Koronakaranteenin jälkeen vähän vaivalloisesti käyntiin lähteneen PGA Tourin yksi puheenaiheista on ollut L-koosta ainakin XXL-kokoon kasvanut Bryson DeChambeau. Huolestuttavaa on ollut myös se, että miehen lyöntipituudet ovat kasvaneet samassa suhteessa.
DeChambeau on kasvanut isoksi myös suhteellisen lyhyessä ajassa, mikä panee uumoilemaan – koska PGA Tourilla ei juurikaan testailla -, että uusiin mittoihin ei ole päästy pelkästään voimistelemalla ja kaurapuuroa syömällä.
DeChambeau ei tänä vuonna ole vielä voittanut mitään, mutta kärkikahinoissa hän on ollut joka kerta ja ensimmäiset voitot odottanevat jo nurkan takana. Onneksi hänkään ei voi mitään golfin tärkeimmälle ominaisuudelle eli niin sanotulle onnen elementille, joka on tärkein siksi, että olisihan se kamalaa, jos paras aina voittaisi. Sellaista ei kukaan jaksaisi kauaa katsella.
Bryson DeChambeau on nuoresta iästään huolimatta ennättänyt suututtaa koko joukon niistä ihmisistä, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä. Jo miehen opiskelukaverit moittivat häntä harvinaisen leuhkaksi ja itsekkääksi. PGA Tourilla iso joukko kilpakumppaneita on enemmän kuin tuskastunut hänen poikkeuksellisen hitaaseen toimintaan muun muassa viheriöillä. Hän on myös harvinaisen huono häviäjä, ja olen nähnyt hänen ryntäävän huonon kierroksen jälkeen paikalta pelikavereitaan kättelemättä.
Lopuksi toivon, ettei kukaan nuori golfari ottaisi tätä lihaskimppua esikuvakseen. Golf ei saisi mielestäni koskaan muuttua voimalajiksi vaan toivon sen pysyvän edelleen taitolajina, jossa onnenkantamoiset näyttelevät tärkeää osaa.
Päinvastoin tämän pitäisi rohkaista nuoria golfarinalkuja hakemaan itselle luontaisen tavan kehittyä. Dechambeau ei kuulu ominkaan suosikkeihin, mutta jokainen pelatkoon omilla vahvuuksillaan. Golfin lajin hienoutta kuitenkin korostaa se, että Dechambeaun ”ylikorostettu” voimaharjoittelu ei ole tehnyt hänestä mitenkään ylivoimaista. Golfissa ei edelleenkään pärjää vain yhtä elementtiä kehittämällä. Myös fyysinen harjoittelu kuuluu olennaisena osana golfiin, mutta sen rinnalla pitää hallita myös muut osa-alueet. Kyseinen kirjoitus ihannoi menneitä aikoja, jolloin mailat olivat puuta ja miehet pahvia (ja naisilla ei tietenkään ollut asiaa golfkentille). Golfissa ei tosin silloinkaan laskettu tyylipisteitä.
Omasta mielestäni hieman erikoinen kommentti, ettei kenenkään nuoren golfarin tulisi DeChambeauta ottaa esikuvakseen. Tuollaisen voiman ja mailanpään nopeuden yhdistäminen tarkkoihin väyläosumiin jos joku on mykistävää taitoa, jota harva jos kukaan toinen golfari pystyy tällä hetkellä maailmassa toteuttamaan. Jokainen pelatkoon omilla vahvuuksillaan, DeChambeau vaikuttaa selkeästi löytäneen aseen, jolla hän pystyy saamaan huomattavaa etua muihin nähden. Golf kuten muutkin lajit maailmassa muuttuvat ja kehittyvät suuntaan, jossa ilman sääntömuutoksia pelaajien fyysiset ominaisuudet yhdistettynä taitoelementtiin on yhä tärkeämmäksi muodostuva kombinaatio.
Teksti on pohjakosketus Tilanderilta.. Hyvin yksipuolinen näkemys asiaan ja olen täysin eri mieltä kirjoittajan kanssa. Golf on urheilua ja nykyään huippu-urheilua ja jotta saadaan eri näkökulmia niin pelkkä fyysinen voima ei riitä pelaajalle takaamaan voittoa viikosta toiseen. Lisäksi mielestäni ko pelaaja on nostanut hyvin paljon markkina-arvoaan ja on mielestäni nykyään hyvin kiinnostava ja värikäs persoona/urheilija!
