Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Alamäkiputtiko vaikeampi kuin ylämäki ja miksi ?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Perustuuhan tämä puttinoputeen ja breikin vaikutukseen sen suhteen ?
Breikin lukeminen suuntaan tai piirukaupalla toiseen tuskin on tässä ongelma. Kysymys on ennemminkin pelosta että pallo karkaa huitun nevadaan tai ainakin kerniltä ulos. Näin ainakin minä asian näkisin.
kebax kirjoitti: (28.9.2006 15:07:09)
Breikin lukeminen suuntaan tai piirukaupalla toiseen tuskin on tässä ongelma. Kysymys on ennemminkin pelosta että pallo karkaa huitun nevadaan tai ainakin kerniltä ulos. Näin ainakin minä asian näkisin.Kallistuisin samaan alamäkeen, eli silloin, kun putti ns. kulkee, ei ole juuri merkitystä rinteen suunnalla. Kaikki uppoo, tai sitten ei. Uskon tulee olla vahva.
AAH kirjoitti: (28.9.2006 15:12:46)
Kaikki uppoo, tai sitten ei. Uskon tulee olla vahva.Joo. Kattoo reikään ja vatkaa; kyl se sinne roiskahtaa. Eli ei.
kebax kirjoitti: (28.9.2006 15:16:20)
AAH kirjoitti: (28.9.2006 15:12:46)
Kaikki uppoo, tai sitten ei. Uskon tulee olla vahva.Joo. Kattoo reikään ja vatkaa; kyl se sinne roiskahtaa. Eli ei.
Täytyy myös osata lukea dimplet oikein!
NimetönMitä lujempaa pallo pyörii, sitä vaikeampi sitä on saada pois suunnaltaan ja golfaria suunniltaan, ainakin suunnilleen.
Herbus kirjoitti: (28.9.2006 15:23:43)
Mitä lujempaa pallo pyörii, sitä vaikeampi sitä on saada pois suunnaltaan ja golfaria suunniltaan, ainakin suunnilleen.Mitä aiemmin, sitä lujempaa? Ilmankos puttaaminen on täysin oma lajinsa kun ennenaikaisuus on hyve.
Jaa, enpäs olekaan vakuuttunut siitä, että tarvitseeko Uskon sittenkään olla vahva. Itse olen hernekeppiosastolta, ja kyllä se minullakin joskus uppoo alamäkeen. Putti. Toisaalta hernekeppi ja vahva eivät välttämättä ole vastakohtia. Toisilleen. Vai onko hernekeppi paremminkin sitkeä, kuin vahva, ja kasvavatko herneet paremmin ala-, vai ylämäessä???
Jooei, ei tarvi vastata. Mä lähen ny puttaileen.AAH kirjoitti: (28.9.2006 15:32:52)
Jooei, ei tarvi vastata. Mä lähen ny puttaileen.No kylläpä sitä ny vikkelästi vejettii herneet nenään.
Luulisin, että suurimmalle osalle alamäkiputti on vaikeampi. Veikkaan, että se perustuu 84,17 % korvien väliseen toimintaan. Siitä alamäkiputista tehdään turhan usein vaikeampi kuin se todellisuudessa on. Reiän kai pitäisi olla joka suunnalta lähestyttäessä saman kokoinen. Itse puttaan ylämäkeen sillä mielellä, että nyt pallo pistetään kuppiin. Sen sijaan varsinkin jyrkästi viettävässä alamäessä huomaan usein yrittäväni minimoida vahinkoja, jos putti menee ohi. Suurimmaksi osaksi omista ajatuksista kiinni.
84,16834176% on kokolailla tarkka arvo mutta uusikselta vois kysyä seuraavat 300 desimaalia.
AAH kirjoitti: (28.9.2006 15:32:52)
Jaa, enpäs olekaan vakuuttunut siitä, että tarvitseeko Uskon sittenkään olla vahva. Itse olen hernekeppiosastolta, ja kyllä se minullakin joskus uppoo alamäkeen.Onko sun oikee nimi Usko? En ois uskonut. Luulin, notta Pena!
