Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Alamäkiputtiko vaikeampi kuin ylämäki ja miksi ?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
kebax kirjoitti: (28.9.2006 15:44:57)
AAH kirjoitti: (28.9.2006 15:32:52)
Jooei, ei tarvi vastata. Mä lähen ny puttaileen.No kylläpä sitä ny vikkelästi vejettii herneet nenään.
Olisin pärkkele vetäny, jos tän olisin ehtiny lukeen, mutta mä oon niin nopee.
Mitä puttaamiseen tulee, niin eilen taas kulki hienosti joka suuntaan, joskus jopa reikäänkin.NimetönTuo partikkelin, johon ei siis sitoudu pyörimisestä aiheutuvaa energiaa, liikeyhtälö on melko helppo ratkaista gravitaatiokentässä. Esimerkiksi voidaan kirjoittaa holonomisesti rajoitetulle (liike on rajoitettu tasolle) partikkelille Hamiltonin vaikutusintegraali, josta varioimalla liikeyhtälö saadaan. Lopputuloksena saadaan
a = g – g.nn
missä g on vektori, jonka pituus on vaikka 9.82 m/s^2 ja suunta on maan keskiöön ja a on kiihtyvyys
n on tason ykkösen mittainen normaalivektori
pari kertaa integroimalla saadaan
x(t) = 1/2 (g – g.nn) t^2 +v0 t + x0
missä
v0 on tason suuntainen alkunopeus
x0 on pallon alkupiste tasollajos kitkaa ei huomioida ja taso viettää vain sivulle, niin ratkaisuna saadaan paraabelin muotoinen rata (vai mitä ?).
Jos taas pitäisi miettiä, miten tehtävä ratkaistaan pallon sidotulle liikkeelle, niin tarvitaan kuusi koordinaattia (kolme paikkaa ja kolme kulmaan liittyvää) ja niiden välille vierimisehto. Liike-energiaan pitää lisätä tietysti pyörimisestä aiheutuva termi.
Voisin yrittää ratkaista tätä jälkimmäistä joskus pelikauden jälkeen esim Ekselillä. Meillä on kyllä jotain laskettuna kolikon vierimisestä, muttei tietysti pallon.
Herbus kirjoitti: (29.9.2006 10:28:46)
Tuo partikkelin, johon ei siis sitoudu pyörimisestä aiheutuvaa energiaa, liikeyhtälö on melko helppo ratkaista gravitaatiokentässä. Esimerkiksi voidaan kirjoittaa holonomisesti rajoitetulle (liike on rajoitettu tasolle) partikkelille Hamiltonin vaikutusintegraali, josta varioimalla liikeyhtälö saadaan. Lopputuloksena saadaana = g – g.nn
missä g on vektori, jonka pituus on vaikka 9.82 m/s^2 ja suunta on maan keskiöön ja a on kiihtyvyys
n on tason ykkösen mittainen normaalivektori
pari kertaa integroimalla saadaan
x(t) = 1/2 (g – g.nn) t^2 +v0 t + x0
missä
v0 on tason suuntainen alkunopeus
x0 on pallon alkupiste tasollajos kitkaa ei huomioida ja taso viettää vain sivulle, niin ratkaisuna saadaan paraabelin muotoinen rata (vai mitä ?).
Jos taas pitäisi miettiä, miten tehtävä ratkaistaan pallon sidotulle liikkeelle, niin tarvitaan kuusi koordinaattia (kolme paikkaa ja kolme kulmaan liittyvää) ja niiden välille vierimisehto. Liike-energiaan pitää lisätä tietysti pyörimisestä aiheutuva termi.
Voisin yrittää ratkaista tätä jälkimmäistä joskus pelikauden jälkeen esim Ekselillä. Meillä on kyllä jotain laskettuna kolikon vierimisestä, muttei tietysti pallon.
Loistavaa! Eilen nukkumaan mennessä lupasin itsekseni syödä hatullisen sitä ihteään, jos aamulla joku ei olisi laskenut asiaa jollain tavalla. Ei tarvinnut popsia.