Ala-arvoista kirjoittelua,jossa suoraan syytetään pelaajaa dopingin käytöstä.Tämä kirjoittelija
jaksaa olla nykyaikaisen golffin panettelija jutuissaan.
Nyt oli kyllä heikko esitys Tilanderilta. Sen verran pelisilmää onneksi löytyy julkaisulta, että ei ole nostettu faceen tätä kuraa.
Surullinen ja asiaton kirjoitus. Kirjoittaja olisi aika tuulettaa asiantuntijan roolistaan.
Joskus 30 vuotta sitten olisi voinut tällaisia Tilanderin kommentteja pitää ihan aikaan sopivina. Kaveri joutaisi jo eläkkeelle näistä hommista.
Jokainen edes etäisesti voimaharjoittelua joskus seuranneena ymmärtää vallan hyvin, että jos kyseisen hepun 9 kuukaudessa lisääntyneistä 20 kilosta edes viidennes on lihasta, niin nappeja on popsittu ja urakalla. Mutta jos se on hänen tapansa rakentaa menestystä, niin mikäs siinä. Onhan hänen draivaamisensa komeaa katsottavaa.
Dopingistahan ei sovi puhua, vaikka kaikki tietäisivät totuuden.
Toinen juttu on tuo ainainen puhe 10 -20 metrin draivipituuden kasvun tuomasta edusta (seurasin yhtä kisaa, ja pikkuinen, ja hoikkunut Rory jäi tyypillisesti tuon verran BD:sta). Ajatelaan vaikkapa lähestymistä 420 metriä pitkällä par 4:lla. Pelaaja 1 lähestyy 120 metristä, tuulesta yms. riippuen jollakin wedgellä, pelaaja 2 135 metristä esim. rauta 9:llä. Mailojen lyötävyydessä (helppous, jos huipuilla voidaan täsätä puhua) ei liene ainakaan wedgen saatikka vajaan lyönnin eduksi. Tällöin hajonta samalla (saman tasoisilla) pelaajalla lienee verrannollinen (likimain lineaarisesti) lyöntimatkaan, jolloin pelaajan 1 +/- 3m:n keskimääräistä ”epätarkkuutta” vastaisi pelaajalla 2 noin 3.5 m:n poikkeama. Korvaako tämä etu pieniäkään tasoeroja lähestymisessä ja puttaamisssa?
Jos tämä tilanne (120 m vs 135 m lähestyminen väylältä) toistuu 14 kertaa kierroksen aikana (par 3 reiät ei mukana), strokes gained -tilastojen mukaan etu on 0,8 lyöntiä. Neljän kierroksen kisassa 3,2 lyöntiä.
Se koira älähtää, johon kalikka kolahtaa. Tämä vanha suomalainen sanonta sopii hyvin Lassin blogikirjoituksen arvostelijoihin.
Muistan hyvin sen ajan, kun maassa vallitsi suuri golfboomi. Pelaajiksi ilmestyi urheilu-uransa jalkapallon alasarjoissa lopettaneita uhoajia, joille lyöntipituus oli tuloksen tekoa tärkeämpi osa golfia. Monien ulkoinen olemus, kaljuksi ajeltu pää, tatuoitu niska ja liian ahdas t-paita, kieli salilla vietetystä ajasta ja sieltä hankittujen mömmöjen napsimisesta. Olisivat mielellään käyttäneet salihousujaan myös golfkentällä, mutta joutuivat nöyrtymään aikansa eläneenä pitämäänsä etikettiin ja vetämään jalkaansa seniiligolffareiden suorat housut. Jotkut tosin yrittivät ensin huonoin tuloksin farkuissa.
Tämä sama porukka on osaltaan syypää myös nykyiseen golfosakkeiden omistamiseen liittyvään ongelmaan eli sihen, ettei osakkeilla ole hintaa eikä niiden vuokraamisestakaan saa edes omiaan takaisin. Tälle porukalle on tärkeää päästä pelaamaan mahdollisimman halvalla. Siihen he pääsevät hankkimalla halvan etäjäsenyyden osakkeen ostamisen tai liittymismaksun suorittamisen sijaan. He eivät halua samaistua ”aikaa seuraamattomiin” seniiligolffareihin eivätkä sitoutua mihinkään golfyhteisöön.
