Ruotsin Golfliitto pohtii etäjäsenseurojen jäsenmäärän radikaalia rajoittamista.
Ruotsin
Trendi on ollut nouseva jo pitkään, ja erityisesti Happy Golfer on kasvattanut suosiotaan viime vuosina nousten maan suurimmaksi golfseuraksi.
Happy Golferin toimitusjohtaja Matthias Bohlin kertoo Golfpisteelle, että tänä vuonna seuraan kuuluu 46 000 jäsentä.
Edullinen jäsenmaksu yhdistettynä green fee -pelaamiseen näyttää siis olevan koko ajan suositumpi tapa harrastaa golfia Pohjanlahden toisella puolella, mutta Ruotsin Golfliitto eli SGF on kehityskulusta huolissaan. Nyt se pohtii puuttumista asiaan radikaalilla tavalla.
SGF:n virkamiesjohto esitteli viime viikolla ”idean”, jossa golfseuran jäsenmäärää rajoitettaisiin seuran hallinnoiman golfkentän reikämäärän mukaan.
Ehdotuksen mukaan yhdeksää reikää kohti yhdessä golfseurassa voisi olla korkeintaan 1 400 jäsentä. Esimerkiksi 27-reikäisessä golfseurassa jäseniä voisi olla enintään 4 200.
Määrä on vain kymmenesosa Happy Golferin jäsenmäärästä. Sen kentällä on 27 reikää, joten mikäli ideasta päätetään viedä käytäntöön, jäsenmäärä leikkautuisi viimevuotisten lukujen perusteella yli 40 000:lla. Ei ole ihme, että Happy Golferin Bohlin kummeksuu ehdotusta.
”Minne nämä 40 000 golfaria sitten menevät? Kuinka moni heistä lopettaa pelaamisen kokonaan?” Bohlin kysyy.
Bohlin pohtii asiaa myös kilpailun rajoittamisen näkökulmasta.
”Ruotsin Golfliitto on aina aiemmin ollut sillä linjalla, että markkinat voivat ratkaista asian, mutta ilmeisesti ei enää. Joten se, että he menevät niin pitkälle, että he selvästi rajoittavat markkinataloutta, on ehkä hieman yllättävää”, hän arvioi.
”Golfseurojen toiminnan edellytyksenä ovat kiinteät vuositulot”
Miksi Ruotsissa tällaiseen ratkaisuun ollaan nyt sitten päätymässä?
SGF:ssä koetaan uhkana jäsenten keskittyminen etäjäsenseuroihin ja yleistynyt green fee -pelaaminen. Liiton mukaan vuosimaksut muodostavat niin merkittävän tulovirran golfkentille, ettei sitä green fee -maksuilla voida täysin paikata.
”Golfseurojen toiminnan edellytyksenä ovat kiinteät vuositulot. Kukaan ei voi ansaita elantoaan pelkästään green fee -myynnillä”, liitossa nähdään.
Ongelmissa ovat erityisesti maakuntien golfkentät, jotka ovat menettäneet pelaajia Tukholman alueella toimiviin etäseuroihin. Sekä Happy Golfer että Cloud Golf Club toimivat Tukholman alueella – samoin maan kolmanneksi suurin golfseura Ekholmnäs Golf Lidingö.
”Yhdeksäntoista aluetta kahdestakymmenestäyhdestä on menettänyt jäseniä vuodesta 2021”, raportissa todetaan.
Samaan aikaan golfarien määrä maassa on hieman kasvanut kolmen vuoden takaiseen verrattuna.
Ruotsi onkin yksi Euroopan suurimmista golfmaista. Maailman mittakaavassa se on todellinen jättiläinen, kun pelaajien määrän suhteuttaa asukaslukuun: yli viisi prosenttia ruotsalaisista kuuluu johonkin golfseuraan.
SGF:ssä nähdään, että kollektiivisella jäsenrahoituksella on ollut tärkeä rooli lajin menestystarinassa, koska se on mahdollistanut golfin harrastamisen kohtuuhintaan.
Happy Golfersin Bohlin ei SGF:n perusteluja osta. Hän kertoo käyneensä keskusteluja asiasta muiden golfjohtajien kanssa, eikä jäsenmäärän rajoittamista nähdä ratkaisuna oikeastaan mihinkään ongelmaan.
