Golf on parempaa terapiaa kuin terapia. Kierroksen jälkeen mieli tuntuu usein tyhjentyneen ja olo muutenkin kepeältä. Eikä kyseessä ole vain mutu-tuntuma, vaan aiheesta on tehty myös oikeaa tutkimusta. Vapaa-ajan palautumisen tutkijat ovat kehittäneet DRAMMA-mallin, jonka tarkoituksena on kuvata vapaa-ajan palautumista edistäviä tekijöitä. Mallissa on kuusi ulottuvuutta, jotka ovat irrottautuminen (detachment), rentoutuminen (relaxing), omaehtoisuus (autonomy), taidonhallinta (mastery), merkityksellisyys (meaning) ja yhteenkuuluvuus (affiliation). Kun tarkemmin asiaa miettii, on golfkierros palautumisen kannalta oikea unelma-aktiviteetti.
1. Irrottautuminen
”Golfkierros on oma pieni todellisuutensa. Siinä todellisuudessa tärkeää on vain meneillään oleva peli ja peliseura.” Näin totesi eräs golfuransa tänä kesänä aloittanut pelikaverini. Ja kuinka naulan kantaan hän osuikaan!
Työstä ja työasioista irrottautuminen on palautumisen kannalta olennainen tekijä. Eikä pelkkä fyysinen työpaikalta poistuminen vielä riitä, vaan työasiat pitäisi saada karistettua pois myös mielestä.
Golfkentällä irrottautuminen on miltei välttämätöntä. Jos haluaa saada pallon lentämään kauniissa kaaressa haluttuun kohteeseen, täytyy lyöntisuoritukseen valmistautua ja keskittyä huolella. Usein huonon lyönnin aistii etukäteen: jos ajatukset pyörivät ennemminkin työtehtävissä kuin pienessä valkoisessa, on lyönti usein tuomittu epäonnistumaan jo ennen osumaa.
2. Rentoutuminen
Kävely on rentoutumisen kannalta juuri sopivan kevyttä fyysistä tekemistä, mutta mielelle se on liiankin helppoa. Kävellessä on liikaa aikaa ja tilaa ajatusten harhailulle ja työasioiden pyörittelylle mielessä. Siksi rentoutuakseen ihmismieli tarvitsee sellaista tekemistä, joka tarjoaa myös aivoille sopivasti pureskeltavaa.
Rentoutuminen vaatii myös kiireettömyyttä. Hyppäämistä ulos oravanpyörästä ja tunnetta siitä, että ajalla ei ole merkitystä. Kiireessä pelatut golfkierrokset eivät ole useinkaan tuloksekkaita millään mittarilla – eivät lyöntimäärien eivätkä palautumisen suhteen. Kannattaisikin ehkä kokeilla ennen kierrosta irrottaa kello ranteesta ja pyyhkiä kiireen tunne mielestä. Voisi kuvitella, että kiireen puristavan otteen hellittäessä myös lyönteihin ilmaantuisi kaivattua rentoutta.
3. Omaehtoisuus
Yksi palautumista tehokkaasti edistävä tekijä on kontrollin tunne siitä, että voi itse päättää, mihin vapaa-aikansa käyttää. Hektisessä arjessa voi toisinaan tuntua hankalalta löytää aikaa omaehtoiselle harrastamiselle. Se olisi palautumisen kannalta kuitenkin ehdottoman tärkeää.
Kalenteriin merkitty golfkierros ehtii tuottaa hyvää mieltä useaan kertaan jo ennen itse pelaamista. Tieto odottavasta kierroksesta kutkuttaa mielessä kalenterimerkinnän vilahtaessa ruudulla. Varattu kierrosaika auttaa myös tsemppaamaan päivän viimeisissä työaskareissa. Palkintona odottava golfkierros laittaa kummasti näppäimistöön vipinää ja päivän viimeiseen palaveriin pöhinää.
