulkopuolella. Pallo päätyi griinibunkkeriin, ja caddie kävi haravoimassa väyläbunkkerin jäljet, mikä oli siihen aikaan kiellettyä, jos pelaajan pallo oli vastaavanlaisessa esteessä. Siitä Cinkille diskaus, koska ei ollut laittanyt kahta penaa korttiinsa.
Jos hän olisi pelannut palloaan väyläbunkkerista, niin bunkkerin olisi saanut haravoida ilman rangaistusta, mutta koska hän vain seisoi siellä, niin sääntöjen mukaan siitä tuli rangaistus. Saman tien tämän jälkeen Joint Rules Committee totesi, ettei tuossa ole mitään järkeä ja muutti sääntöä tuolta osin. Tuo ei siis liity vuoden 2019 uudistukseen millään tavalla.
Kuitenkin olen sitä mieltä että sännön hyödyntäminene niin, että ennen hiekkalyöntiä hakeutuu toiseen bunkkeriin lyömään harkkalyönnin, ei ole pelin hengen mukaista, vaikka sääntöjen mukaista onkin.
Viedäänpä tätä hieman pidemmälle. Onko pelin hengen mukaista tehdä harjoitusheilautus pitkässä ruohossa, siten että maila koskettaa ruohoa ja pelaaja saa tietoa siitä miten mailan lapa kulkee siitä läpi? Entä lyhyessä raffissa? Väylällä divotin kanssa? Tiillä? Missä? Ja milloin? Ennen kierrosta? Ensimmäisen kisakierroksen jälkeen? Yöllä?
Minun mielestäni on kerrassaan johdonmukaista, että kenttää saa kokeilla alueesta riippumatta. Itse asiassa, en pitäisi lainkaan pahana, että jopa siinä bunkkerissa, jossa pallo on, saisi tehdä harjoitussvingejä hiekan laadun kokeilemiseksi. Huippuammattilaisilla bunkkerit ovat kautta kentän täysin tasalaatuisia ja aina hienosti haravoituja, joten heidän ei ole tarvis tehdä mitään kikkailuja. Sen sijaan meille pulliaisille olisi kerrassaan helpotus saada kokeilla juuri sen bunkkerin hiekkaa, josta pallo pitää saada kaivettua ulos. Se parantaisi tuloksia ja jopa nopeuttaisi peliä. Tämä saattaa hyvinkin olla seuraava perustavanlaatuinen muutos säännöissä.
Ylipäänsähän täyden svingin harkkalyönnit ovat täysin turhia…
Itse teen yleensä yhden täyden harkkasvingin, en enempää. Olen kokenut sen antavan minulle paremmat valmiudet onnistuneeseen lyöntiin. Oman tyytyväisyyteni ja ryhmäni pelinopeudenkin kannalta onnistuminen on etu.
Ylipäänsähän täyden svingin harkkalyönnit ovat täysin turhia…
Itse teen yleensä yhden täyden harkkasvingin, en enempää. Olen kokenut sen antavan minulle paremmat valmiudet onnistuneeseen lyöntiin. Oman tyytyväisyyteni ja ryhmäni pelinopeudenkin kannalta onnistuminen on etu.
Hmm, mielenkiintoista! Itse taas lopetin harkkaswingien tekemisen tällä, vai olikohan se jo edellisellä kaudella. Chipeissä saatan joskus hakea vähän tuntumaa, mutta täysiä lyöntejä tosiaan harjoittelen hyvin harvoin, ehkä ensimmäistä draivia joskus jos lämmittely on jäänyt kovin ohueksi. En nyt tiedä miten tuohon aika yhtäkkiä päädyin, koska aikaisemmin olin vetänyt lähes aina harkkaswingin tai pari. Ehkä siinä tuli vain tunne että pitää ”luottaa” enemmän omaan swingiin, harkkalyönti tuntui vain sekoittavan, koska jos se onnistui, niin varsinainen lyönti harvemmin meni samaan uraan… Ehkä mulla jonkin aikaa oli sellainenkin ajatus, että ”kokemuksen” (omalla kohdallani lainausmerkit tarpeen) myötä swingin oppii niin hyvin, että harkkalyönti ei ole tarpeen, mutta pikemminkin taitaa olla niin, että kokemus opettaa, mitkä rutiinit itselle toimivat ja mitkä ei.
