Pikaisesti tuossa pientä taulukointia tein ja hidastuvuus näyttäisi olevan 22% ja 34% välillä tuossa otannassa. Katsotaanpa jos jossain välissä ehtisi vielä kontrata tuota hieman pallon lähtönopeuksiin.

ts kirjoitti: (13.1.2011 14:02:51)
Pikaisesti tuossa pientä taulukointia tein ja hidastuvuus näyttäisi olevan 22% ja 34% välillä tuossa otannassa. Katsotaanpa jos jossain välissä ehtisi vielä kontrata tuota hieman pallon lähtönopeuksiin.

Sivun keskiosassa vasemmalla olevan animaation ja sen alapuolella olevan graafin perusteella erot ovat tuota ts:n mainitsemaa luokkaa, jollei enemmänkin – > click animaation alla Kinematic Sequence ( ja ruskea käppyrä).

Käsittäkseni linkin animaation ’malli’ on pelimies ja kyllä HOF:in avauksen mukaisesti olisi kiinnostava saada ripaus ’statseja’ vaikka suuntaa antava linjaus mailanpään nopeuksista vs.’deceleration at impact’ %.

Itse AMM 3D- laitteen teknisiä ominaisuuksia sen enempää kommentoimatta (kun en niistä mitään tiedä), mutta ’mobiililta’ tuo ainakin vaikuttaa, eikä TPI:kään huono referenssi ole.

Jotenkin tuo ei silti vakuuta…

eihän tuo antanut kun yhden kuvan laittaa niin pannaanpa tähän toinen

Niin siis tuossahan on lavan absoluuttinen nopeus (lila) hartioiden kiertonopeus pysytakselin ympäri (pun) , lantion kiertonopeus (sin) ja käsinopeus (vihreä)

Lipulle kirjoitti: (13.1.2011 23:05:49)
[

’Käsittäkseni linkin animaation ’malli’ on pelimies ja kyllä HOF:in avauksen mukaisesti olisi kiinnostava saada ripaus ’statseja’ vaikka suuntaa antava linjaus mailanpään nopeuksista vs.’deceleration at impact’ %.’

Tulkintavaikedet jatkuvat…accepterar Ni Visa Electron?

Ensinnäkään tommosta tutkimusta ei kannata tehdä pienestä otannasta lainkaan ja isosta otannasta taas sitä ei ihan hetkessä rakenneta. Jos esim tuo 10 pelaajan otanta olisi antanut selvän kuvan, olisin voinut siitä jotain sanoa, mutta kun ei antanut. Tai antoi jotain:

Tuon pienen otannan perusteella näyttäisi, että ihan alhaisimpiin putoamisprosentteihin ei päästä suurilla lavan nopeuksilla, joskin tuonne 26% tuntumaan. Samoja nopeuksia saavuttaneiden osalta pudotusmäärän eroa näyttäisi ainakin jonkinverran korreloivan käsinopeuden putoaminen ja se paljonko kädet ovat edellä osumassa (forward lean)

Sitten on vielä 100 muuta asiaa jotka voivat vaikuttaa.

B kirjoitti: (14.1.2011 0:21:39)
Pienin hidastuvuus saadaan lyömällä täysi huti. Siitä osumaa parantelemalla mailanpään hidastuvuus kasvaa ja pallon lähtönopeus samoin.
Nopeusmaksimi osumaan ja puhdas kontakti tuottanevat parhaan pudotuksen mailanpään nopeuteen. Ja parhaan lähtönopeuden käytetyllä pallolla ja mailalla.

Helposti noin voisi tietty ajatella. Unohtuu vaan myös helposti että se maila osuu kuitenkin kahteen palloon yhden sijasta.

Mailanpään momentaaninen hidastuminen törmäyksessä johtuu energiatilojen muutoksesta, jossa kineettinen energia muuttuu muiksi energiamuodoiksi. Tuo systeemin eri osiin välittyvä energia ja hukkaan joutuva energia aiheuttavat mailanpään hidastumisen vajaan puolen sekunnin tuhannesosan aikana (n. 0.0004 s ) kun pallo on kontaktissa lapaan.
Tästä voisi ajatella, että mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pelkästään negatiivinen asia.
Siihen, kuinka tarkasti ja toistettavasti 4D-mittaus rekisteröi tuon nopeuden muutoksen, en pysty ottamaan kantaa.
Mailanpään hidastuminen ennen osumaa onkin jo kokonaan toinen tarina.

ts kirjoitti: (14.1.2011 9:55:33)

On aivan eri asia se, pyrkiikö pelaaja vastustamaan tuota hidastumista, joka joka tapauksessa tapahtuu, tai hidastuuko käsinopeus todellisuudessa.

Hyvien pelajien hidastuma on selkeästi tuuppareita pienempi.

Tuo ensimmäisen lainatun lauseen ajatus ei aivan auennut minulle.