Lassin tavoin en todellakaan toivo nuorison samaistuvan DeChambeauhun. Enkä myöskään kuvaamiini kotimaisiin golfbroilereihin.
Lassin juttujen tuulettamisen (ulos ikkunasta) puolesta olen kirjoittanut useasti kommnetoinut. Nyt kuorossa on jo isompikin porukka.
Lassin äärikonservatiiviset jutut miellyttää äärikonservatiiveja, joiden haiku hikkorimaila-aikaan ja polvisukkiin on huomattavan suuri. Kaikki uusi on paheksuttavaa. Nepparilippis päässä ollaan aina änkyräoikeassa.
Tähän juttuun nyt sitten: Dopingia ehkä, mutta kuka siitä kehtaa julkisesti mölistä ilman todisteita. Ja lisääntynyt pelaajan voima sitten. Ei sillä mitään tee ilman taitoa. Ja pelin tärkeimmät lyönnit ovat ihan muita kuin draiveja. Nyt Lassia sinne eläkepäiville kiitos.
Tämä on todella rimanalitus kirjoittajalta. Muistuttaa jo lähinnä edesmenneen Sami Ahokkaan turhilta rutinoilta. Ja syyttää kaveria dopingista ilman ensimmäistäkään todistetta.
Bryson DeChambeau on tehnyt golfin hyväksi enemmän kuin moni veteraani golffissa.
Eikä muistanut mitä broileri kasvatusta Rory ja Tiger harrastivat, mutta eivät tajunneet hoitaa liikkuvuutta ja dynamiikkaa lihastreeneissä.
Go Bryson! You are my favorite!
Minäkin kannustan tätä öykkäriä, mikäli ainoa vaihtoehto on kenttiä ja TV kuvaa räkimisellään saastuttava DJ.
’Ja syyttää kaveria dopingista ilman ensimmäistäkään todistetta.’
Totta, todisteita ei ole, mutta erittäin vahvoja viitteitä lihaksia kasvattavien aineiden käytöstä. No, niin kauan kuin Tourit eivät testaa pelaajiaan vain taivas on kattona ja jokainen voi halutessaan tehdä brysonit.
Kovin saa herra Bryson tunteita pintaan!
Luin Lassin blogin useampaan kertaa,enkä löytänyt yhtään sanaa dopingista. Ainoastaan viittauksen johonkin muuhun kun jumppaan tai ruokaan.Ilmeisesti kommentoijat perustavat syytöksensä tietoihin amerikkalaisen urheilun tavasta hoitaa antidoping työtään. Itselläni tietoa ei ole,pelkästään vankka olettamus.
Lassi kirjoitti oman mielipiteensä ja voi sitä tehdä tulevaisuudessakin. Meillä kaikilla on ja voi olla oikeus sanoa ja kirjoittaa ajayuksemme asioista. Ei niistä kenenkään pidä loukkaantua ja ”vetää hernettä nenään”.
Lassi ei näköjään voi kirjoittaa mitään etteikö jonkun mielestä haikailusi vanhoja aikoja, jolloin mailat oli puuta ym. Ja se, ettei naisia aikoinaan päästetty yksityisille golfkentille, on myös Tilanderin ”ansiota”.
Jään odottelemaan näiden täysin eri mieltä olevien kolumneja vesi kielellä ja nallipyssy ladattuna…Mielestäni DeChambeau on ärsyttävä, koska se voittaa ja lyö pitkälle, ja on huono häviäjä, hups nyt tulikin kuvailtua 90% voittaneista golfammattilaisista
Eikö blogin tarkoitus yleisesti ole herättää keskustelua, joka sisältää muutakin kuin keskinäistä kehumista. Bloggaajan lyttääminen ainoana sisältönä ei välttämättä ole kovin älyllistä keskustelua.
Lassin ongelmaksi on tullut elämän paradoksi; elämä on loppujen lopuksi yksinkertaista. Ei siitä ole määräänsä enempää kommentoitavaa; ehkä voi yrittää click bite provoja. Mutta ei ne kauaa toimi…