26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Aivovoimistelua

Etusivu Foorumit Säännöt Aivovoimistelua

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 39)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • KL

    Laitetaanpas tänne hiljalleen kuolevalle palstalle vielä (ainakin) yksi juttu pohdittavaxi. Missä kaikissa tapauksissa vesiesteeseen lyödyn pallon saa asettaa droppaamisen sijaan? Pikku vinkki: tässä on niin ’KL:ää’ kuin ’piispastakin’ mukana…

    lisävihje:
    tapauksia on TASAN yksi – ei enempää, ei vähempää

    tarkennus edelliseen…
    jotta vesiesteeseen menneen pallon saa asettaa, tulee AINA olla erään asian voimassa. Muuten vesiesteeseen mennyttä palloa ei voi asettaa.

    KL

    Happosetä kirjoitti: (22.2.2009 22:13:34)
    lisävihje:
    tapauksia on TASAN yksi – ei enempää, ei vähempää

    Nyt on Happosetä ihan metsässä, tai siis vesiesteessä, nimittäin tapauksia on ainakin kaksi, toivottavasti enemmänkin.

    KL

    KL kirjoitti: (22.2.2009 22:28:22)

    Happosetä kirjoitti: (22.2.2009 22:13:34)
    lisävihje:
    tapauksia on TASAN yksi – ei enempää, ei vähempää

    Nyt on Happosetä ihan metsässä, tai siis vesiesteessä, nimittäin tapauksia on ainakin kaksi, toivottavasti enemmänkin.

    Nyt olen keksinyt jo neljä. Vauhtia, Happosetä!

    Eikös tästä jo joskus kolme vuotta sitten ….

    No siis itsestäänselvimpänä tietysti griiniltä veteen sössitty pallo kuten Tiger muutama vuosi sitten jossain majorissa.

    Sitten se tapaus, että joku muu kuin ko. boltsin pelaaja lääpäisee sen pallon esteeseen ihan mistä tahansa.

    Ja vielä tulee mieleen, että tii-boksista veteen lyötyä palloa ei mikään kiellä asettamasta samaan kohtaan tai saman tii-tikun päälle.

    Neljäs ei nyt tule mieleen … eiköhän huomenna kun taas sorvin ääreen pääsee!

    KL

    Bogisti kirjoitti: (22.2.2009 23:32:04)
    Sitten se tapaus, että joku muu kuin ko. boltsin pelaaja lääpäisee sen pallon esteeseen ihan mistä tahansa.

    Tätä en kelpuuta, siinä ei palloa ole lyöty esteeseen (kts. alkuperäinen kysymys).

    Ne kaksi muuta olivat ok, ainakin kolme vielä jäljellä.

    KL

    KL kirjoitti: (23.2.2009 8:35:24)

    Bogisti kirjoitti: (22.2.2009 23:32:04)
    Sitten se tapaus, että joku muu kuin ko. boltsin pelaaja lääpäisee sen pallon esteeseen ihan mistä tahansa.

    Tätä en kelpuuta, siinä ei palloa ole lyöty esteeseen (kts. alkuperäinen kysymys).

    Ne kaksi muuta olivat ok, ainakin kolme vielä jäljellä.

    Niin no, tietenkin jos joku pelaa väärää palloa ja lyö pelaajan pallon esteeseen. Onhan sekin mahdollista, joten hyväksytään sekin.

    Kaksi boltsia esteessä ja toinen haittaa. Nosto ja asetus takaisin.

    Jos liikuttaa palloa vahingossa. Asetus takaisin.

    Jos ei pysy paikallaan esteessä. Asetetaan mahd. lähelle.

    KL

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Jos liikuttaa palloa vahingossa. Asetus takaisin.

    Aivan, riippumatta siitä kuka tai miksi liikuttaa.

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Jos ei pysy paikallaan esteessä. Asetetaan mahd. lähelle.

    Tarkoitatko kahden dropin jälkeen? Jep.

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Kaksi boltsia esteessä ja toinen haittaa. Nosto ja asetus takaisin.

    Siis peliä haittaava pallo? Hyvä, tätä en ollut itsekään keksinyt.

    Minulle itse asiassa kävi likimain näin viime kesän mestiksissä, Luukin seiskalla löin pallon oikealle ojaan ja se oli lähes kiinni jonkun sinne jättämässä rangepallossa.

