Pallokehitys ei pysähdy, vaikka kattojärjestöt pitävät kiinni uuden pallon aikataulusta.
Golfpallojen kehityksessä on käynnissä nurinkurinen tilanne. Pallot nimittäin tuntuvat aidosti kehittyvän koko ajan paremmiksi, ja kohdennetummin tietyllä käyttäjäryhmällä toimiviksi, vaikka työ parin vuoden päästä on valumassa hukkaan.
Golfin kattojärjestöt R&A ja USGA pitävät edelleen kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta siirtyä ammattilaisgolfissa uuteen palloon vuonna 2028 ja kaikilta osin vuoden 2030 alussa. Uusi pallo lentää nykyistä lyhyemmälle. Ero on sitä suurempi, mitä suurempi pelaajan mailanpään nopeus on.
Suunnitelma jakaa golfkansan kahtia. Moni pitää sitä hyvänä kehityssuuntana, moni päinvastoin. On selvää, että tuotteidensa kehitykseen lujasti panostavat välinevalmistajat kuuluvat jälkimmäiseen leiriin ja ne karsastavat suunnitelmia rajusti. Sitäkin on epäilty, toteutuuko koko suunnitelma. Välinevalmistajat jatkavat kehitystyötään vanhojen sääntöjen puitteissa koko ajan, joka viittaa joidenkin mielestä siihen, etteivät reunaehdot ole muuttumassa. Kattojärjestöt ovat kuitenkin johdonmukaisesti pitäneet kiinni siitä, että sääntömuutos toteutetaan.
Mutta miltä pallomarkkinoilla näyttää vuonna 2026? Joka vuosi markkinoille tulevien pallojen tietenkin sanotaan olevan entistä parempia. Monesti näin onkin, vaikka erot vanhaan ovat marginaalisia. Titleist Pro V1 on onnistunut pitämään kiinni asemastaan maailman kysytyimpänä golfpallona. Yritys on tehnyt paljon oikein, eikä ote hölly. Monissa testeissä se on tänäkin vuonna loistanut kirkkaimmassa kärjessä.
Kovia haastajia se kuitenkin on rinnalleen saanut. Tänä vuonna on kohistu etenkin Callawayn uudesta Chrome Tour X -pallosta, joka on dominoinut testejä erinomaisilla tuloksillaan. Asiantuntija-arvioissa palloa on luonnehdittu jopa valmistajansa kaikkien aikojen parhaaksi, sillä sen on todettu nostavan pallonnopeutta jopa 2–4 mailia tunnissa madaltaen samalla lähtökulmaa ja pienentäen hajontaa.
Mutta tässä kohtaa on paljastettava, että aika harvan kannattaa haaveilla siirtymisestä Chrome Tour X:ään: pallo on suunniteltu erityisesti yli 105 mph:n mailanpäännopeudella svingaaville pelaajille. Tähän harrastajista harva pääsee. Toki pallo toimii hyvin vähän maltillisemmallakin mailanpään nopeudella, joten kokeilemisen arvoinen se hyvälle harrastajalle varmasti on. Callawayn tallipelaajista muun muassa Jon Rahm ja Xander Schauffele luottavat tähän neliosaiseen huippupalloon.
Ajatus siitä, että kaikki tour-tason pallot ovat hyviä, alkaa viimeistään nyt pitää paikkansa. Ja silti ominaisuuksissa on eroja. Esimerkiksi Mizuno on pärjännyt testilaboratorioissa uusilla Pro S ja Pro X -malleillaan, jotka ylsivät pallonnopeuksissa kärkipallojen rinnalle. Myös Srixonin Z-Star-perhe ja TaylorMaden TP5 pitävät pintansa kärkikahinoissa.
Pelaajille, joiden mailanpäännopeus jää maltillisemmaksi – siis valtaosalle harrastajista – tarjolla on aiempaa hiotumpia vaihtoehtoja. Uudistettu kolmiosainen Titleist AVX tarjoaa huipputuntumaa matalammalla kaarella. Sen kehityksessä on ollut tavoitteena minimoida spinni pitkässä pelissä ja tuottaa silti reilusti kierrettä lähipelilyönneissä.
Wilson puolestaan toi markkinoille entistäkin pehmeämmän version suositusta Triad-mallistaan, joka auttaa klubipelaajaa puristamaan irti maksimimitat matalammalla kompressiolla. Pallo on ominaisuuksiensa ja hintansa puolesta erittäin hyvä vaihtoehto monelle harrastajalle. Myös merkin tour-pallo, Staff Model X on pärjännyt testeissä hyvin.
Sopivan pallon valinta on aina jossain määrin ’fiilisjuttu. Lisävinkkejä aiheeseen voi lukea aikaisemmin keväällä julkaistusta jutusta, Mitä kaikkea golfpallon valinnassa pitää ottaa huomioon. Palloa tärkeämpää on pitäytyä samassa pelivälineessä, jotta oppii sen käyttäytymisen ja ominaisuudet ja saa pelivälineestä parhaat puolet irti.
Lue seuraavaksi: Mitä kaikkea golfpallon valinnassa pitää ottaa huomioon?
Pallouudistuksesta lienee jo tehty päätökset, mutta lyöntipituuksia olisi voinut hillitä helpointen kasvattamalla pallon kokoa vaikka 2 millimetrillä.
Pallon kokoa on kasvatettu jo kerran eurooppalaisten osalta. Eurooppalaisten piti ryhtyä pelaamaan nykyisellä USA-kokoisella pallolla 1.1.1990. Kokoero oli 1,52 mm. Tuolloin ainakin vastatuuleen lyödyt lyönnit lyhenivät merkittävästi.
Jos draivi lentää muutaman metrin vähemmän kuin jollakin toisella pallolla, sillä ei ole pelin kannalta merkitystä. Jos pallo sen sijaan lentää 10-20 metriä vähemmän kuin toinen pallo, sillä on jo merkitystä.
Pelin kannalta on tärkeintä kuinka pallo pysähtyy griineillä, ja kuinka pallon kovuus sopii omiin lähilyönteihin.