-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tapahtuipa viime kierroksella P*****aalla: Lähdimme kaverini kanssa kierrokselle ja lähtöömme liittyi kolmas mieshenkilö. Mikäs siinä, mukavaa saada uusia tuttavuuksia, ajattelin. Kiersimme uuden puolen, joka alkaa par 3:lla ja lyötyämme ensimmäiset lyöntimme, alkoi myös uuden tuttavamme kirosanavaraston tyhjentäminen. Toisella väylällä uuden tuttavuutemme mättäminen ja omien lyöntiensä manailu vain kiihtyi ja rupesin ajattelemaan, josko asiasta mainitsisin, jätin sen kuitenkin tekemättä. Nelosväylällä ystäväni ja uusi tuttavamme joutuivat samaan bunkkeriin, jossa hän kiirehti lyömään ensiksi ja lyöntinsä jälkeen heitti haravan ystävälleni bunkkeriin, todeten ’että paikkaa sä jäljet kun lyöt viimeisenä siitä bunkkerista’, noh mikäs siinä ajatteli ystäväni. Väylällä 7 tai 8 muutaman epäonnistuneen lyönnin jälkeen uusi tuttavamme sanoi nostavansa pallon ja lähdimme jatkamaan matkaa, kun yhtäkkiä hän sanoikin jatkavansa ja lyönti suhahti vierestämme ohi, johon totesin hänen olevan hieman turhan kireänä, nythän kaunis ilma ja tämähän on vain harjoituskierros, johon sain salaman nopeasti kommentin, että huolehtisin vain omista asioistani. Matka jatkui mitä erilaisemmilla kommervenkeillä ja uuden tuttavamme laskupääkin osoittautui erittäin huonoksi, useita lyöntejä jäi laskematta ja korttiin hän laittoi mitä huvitti. Vihdoin koitti väylä 18 ja bunkkeriepisodi toistui taas, eikä siinä mitään. Kun kaikki olivat saaneet pallonsa griinille, uusi tuttavamme oli taas ensimmäisenä puttaamassa lipun ollessa vielä reiässä ja pari kertaa sohaistuaan totesi, ettei tästäkään tule pisteitä ja nosti pallonsa ja oli lähdössä pois, jolloin ystäväni sanoi hänelle, että voisitko tällä väylällä huoltaa lipun (jota hän ei tehnyt kertaakaan aikaisemmin), kun sinulla oli taas niin kiire puttaamaan, sillä meistä olisi mukava lopettaa kierros asianmukaisesti. Hän huolsi lipun hyvin vastentahtoisesti ja saatuamme pallot reikään kättelimme ja kiitimme ja uuden tuttavamme poistuessa myös huokasimme syvään. On se merkillistä kuinka golf saa joistakin ihmisistä esiin vain ne huonot puolet, mutta onneksi vielä on kesää jäljellä ja muutama kierroskin. ’Oppia ikä kaikki’
Mjuu. Tällasiakin tilanteita sattuu kentällä ikäväkyllä joskus. Mutta me kun emme ole samanlaisia niin ne vaan pitää koittaa hyväksyä omina yksilöinään.
Rauhallista loppukesää kaikille =)
Ehkä näitkin hänen parhaat puolensa? Koti- ja työoloissa hän saattaa olla vielä hurmaavampi. =)
Joo kyllä sitä on tullut pelattua kaikenlaisten kanssa tätäkin lajia. Mutta täytyy rehellisyyden nimissä sanoa että parhaat naurut on saatu aina jälkeenpäin kun on muisteltu juuri näitä raskaimpia pelikavereita, jotka muistuvat mieleen aina kun muistellaan joitain kierriksia kavereiden kanssa.
Olisiko se vähän niinkuin armeija että kun olet siellä se on helvetin tyhmää, muuta jälkeenpäin on hauska muistella?