4. Taidonhallinta
Kehittyminen on taidonhallinnan ja sen palauttavan vaikutuksen avaintekijä. Jos harjoiteltu taito on liian helppo, ei se tuota samanlaisia onnistumisen elämyksiä ja oppimisen kokemuksia. Uuden oppiminen tuo paitsi mielihyvää niin se myös auttaa palautumaan, varsinainen jackpot!
Golfkentällä kehittymistä tapahtuu usein jo kierroksen aikana. Alkukierroksella jatkuvasti lyhyeksi jääneet putit alkavatkin löytää tiensä reiän lähettyville. Kehitystä! Kesän aikana kehitystä voi tapahtua isommassakin mittakaavassa – lyönteihin voi tulla lisää pituutta tai inhottava slaissi suoristua. Pitkällä tähtäimellä kehittyminen voi näkyä esimerkiksi laskevana tasoituksena. Ja mikä parasta, aina kun oppii uutta ja siirtyy seuraavalle taitotasolle, tarjoaa golf taas uusia haasteita ja uutta opittavaa!
5. Merkityksellisyys
Arvostatko terveyttä, onnellisuutta tai hyvää oloa? Onko omasta ja muiden fyysistä kunnosta ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen sinulle tärkeää?
Merkityksellisyyden tunne syntyy, kun tekee asioita, jotka ovat linjassa omien arvojen kanssa. Golfkentällä tepastelun on todettu olevan fyysisen terveyden kannalta erinomaista liikuntaa, joka läpäisee UKK-instituutin liikuntasuositukset kirkkaasti. Myös mielen hyvinvoinnin kannalta luonnossa liikkuminen vieläpä mukavien pelikavereiden kanssa on enemmän kuin hyväksi. Terveydestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen kasvattaa myös golfkierroksen merkityksellisyyttä. Jos kierrokselle saa houkuteltua mukaan vielä pelikaverin, on tullut samalla edistäneeksi myös muiden hyvinvointia – ja se jos jokin tuntuu merkitykselliseltä.
6. Yhteenkuuluvuus
Joukko ihmisiä kokoontuneena yhteisen intohimon ja harrastuksen pariin. Golfyhteisöissä yhteenkuuluvuuden tunne on huipussaan. Usein tuleekin ihmeteltyä, mikseivät kaikki pelaa golfia?
Omalle kohdalleni on viime vuosina sattunut muutama syystä tai toisesta väliin jäänyt golfkausi. Pelaamisen ohella yksi eniten golfissa kaipaamista asioista on ollut nimenomaan yhteisö. Kuinka ilahduttavaa onkaan astella golfkentän parkkipaikan poikki vilkutellen ja tervehtien vastaantulevia kanssaharrastajia, olivatpa he sitten vanhoja tai uusia tuttavuuksia.
Pelikaverini kiteytys siitä, kuinka golfkierroksen minitodellisuudessa tärkeää on vain peli ja peliseura, ei voisi olla osuvampi. Kierroksen aikana ainoassa merkitykselliseltä tuntuvassa todellisuudessa on tärkeää kuulla pelikavereiden kuulumisia, antaa ja saada kehuja, toisinaan manata yhdessä huonoja osumia ja raffien tuuheutta. Onnistumiset tuntuvat entistä hienommilta, kun ne saa jakaa pelikavereiden kanssa, eivätkä huonotkaan lyönnit tunnu niin huonoilta, kun peliryhmä tsemppaa ja kannustaa uusiin yrityksiin. Vai kuinka moni tuulettaa yksin kierroksella ollessaan sisään mennyttä puttia? Tai selittelee itsekseen huonoja pomppuja?
Näihin DRAMMA-mallin osa-alueisiin vedoten, golf on ylivoimainen palautumisen ja hyvinvoinnin edistäjä. Joten seuraa vinkki: jos haluat palautua työn ja arjen kuormituksista, tee itsellesi palvelus ja lähde golfkentälle. Ja ota vielä kaverikin mukaan niin teet palveluksen myös hänelle.
(Lähde: Leisure and Subjective Well-Being: A Model of Psychological Mechanisms as Mediating Factors. Newman, Tie & Diener, 2014, Journal of Happiness Studies.)