Mutta asiahan on kiinnostava, joten mielenkiinnolla odotan tuloksia, joista paljastuu, kuinka suuri osuus hyrrävoimalla oikeasti on pallon breikkaamiseen.
Täällä kun on kaikki kertonut että alamäkiputti on helpompi, niin miksi ammatilaiset koettavat jättää itselleen ylämäkiputin joka paikkaan?
Fabion kanssa samaa mieltä. En ole tosin ajatellut pallon käyttäytymistä, enkä kykenekkään, niin perusteellisesti kuin esim Herbus. Minun on ainakin ylämäkeen vaan helpompi, ainakin menttaalisesti putata. Alamäkiputti ku karkaa, niin tulee helposti piiiiitkä paluuputti. Mutta sehän tehdäänkin sitten ylämäkeen, joka on taas helppo!
Taika Rauta kirjoitti: (29.9.2006 11:38:26)
Fabion kanssa samaa mieltä. En ole tosin ajatellut pallon käyttäytymistä, enkä kykenekkään, niin perusteellisesti kuin esim Herbus. Minun on ainakin ylämäkeen vaan helpompi, ainakin menttaalisesti putata. Alamäkiputti ku karkaa, niin tulee helposti piiiiitkä paluuputti. Mutta sehän tehdäänkin sitten ylämäkeen, joka on taas helppo!Onko tää ny tervettä ajattelua? Eikö olisi parempi sutaista se sinne reikään sen kummemmin hyrriä tai karkaamisia miettimäti?
Fabio kirjoitti: (29.9.2006 11:05:46)
Täällä kun on kaikki kertonut että alamäkiputti on helpompi, niin miksi ammatilaiset koettavat jättää itselleen ylämäkiputin joka paikkaan?Ei ne ole tulleet koskaan asiaa miettineeksi tahi kyseenalaistaneet sitä. Ovat sen oppineet edeltäjiltään ja nämä edeltäjiltään…eikös 🙂
Ainoot hyrrät mitä mulla on pelissä on hormoonit, ne hyrrää! Oot oikeassa, mutta väärässä, minun kohdalta. En mä putatessa mitään fysiikan lakeja mieti. Olen pitkälti fiilisputtaaja, joskus uppoo paremmin ja joskus ei. Mut ylämäkeen on helpompi fiilistellä.
Ylämäkeen herrat ja rouvat- Ylämäkeen!!!!
Kyllä kallistusten huomioon ottaminen alamäkeen on huomattavasti vaikeampaa! miksi-? Siksi, että ylämäkeen voit kontrolloida pallon linjaa. Kovalla suorempaan ja hiljaisella kiertää enemmän. Kovaa ja keskelle! Alamäkeen ei vastaava ole mahdollista.
ylämäkeen herrat ja rouvat!
Ettekö alamäen kannattajat ole käyneet koskaan puttaamassa? 😉
Tosin aikaisemmin joku sanoi, että ihan sama mistä puttaa- uskon asia! SE on kyllä tosi ku vesi.
topix kirjoitti: (29.9.2006 12:27:05)
Ylämäkeen herrat ja rouvat- Ylämäkeen!!!!Kyllä kallistusten huomioon ottaminen alamäkeen on huomattavasti vaikeampaa! miksi-? Siksi, että ylämäkeen voit kontrolloida pallon linjaa. Kovalla suorempaan ja hiljaisella kiertää enemmän. Kovaa ja keskelle! Alamäkeen ei vastaava ole mahdollista.
ylämäkeen herrat ja rouvat!
Ettekö alamäen kannattajat ole käyneet koskaan puttaamassa? 😉
Tosin aikaisemmin joku sanoi, että ihan sama mistä puttaa- uskon asia! SE on kyllä tosi ku vesi.
Se joku oli Pena. Mutta jos tässä vaikeita puttilinjoja haetaan, niin sivurinteet on niitä. Eikä ole merkitystä matkan pituudella.
En ymmärrä miksi asioista pitää tehdä väkisin vaikeita. Jos totuus on se että asia on vaikea niin miksi IHmeessä sitä pitää vaikeuttaa lisää ajattelemalla että onpa vaikeaa?