Nämä kyseiset ongelma golfarit elää kaveripiirin jutuissa vielä pitkään kuten tältä kesältä Pekka ’minulla on kalleimmat raudat mitä Suomesta saa’ Pickalasta ja viime kesän löytö Taisto ’etsin palloja puskasta’ Tammer Golf.
Ja monia muita ,sekä osa joihin en edes olle vielä ehtinyt tutustua…
Mä en ole ehtinyt kauhean monen tuntemattoman kanssa pelata ja mihinkään edes lähellekään tuon tapaiseen en ole törmännyt – loistavia golfareita koko sakki. Pahin oli varhaisteini jolla oli huono päivä; maila sai kyytiä sadattelun kera jokaisen huonon osuman jälkeen. Kaveri oli kuitenkin ihan mukavaa peliseuraa.
Kyllä se maila lentää meikäläisenkin kädestä, mutta vain kaveriporukassa – tuntemattomassa seurassa maila korkeintaan putoo käsistä.
Niin, meitähän on moneksi:) Joskus tuntuu, että heikkohermoisempien/epäsosiaalisten kannattaisi valita lajiksi joku muu kuin golf. Tai pelata sitten vain omien kavereidensa seurassa. Pääasiallisesti 99% golfareista – ainakin niistä, joiden kanssa olen pelannut – ovat olleet mukavia ja erinomaisen kivaa peliseuraa, mutta ainahan on se yksi prosentti. Mitenkään leimaamatta totean, että minun kohdallani se 1% edustaa voittopuolisesti senioripuolta. Erityisesti seniorimiehiä, ehkä vielä singelitasoituksella, jotka
– toki tietävät kaiken ja osaavat kaiken
– ovat luonnollisesti osakkeenomistajia
– eivät voi sietää sitä, että aamulähtöjä käyttävät hyväkseen muutkin kuin eläkeläiset
– eivät halua pelata ainakaan (nuorten) naisten seurassa.
Jatketaanpa vielä hieman positiivisemmalla aspektilla – minkälaisessa peliseurassa on kiva pelata?
Mulle käy kaikki; vanhat, nuoret, miehet, naiset – ihan kaikki.
Nuorien naisten kanssa en ole samaan lentoon päässyt kertaakaan; saattais olla ihan kiva kokemus.
NimetönNo, just ne nuoret naiset… vaan eipä ole näkynyt.
Juu nuoria naisia ei ole sattunut kohdalle. KErran lokkeilin erään pariskunnan lähdössä ja heidän keskinäinen hauskuttelu katkesi siihen kun kysyin mennessäni tiiauspaikalle, että onko heidän lähtönsä 18.30? Eli tämä ei ollut paras mahdollinen peli seurue… =/
Mutta parhaimpia muistoja ovat canhempi pariskunta taisivat olla hieman yli 50 molemmat ja heidän seurassaan pelasin kesän parhaimman kierroksen =) Todella leppoisaa pelaamista/rupattelua molemmin puolisesti =)
Nuoret naiset voisivat olla mukavaa seuraa ja sellaset ylipäätään jotka eivät turhia niuhota/jupise kierroksen aikana =)
Mikäs niissä nuorissa naisissa herroja oikein peliseurana viehättää? Voipi olla, että tyttöjen waggle’t saa äijien swingit entistäkin jäykemmiksi.
Ummm… enpäs tiedä. Adaptoin fiiliksen nykyiseen pitchiini työkaverini tavasta hoitaa asia. Ties mitä swingiin tarttuisi tyttöjen kanssa pelatessa.
Tää oli siis vaan sivujuoni, kyllä nuoret naiset on varmaan muutenkin kokemisen arvoista peliseuraa 🙂
No nuorten naisten seurassahan aina viihtyy 😉 Aina mieluummin sitä välillä pelais naisen kans kuin karvaisen miehen =)
Hyvää peliseuraa on henkilö joka pelailee omaa peliään letkeästi oli päivä siten hyvä tai huono. Samalla hän huomioi kumppanit kannustuksilla hyvän suorituksen sattuessa ja seuraa pallojen laskeutumisen ’pöpelikköön’ tarkasti. Viihdyttävä sanailu on luonnollinen jatke seurapelille. Etiketti on hallussa ja säännöt tunnetaan riittävällä tarkkuudella nipottamatta.
