Kotimaisiin golfkenttiin liittyneet uutiset ovat viimeisen vuoden aikana painottuneet vahvasti Golfliiton aluejaon mukaan Uudellemaalle.
Golfkeskuksia tällä alueella on 37, näillä 18-reikäisinä laskettavia kenttiä yli 50.
Otsikoihin ovat nousseet enimmäkseen golfyhtiöiden ja seurojen taloudelliset haasteet, sekä näihin liittyen jo toteutetut yhtiöjärjestysten muutokset tai tähän tähtäävät suunnitelmat.
Golfyhtiön tai seuran liiketoimintamallin muuttaminen markkinaehtoiseksi on tärkeä osa uutta strategiaa, jonka jo merkittävä osa Uudenmaan alueen golfkeskuksista on virallisesti tai epävirallisesti kirjannut visiokseen.
Päätöksiä osakkeen omistamisen ja pelaamisen eriyttämisestä on jo tehty KurkGolfissa, Hirsalassa ja Hill Sidessa. Peuramaalla valmistelut saman asian ympärillä ovat jo pitkällä.
Nordcenterissa on suunnitteilla aiemmasta huomattavasti poikkeavia uusia tuotteita pelaamisen ja Country Clubin palveluiden mahdollistamiseksi.
Gumbölessa eletään ”kentän kohtalon ratkaisevaa kautta”, jossa taloudellinen tilanne vaatii uudelleenjärjestelyjä velkataakan keventämiseksi. Välimiesoikeudesta huhtikuussa tuleva päätös riita-asiassa velkojen maksuvelvollisuudesta ratkaisee, miten taloustalkoita jatketaan.
Taloudellisessa ahdingossa olevien kenttien listalla ovat myös Vantaan Golfpuiston, Virvik Golfin, Hiekkaharjun Golfin, Kotojärven Kartano Golfin ja Espoon Golfseuran nimet.
Näidenkin jälkeen Uudellamaalla on kymmenkunta kenttäyhteisöä, joilla mietitään kuumeisesti, millaisia muutoksia toimintamalliin pitäisi tehdä, jotta nenä pysyisi taloudellisesti vedenpinnan yläpuolella.
Tämän karun listauksen tarkoituksena ei ole syyttää tai ristiinnaulita kenttien vastuuhenkilöitä.
Tosiasia kuitenkin on, että golfkenttien vuosittainen tulonmuodostus kulujen peittämiseksi aiemmin toimineilla malleilla on tulossa tiensä päähän suurella osalla kenttäyhtiöistä.
SHG:ssa ja St.Laurence Golfissa on tehty päätöksiä lunastaa arvonnan kautta omia osakkeita euron hintaan. Paineita vastaavalle toiminnalle on kaikilla kentillä, joilla osakkeen arvo on negatiivinen.
Kukaan meistä ei halua jättää perinnöksi golfosaketta, josta automaattisesti veloitetaan vastike jälkipolvilta. Tämän epäkohdan eliminoiminen on vaikea, mutta koko alan kannalta hyvin tärkeä, lähes välttämätön rasti selvitettäväksi.
”Ei kukaan enää halua ostaa golfosaketta, ne ajat ovat takanapäin. Osakkeen omistaminen ja pelaaminen pitää eriyttää toisistaan”, määritteli oma-aloitteisesti Suomen arvostetuimpiin kuuluvan kenttäyhteisön hallituksen puheenjohtaja allekirjoittaneelle.
Samaa mantraa toistavat lähes kaikki alalla vaikuttavat päättäjät.
Golfalan ollessa suuressa murroksessa hyödyn korjaa useimmiten aktiivinen golfari, jota houkutellaan kentille juuri hänelle sopivilla pelipaketeilla ja huokeilla green fee maksuilla.
Yhteinen tekijä kaikille taloudellisissa haasteissa oleville kentille on se, että niiden tavoitteena on lyhyellä ja pitkälläkin tähtäimellä lisätä kierrosmäärää, sekä kenttäyhteisön muiden palveluiden käyttöä.
Kun monissa tapauksessa ns. varma raha, vastikkeet jäävät pois kassavirrasta, haaste liikevaihdon merkittävälle kasvulle on melkoinen.
Käytännössä nykyiset pelaajat pitäisi saada harrastamaan enemmän ja haalia muilta kentiltä sekä aloittelijoista lisätuloja.
Vaikka kuinka optimisti haluaisi ollakin, golfalan liikevaihdon merkittävän kasvun toteutuminen seuraavien viiden vuoden aikana perustuen pelaamisen volyymiin, yritystilaisuuksiin ja oheismyyntiin voi jäädä huomattavasti tavoitteista, joita velkataakan alla olevat kenttäyhteisöt osalleen tarvitsisivat.