Tässä tarkastelussa ehkä kannattaisi jättää tuupparit tarkastelun ulkopuolelle ja valita ne, jotka pystyvät tuottamaan hyvän nopeuden (vaikka 100mph ja yli) maximin ollessa mahdollisimman lähellä osumaa ja vielä hyvällä impact faktorilla/ vertautuvilla muilla mitatuilla osumasuureilla, että erilaisten hutien vaikutus tuloksiin jäisi pois? Voidaanko siitä lähtökohdasta löytää muita svingitekijöitä, joilla lopputulos on parempi energian välittymisen kannalta.
Kysymykseni onkin, onko pienempi mailanpään hidastuvuus impactissa parempi?

Mailanpään hidastuminen impactissä taisi olla se alkuperäinen kysymys.

B kirjoitti: (14.1.2011 11:04:44)
Mailanpään hidastuminen impactissä taisi olla se alkuperäinen kysymys.

Mutta kun ei noita mitenkään voi erottaa toisistaan.

Mutta kuten sanoin jo aiemmin, pitää koittaa vähän isomman otannan kautta ehtiä jossain vaiheessa tutkimaan asiaa. Nopealla vertailulla nimenomaan flippaajilla lavan nopeus putoaa huomattavasti enemmän ja samaan aikaan käsinopeus putoaa ennen osumaa jyrkemmin.

Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella ja kädet reilusti pallon edellä osumassa. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.

Isommissa nopeuksissa näyttäisi tuon otannan perusteella lavan nopeus prosentteina putoavan sitä enemmän mitä enemmän lapa on ehtinyt käsien tasolle tai jopa edelle.

B kirjoitti: (14.1.2011 13:39:18)
[
Flippaajien käsinopeuden putoaminen ennen osumaa on perusfysiikkaa.
.

Flippaajan käsinopeuden putoaminen on kahden tekijän summa, josta rannekulmien purkautumisesta johtuvan kehän kasvun lisäämä hitausmomentin kasvu on liki olematon vertailussa, koska se kehä kasvaa muillakin lähes yhtä paljon.

Toinen tekijä on se ainoa mihin pelaaja voi ainoana muuttujana todellisuudessa vaikuttaa, eli oman kehon liike. Lihastyöllä kun nimenomaan voidaan vastustaa tuota hitausmomentin vaikutusta.

Perusfysiikkaa se on vain jos edelleen kuvitellaan swingin olevan kaksivipuinen heiluri, johon ei kai maailmassa enää tosissaan juuri kukaan usko.

B kirjoitti: (14.1.2011 15:55:16)

ts kirjoitti: (14.1.2011 14:54:06)

Flippaajan käsinopeuden putoaminen on kahden tekijän summa, josta rannekulmien purkautumisesta johtuvan kehän kasvun lisäämä hitausmomentin kasvu on liki olematon vertailussa, koska se kehä kasvaa muillakin lähes yhtä paljon.

4. Dimensio tekee eron merkitseväksi?

Ei välttämttä ole riippuvainen siitä. Olen nähnyt sellaisiakin suorituksia joissa kulmat purkaantuvat erittäin myöhään, mutta taitaa tuo hitausmomentin vaikutuskin olla varsin nopea. Toisaalta terävän rannevipin saa aikaiseksi vain käsiä hidastamalla, eli siäkehän hidastumisen kautta lapaa kiihdyttäen.

B kirjoitti: (14.1.2011 15:55:16)

ts kirjoitti: (14.1.2011 14:54:06)
Toinen tekijä on se ainoa mihin pelaaja voi ainoana muuttujana todellisuudessa vaikuttaa, eli oman kehon liike. Lihastyöllä kun nimenomaan voidaan vastustaa tuota hitausmomentin vaikutusta.

Pystytkö selventämään, mitä tarkoitat tällä.

.

Olettaen voiman ja vastavoiman lakien olevan selvillä, niin käytännössä keho pystyy tuottamaan voimaa vain sieltä pisteestä josta se saa tuen, eli golfswingissä maasta ylös. Kun rannekulmien purkaantuessa lapa loittonee kierron keskipisteestä, se samalla laajehtuvan kehän kautta (hitausmomentti) pyrkii hidastamaan sisäkehän liikettä, josta ensimmäisenä vastaan tulevat kädet. Tuon hidastumisen vastustaminen on taas tietysti mahdollista sillä, että pelaaja lihastyöllään kiihdyttää käsiä samaan aikaan. Todellisuudessahan ne silloin eivät kiihdy, vaan hidastuvat vähemmän kuin ilman tuota lihastyötä. Tuon käsinopeuden ’kiihdyttämisen’ pelaaja voi siis tuottaa maasta tuetun kiertoliikkeen kautta.

Tästä syntyy myös uskoakseni juuri tuo vaikutus lavan hidastumiseen osuman vaikutuksesta. Lavan ollessa käsien edellä ei juurikaan ole voimia vastustamassa osuman rekyyliä, vaan kaikki vaste syntyy lavan massasta. Jos taas ajatellaan koko mailan nopeutta ja grippi kulkee lavan edellä, on hidastumista vähentämässä lavan massan lisäksi periaatteessa koko vartalon massa ja lisäksi vielä tuon lihatyön osuus. Tästä on hyvin pitkälti myös kyse osumapaineesta puhuttaessa.