Itse olen pelannut miellyttävimmät kierrokseni noin 50v. naisten kanssa joiden händäri on luokkaa 15-25. Peli kulkee letkeästi eteenpäin ja turhaa kiukuttelua ei tarvitse kuunnella. Nuoremmat naiset ovat muuten ihanneseuraa, mutta oma peli on kyllä aika huonoa yleensä sellaisessa seurassa 🙂 Kaiken tasoisessa miesseurassa saa kylä aina juttua aikaan ja pahimmille ’pärrääjille’ voi aina ummistaa korvansa.
Joo, kaikenlaisia tapauksia tulee eteen. Pahimpia ovat toistaiseksi olleet nuoret singelipelaajat, jotka tulevat tiille löntystäen ja räkien ja muista ryhmän pelaajista piittaamatta ja varsinkaan meitä muita mielestään ’tuuppareita’ tervehtimättä hakeutuvat valkoiselle tiille, mättävät pallonsa maisemiin ja löntystävät eteenpäin katsomattakaan muihin. Ja koko kierros samaa rataa.
Mutta kerronpa yhden jutun, mikä sattui yhtenä aa******* pelatessani yksin. Odottelin väylän puolivälissä, että griini vapautuu ja yhtäkkiä pallo suhahti pääni ohi pudoten eteeni väylälle. Takaa tuli kaksi mainitsemaani nuorta singelimestaria, joille tietysti ihmettelin moista käytöstä. Vastaukseksi sain: ’Kuule, ei yksin pelaajilla ole mitään oikeuksia, me ohitetaan sut ja sitä paitsi eihän toi pallo ollut edes lähellä’. Että tällainen tapaus.
Kierros sellaisen kanssa joka ei kertaakaan kommentoi tai manaa metristä ohiputtiaan tai kuudetta out avaustaan on hämmentävä kokemus. Ei sellainen kivikasvottomuus tai sanattomuus ole normaalia. Ja jos noita ohilaittoja on kiepillä 5-7 kpl niin kyllä siinä alkaa hiukan jokaisella putatessaan tulemaan ’voi p***a miten kierot silmät mulla on’ tai s*****a soikoon ’ . En tarkoita mailan heittoa tai hirveetä kiroilua, mutta kommentit a´la ’ eihän lyhyt uppoa reikään kuin kotona ’ virkistävät kierrosta kummasti.
Pointti : Etikettiä voi silti noudattaa vaikka hiukan joskus manaakin huonoa suoritusta. Kunhan ei vaan häiritse kanssapelaajiaan.
…ärsyttävät eniten. Nokkeluuksia ja ’huumoria’ viljellään pakonomaisesti koko 18 väylää.
Mukavia ovat ne joiden seurassa viihtyy, eli noin 97%.
Olen koittanut välttää noiden välineiden viskomista mahdollisimman pitkään, mutta pitkän epäonnistumisputken perään nailan makkaaminen… :::hupsista, kädet tärisee jo ajatuksestakin:::… mailan nakkaaminen on puhtaasti automaattinen liike. Mutta hetkinen, eikös jossain threadissä tälläistä aivottomuutta pidetty jopa hyveenä;-> Duh, nykyjään tätä sattuu aika harvoin ja silloinkin maila vaan putoo käsistä maahan. Lieneekö peli parantunut vai hermot?
Uusiutuva peliseura on golfin suola ja varsinkin ulkomailla saa olla paikallisen ihmisen olohuoneessa 4 t ja tutustua maan kulttuuriin. Ulkolaiset myös keskutelevat meitä suomalaisia enemmän.