NimetönJH75 kirjoitti: (28.9.2006 15:48:33)
Luulisin, että suurimmalle osalle alamäkiputti on vaikeampi. Veikkaan, että se perustuu 84,17 % korvien väliseen toimintaan.Oletkos koskaan miettinyt, miksi hyrrä kaatuu vasta kun sen pyörimisnopeus on pieni. Myös moottoripyöräilijän on vaikea pysyä pystyssä jos nopeus on pieni. Jos vauhti on kova ei pyörää saa kaatumaan (juuri) millään.
Herbus kirjoitti: (28.9.2006 19:06:23)
JH75 kirjoitti: (28.9.2006 15:48:33)
Luulisin, että suurimmalle osalle alamäkiputti on vaikeampi. Veikkaan, että se perustuu 84,17 % korvien väliseen toimintaan.Oletkos koskaan miettinyt, miksi hyrrä kaatuu vasta kun sen pyörimisnopeus on pieni. Myös moottoripyöräilijän on vaikea pysyä pystyssä jos nopeus on pieni. Jos vauhti on kova ei pyörää saa kaatumaan (juuri) millään.
Pidätkö tosiaan hyrrävoimaa merkittävänä erona putattessa lujempaa ylämäkeen tai hiljempaa alamäkeen? Mielenkiintoista.
Sen TM:n jutun mukaan ylämäki putti on vaikeempi saada kuppiin kuin alamäki putti…että sellasta.
NimetönPidätkö tosiaan hyrrävoimaa merkittävänä erona putattessa lujempaa ylämäkeen tai hiljempaa alamäkeen? Mielenkiintoista.
Jep ! Tietysti myös poikittaisvoimien impulssi on pienempi (Voima * Aika) kun aika on lyhyempi, mutta tämä on lineaarinen vaikutus, hyrrävoimat ovat neliöllisesti kasvavia eli pallon voimakas kaartuminen (juopotellut pallo) aivan lopussa johtuu minusta juuri hyrrävoimien pienuudesta.
Jos ajatellaan, että putilla on primäärinen tavoite – eli pallo kuppiin ja sekundäärinen tavoite – eli jos ei mene kuppiin niin jäisi edes lähelle kupin taakse – niin silloin alamäkiputissa pallon nopeus kupin kohdalla on tuosta sekundääritavoitteesta johtuen pienempi kuin ylämäkiputissa. Pienemmän nopeuden vuoksi pallo on herkempi sekä breikeille että pinnan epätasaisuuksille ja sen liike on vaikeammin ennakoitavaa. Siispä alamäkiputti on vaikeampi.
On niin, että jos tarkastellaan ideaalista puttia (sitä, joka menee keskelle kuppia) ja sitten puttia, jossa on tähän ideaaliseen verraten vaikkapa kulmavirhe, niin kulmavirhe ylämäkiputissa aiheuttaa suuremman loppupisteen virheen kuin samankokoinen kulmavirhe alamäkiputissa. Eli ylämäkiputin radan stabiilisuus on huonompi kuin alamäkiputin. (Tälle ajatukselle perustui se Jamasan mainitsema TM:n juttu) Tässä oli siis jätetty huomiotta tuo putin sekundäärinen tavoite. Kun otetaan huomioon lähelle pääsemisen tavoitteesta johtuva puttien nopeusero, ylämäkiputin rata muuttuukin stabiilimmaksi. Itse asiassa tämä sitten vielä riippuu griinin njopeudesta eli hyvin hitaille griineille alamäkiputti on helpompi, mutta ’tavanomaisilla suomalaisilla’ griineillä ylämäkiputti.
Jos taas ajatellaan tilannettaa (vaikkapa reikäpelissä), jossa merkitystä on ainoastaan sillä, uppoaako juuri tämä putti vai ei, eikä siis ole merkitystä sillä, mihin putti päätyy jos ei uppoa, niin silloin alamäkiputti ja ylämäkiputti ovat suunnilleen yhtä helpot.
Tästäkin löytyy jo moneen kertaan siteeraamani golffyysikon A.J. Pennerin juttu; viite Canadian Journal of Physics, Vol80, sivut 1-14 (2002).
Herbus kirjoitti: (28.9.2006 19:42:36)
Pidätkö tosiaan hyrrävoimaa merkittävänä erona putattessa lujempaa ylämäkeen tai hiljempaa alamäkeen? Mielenkiintoista.