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Happosetä kirjoitti: (22.2.2009 22:18:57)
    tarkennus edelliseen…
    jotta vesiesteeseen menneen pallon saa asettaa, tulee AINA olla erään asian voimassa. Muuten vesiesteeseen mennyttä palloa ei voi asettaa.

    Eli tässä Laphron voimalla tehtyyn saivarteluun selvennys.

    Vesiesteeseen mennyt pallo tulee löytää, jotta sen voi asettaa. Muussa tapauksessa asetetaan toinen pallo.

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Jos ei pysy paikallaan esteessä. Asetetaan mahd. lähelle.

    Tarkoitatko kahden dropin jälkeen? Jep.

    .

    Ei kun ajattelin lähinnä, että virtaus esim. vie palloa. Mutta toki asetetaan droppien jälkeenkin.

    KL

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 13:30:20)

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Jos ei pysy paikallaan esteessä. Asetetaan mahd. lähelle.

    Tarkoitatko kahden dropin jälkeen? Jep.

    .

    Ei kun ajattelin lähinnä, että virtaus esim. vie palloa. Mutta toki asetetaan droppien jälkeenkin.

    Virran viedessä palloa sitä lyödään eikä asetella (Sääntö 14-6).

    KL

    KL kirjoitti: (23.2.2009 13:07:35)

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Jos liikuttaa palloa vahingossa. Asetus takaisin.

    Aivan, riippumatta siitä kuka tai miksi liikuttaa.

    Laitetaan tuohon perään vielä se yksi, joka minulle tuli mieleen, eli pallon liikkuminen liikuteltava haittaa poistettaessa. Aika lähellä noita edellisiä, mutta eri sääntökohta (24-2 vs. 18 ja 12-1).

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Kaksi boltsia esteessä ja toinen haittaa. Nosto ja asetus takaisin.

    Siis peliä haittaava pallo? Hyvä, tätä en ollut itsekään keksinyt.

    Minulle itse asiassa kävi likimain näin viime kesän mestiksissä, Luukin seiskalla löin pallon oikealle ojaan ja se oli lähes kiinni jonkun sinne jättämässä rangepallossa.

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Hä! Eikö rangepallo tai löytöpallo olekaan liikuteltava haitta?

    KL

    Cleve kirjoitti: (23.2.2009 15:07:39)

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Kaksi boltsia esteessä ja toinen haittaa. Nosto ja asetus takaisin.

    Siis peliä haittaava pallo? Hyvä, tätä en ollut itsekään keksinyt.

    Minulle itse asiassa kävi likimain näin viime kesän mestiksissä, Luukin seiskalla löin pallon oikealle ojaan ja se oli lähes kiinni jonkun sinne jättämässä rangepallossa.

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Hä! Eikö rangepallo tai löytöpallo olekaan liikuteltava haitta?

    On toki (Dec 24-1/2).

    Tässä on siis kolme eri keissiä:
    1. Peliä haittaava tai auttava pallo, sääntö 22.
    2. Liikuteltava haitta, sääntö 24-1, ja
    3. Esteen kunnon kokeileminen, sääntö 13-4

    Vaikka löytöpallo määritelmän mukaisesti onkin haitta, ei sääntöä 24-1 voi sellaisenaan soveltaa, jos ko. pallo ei pelaajaa mitenkään haittaa. Toisin sanoen, jos löytöpallo on vaikkapa viiden senttimetrin päässä pelaajan pallosta, pelaaja voi rangaistuksetta poistaa löytöpallon esteestä. Mutta jos löytöpallo onkin viiden metrin päässä siinä samaisessa esteessä, saattaa pallon poistaminen olla hieman kyseenalaista, koska se voi antaa pelaajalle sellaista tietoa esteen kunnosta, jota pelaaja ei kenties muuten saisi. Säännön 13-4 poikkeus 1 antaa pelaajalle mahdollisuuden poistaa liikuteltava haitta, edellyttäen ettei esteen kuntoa kokeilla. Miten tuommoinen sitten todennetaan, onkin ihan toinen juttu. Varminta lienee pelata oma pallo ensin ja poistaa löytöpallo vasta sitten.

    Nimetön

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Mitenkä tähän tapaukseen on vaikuttanut tämä viime vuonna tullut sääntöjen muutos,jonka mukaan pallo on myös tunnistettava vesiesteessä ennen lyöntiä.

    piispanen kirjoitti: (23.2.2009 18:51:02)

    -Lainaus alkaa-
    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.
    -Lainaus päättyy-

    Mitenkä tähän tapaukseen on vaikuttanut tämä viime vuonna tullut sääntöjen muutos,jonka mukaan pallo on myös tunnistettava vesiesteessä ennen lyöntiä.