Kentän vaihto on myös suolaista – en suostuisi enää pelaamaan vaimoni kanssa samalla kentällä 20 v. Olemme kyllä olleet naimisissa 35v, johtuen siitä, että pääsen golfkentällepakoon ja vieraisiin.
Olet käsittääkseni hieman iäkäs, ja siksi noin kärttyinen, että tulet tänne avautumaan moista lapsellista episodia jossain huitsin nevadassa. Kiertele maailmaa, tutustu ihmisiin, koe elämyksiä, etc. Ei tää elämä mee aina kerran opitun kaavan mukaan!
NimetönEikös tällä palstalla ole tarkoitus keskustella ja vaihtaa mielipiteitä?
Mielestäni toisten keskustelijoiden mollaaminen ei kuulu sivistyneeseen keskusteluun!
Joillakin täällä näyttää olevan tarve määrätä mistä keskustellaan ja mikä on turhaa pulinaa. Jos esim. Sinua ’urbaani’ ei aihe kiinnosta, niin miksi otat siihen kantaa?
Mä olen nuori nainen ja olen muutamaan otteeseen joutunut (päässyt) pelaamaan vanhempien 🙂 miesten kanssa. Pelottava tilanne.. heh.
Viime kerralla meinasi hermot mennä. Oli äijä (pappa paremminkin) vähän hätäinen. Huitoi minunkin palloani välillä ja selitteli aivan ihme juttuja. Nooh, onneksi pystyin loppujen lopuksi keskittymään peliini, hätäisestä papasta huolimatta!
Mieluisin peliseura… taitaa kallistua sinne nuorten naisten suuntaan 😀 Ei vaan täällä päin itä-suomea kovin montaa ole näkynyt. Mikä sinäänsä on sääli 😉 No ehkäpä joku päivä sitten on iloinen yllätys kun tiille ilmestyy lähelle oman ikäinen nuori neitokainen… ainakin sopii toivoa.
-Loma alkaa ja vielä on kesää jäljellä… edessä vierailuja vieraspelaajana erilaisilla kentillä.
Tänä kesänä peliseurana on jo ollut erilaisia ihmisiä: kiroilevia junnuja, hyväkäytöksisiä nuoria poikia, mailoja paiskovia täysi-ikäisiä singelipelaajia, golfetiketin täydellisesti hallitsevia vanhempia miehiä, rauhallisia eläkeläisladyjä, kikattavia/pulputtavia keski-ikäisiä naisia, kiireisiä puhelimessa puhuvia liikemiehiä, ja paljon ’tavallisia’ peliinsä keskittyviä, toiset pelaajat huomioon ottavia, kannustavia peliseuralaisia. Jälkikäteen ’persoonallisen’ peliseuran muisteleminen naurattaa. Ja osittain ihmetyttää, miksi joku haluaa ehdottomasti ’riehua’ ja purkaa ahdistustaan golfkentällä. Hän ei huomioi toisia – kolme muuta saman ryhmän jäsentä joutuu vasten tahtoisesti osallistumaan ko. golffarin sielun elämän syövereiden mustiin aukkoihin 🙂
Nyt odotan avoimin mielin ja iloisena sitä, että elo/syyskuussa pelaan uusia suomalaisia kenttiä sekä vanhoja tuttuja, näen monenlaisia golfseurojen kotilinnakkeita (=klubitaloja) ja ennen kaikkea tapaan suomalaisia golffareita ’rakkaan’ lajinsa parissa. Edelleen hyvää golfpelikautta 2003 kaikille.
Hekinen… Tarkoitin siis, että meitä on jopa tässä pienessä Suomessa niin hirvittävän moneen junaan. Matkailu avartaa ja auttaa ymmärtämään myös toisenlaisia ihmisiä. Reipasta ja avointa mieltä myös sinulle kuomaseni.
-
JulkaisijaArtikkelit