Jep ! Tietysti myös poikittaisvoimien impulssi on pienempi (Voima * Aika) kun aika on lyhyempi, mutta tämä on lineaarinen vaikutus, hyrrävoimat ovat neliöllisesti kasvavia eli pallon voimakas kaartuminen (juopotellut pallo) aivan lopussa johtuu minusta juuri hyrrävoimien pienuudesta.
Kyllä Herbus on tässä täsmälleen oikeassa. Ylämäkiputissa pallo pysyy linjassaan pienistä sivuttaiskallisteluista huolimatta, kunnes pallon pyörimisliikkeeseen (ei siis etenemiseen vaan oman akselin ympäri pyörimiseen) varastoitunut energia pienenee liikaa – tämä tapahtuu ylämäkeen putatessa putin loppuvaiheessa äkkinäisesti. Alamäkiputti taas joudutaan aina valuttelemaan s.e. pyörimisliike on koko puttimatkan hidas eikä ’gyroskooppi’ toimi – näinollen pallo on alamäkeen putattuna alttiina pinnan kallisteluille usein koko puttimatkallaan.
Totuus tulee tässä: alamäkiputti on helpompi.
Ja miksikö? Alamäkiputti voidaan putata hiljaa, silti se säilyttää vauhtinsa reiälle asti. Ylämäkeen taas on putattava lujempaa jotta päästäisiin perille asti. Tosiasia on se, että hitaassa vauhdissa oleva putti uppoaa reikään paljon helpommin. Tämä on helppo testata monellakin tapaa. Hidas putti nimittäin uppoaa myös reunoilta kun taas kovassa vauhdissa olevan pallon tulee osua aikalailla keskelle reikää pudotakseen. Usein sanotaan, että hidas putti ’kuolee’ reikään. Alamäkiputissa vauhti voi olla koko matkan tuota ’tappovauhtia’ kun taas ylämäkiputissa suurin osa matkasta mennään liian lujaa. Toki ylämäkiputtikin hidastuu jossain vaiheessa tuohon tappovauhtiin, mutta sen ajoittaminen juuri reiän kohdalle on sitten asia erikseen.
Tämän voin testata vaikka laittamalla tiin reiän eteen keskelle, ihan tasaisella maalla. Tämän jälkeen yrittää upottaa tiin molemmilta puolilta sekä hitaita että lujia putteja. Ei mene kauaa kun tajuaa kummat uppoa helpommin.
Alamäkiputin kuviteltu vaikeus johtuu kai siitä, että pelätään pitkäksi ’tykittämistä’ ja pitkää paluuputtia. Toisaalta enitenhän vihataan lyhyeksi jättämistä joten siinäkin valossa alamäkiputti pitäisi olla ’helpompi’ koska sitä on vaikeampi jättää lyhyeksi.
Ikidur kirjoitti: (28.9.2006 20:05:44)
Herbus kirjoitti: (28.9.2006 19:42:36)
Pidätkö tosiaan hyrrävoimaa merkittävänä erona putattessa lujempaa ylämäkeen tai hiljempaa alamäkeen? Mielenkiintoista.
Jep ! Tietysti myös poikittaisvoimien impulssi on pienempi (Voima * Aika) kun aika on lyhyempi, mutta tämä on lineaarinen vaikutus, hyrrävoimat ovat neliöllisesti kasvavia eli pallon voimakas kaartuminen (juopotellut pallo) aivan lopussa johtuu minusta juuri hyrrävoimien pienuudesta.
Kyllä Herbus on tässä täsmälleen oikeassa. Ylämäkiputissa pallo pysyy linjassaan pienistä sivuttaiskallisteluista huolimatta, kunnes pallon pyörimisliikkeeseen (ei siis etenemiseen vaan oman akselin ympäri pyörimiseen) varastoitunut energia pienenee liikaa – tämä tapahtuu ylämäkeen putatessa putin loppuvaiheessa äkkinäisesti. Alamäkiputti taas joudutaan aina valuttelemaan s.e. pyörimisliike on koko puttimatkan hidas eikä ’gyroskooppi’ toimi – näinollen pallo on alamäkeen putattuna alttiina pinnan kallisteluille usein koko puttimatkallaan.
