Golfliiton tavoitteena on tuottaa jatkossa enemmän parempia kilpapelaajia, jotka menestyvät arvokilpailuissa ja isoimmilla kiertueilla.
Golfin amatöörien maailmanlistat ovat suomalaisittain korutonta luettavaa. Paras suomalaisnainen on listan sijalla 186. Viidensadan joukossa on lisäksi kolme muuta suomalaista. Miehissä tilanne on tätäkin karumpi, sillä vain kolme pelaajaa on tuhannen joukossa parhaan noteerauksen ollessa 306.
Maailmanlistoista saa tilannekuvan siitä, missä Suomen amatöörigolf menee tällä hetkellä. Tulosurheilussa tuloksia ei pääse piiloon.
Golfliitossa asiaan on reagoitu tänä syksynä valmennusorganisaation muutoksella. Yhden valmentajan työsopimus irtisanottiin, ja muiden valmentajien toimeksiantosopimuksia ei jatkettu. Uudelleen rakennetuille valmennuspaikoille on käynnissä nyt avoin haku.
Maajoukkuevalmentajalla pitää olla raudanluja lajiosaaminen yhdistettynä kommunikaatiotaitoihin
Jatkossa maajoukkueiden valmennus kulminoituu neljään eri ikäryhmään. Nuorten ryhmät ovat alle 15- ja 18-vuotiaat, aikuisissa amatöörit ja ammattilaiset. Käytännössä miehillä, naisilla, pojilla ja tytöillä ei ole enää omia valmentajiaan, vaan yksi valmentaja vastaa kokonaan tietystä ryhmästä.
”Jos katsotaan esimerkiksi amatöörien miesten maailmanlistaa, olemme luisuneet väärään suuntaan. Joku voisi vakaasti uskoa vanhaan systeemiin ja katsoa, mitä se tuottaa. Meidän mielestä valmennuksessa pitää tapahtua muutos, jos halutaan saada muutoksia tuloksiin”, kiteyttää Golfliiton valmennuspäällikkö Eero Kangasniemi.
Alla olevassa taulukossa on vertailtu Pohjoismaita miesten amatöörien maailmanlistan kautta.
| Maa | Parhaan pelaajan sijoitus | Viiden parhaan pelaajan ka. sijoitus | Pelaajia top 100 | Pelaajia top 1000 |
| Suomi | 306 | 848 | 0 | 3 |
| Ruotsi | 38 | 96 | 2 | 21 |
| Norja | 19 | 80 | 3 | 8 |
| Tanska | 16 | 192 | 2 | 10 |
Alla olevassa taulukossa on vertailtu Pohjoismaita naisten amatöörien maailmanlistan kautta.
| Maa | Parhaan pelaajan sijoitus | Viiden parhaan pelaajan ka. sijoitus | Pelaajia top 100 | Pelaajia top 1000 |
| Suomi | 186 | 344 | 0 | 9 |
| Ruotsi | 1 | 21 | 6 | 29 |
| Norja | 178 | 509 | 0 | 8 |
| Tanska | 202 | 365 | 0 | 14 |
Golfliitto on päivittänyt kuluvan vuoden aikana kilpagolfstrategiansa. Maajoukkuevalmentajien, pelaajien ja heidän henkilökohtaisten valmentajiensa kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta liitossa tultiin siihen tulokseen, että valmennustiimi muodostetaan uudestaan strategian linjojen mukaisesti.
Merkittävänä muutoksena valmentajien määrä vähenee, mutta heidän käytössään oleva aika maajoukkuetoiminnassa kasvaa. Uudessa organisaatiossa valmentajien työaika on noin 160 vuorokautta vuodessa.
”Aikaisemmassa systeemissä on nähty, että valmentajille ja asiantuntijoille ei pystytä mahdollistamaan tarpeeksi aikaa kehittävän työn tekemiseen. Paperilla näyttää hyvältä, että meillä on iso asiantuntijarinki pelaajien ympärillä, mutta jos emme pysty mahdollistamaan työaikaa pelaajien kehittämiseen, on aivan turhaa pitää vain nimiä papereissa”, Kangasniemi selventää.
Maajoukkuevalmentajat tulevat lähemmäksi pelaajien arkea
Ideaalitilanteessa maajoukkuevalmentajat ja pelaajien henkilökohtaiset valmentajat ovat jatkuvasti kartalla siitä, missä pelaaja menee. Näin ei tähän mennessä ainakaan täydellä teholla ole tapahtunut. Asiaan halutaan selkeä parannus.
