Kalle Samoojan ensimmäinen LIV-kierros oli vauhdikasta menoa, vaikka haasteita heitettiin eteen jo ennen pelien alkua.
Huhut vellovat. Kaverini laittaa Suomesta viestiä, että onhan kentällä riittävästi bajamajoja? Ei kai Riku Mattilan torstaiset vatsanväänteet ole kääntyneet vatsatautiepidemiaksi? Noh, olivathan ne. LIV Golfin kauden avauskisassa tuote meinasi sananmukaisesti lentää tuulettimeen ennen ensimmäistäkään lyöntiä, kun noin parinkymmenen pelaajan, caddien ja kiertueen henkilökuntaan kuuluvan ihmisen kerrottiin saaneen ruokamyrkytyksen Pro-Am-päivänä. Heidän joukossaan oli Kalle Samoojan caddie Riku Mattila, joka oli todella huonovointinen jo torstain kierroksella. Huhuista huolimatta kilpailun ensimmäistä kierrosta ei siirretty tai peruttu, vaan kentälle lähdettiin suunnitellusti kello 13.15 paikallista aikaa. Paahtava meksikolainen helle porottaa pontevan toimittajan lippistä, kun laahustan kohti Mayakoban kentän 13. tiitä. Sieltä Samooja aloittaa virallisesti LIV Golf -uransa. Tuntuu, että jokaisen ohiajaneen golfauton kuljettaja katsoo jotenkin säälivästi minua. Hiki puskee pintaan väkisinkin, sen verran lämmin keli on. Kivi-paperi-sakset siinä otettiin, ja Johan hävisi. Samoojan manageri Robert Whitlock kävelee minut kiinni ja kertoo Mattilan tilanteesta. Lupauduin leikkimielisesti Samoojan caddieksi jo torstaina, kun Mattilan olo alkoi käydä tukalaksi. Onneksi tilanne ei mennyt siihen pisteeseen, että minua olisi tarvittu, vaan bägin nappasi olalleen Whitlockin yhtiökumppani Johan Elliot. Hänet muistetaan Mikko Ilosen pitkäaikaisena managerina. ”Ei minua varsinaisesti harmita, ettei tarvinnut ottaa bägiä tässä helteessä kantoon. Kivi-paperi-sakset siinä otettiin, ja Johan hävisi”, Whitlock naureskelee puun varjossa 13. tiin lähellä. ”Jouduin ottamaan normaalia enemmän vastuuta kentällä, eikä se välttämättä ollut huono juttu”, Samooja kommentoi tilannetta, kun rinnalla ei olekaan oma tuttu caddie. Kuva: Juha Hakulinen Honourissa avausreiällä oleva Samooja täräyttää mahtidraivin heti uran ensimmäisenä niittinä. Se on porukan pisin avaus. Eniten Samoojan kanssa pelaavien Charl Schwartzelin ja Matt Jonesin pelissä ihmetyttää Jonesin rutiinit. Kun askelmerkit on pallon takana hiottu kuntoon, pallo lähtee saman tien ilmaan. Pallon päälle ei jäädä makaamaan eikä ihmettelemään. Aussi-pelaaja Jones sekä Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Schwartzel turisevat kierroksen aikana niitä näitä, mutta suurimmaksi osaksi keskenään. Samoojan juttukaverina on Elliot. Pro-Amissa Samoojan kanssa samassa ryhmässä pelannut NHL-pelaaja Teuvo Teräväinen on läpsytellyt sandaaleissaan ja Samoojan LIV-joukkue Cleeksin lippiksessä 14. griinin taakse. Hän pääsee lähietäisyydeltä todistamaan turkulaispelaajan uran ensimmäistä LIV-birdieä. Samooja ja Teräväinen vaihtavat heti kuulumisia, kun pelaajat lähtevät kohti seuraavaa tiitä. Vaikka siirtymä seuraavalle tiille ei ole pitkä, pelaajat saavat siitä huolimatta golfautokyydin. Loikkaan viimeisen pirssin kyytiin itsekin. Huh, saa hetken huilata. Carolina Hurricanesin suomalaispelaajat nauttivat kavereineen lämpimästä golfpäivästä Meksikon auringon alla. Kuva: Juha Hakulinen NHL:n All-Star-tauon aikana Meksikoon lomailemaan saapuneet Carolina Hurricanesin suomalaispelaajat Antti Raanta, Jesperi Kotkaniemi ja Teräväinen ottavat isoa roolia Samoojan kannustamisessa muutaman reiän ajaksi. Kuudennentoista reiän avauksen jälkeen Samoojan pelikaverit varmasti ihmettelevät, että mikä ihmeen rytmiorkesteri paikalle nyt on tilattu, kun lomatunnelmissa olevat lätkäukot kannustavat maanmiestään. ”Oijoijoijoi”, kuuluu pelureiden