Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi meillä täytyy olla mestareita sekä seura- ja liittotasolla että lyönti- ja reikäpelissä. Käytäntö ei ymmärtääkseni ole maailmalla kovin yleinen.
Maailman kaksi tärkeintä henkilökohtaista amatööriturnausta ovat British Amateur, jota on pelattu vuodesta 1885, ja jonka voittaminen vuonna 2000 avasi Mikko Iloselle tien tähtiin, sekä jenkkien vastaava kilpailu, U.S. Amateur, joka aloitettiin päivää ennen ammattilaisten U.S. Open -turnausta vuonna 1895.
Minusta näiden kilpailujen pelitapa sopisi mainiosti amatöörimestaruuksien ratkaisemiseen kaikkialla. Ensin pelattaisiin 36 reiän lyöntipelikarsinta ja sitten 64 tai 32 pelaajaa pistettäisiin keskinäisiä reikäpeliotteluja varten kaavioon lyöntipelitulosten mukaisesti. Finaali pelattaisiin aina 36 reiän reikäpelinä samana päivänä. Ihmettelen miksi tämä ikivanha, mutta edelleen toimiva tapa ratkaista kuluvan vuoden mestaruus ei toimisi kaikkialla. Maan vanhimman seuran, Helsingin Golfklubin, mestaruus ratkaistiin takavuosina juuri näin, mutta nyt meilläkin on joka vuosi vähän hämmentävästi kaksi klubimestaria.
Olen, muuten, sitä mieltä, ettei reikäpeli-sana ole oikein onnistunut käännös suomen kielessä. Se ei mielestäni kuvaa tarpeeksi hyvin sitä mitä pelissä tapahtuu, kun otellaan toista pelaajaa vastaan. Kun me olemme golfin yhteydessä muutenkin vähän “venyttäneet” äidinkieltämme, niin miksi ei voitaisi alkaa myös virallisesti puhua matseista ja matsipeleistä?