”Tulevaisuudessa maajoukkuevalmentajat vievät leiri- ja kisaviikoilta saadun tiedon urheilijan arkeen. Se on tapa, jota jatkossa tehdään, sitä tehostetaan ja siihen käytetään työaikaa”, Kangasniemi sanoo.
”Maajoukkuevalmentajalla pitää olla raudanluja lajiosaaminen yhdistettynä kommunikaatiotaitoihin. Lajiosaamista ei saada jalkautettua pelaajien arkeen, jos valmentaja ei hallitse sosiaalisia kanssakäymisen taitoja. Toisin päin; jos on tosi hyvä tyyppi ja tulee toimeen kaikkien kanssa, mutta ei osaa lajia, niin yhtälö ei toimi.”
Huolimatta maajoukkuevalmentajien tehokkaammasta toiminnasta pelaajien kanssa, edelleen on olennaisinta, mitä pelaaja tekee päivittäisessä harjoittelussaan. Pelkästään maajoukkueleirien avulla pelaajien tulokset tulevat tuskin paranemaan, vaikka ne Kangasniemen mielestä ovat erittäin tärkeitä pelaajien kehittymisen kannalta.
”Pelaajien tähtäimessä ovat kansainväliset kilpakentät, joten siihen ympäristöön meidänkin on heitä vietävä. Harjoitteleminen ja kilpaileminen kovassa seurassa vie pelaajia eteenpäin.”
Samaan aikaan golfvalmentajien kanssa Golfliitto hakee myös fysiikkavalmentajaa ja fysioterapeuttia. Mahdollisesti yksi henkilö voi hoitaa molemmat pestit, jos kyseisen henkilön kompetenssi on näihin tehtäviin riittävä.
Lue seuraavaksi: Suomalaista valmennusosaamista kehitetään koulutuksella, joka sai heti lämpimän vastaanoton
Mielestäni nykyinen 14 ”asiantuntijan” ryhmä oli jopa liian pieni. Kaikki resurssit tulee laittaa siihen, että valmentajia löytyy joka lähtöön ja paljon! No ehkä tästä nyt sitten kuitenkin ikävästi vapautuvat resurssit laitetaan johonkin hyödyttömämpään, kuten vaikka tyttöjen maajoukkueeseen, mille tänä vuonna ei löytynyt tilaa budjetista?
ps. Onkohan jollakulla tietoa ensi kauden liittovalmennusryhmistä? En ole itse ainakaan huomannut, että niitä olisi missään julkaistu, kohta on kuitenkin jo uusi vuosi.
Tuleekohan jossain vaiheessa myös valmentajia ylempien tahojen tekemät valinnat, toimet ja päätökset kriittiseen tarkasteluun? Toivottavasti kaikkea vastuuta ei kaadeta valmentajien niskaan, jokuhan ne valmentajatkin valitsee ja palkkaa, sekä toiminnalle ympäristöt ja mahdollisuudet määrittelee.
Tätä asiaa ei liittovalmennus ryhmissä korjata, toki liitosta on varmasti apua jos asiat hoidetaan hyvin.
Muissa pohjoismaissa on huomattavasti paremmat olosuhteet valmennuksen tasolla siinä vaiheessa missä pelaajat rakennetaan, sen pitää alkaa jo 10 – 12 vuotiaana ammattimaisesti, kuten esim jääkiekossa, jalkapallossa jne. Suomessa touhu on ihan harrastelua verrattuna muihin lajeihin. Season academy oli ainoa siihen suuntaan ennen hajoamistaan. Useissa maissa on tälläisiä ammattimaisia akatemioita joihin pelaajat hakeutuvat, eikä ole ihme että Suomi valuu kokoajan amatöörirankingeissa alaspäin. Tämä tulee näkymään jatkossa myös maamme pelaajien määrässä ET llä, PGA sta puhumattakaan. Taso kovenee kokoajan, kuka on seuraava amatöörimme joka nousee päätoureille, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa näitä ehdokkaita on ihan eri määrä.
Tämä kaikki näkyy myös siinä kuinka paljon eri pohjoismaista on seuraavassa vaiheessa, eli yliopistoihin hakeutuvissa amatööripelaajissa, Suomalaisia niistä on valitettavan vähän.
Yliopistogolfista jenkeissä ei taida suurta hyötyä pelillisesti olla. Paljon suomalaisia on vuosien varrella golfstipendiaattina jenkeissä opiskellut, mutta pelillisesti ei ole kovinkaan moni mennyt eteenpäin. Taantumisia ja uran lopettamisia on kyllä nähty paljon. Ihmeellinen ilmiö, mistä sitten kertonee.