    Tässä tapauksessa ei käsittääkseni mitenkään, koska alunperin oli tiedossa kumpi palloista oli pelaajan ja kumpi löytöpallo. Jälkimmäinen vain sattui olemaan siinä matkan varrella ja pelaaja tietenkin vaistomaisesti sen poimi talteen.

    Henkilökohtaisesti en olisi itselleni siitä penaltteja merkinnyt, koska tarkoitus oli yksinomaan nostaa löytöpallo talteen. En muista miten siinä alkuperäisessä tapauksessa kävi, huoliko pelaaja ne pentit vai ei.

    Liikuteltavan haitan määritelmä ei edellytä, että haitasta pitäisi olla jotain todellista haittaa stanssille tai aiotulle lyönnille. Liikuteltavan haitan saa siis aina poistaa, kunhan ei hidasta peliä. Minkäänlaissta todellista haittaa ei siis tarvitse osoittaa, ei edes menttaali-haittaa.
    Esteen kunnon testaaminen taas käytännössä tarkoittaa esteen maapohjan tai vesiesteen veden koskettamista tavalla tai toisella.

    Mitä taas asettamiseen tulee, kukaan ei kai vielä ole huomannut, että vesiesteeseen lyödyn pallon saa asettaa, jos se on lyöty sinne tiiltä sähköjohdon tai tolpan kautta tai jos pallo on mennyt palasiksi,

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (23.2.2009 20:43:28)
    Liikuteltavan haitan määritelmä ei edellytä, että haitasta pitäisi olla jotain todellista haittaa stanssille tai aiotulle lyönnille. Liikuteltavan haitan saa siis aina poistaa, kunhan ei hidasta peliä. Minkäänlaissta todellista haittaa ei siis tarvitse osoittaa, ei edes menttaali-haittaa.
    Esteen kunnon testaaminen taas käytännössä tarkoittaa esteen maapohjan tai vesiesteen veden koskettamista tavalla tai toisella.

    Mitä taas asettamiseen tulee, kukaan ei kai vielä ole huomannut, että vesiesteeseen lyödyn pallon saa asettaa, jos se on lyöty sinne tiiltä sähköjohdon tai tolpan kautta tai jos pallo on mennyt palasiksi,

    Ei edellytäkään, mutta silloin tutkaillaan eri sääntökirjan kohtaa, kuten kirjoitin. Eli liikuteltavan haitan saa poistaa säännön 24-1 perusteella, jos se haittaa lyöntiä jne. ja kaikki muut liikuteltavat haitat saa poistaa säännön 13-4 perusteella.

    Siellä kentällähän sillä ei ole mitään väliä, mutta tässä kun näitä kirjallisesti puntaroidaan, niin on hyvä tiedostaa minkä säännön perusteella mennään.

    piispanen kirjoitti: (23.2.2009 18:51:02)

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Ei Jumalauta !!!eihän tämä voi olla totta!!! Eihän??????

    KL

    poa supina kirjoitti: (23.2.2009 23:25:55)

    KL kirjoitti: (23.2.2009 18:51:02)

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Ei Jumalauta !!!eihän tämä voi olla totta!!! Eihän??????

    Elämä on ihmeellistä… ja golf vielä ihmeellisempää 😉

    Haittaavat liikuteltavat haitat saa poistaa 24-1 perusteella, haittaamattomat liikuteltavat haitat taas sillä perusteella, että mikään sääntö ei sitä kielläkään. Sen jälkeen kun pallon on saanut greenille, mikään ei estä järjestämästä kaikkia greenibunkkeriharavia varsi pelisuuntaan, mikäli aikaa siihen on.
    Sääntö 13-4 – tai tarkasti sanottuna sen poikkeus – ei anna lupaa liikuteltavien haittojen siirtämiseen vesiesteessä, (tarvittava lupa tulee 24-1:stä) vaan sallii esteen pohjan tai vesiesteen veden koskettamisen niitä siirrettäessä, mikä on aivan eri asia. Esteen maapohjan koskettaminen ei edes aina ole siirtämiseksi välttämätöntä, likuteltavan haitan koosta, sijainnista ja muodosta riippuen.