Uhkakuvat sille, että joku tai jotkut vaikeuksissa olevista kentistä ajautuisivat konkurssiin ja maa-alueet tulisivat toiseen käyttöön, ovat vahvistuneet.
90-luvun lamavuosina konkursseja tapahtui, mutta yhtään 18-reikäistä kenttää ei Suomessa ole laitettu laidunmaaksi tai muuhun hyötykäyttöön. Merkittävin pelistä vetäytyjä oli Mäntsälässä 20 vuotta vaikuttanut W-Golf, jolla pelattiin vielä kaudella 2013.
Viimeisen vuoden aikana tekemieni haastattelujen ja käymieni keskustelun perusteella merkittävä osa golfvaikuttajista uskoo jonkun tai joidenkin kenttäyhteisöjen konkurssiin ja toiminnan alasajoon.
Kotojärvi Golf on ollut taloudellisten haasteidensa kanssa otsikoissa varsin pitkään. Björn Fredriksson on kenttäyhtiön pitkäaikainen puheenjohtaja.
Perusteluna heillä on useimmiten vääristynyt markkinatilanne, tarjontaa on lajiin kohdistuvaan kysyntään nähden liian paljon. Jos/kun tarjonnan määrä vähenisi, myös hintataso pelaamisen suhteen asettuisi terveemmälle tasolle, kuuluu yleisin perustelu.
Käynnistyneen golfkauden aikana moni kenttäyhtiö on kovan taloudellisen näyttöpaikan edessä. Suomalaisen sinnikkään luonteenlaadun ja golfiin liittyvän vahvan tunteella elämisen johdosta ensimmäistä leikistä luopujaa on vaikea ennustaa.
Oman kortensa kekoon voi laittaa vierailemalla useammin uhanalaisilla kentillä. Kaikilla edellä mainituilla kentillä on oma historiansa ja DNA:nsa, joiden avulla niiden toivoisi selviytyvän läpi taloudellisesta kiirastulestaan.
Tästä aiheesta olisi mielenkiintoista lukea katsaus myös muualta Suomesta; kuinka seurat ja kentäyhtiöt voivat, nähdäänkö vastaavia tai muita haasteita tulevaisuudessa ja kuinka niihin valmistaudutaan.
”Perusteluna heillä on useimmiten vääristynyt markkinatilanne, tarjontaa on lajiin kohdistuvaan kysyntään nähden liian paljon. Jos/kun tarjonnan määrä vähenisi, myös hintataso pelaamisen suhteen asettuisi terveemmälle tasolle, kuuluu yleisin perustelu.”
Olisi mielenkiintoista lukea ajatuksia siitä, miten Suomessa voidaan ylipäätään järjestää järkevällä tavalla golfin tulevaisuus, eli kenttien järkevä pyörittäminen taloudellisesti kannattavasti, mutta kuitenkin niin että golf olisi järkevän hintaista täällä pohjolassa ja siten saataisiin lisää harrastajia eikä golf olisi vain ”varakkaiden” laji!
Siis esim. tuo yllä oleva lainaus: eikös kysynnän ja tarjonnan laki nimenomaan ehdota, että jos tarjontaa on liikaa kysyntään nähden, silloin hinnat tippuvat? Eli nyt jos tarjontaa on liikaa, pelaaminen on halvempaa. Jos tarjonta vähenisi, pelaamisen hintataso asettuisi ”terveemmälle” tasolle. Eli hintataso nousisi? Siis terveemmälle tasolle golfkenttien kannalta? Golfin harrastaminen siis toisin sanoen tulisi kalliimmaksi? Hyvä golfkentille ja niille harvoille golfareille joilla on vielä varaa pelata. Huono asia suomalaisen golfin kannalta yleensä; golf nähtäisiin edelleen varakkaiden lajina.
Miten voimme saada golfkentät ”terveiksi” siten että samaan aikaan tehdään golffaamisesta mahdollista kaikille (ei liian kallista ja elitististä) ja saataisiin golf-harrastajien määrä jyrkkään nousuun?
Mitenkä saadaan ihmiset ymmärtämään ja huomaamaan, että golf ei ole vain varakkaiden laji. Kesän golfkierrokset maksavat suunnilleen saman kuin kuntosalin jäsenyys samana aikana puhumattakaan, että verrattaisi niitä lasten lätkä/futis/ratsastusharrastukseen.
Kallista, elitististä? – ei todellakaan ole!