Mitä tulee harkkalyöntien vaikutukseen kierroksen sujuvuuteen, niin eipä niistä haittaa ole silloin jos pelaaja muutenkin hallitsee rutiininsa hyvin ja osaa vetää harjoituslyönnitkin sulavasti osana koko performanssia. Sitä kyllä on joskus vähän tuskallista seurata, jos pelaajan lyöntirutiini on tarkka sihtailu, ankara keskittyminen stanssiin, hidas vaiheittainen taaksevienti noin 45 asteen ”napsuina”, jännitystä tiivistävä pysähtyminen ylös viimeisiin pohdintoihin ja viimein se lyönti. Ja sama tietysti harkkalyönnissä… Itse olen pyrkinyt nopeuttamaan lyöntiä sillä tavalla että se tulisi sujuvammin ja enemmän selkäytimestä eikä monen peräkkäisen rutiinin summana. Tuloksista en mene vannomaan, mutta ainakin pääsee vähän nopeammin kohti uusia pettymyksiä 🙂
Minullekaan ei tuo logiikka oikein aukea…
Jos kerran kokeilu-/harjoittelulyönnit on sallittuja muissa bunkkereissa, niin miksi ihmeessä se ei olekaan sallittua juuri siinä bunussa missä pallo on?
– onko todellakin niin että oikein tarkoituksellisella sääntömääräyksellä pitää aiheuttaa ylimääräistä viivästystä ja haittaa pelaamiselle?Toisekseen bunkkerit on vartavasten golfkentälle rakennettuja esteitä. Miksi niistä pelaamista pitäisi erityisesti helpottaa sallimalla testilyönnit?
– tottakai on jo lähtökohtaisesti tarkoitettu että bunkkeriin joutuminen haastaa pelaajan osaamista omalla erityisellä tavallaan.
– taitaville pelaajille greenibunkkerit ovat muutenkin toivottuja kohteita sillä yleensä niistä pääsee jatkamaan peliä varsin stabiilista makuusta. Esim. par-5:lla on jopa hyvä päätyä bunkkeriin, jollei 2. lyönti jää greenille. Ammattilaiset pelastaa (par’in tai birkun) hiekasta varsin suurella onnistumis%:lla.
– toisaalta pelaaminen bunkkerista edellyttää pelaajalta osaamista/taitoa jota ko. esteellä nimenomaisesti koetellaan.KL1: Viedäänpä tätä hieman pidemmälle. Onko pelin hengen mukaista tehdä harjoitusheilautus pitkässä ruohossa, siten että maila koskettaa ruohoa ja pelaaja saa tietoa siitä miten mailan lapa kulkee siitä läpi? Entä lyhyessä raffissa? Väylällä divotin kanssa? Tiillä? Missä? Ja milloin? Ennen kierrosta? Ensimmäisen kisakierroksen jälkeen? Yöllä?
Ehkä logiikka löytyy siitä ettei yleisesti ottaen esteissä saa tehdä sellaisia harjoituslyöntejä joilla osutaan siihen.
– muulla pelialueella puolestaan saa tehdä harjoituslyöntejä vapaasti.Mutta aika näyttää miten paljon pelaajat ryhtyvät hyödyntämään mahdollisuutta hiekan testaus-/koelyönteihin viereisessä bunkkerissa. Omalla kohdallani en näe tällaista tarpeelliseksi.
Niin, olisi loogista ja pelin hengen mukaista, että harjoitusheilahdus sallittaisiin bunkkerissa, siis myös siinä, jossa pallo on.
On kuitenkin aika keinotekoista ja siis mielestäni pelin hengen vastaista, että juuri siinä bukkerissa ei saa, mutta kaikissa muissa kentän bunkkereissa saa (pelin viivyttämisen asettamissa rajoissa). Kuten totesit peruskentällä bunkkerit eivät ole kovin tasalaatuisa, joten eipä siitä naapuribunkkerissa lyödystä harjoitusheilahduksesta kovin paljon hyötyäkään ole.
Kuvittelisin, vaikka en tiedä, että bunkkerissa harjoitusheilahdus on kielletty, koska irtohiekka voi lentää pallon päälle kauempaakin ja lisäksi voi herätä vaikeasti tulkittavia kysymyksiä siitä, onko pallo liikahtanut. Siitä tuskin on ainakaan apua, mutta muuttaa pelin henkeä pelata pallo kuten se on. Samalla periaatteella kyllä harjoitusheilahdus olisi kiellettävä pitkässä ruohossakin. Pallon päälle lentävä pieni ruohonpalanen tuskin muuttaa pallon pelattavuutta, mutta muuttaa pallon asemaa. Väittäisin, että klubikisoissa tällaista tapahtuu varsin paljon.
