Rakennettiinko golfklubeille vuosien varrella liikaa ja liian suurta? Tyhjät pukuhuoneet kertovat muutoksesta, jota harva osasi ennakoida.
Golfklubien pukuhuoneet seisovat yhä useammin tyhjillään, vaikka ne ovat vuosia olleet klubitalojen näkyvimpiä investointeja. Kun kaapit ovat tyhjiä ja suihkut käyttämättä arkipäivinä, herää kysymys: rakennammeko golfklubeille monumentteja vai palveluja pelaajille? Golf on perinteikäs laji, ja pukuhuone on ollut yksi sen identiteetin kulmakivistä, mutta yhä useampi pelaaja vaihtaa kengät parkkipaikalla eikä yhteisessä tilassa.
Monen suomalaisen golfklubin pukuhuoneet ovat perintöä ajalta, jolloin klubitalot suunniteltiin kansainvälisten esikuvien mukaan – usein sitä suuremmiksi, mitä kunnianhimoisempi kenttä oli. 1980–2000-lukujen rakentamisbuumissa ajateltiin, että näyttävät tilat nostavat kentän profiilia, lisäävät osakemyyntiä ja houkuttelevat yritystapahtumia. Todellisuus on kuitenkin muuttunut: tämän päivän harrastaja arvostaa käytännöllisyyttä selvästi enemmän kuin perinteistä klubielämän rituaalia.
Pukuhuone on aiemmin ollut yhteisön ydin. Se on ollut paikka varusteille, peseytymiselle ja ennen kaikkea kohtaamiselle, ja samalla klubin imagon rakennuspalikka. Moni klubi investoi tiloihin aikana, jolloin näyttävä arkkitehtuuri nähtiin kilpailuvalttina. Nyt monilla kentillä isot tilat seisovat vajaakäytöllä ja kuluttavat melkoisesti resursseja.
Kenttien talouskin on kiristynyt: huoltokustannukset, energia ja siivous ovat kallistuneet. Pukuhuoneiden koko ja varustelu – kuten lattialämmitys, pesulapalvelut ja kuivauskaapit – muodostavat kuluerän, josta ei useinkaan synny vastinetta. Joillakin kentillä suihkujen vedenkulutus on pudonnut jyrkästi, mutta tilakulut ovat jääneet entiselleen. Tämä herättää kysymyksen, onko järkeä ylläpitää tiloja, joita arkipäivinä käyttää vain murto-osa jäsenistä.
Pelaamisen rytmi ja arjen logiikka ovat muuttuneet
Muutos kertoo ennen kaikkea siitä, miten suomalainen golfkulttuuri eroaa kansainvälisestä. Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa pukuhuone on sosiaalinen näyttämö, joka kuuluu kierroksen rituaaleihin. Suomessa arki menee edelle. Pelaaja ajaa kentälle, pelaa kierroksen, vaihtaa kengät parkkipaikalla ja suuntaa seuraavaan menoon. Pukuhuone edustaa perinnettä, ei välttämätöntä palvelua.
Tämä liittyy myös siihen, että golfista on tullut arkeen sujuvasti istuva liikuntaharrastus, ei koko päivän sosiaalinen tapahtuma. Välineet ja varusteet kulkevat autossa, työpäivät rytmittävät pelaamista ja kierros varataan usein tarkasti rajattuun aikaväliin. Myös välinekehitys vaikuttaa: nykyiset golfkengät ovat niin mukavia, ettei niitä tarvitse vaihtaa erillisessä tilassa. Jos kenkien pohjassa olisi vielä metallipiikit, tilanne voisi olla toinen.
Ilmiö on suomalaisille tyypillinen: meillä arvostetaan yksityisyyttä, ja yhteisöllisyys syntyy useammin peliryhmissä kuin pukuhuoneissa.
Pukuhuoneiden alikäyttö kytkeytyy pelaajien arkeen. Moni haluaa säästää aikaa, siirtyä suoraan kentälle ja sieltä takaisin töihin tai kotiin. Ylläpitoon tarvittavat neliöt, pyyhkeet ja suihkutilat aiheuttavat kustannuksia, jotka näyttävät suurilta, kun todellinen käyttö jää vähäiseksi. Joillain klubeilla saatetaan jo pohtia, onko järkeä lämmittää ja siivota tiloja, jotka ovat suurimman osan viikosta pimeinä. Jotkut mahdollisesti miettivät tilojen uudelleensuunnittelua.
Yhteisöllisyys murroksessa
Pukuhuone on ollut myös sosiaalinen tila, jossa luodaan klubihenkeä ja suhteita. Kun ihmiset kulkevat kentälle suoraan autolta, tämä luontainen kohtaaminen katoaa. Monella kentällä pohditaan, miten yhteisöllisyyttä voi ylläpitää, jos pelaajien päivittäinen kulkureitti ei johda klubirakennuksen sisäpuolelle.