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (24.2.2009 11:57:47)
    Haittaavat liikuteltavat haitat saa poistaa 24-1 perusteella, haittaamattomat liikuteltavat haitat taas sillä perusteella, että mikään sääntö ei sitä kielläkään. Sen jälkeen kun pallon on saanut greenille, mikään ei estä järjestämästä kaikkia greenibunkkeriharavia varsi pelisuuntaan, mikäli aikaa siihen on.
    Sääntö 13-4 – tai tarkasti sanottuna sen poikkeus – ei anna lupaa liikuteltavien haittojen siirtämiseen vesiesteessä, (tarvittava lupa tulee 24-1:stä) vaan sallii esteen pohjan tai vesiesteen veden koskettamisen niitä siirrettäessä, mikä on aivan eri asia. Esteen maapohjan koskettaminen ei edes aina ole siirtämiseksi välttämätöntä, likuteltavan haitan koosta, sijainnista ja muodosta riippuen.

    Olet aivan oikeassa, kiitos selvennyksestä.

    KL kirjoitti: (23.2.2009 18:33:57)

    Cleve kirjoitti: (23.2.2009 15:07:39)

    Dosto kirjoitti: (23.2.2009 11:37:36)
    Kaksi boltsia esteessä ja toinen haittaa. Nosto ja asetus takaisin.

    Siis peliä haittaava pallo? Hyvä, tätä en ollut itsekään keksinyt.

    Minulle itse asiassa kävi likimain näin viime kesän mestiksissä, Luukin seiskalla löin pallon oikealle ojaan ja se oli lähes kiinni jonkun sinne jättämässä rangepallossa.

    Pelikaverilla taasen oli käynyt sillä tavoin, että hän oli viikkokisassa lyönyt pallonsa siihen samaiseen ojaan ja parin metrin päässä hänen pallostaan ojassa oli löytöpallo. Hänpä oli sen siitä ojasta poiminut ja kanssapelaaja oli välittömästi tarjonnut kahta penalttia esteen kunnon kokeilemisesta. Jokainen voi sitten keskenään miettiä a) olisiko ne pentit itselleen merkannut ja b) olisiko huomannut olla poimimatta sitä ennen kuin olisi pelannut oman pallonsa pois sieltä esteestä.

    Hä! Eikö rangepallo tai löytöpallo olekaan liikuteltava haitta?

    On toki (Dec 24-1/2).

    Tässä on siis kolme eri keissiä:
    1. Peliä haittaava tai auttava pallo, sääntö 22.
    2. Liikuteltava haitta, sääntö 24-1, ja
    3. Esteen kunnon kokeileminen, sääntö 13-4

    Vaikka löytöpallo määritelmän mukaisesti onkin haitta, ei sääntöä 24-1 voi sellaisenaan soveltaa, jos ko. pallo ei pelaajaa mitenkään haittaa. Toisin sanoen, jos löytöpallo on vaikkapa viiden senttimetrin päässä pelaajan pallosta, pelaaja voi rangaistuksetta poistaa löytöpallon esteestä. Mutta jos löytöpallo onkin viiden metrin päässä siinä samaisessa esteessä, saattaa pallon poistaminen olla hieman kyseenalaista, koska se voi antaa pelaajalle sellaista tietoa esteen kunnosta, jota pelaaja ei kenties muuten saisi. Säännön 13-4 poikkeus 1 antaa pelaajalle mahdollisuuden poistaa liikuteltava haitta, edellyttäen ettei esteen kuntoa kokeilla. Miten tuommoinen sitten todennetaan, onkin ihan toinen juttu. Varminta lienee pelata oma pallo ensin ja poistaa löytöpallo vasta sitten.

    K1. Olen varmaan ymmärtänyt jotain väärin (24-1 ja 23-1), toinen pallo (rangepallo) esteessä ei siis olekaan irtonainen substanssi, vaan varuste ja siten siis liikuteltava haitta???

    K2Jos horjahtaessaan vesiesteessä sohaisee mailallaan risuja, jotka peittää tai koskettaa palloansa, joka siis on esteessä, ei tule penaltia, vaikka pallo tällöin liikkuisi.

    Pitääkö pallon makuu rakentaa tässä tapauksessa uudelleen ja asettaa pallo samalla lailla irtonaisten haittatekijöiden sisään kuin ennen horjahdusta ja sohaisua, jos makuu on muuttunut?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 39)
Vastaa aiheeseen: Aivovoimistelua

Etusivu Foorumit Säännöt Aivovoimistelua