suusta Samoojan täydellisen avauksen jälkeen. Samoojaa kannustus ei haitannut, päinvastoin. ”Aina kiva, jos on suomalaisia kannustamassa. Ei niitä liikaa maailmalla pyöri. Jos niitä eksyy samaan paikkaan, niin se on vain kiva juttu.” Kotkaniemi ja Raanta kertovat, että he olivat viime vuonnakin Mayakobassa tauon aikana, ja he päättivät useita kuukausia sitten, että samaan paikkaan mennään tänäkin vuonna. ”Tämä kisan osuminen tähän samaan aikaan oli ihan sattumaa. Mutta hienoahan tätä on tulla katsomaan, kun näkee suomalaisväriä kentällä”, hellehattuun pukeutunut Raanta sanoo. Raanta ei ole aivan ensimmäistä kertaa seuraamassa golfkilpailua paikan päältä. Hänellä on kokemusta yleisömäärältään maailman suurimmasta golfkilpailusta. ”Menin 2019 katsomaan Phoenix Openia. Olimme siellä 16. reiällä. Kun se oli ensimmäinen kokemus kilpagolfin katsomisesta, niin nämä muut kisat ovat tuntuneet melko pieniltä sen jälkeen”, Raanta nauraa. Vilkaisen jälleen puhelintani. Se on paha tapa. Mutta nyt ajoitus on ällistyttävän epätodellinen. Instagramin feedissä ensimmäisenä uutisena kerrotaan kissan kokoisin kirjaimin, että NHL-pelaajat ovat mukana kaksissa seuraavissa talviolympialaisissa – ja osa tulevan kisajoukkueen mahdollisista pelaajista seisoo kahden metrin päässä. Päätän olla asiasta hiljaa, he ovat lomalla. LIV Golfin tapahtumissa musiikki soi joka paikassa. Siis aivan jokaisessa kolkassa kenttäaluetta. Mutta tänä vuonna äänenvoimakkuutta kisatilanteessa on säädetty pari napsua alaspäin, ja hyvä niin. Nyt musiikki ei ollut niin häiritsevän kovaa, mitä se oli Pro-Amissa. Rantalomakohteessa kun pelataan, voi taustalle ilmestyä yllättäviä hahmoja. Kuva: Juha Hakulinen Jos on meno hiljentynyt kaiuttimissa, sitä se on myös yleisössä. Matt Jones tekee kahdella perättäisellä väylällä komeat par-pelastukset, mutta palkintona ei ole yhtäkään taputusta. Toki ei ole juuri taputtajiakaan paikalla. Sama tilanne oli viime viikolla PGA Tourin kilpailussa, jos satuit pelaamaan yleisöä vähemmän kiinnostavassa ryhmässä Torrey Pinesin North-kentän perimmäisessä nurkassa. Ei kuulunut sielläkään taputuksia. Pelitahti on hämmästyttävän nopea. Samoojan ryhmä ei ole joutunut odottamaan yhdelläkään reiällä yhtäkään lyöntiä. Samooja ottaa asian kanssani puheeksi, kun lähdemme kävelemään kuutosen tiiltä kohti väylää. ”Täällä saa melkein juosta. Viime kaudella LIVillä kierroskeskiarvo oli kuulemma neljä ja puoli tuntia. Nyt mennään kyllä sen alle”, Samooja sanoo ja kiristää askeltaan, että saa muun ryhmän kiinni. Tämä on käsittämättömän suuri ero Torrey Pinesiin nähden. Siellä seisoskeltiin, nojailtiin, ihmeteltiin ja välillä taidettiin kaivaa nenääkin kaiken odottelun keskellä. Molemmissa kilpailuissa oli kuitenkin kolmen pelaajan ryhmät, mutta ehkä yhteislähtö tekee sen, ettei kenttä ruuhkaudu niin pahasti. Yllätyksenä tuli, että mentiin niin vikkelää vauhtia. Samooja otti asiaan kiinni myös kierroksen jälkeen. ”Yllätyksenä tuli, että mentiin niin vikkelää vauhtia. Neljä tuntia ja viisitoista minuuttia. Ei odotettu oikeastaan yhtään. Jouduin nopeuttamaan vähän omaa rytmiäni, ja puolessa välissä rundia sain pelistä kiinni”, tuloksen 69 (-2) debyyttikierroksellaan pelannut Samooja ihmetteli. ”Harmittavia bogeja tuli liikaa korttiin. Pikkaisen sellaista pehmeyttä oli pelissä. Mutta todella paljon hyvääkin.” Kun avaa LIV Golfin nettisivujen tulospalvelusivun, ensimmäisenä ruutuun lävähtävät joukkuekilpailun tulokset. Jos haluaa nähdä henkilökohtaiset tulokset, joutuu klikkaamaan toistamiseen. Avauspäivänä ymmärrettävästi parasta peliä esitti haamutuloksen 59 pelanneen Joaquin Niemannin tähdittämä