”Sen sijaan monet näkevät riskin, että menetämme pelaajia”, Bohlin toteaa.
Vaaran vyöhykkeellä ovat erityisesti sellaiset golfarit, jotka pelaavat vain muutaman kierroksen vuodessa. Bohlinin mukaan aiemmin heitä ei aiemmin näkynyt tilastoissa, koska he eivät kuuluneet mihinkään golfseuraan, mutta edullisia jäsenmaksuja tarjoavat etäseurat ovat tuoneet satunnaispelaajat tilastoihin.
”Jäsenistämme 52 prosenttia on pelannut korkeintaan yhden kierroksen”, Bohlin avaa.
Hän arvioi, että tällaiset pelaajat tuskin tulevat liittymään ns. täysjäseneksi mihinkään seuraan, mikäli SGF:n ehdotus muuttuu todeksi.
Liittokokous tekee lopullisen päätöksen
Marssijärjestys asiassa on seuraava. Ehdotuksesta käydään keskusteluja syksyn ajan SGF:n aluekokouksissa, jonka jälkeen se menee liittohallituksen pureskeltavaksi.
Mikäli hallitus kannattaa ajatusta, se tekee asiasta päätösehdotuksen ensi keväänä pidettävään vuosikokoukseen. Aikaisintaan uusi malli voitaisiin ottaa käyttöön Ruotsissa kaudella 2026.
Euroopan mittakaavassa ei ajatus ole ainutlaatuinen, sillä Tanskassa ja Saksassa rajoitetaan jo jäsenmäärää golfseuroissa. Esimerkiksi Tanskassa golfseurassa saa olla korkeintaan sata jäsentä per reikä eli rajoitus on tiukempi kuin mitä Ruotsissa parhaillaan kaavaillaan.
Käytännössä rajoitus koskisi Ruotsissa juuri nyt vain viittä golfseuraa, kun maassa on yhteensä 445 golfseuraa. Mikäli jäsenkatto päätetään ottaa käyttöön, kymmenet tuhannet ruotsalaisgolfarit joutuvat etsimään itselleen uuden golfseuran.
”Ruotsissa on satoja golfseuroja, joissa voit olla jäsen. Olemme vakuuttuneita, että löydät sinulle sopivan jäsenyyden”, SGL:n verkkosivuilla todetaan.
Happy Golferin Bohlin on eri mieltä.
”Muutos tulee vaikuttamaan kielteisesti uusien pelaajien rekrytointiin ja mahdollisuuteen pitää pelaajia lajin parissa”, hän näkee.
Kenelle kenttämme kuuluu? Jäsenille, ehdottomasyi jäsenille. Jos kenttä joutuu sille linjalle, että greenfee tulot on elinehto, niin ollaan menty väärällä strategialla pitkän aikaa. Samassa nipussa on kilpailut, varsinkin kahden kolmen päivän vkonloppukisat, parhaimpaan aikaan kaudesta ja kesälomista. Niitä pitää ehdottomasti rajoittaa. Menkää pelaamaan omille kentille. KENTTÄ KUULUU JÄSENILLE. PISTE!!!!!
Mikä tämä ruotsin jäsenyyskuvio oikein on? Onhan näitä etäjäsenyyskerhoja Suomessakin, mutta ei tässä mittakaavassa. Onko ruotsissa joku systeemi, jossa lähes kaikki seurat pakottavat jäsenet maksamaan jonkun ison vuosipelioikeussumman ja sitten muutama, joka ei pakota?Jos näin, niin sittenhän on selvää, että muutaman kierroksen pelaava pelaa mieluummin grerenfeellä niin kauan kuin muutaman kierroksen greenfeen saa halvemmalla kuin vuosipelioikeuden. Jos on sama systeemi kuin Suomessa, että seuran jäsenyys ei maksa juuri mitään, mutta peleistä saa maksaa joko greenfeen tai pelioikeuden/vastikkeen, niin eihän se auta kenttäyhtiöitä mitenkään, että jäsenet jakaantuvat seuroihin tasaisemmin.