Mistäköhän sitten johtuu sitten sellainen ilmiö, että kierteettä jäälle heitetty kiekko ihan varmasti lopussa vauhdin hidastuessa alkaa taittua jyrkemmin alamäkeä kohti? Ei paljon hyrrät jyllää. Väitän, että kiekon ja myös pallon pyrkimys pienimpään mahdolliseen potentiaalienergiaan saa aikaan lopussa kaartumisen alamäen suuntaan, kun liike-energia alkaa loppua ja hyrrävoimalla on häviävän pieni merkitys koko systeemissä. Voin tietysti, jopa todennäköisesti, olla väärässäkin.
Jos puttilinjalla ei ole sivukallistusta, reippaaseen alamäkeen lyöty putti menee aina reikään, kunhan vaan hieman tökkäsee pallon liikkeelle. Eikö näin ole?
Jyrkkään ylämäkeen lyöty pallo taas pienenkin virhesuuntauksen saatuaan lähtee kaartumaan vielä pahemmin pois linjasta. Näin ollen alamäkiputti on helpompi ja ite ainakin puttaankin mieluummin alamäkeen. Ainaskin minigolfissa, jossa usein nestemäisten virvoikkeiden nautiskelu aiheuttaa jos jonkinlaisia hyrrävoimia erityisesti ylämäkiputteihin.
Sama teoria pätee curlingissa ja siksi Uusis aina kääntää radan alamäkiasentoon ennen pelin alkua. Uusiksen kivet menevät siis aina suoraan nänniin ja pysähtyvät sinne alamäestä huolimatta.
Tarkoitit ko nyt uutta päävalmentajaa Nimeä?
Ups, piti tietty olla Niemi.
Edit mahdollisuus olis ihan kiva kun tulee noita panovirhepaholaisia.
Ylämäki vai alamäki?
Kyse on kahden eri tekijän vaikutuksesta. Yllättäen ne ovat samat kuin kaikissa puteissa eli suunta ja nopeus/voima. Pelzin Taavettihan omassa Putting Bible kirjassaan kertooo alamäkiputtien breikkaavan vähemmän kuin ylämäkiputtien. Ja Taavetti on oikeassa.
Toisaalta alamäkiputeissa pienemmällä putterin liikkeellä (siis virheliikkeellä) voidaan saada aikaan suurempi pituusvirhe (siis pitkäksi) kuin tasaisella. Ylämäki- ja alamäkiputtien eroja voi miettiä niin, että alamäkiputti on kuin puttaisi nopeammilla greeneillä ja ylämäkiputti päinvastoin. Eli voiman väärinsäätely (ja ohiputtaaminen) aiheuttaa pidemmän paluuputin alamäissä.
Potentiaalienergia on voimaa.
Jyrkkä Draw kirjoitti: (28.9.2006 20:33:48)
Ikidur kirjoitti: (28.9.2006 20:05:44)
…
Kyllä Herbus on tässä täsmälleen oikeassa. Ylämäkiputissa pallo pysyy linjassaan pienistä sivuttaiskallisteluista huolimatta, kunnes pallon pyörimisliikkeeseen (ei siis etenemiseen vaan oman akselin ympäri pyörimiseen) varastoitunut energia pienenee liikaa – tämä tapahtuu ylämäkeen putatessa putin loppuvaiheessa äkkinäisesti. Alamäkiputti taas joudutaan aina valuttelemaan s.e. pyörimisliike on koko puttimatkan hidas eikä ’gyroskooppi’ toimi – näinollen pallo on alamäkeen putattuna alttiina pinnan kallisteluille usein koko puttimatkallaan.
Mistäköhän sitten johtuu sitten sellainen ilmiö, että kierteettä jäälle heitetty kiekko ihan varmasti lopussa vauhdin hidastuessa alkaa taittua jyrkemmin alamäkeä kohti? Ei paljon hyrrät jyllää. Väitän, että kiekon ja myös pallon pyrkimys pienimpään mahdolliseen …
Vertailtavana taitaa olla nyt omenat ja appelsiinit. Laita siihen kiekkoon yläkierrettä niin se taittuu myöhemmin alamäkeen. 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Alamäkiputtiko vaikeampi kuin ylämäki ja miksi ?