Ilmiö on suomalaisille tyypillinen: meillä arvostetaan yksityisyyttä, ja yhteisöllisyys syntyy useammin peliryhmissä kuin pukuhuoneissa. Toisaalta klubikulttuuri on siirtynyt myös digitaaliseksi: WhatsApp-ryhmiin ja someen. Kohtaamiset eivät katoa, mutta ne siirtyvät pois tiloista, joita varten klubitalot alun perin rakennettiin.
Vieraspelaajalle pukuhuone voi olla ensimmäinen osoitus klubin profiilista, ja yritystapahtumissa tai kilpailuissa tiloille on todellista käyttöä. Jäsenelle samat neliöt voivat näyttäytyä vain kulueränä, joka vaikuttaa vastikkeisiin tai jäsenmaksuihin.
Yksi ratkaisu olisi käyttää vain osa tiloista päivittäin ja avata suurempia kokonaisuuksia vain tapahtumien aikaan. Pukuhuoneiden hiljaisiin nurkkiin voisi rakentaa väliaikaisen toimiston, pienen työskentelytilan tai kaivattua säilytysalaa. Nämä ratkaisut ovat arkipäiväisiä tarpeita, jotka palvelisivat pelaajia paremmin kuin neliöt, jotka ovat suurimman osan viikosta tyhjillään. Samalla klubit voivat suunnata resurssejaan sinne, missä niillä on suurin vaikutus: kentän kuntoon, palveluihin ja pelaajien kokemukseen.
Lue seuraavaksi: Miksi golf kutsuu takaisin kerta toisensa jälkeen? "Sininen hetki" selittää paljon
No johan oli mielipide. Jos klubilla ei olisi pukuhuonetta niin kyllä se sulkisi vähänkään kauempana olevat kentät pois vaihtoehdoista. Ei hikisenä viitsi yli puolen tunnin matkoja körötellä autolla.
Ymmärrän toki, että se saunatila tuntuu tarpeettomalta jos asuu heti kentän vieressä.
Jos vapaata käyttöaikaa on, niin kannattaisi kysellä mitä nuoriso nykyään harrastaa – eri lajien välinen yhteistyö tuntuu olevan käsittämättömän vaikea asia toteuttaa.
Aikoinaan asuin Skotlannisssa pari vuotta. Klubin ravintolaan ei ollut asiaa golfvarusteissa. Suihkussa käytiin ja sen jälkeen ravintolaan. Niin ne ajat muuttuu ja perinteet jää unholaan.
Pukeutumistilojen vajaakäytöstä olen tasan samaa mieltä Kuivasaaren kanssa. Niitä käyttävät pääasiassa vain suoraan töistä tulevat. Ja he ovat vähemmistönä. Kotoa kentälle saapuvat pukeutuvat jo lähtiessään, koska nykyinen pelivaatetus kelpaa kenkiä myöten normaaliksi arkiasuksi, jossa voi pelimatkalla piipahtaa kaupassakin. Takavuosien ruutukuosit eivät siihen oikein soveltuneet. Vieraspelaajatkaan eivät samasta syystä enää vaihda entiseen tapaan vaatteitaan ja kenkiä kenttien pukuhuoneissa.
Tämän pukeutumismuutoksen lisäksi isona syynä pukuhuoneiden vajaakäyttöön on laajalle levinnyt sitoutumattomuus ja etäpelaaminen. Vain edullinen pelaaminen kiinnostaa. Kiitos vaan, Suomen Golfliitto, jäsenmaksujensa kasvattamisen vuoksi mahdollistamastaan typeryydestä.
Juurikin näin…meinasin jo väsätä oman ulostulon tänne, onneks satuin lukemaan nää kommentit. Olen tasan samaa mieltä. Eihän siinä sinällään paha ole kun golfista on tehty ”koko kansan laji” tai siitä on tullut. Siinä vaan on mukana seurannut liuta asioita ja tapoja, jotka ei ainakaan minun golfharrastukseen kuulu.
En ymmärrä juttua lainkaan.Omalla kentällä pukeutumistilat on ahkerassa käytössä ja sama kokemus on lukuisista viimekesän vieraskenttäreisuista. Puhuuko kirjoittaja ainoastaan omasta kentästään?
Itekseen saa usein saunassa käydä monillakin kentillä. Mulla kun ei ole omaa niin tykkään käydä kentän saunassa. Ei niin kiire useimmiten ole. Monilla kentillä on paremmat saunat kuin kerrostaloasunnoissa.
Kengät jalkaan parkkipaikalla ja äkkiä takaisin autoon ja veks. Ihme että ravintolat jotenkin pärjää. Espanjassa jos pelaan ruotsalaisten tai brittien kanssa, ne usein kysyy lähdenkö oluelle. Ja tarjoavat tottakai. Suomalaiset helistelee autonavaimia jo viimeisellä griinillä.. kiire jo on.
Se on meidän kulttuurissa. Olemme sosiaalisia vain kavereiden kanssa.
Kyllä saunatilat on todella tärkeat. Mutta luulen, että harva vaihtaa pukuhuoneessa nykyään vaatteita ennen kierrosta.