Täyden svingin harjoitusheilautuksia en tosiaankaan ymmärrä, mutta se on minun ongelmani. Olen pelannut vuosikaudet niin, että ainoa täyden svingin lyöntiä edeltävä harkkasvingi on ensimmäisen draiveriavauksen yhteydessä – tämäkin vain siksi, että en laiskuuttani viitisi venytellä kierrokselle lähtiessäni enkä koskaan käy rangella ennen kierrosta. Viimeiset 25 vuotta olen yrittänyt yksinkertaistaa kaikkea kentällä tekemääni eikä siitä haittaakaan ole ollut.
Toki säännöistä saa ottaa kaiken irti eikä ”pelin henki” ole hyvin määritelty käsite.
Ehkä logiikka löytyy siitä ettei yleisesti ottaen esteissä saa tehdä sellaisia harjoituslyöntejä joilla osutaan siihen.
– muulla pelialueella puolestaan saa tehdä harjoituslyöntejä vapaasti.Gloffare, olet taas ulalla…
Kuten aiemmin jo kirjoitin, estealueilla saa tehdä estealueen kuntoa kokeilevia mailan heilahduksia aivan vapaasti, oli pallo ko. alueella tai ei. Ainoa rajoitus on siinä nimenomaisessa bunkkerissa, jossa pelaajan pallo on.
Förstått?
P.S. Harjoituslyönti on sellainen, jolla mailalla osutaan palloon, muuten se ei ole lyönti. Tutustu lyönnin määritelmään.
Pappa Tykki: Samalla periaatteella kyllä harjoitusheilahdus olisi kiellettävä pitkässä ruohossakin. Pallon päälle lentävä pieni ruohonpalanen tuskin muuttaa pallon pelattavuutta, mutta muuttaa pallon asemaa.
Muuttaa pallon asemaa? Voitko selittää millä tavoin?
No, asemahan tarkoittaa jäykän kappaleen normaalissa terminologiassa x,y,z,roll,pitch,yaw eli siinä mielessä valitsin termin huonosti. Tarkoitin kaikkien niiden tekijäiden yhdistelmää, jotka vaikuttavat mailan ja pallon välisessä kontaktissa.
Esimerkiksi pari pientä ruohonkorren kappaletta voivat muuttaa mailan leikkausvoiman purevuutta kontaktissa eli vähentää pallon kierrettä. Tämä on tietysti saivartelua, koska mainitsemaani sääntöä ei ole.
Toisaalta säännöt eivät kai kiellä esittämästä mielipiteitä siitä, miten sääntöjä tulevaisuudessa muutettaisiin 😉 Muuta en ole mielestäni tehnyt ja muutosten tarkemmalle formuloinnillekin annoin aikaa sen verran että yli 90% todennäköisyydellä katselen peliä silloin alta- en päältäpäin.
No, asemahan tarkoittaa jäykän kappaleen normaalissa terminologiassa x,y,z,roll,pitch,yaw eli siinä mielessä valitsin termin huonosti. Tarkoitin kaikkien niiden tekijäiden yhdistelmää, jotka vaikuttavat mailan ja pallon välisessä kontaktissa.
Esimerkiksi pari pientä ruohonkorren kappaletta voivat muuttaa mailan leikkausvoiman purevuutta kontaktissa eli vähentää pallon kierrettä. Tämä on tietysti saivartelua, koska mainitsemaani sääntöä ei ole.
Näyttää vahvasti siltä, että olit kieltämässä sellaista tekoa, josta pelaajalle on pelkkää haittaa. Yleensä säännöissä pyritään kieltämään perusteeton etu.
Ihailen pyrkimystäsi täydelliseen tasapäisyyteen.
Bunkkerissa hiekan testaaminen usein aiheuttaa hiekan lentämistä pois bunkkerista (en tiedä onko se kentän/bunkkerin hoidon kannalta hyvä vai huono asia). Kilpailijana minua hieman arveluttaisi jos edellä olevat ryhmät tekevät tarpeettomia haravointeja esim. jos bunkkerit on lanattu tasaisiksi koneella ennen kilpailua. Eikä se ylimääräinen hiekka ole usein toivottavaa griinilläkään.
Sääntö 1.2a kieltää kentän tarpeettoman vahingoittamisen. Onko peliin kuulumaton bunkkerihiekan pois lyöminen tai tasaisten bunkkereiden haravointi säännön tarkoittamaa kentän tarpeetonta vahingoittamista?