Torque GC -joukkue tuloksella -13. Toisena komeilee kaikkien yllätykseksi Samoojan, Martin Kaymerin, Richard Blandin ja Adrian Meronkin Cleeks Gc (-8). Tämä joukkuekilpailu tuntuu olevan golfmaailman naurunaihe. Torquen, Stingerin tai Cleeksin pelit eivät heilauta nuolta missään päin golfmaailmaa. Paitsi. LIV-pelaajat tuovat itse joukkuekilpailua ja joukkueita suuresti esille. He elävät siinä maailmassa sisällä, mitä muu golfmaailma katsoo ainakin toistaiseksi vahvasti ulkopuolelta. Samoojalle joukkuekisan merkitys on avautunut jo heti avauspäivänä. ”Aika hienoa, että joukkuekin pärjää leaderboardilla. Tästä on hyvä jatkaa huomiseen”, Samooja totesi kierroksen päätyttyä. Hänelle LIV Golfin maailma on tästä eteenpäin arkea, ja Cleeks on tärkeä osa sitä maailmaa. Kukapa ei haluaisi oman joukkueen menestyvän, oli sarja mikä hyvänsä. Olen herkästi innostuva ihminen. Autokaupassakin päätös syntyy alle 20 sekunnissa. Pyrin myös katsomaan asioita aina positiivisuuden kautta. Tätä taustaa vasten kun asiaa katson, uskon nähneeni kahden päivän aikana sen, mitä LIV Golf yrittää golfmaailmaan tuoda; iloisen, energisen, nuorekkaan ja uudenlaisen tavan pelata ja seurata kilpagolfia. Paikan päältä seurattuna konsepti toimii loistavasti, vaikka Mayakobassa ei mitään yleisöryntäystä nähdäkään. Mutta seuraavassa kilpailussa Las Vegasissa tilanne on varmasti aivan toisenlainen. Siellä musiikki soi ja ihmiset nauttivat golfviihteestä. Entä sitten televisiotuote? Se ei tunnu kiinnostavan katsojamäärien perusteella juuri ketään. Kun LIV Golfin isoin vonkale Jon Rahm löi avauslyöntinsä uudella työpaikallaan, Youtuben suoraa kisalähetystä seurasi 6500 katsojaa. Tämä on LIV Golfin isoin akilleenkantapää matkalla suuria massoja puhuttelevaksi golfkiertueeksi. Tämän asian kanssa kiertueella riittää töitä, enkä usko, että se siitä hetkessä muuksi muuttuu. Tai sitten kiertueelle huhuttu kulttipelaaja Anthony Kim on todellinen velho.
Iloista kannustusta
Hiljaista menoa
Juoksutossua jalkaan
Mystinen joukkuekilpailu
Mitä LIV opetti kahdessa päivässä?
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (5 kpl)
Oma kommentti
Televisiointi muuttuu 2025 aikana/lähtien kun sensuuri poistetaan jenkeissä.
-2 Hienosti veti Samooja.
Se, että edes ilmainen YouTube-striimaus ei kiinnosta juuri ketään johtunee kahdesta asiasta, tärkeysjärjestyksessä:
1. LIVin kisaformaatti yhteislähtöineen ei ole kovin hyvä tv-tuote sekavasti hyppivine ohjauksineen ja suttusine grafiikkoineen. Katsojan on tosi vaikea saada kokonaiskuvaa kentästä. Tämä oli erityisen selvää Mayakoban kentällä kun muistelee siellä järjestettyjä vanhoja WGC-kisoja.
2. Kun tuo LIV-striimi on ilmainen, niin kenelläkään golfjournalistilla ei ole insentiiviä mainostaa sitä. Jos verrataan tätä vaikka siihen palstatilaan, millä 500 e vuosimaksulla golfia (plus kaikkea muuta minkä tilaamisesta ei ole kiinnostunut) näyttävän ruotsalaisperäisen palveluntarjoajan lähetyksiä on tälläkin sivustolla mainostettu, niin ero on silmiinpistävä. LIV tuskin tekee mitään sidosryhmäyhteistyötä journalisteihin päin eikä ilmeisestikään ole edes kovin kiinnostunut siitä, katsotaanko sen kisoja vai ei.
Kun mielestäsi LIV:ä ei ilmeisesti kiinnosta, katsotaanko sen kisoja vai ei, niin siitäkö johtuu, että yleisöäkään ei kiinnosta? Huh huh.
Miksei mikään USA:n lukuisista isoista (urheilu) kanavista ole ottanut LIV:iä ohjelmistoonsa?
Katsoin aikanaan muutamia lähetyksiä ja sekavuus oli läsnä kaikessa.
Mielenkiintoista nähdä milloin mailamerkit vetäytyvät kisoista tai vähentävät merkittästi läsnäoloa.
Jos on vähän yleisöä, niin miksi panostaa rahaa pelaajien välinesopimuksiin.