Niin, tai miksi ajatella että puttaaminen on persiistä 😀
Jamasa kirjoitti: (29.9.2006 12:38:32)
Niin, tai miksi ajatella että puttaaminen on persiistä 😀Tusei..
kebax kirjoitti: (29.9.2006 12:36:19)
En ymmärrä miksi asioista pitää tehdä väkisin vaikeita. Jos totuus on se että asia on vaikea niin miksi IHmeessä sitä pitää vaikeuttaa lisää ajattelemalla että onpa vaikeaa?En ymmärrä minäkään. Mutta näin se vaan homma etenee.
Hyrrävoimalla on ehdottomasti merkitystä. Mutta vaikkei sitä huomioisi, niin ylämäki on kuitenkin helpompi.
Eli, oletetaan että vaihtoehtoina ovat ylä- ja alamäkiputti, joissa molemmissa myös sivuttaiskallistusta. Koska alamäkeen joudutaan puttaamaan hiljempaa, niin pallon vieriminen kestää pidempään ja breikki ehtii vaikuttaa enemmän.
Ja tämä siis oletuksella, että pallo luikuu eikä pyöri. Kun pyörimismäärän säilyminen huomioidaan, niin vaikutus on siis vielä suurempi.
Odottelen Herbuksen laskelmia.
benny kirjoitti: (29.9.2006 15:20:28)
Hyrrävoimalla on ehdottomasti merkitystä. Mutta vaikkei sitä huomioisi, niin ylämäki on kuitenkin helpompi.Eli, oletetaan että vaihtoehtoina ovat ylä- ja alamäkiputti, joissa molemmissa myös sivuttaiskallistusta. Koska alamäkeen joudutaan puttaamaan hiljempaa, niin pallon vieriminen kestää pidempään ja breikki ehtii vaikuttaa enemmän.
Ja tämä siis oletuksella, että pallo luikuu eikä pyöri. Kun pyörimismäärän säilyminen huomioidaan, niin vaikutus on siis vielä suurempi.
Odottelen Herbuksen laskelmia.
Luulisi tämän hyrräteorian mukaan, että pallo breikkaisi hurjasti parikymmentä ensimmäistä senttiä (kun se liukuu eikä vielä pyöri, mikä aikaansaa hyrrävoiman), jos hyrrävoimalla olisi jotain merkitystä systeemissä. Itse en ole sellaista havainnut. Yleensä breikki tapahtuu lopun 20 sentissä, vaikka hyrrävoima kaiken järjen mukaan pitäisi olla alkua isompi. Ihmeellisiä asioita.
Jyrkkä Draw kirjoitti: (29.9.2006 15:56:42)
Luulisi tämän hyrräteorian mukaan, että pallo breikkaisi hurjasti parikymmentä ensimmäistä senttiä (kun se liukuu eikä vielä pyöri, mikä aikaansaa hyrrävoiman), jos hyrrävoimalla olisi jotain merkitystä systeemissä. Itse en ole sellaista havainnut. Yleensä breikki tapahtuu lopun 20 sentissä, vaikka hyrrävoima kaiken järjen mukaan pitäisi olla alkua isompi. Ihmeellisiä asioita.Siis luulisin pallolla olevan liike-energiaa alussa ja hitaassa vauhdissa alkaa painovoima vaikuttaa enemmän ja breikit purea.
double-eagle kirjoitti: (29.9.2006 16:59:59)
Siis luulisin pallolla olevan liike-energiaa alussa ja hitaassa vauhdissa alkaa painovoima vaikuttaa enemmän ja breikit purea.
No eikö siähen ylämäessä siten ala juuri vauhti hidastua? Jos nyt esmes aattelis vaikka nin että kumpi on paree:
a) asunto mäen päällä ja pubi mäen alla
b) pubi mäen päällä ja asunto mäen alla
Lisäoletuksena se että bear-reissulla käytetään taxin sijasta fillaria.
