Palokangas löysi ystäviensä kanssa golfista harrastuksen, joka pitää 74-vuotiaan ampujalegendan kehon ja mielen virkeänä.
Vierumäelle kokoontui perjantaina 44 kilpailijaa Mestareiden Golfiin, johon osallistumisoikeus oli yleisen sarjan SM-kultaa henkilökohtaisessa sarjassa, joukkuekisassa tai viestissä voittaneilla henkilöillä.
Edustajia oli 21:sta eri lajista. Kaikki saivat pitää lyhyen esittelypuheenvuoron. Paavo Palokankaan tullessa vuoroon tarinallaan 125:sta mestaruudesta, 74-vuotias orimattilalainen sai urheilijakollegoiltaan spontaanit aplodit.
Minut oli arvottu Palokankaan kanssa samaan ryhmään, joten käytin tilaisuuden hyväkseni kuullakseni lisää hänen urastaan ja oppiakseni jotain mestarin elämänkokemuksesta.
Liipasimen painallus on taitolaji
Palokangas aloitti pistooliampumisen kilpatasolla vasta armeijan jälkeen. Ensimmäiset SM-kultansa hän voitti 29-vuotiaana, toistaiseksi viimeisen 2016 seniorisarjoissa.
Kotimaisten mestaruuksien lisäksi ansiolistalla on lisäksi muun muassa kolme MM-kultaa, EM-kulta, maailmanennätyksiä ja kaksi kahdeksatta sijaa olympialaisissa.
Golfin hän aloitti kaveriensa kanssa suorittamalla green cardin Hyvinkäällä. Ikää oli tuolloin 70 vuotta. Nykyisin tasoitus on 35,2, pelikierroksia kertyy vuosittain 30-40.
”Golfissa on paljon yhteistä ampumisen kanssa. Kaikki suoritukset lasketaan tulokseen, molemmat lajit ovat alkuun päästyä hyvin kiehtovia, ne vievät mennessään. Golf ja ammunta ovat sanan varsinaisessa merkityksessä taitolajeja ”, Palokangas määrittää.
Miksi hän sitten nousi omassa lajissaan Suomessa niin ylivoimaiseksi ja pitkäaikaiseksi maailmantähdeksi?
”Siihen on hyvin vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta. Ampuminen vaatii pitkäjännitteisyyttä, paneutumista ja omia oivalluksia. Omana vahvuutenani pidän sitä, että kehitin liipasimen painalluksen hetkeen oivalluksen avulla tehokasta herkkyyttä”, hän valottaa menestyksensä saloja.
Sama ”moment of truth”, osumahetki on myös golfissa ratkaisevan tärkeä.
Golfkentällä Paavo Palokangas on, kuten odotettua, varsinainen herrasmies.
”Pyydän etukäteen anteeksi sitä, että olen hidastamassa peliänne”, hän tokaisee ensimmäisten avausten jälkeen.
Vaikka askel on verkkainen ja lyönti lyhyt, elämän ja golfin pelisilmää löytyy pelin aikana. Huomiota herättää bägin sisältö, joka on monipuolinen kokoelma klassikkoja enimmäkseen 1990-luvulta.
”Minulla ei ole vielä yhtään omaa mailaa, nämä ovat edesmenneen ystäväni jäämistöä. Eläkeläisen täytyy elää naftisti. Käytin kaikki lomat ja ottamani pitkätkin palkattomat lomat urheilu-uran aikana treenaamiseen ja kilpailumatkoihin. Se näkyy nyt valitettavasti eläkkeen pienuutena.”
Mestarin puheessa ei kuitenkaan ole katkeruutta, enemmänkin kiitollisuutta siitä, että hän saa olla kilpailussa mukana.
”Keväällä oli vaikeita aikoja. Sain sydäninfarktin. Operaatiosta toivuttuani tuli hammaskaluston kanssa ongelmia ja kahden litran verensyöksy jonka aikana pelkäsin sananmukaisesti henkeni edestä.”
11:n joukkueen kisassa tiimimme sijoittuu toiseksi ja Palokangas on muutamilla reiíllä elintärkeä ratkaisija hyvän lähipelinsä johdosta.
”Oikein mukava tapahtuma. Toivotaan, että kisa saa jatkoa. Eri lajien urheilijoiden kanssa on aina arvokasta vaihtaa ajatuksia”, Palokangas myhäilee kotiin lähtiessään.
Teollisena muotoilijana koko työuransa työskennelleen Paavo Palokankaan näkyvin teos on Helsinki – Lahti välillä Orimattilan kohdalla ”Liehuva harja”, graniittinen hevosenpää teräksisine harjoineen.
Paavo Palokangas on valittu erittäin painavin perustein myös kotiseuransa Orimattilan Jymyn vuosisadan urheilijaksi.
Golfkierros Paavo Palokankaan kanssa oli hyvin opettavainen ja avartava kokemus. Itseään kokeneemmilta ja fiksummilta on aina mahdollisuus oppia.
Mestareiden kilpailusta, sekä Vierumäen Cooke Coursella pidetyistä Ilmavoimien mestaruuskisoista artikkelia golfpisteen sivuilla sunnuntaina.