Ihan turhia kuluja/tiloja. Joku perus cädärinkoppi ja tiski mistä saa ruokaa, sillä pärjäisi.
investoisin parkkipaikkojen viereen uimarannoilta tuttuihin vaatteiden vaihtopisteisiin, edullinen sekä tehokas “ ilmava”
Omien havaintojen sekä kokemuksien perusteella elokuun lopussa sekä syyskuussa pelaajat käyvät ehkä clubin suikussa/saunassa.
Muutoin käyntimäärät ovat erittäin vähäiset tai käyntejä ei ole ainuttakaan.
Saunat kuluttavat useilla kentillä turhaa energiaa ja muutoikin tilat voisi käyttää järkevämmin.
iso muutos tapahtui noin 10-15 vuotta sitten ja muutos on sen jälkeen vain kiihtynyt.
Maakuntien kentissä muutos on ollut ehkä hitaampaa, mutta sielläkin muutos on ainakin kesällä nähtävillä.
Itse pelaan maakuntien kenttiä vain kesällä, joten muutosnopeus on arvioini.
Suosittelisin, että jokaisella kentällä mitattaisiin käyttöaste esim. Oviin asennettavilla käyntimäärämittareilla.
Edullinen asentaa sekä joku voisi aiheesta tehdä jopa esim. päättötyön.
Mitenkäs naisten pukuhuoneet ja saunat? En tiedä kun en ole koskaan käynyt golfklubien naisten pukuhuoneissa, mutta kai niissäkin on sauna. Ei taida käyttöaste olla kovinkaan kummoinen.
Saunaan pääseminen kierroksen päälle on itselleni yksi koko harrastuksen parhaita puolia. 😀
Etenkin alkukaudesta tulee käytyä rangella tai lähipelialueella treenaamassa ja silloinkin maistuu löylyt. Asun 15min päässä kentältä ja kesäisin on pihasauna käytössä järven rannalla. Silti noita klubien saunoja tulee käytettyä myös kesähelteillä, jos suinkin on hetki aikaa kierroksen jälkeen.
Kun suunnittelen kaveriporukan golfreissuja, tsekkaan tarkkaan myös, että kentällä on sauna tarjolla. Todennäköisemmin vaihtuu kohde kuin, että pelaisimme sanattomalla klubilla.
Joo, olen ilmeisesti vähemmistöä ja vähintäänkin erikoinen tapaus. Minulle hyvä kenttä on kokonaisuus, jossa saan hyvän ruoan, harjoitusalueeet ovat kunnossa ja pelin/treenin jälkeen pääsen saunaan. Saunaton kenttä, jossa ”lounaaksi” sai vain jonkinlaisia toasteja oli viime kesän hämmentävin kokemus. Enkä siis odota tai kaipaa ruoalta mitään erikoista. Maukas lämmin ruoka tai vaikka ruokaisa salaatti riittää mainiosti. Päädyin tuonne roadtripillä kun päivän suunnitelmat muuttuivat lennosta. Kenttä itsessään oli kiva pelata, mutta tuskin lähtisin uudestaan suunnitellusti kun sieltäkin suunnalta löytyy omaan makuun parempia vaihtoehtoja.
Et ole vähemmistössä. Sauna on vieraskentällä melkein tärkein asia. Siellä saa aina synnit anteeksi. Itse tykkään saunoista, mistä pääsee ulos vilvoittelemaan.
Minulle käynti kierroksen jälkeen saunassa on golfharrastuksen merkittävä lisäarvo. Käyn saunassa (tai vähintään suihkussa) aina kun mahdollista, sekä koti- että vieraskentällä.
Asun golfkentän vieressä,niin ei paljon tule pukutiloja käytettyä,kengät voi laittaa jalkaan himasta lähtiessä,ja kuitenkin melkein joka ilta lämmitän saunan,joten ei ole klubin saunalle tarvetta,rundin jälkeen aina käyn kädet pesemässä wc tiloissa.Ne peseytymistilat myös sauna on tärkeitä kun käyn pidemmällä/muilla kuin kotikentällä pelaamassa.
Tätä olen ihmetellyt ja miettinyt sen kymmenisen vuotta mitä olen pelannut.
En ymmärrä kuinka ihmiset tulevat autolla kentän parkkipaikalle, vaihtavat kengät ja lähtevät kierrokselle – hyvin usein lämmittelemättä!
Kun sitten 3-4 tunnin kierros on takana, niin istua hikisenä autoon… ei kiitos.
Fiilis on kuin menisi syömään pesemättä käsiään – ai niin, niinhän suomalaiset yleensä kahviloissa ja ravintoloissa tekevätkin!
Eli, antaa jokaisen porskuttaa tavallaan, kunhan eivät astu minun varpaille – kun menen klubin suihkuun!!!
Aiheet vähissä kun tällaista pitää kirjoittaa. Kyllä meidän klubilla pukutilat saunoineen on suht ahkerassa käytössä ja iso rooli isommissa tapahtumissa. Moni vakkari pelaaja käy pelin jälkeen saunassa/suihkussa.