Hä?kebax kirjoitti: (29.9.2006 17:24:16)
double-eagle kirjoitti: (29.9.2006 16:59:59)
Siis luulisin pallolla olevan liike-energiaa alussa ja hitaassa vauhdissa alkaa painovoima vaikuttaa enemmän ja breikit purea.
No eikö siähen ylämäessä siten ala juuri vauhti hidastua? Jos nyt esmes aattelis vaikka nin että kumpi on paree:
a) asunto mäen päällä ja pubi mäen alla
b) pubi mäen päällä ja asunto mäen alla
Lisäoletuksena se että bear-reissulla käytetään taxin sijasta fillaria.
Hä?Ehdottomasti pubi mäen päällä. Hyrrävoimat tuovat väsyneen miehen pilkun jälkeen kätsysti orapihlaja-aidan läpi kotiovelle.
NimetönMutta mutta. Noista laskelmista taitaa puuttua semmoinen osatekijä kuin reikä. Jos reikä on vaakatasossa ei tätä tarvitse ottaa huomioon. Mutta tiedän ainakin yhden greenin Suomessa jossa greeni on vinossa myös reiän kohdalta.
Elikkä ylhäältä päin putatessa pallolla on suurempi todennäköisyys ’hylkiä’ palloa kuin alhaalta päin putatessa. Sama on myös kovaa keskelle putatessa: reiän vastapäinen reuna on ylempänä alhaalta päin putatessa jolloin pallo jää helpommin reikään eikä pomppaa pois. Sori ei ole nyt kaavakirjaa lähellä joten en kaavalla en teoriaani voi todeksi osoittaa 😉Entäpä jos kerni olisi märkä? Olisiko jompikumpi, ylhäältä tai alhaalta putattu pallo helpommin menossa reikään kuin kuivalla kernillä putattu pallo?
Meinaan jos tuota Pelzin puttiraamattua lukee, niin tuota kernin märkyyttä voi käyttää hyväksi.Mitäs muuten luulette/tiedätte onko tehty jollain kiskosysteemillä testejä eri pituuksilta ja eri kovuuksilla miten pallo käyttäytyy ala- tai yläpuolelta? verrattu tuloksia vaikka ihmisten puttaamiin tuloksiin? Joko aletaan järjestää testiä?
Jyrkkä Draw kirjoitti: (29.9.2006 18:03:31)
Ehdottomasti pubi mäen päällä. Hyrrävoimat tuovat väsyneen miehen pilkun jälkeen kätsysti orapihlaja-aidan läpi kotiovelle.Olette juuri voittaneet tuopillisen ravitsevaa bearia. Toimitus jossain sopivassa kohtaa. Toki pöytään kannettuna.
kebax kirjoitti: (29.9.2006 20:10:26)
Jyrkkä Draw kirjoitti: (29.9.2006 18:03:31)
Ehdottomasti pubi mäen päällä. Hyrrävoimat tuovat väsyneen miehen pilkun jälkeen kätsysti orapihlaja-aidan läpi kotiovelle.Olette juuri voittaneet tuopillisen ravitsevaa bearia. Toimitus jossain sopivassa kohtaa. Toki pöytään kannettuna.
Kitoos, bear on lempipaheeni. Sopivin mahdollinen kohta on huomenna Wiurilassa, kun XXL:n kanssa sohitaan taas. Lähe, veikkonen, messiin?
Jyrkkä Draw kirjoitti: (29.9.2006 20:16:39)
Kitoos, bear on lempipaheeni. Sopivin mahdollinen kohta on huomenna Wiurilassa, kun XXL:n kanssa sohitaan taas. Lähe, veikkonen, messiin?Pahus vieköön kun Tawastille on huomiseksi aika 15:36 kinkkurämpylän perään. Siinä onkin syytä laittaa hyrrävoimat liikkeelle jotta valosan aikaa maaliin rullaa.
Mutta jossain sopivassa kohtaa tulevaisuutta jokatapauksessa toimitan palkinnon.
Ja nyt tyrkkään fillarillani mäkeen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Alamäkiputtiko vaikeampi kuin ylämäki ja miksi ?