Mielenkiintoinen näkökulma.
Ylimääräisen hiekan roiskiminen viheriölle ei minunkaan mielestäni ole järkevää, joten ne harjoitusheilautukset kannattanee tehdä johonkin toiseen suuntaan.
Kilpailuissa olosuhteet eivät koskaan ole tasapuoliset kaikille kilpailijoille. Joskus sää vaihtuu kesken kisapäivän, tiipaikat ovat viimeisillä lähtijöillä huonommassa kunnossa kuin päivän alussa ja onpa siellä väylilläkin enemmän lyöntijälkiä, joihin pelaajan pallo voi päätyä. Myös bunkkereissa on varmasti enemmän pelaajien jättämiä jälkiä päivän lopussa kuin alussa, sille ei vain mahda mitään. Ainoa varma keino välttää pallonsa päätyminen huonosti haravoituun bunkkeriin on olla lyömättä palloaan sinne.
Kentän tarpeeton vahingoittaminen puolestaan on ainakin minun mielestäni jokin sellainen teko, jonka seurauksena kentälle jää korjaamaton vaurio tai ylipäätään pelaamista mahdollisesti kohtuuttomasti vaikeuttava kohta kuin ennen vahingoittamista. Esimerkiksi turpeiden tahallinen hakkaaminen irti tiibokseista, väyliltä tai jopa viheriöltä on kentän tarpeetonta vahingoittamista, ja olenpa moisesta joutunut tuomarin ominaisuudessa pelaajaa huomauttamaankin. Sen sijaan bunkkerihiekan mätkiminen ja bunkkerin haravoiminen sen jälkeen ei minun mielestäni täytä kentän tarpeettoman vahingoittamisen tunnusmerkkejä. Jos tuolle linjalle lähdettäisiin, niin rajanveto voisi olla perin vaikeaa, kun pitäisi ruveta miettimään mistä kohdasta bunkkeria pelaaja ylipäätään saa sinne astua, jotta haravoitava alue olisi mahdollisimman pieni, tarpeeton bunkkerissa haahuilu kun olisi kentän tarpeetonta vahingoittamista. Ei, tuolle linjalle en lähtisi.
Minun on vaikea uskoa, että tästä bunkkerien kokeilemisesta syntyy niin laaja kansanliike, että kilpaileminen sen johdosta vaikeutuu. Eiköhän tässäkin useimmat onnistuvat pitämään järjen päässään ja toimimaan fiksusti. Ainahan toista kilpailijaa voi hyvässä hengessä myös opastaa, jos tämän toiminta tuntuu jotenkin väärältä. Neuvoa voi myös kysyä kilpailun tuomarilta, se on ainakin hyvin neutraali tapa.
EDIT: Ai niin, onko bunkkerissa tuntuman hakeminen hiekkaan lyömällä peliin kuulumatonta toimintaa?
Sanoisin, että tässäkin on vain pääsääntöisesti haittaa. Joskus flierin lyöminen voi olla eduksi: ainakin itse olen joskus tähän pyrkinyt, kun palloon pääsemiseksi on syytä käyttää vain keskirautaa, mutta matka tarvitaan sen verran että normikeskirauta ei sitä anna.
Tyhmä kysymys. Pelaaja lyö harjoitusheilahduksen vaikkapa kolmen metrin päässä pallosta. Harjoitusheilahduksen seurauksena irtoaa ruohonkappaleita, jotka tuuli kuljettaa pallon päälle. Tämän jälkeen pelaaja menee pallolle ja lyö sitä poistamatta ruohoja – vaikka siksi että on tyypillisen golfarin tunnekuohun vallassa. Onko rangaistusseuraamuksia?
PS. En pyri täydelliseen tasapäisyyteen vaan tasaiseen täyspäisyyteen – se onkin toinen juttu kuinka pyrkimykissäni onnistun…
Tyhmä kysymys. Pelaaja lyö harjoitusheilahduksen vaikkapa kolmen metrin päässä pallosta. Harjoitusheilahduksen seurauksena irtoaa ruohonkappaleita, jotka tuuli kuljettaa pallon päälle. Tämän jälkeen pelaaja menee pallolle ja lyö sitä poistamatta ruohoja – vaikka siksi että on tyypillisen golfarin tunnekuohun vallassa. Onko rangaistusseuraamuksia?
Keksitkö mitään syytä miksi olisi?
-
JulkaisijaArtikkelit