Matilda Castren ja Sami Välimäki ovat pääkiertueiden ainoat suomalaispelaajat, joiden ei tarvitse tällä kaudella murehtia pelioikeuksistaan.
Huippugolfin vuosi 2021 oli historiallisen runsas. Pääkiertueilla pelattiin lähes täydet kilpailukaudet sekä kaikki yhdeksän major-turnausta. Heinä-elokuussa oli Tokion olympiaturnauksen vuoro, ja syyskuussa pelattiin sekä naisten Solheim Cup että miesten Ryder Cup.
Vastaavaa huipputurnausten sikermää ei ole golfissa ennen koettu, eikä luultavasti enää koetakaan. Solheim Cup ja Ryder Cup pelataan molemmat myös kaudella 2023, mutta olympiagolfia ei silloin pelata. Pariisin olympiavuodesta 2024 alkaen Solheim Cupin ja Ryder Cupin tiet taas eroavat ja ne järjestetään jatkossa perinteiseen tapaan vuorovuosina, Solheim Cup parillisina ja Ryder Cup parittomina vuosina.
Golfvuosi 2022 näyttää jo kansiin kirjoitettuun vuoteen 2021 verrattuna tyystin toisenlaiselta.
Suurista joukkuekilpailuista vuoden kisakalenterissa on vain Yhdysvaltain ja kansainvälisen joukkueen (pl. Eurooppa) kesken pelattava Presidents Cup, joka jää kuitenkin profiililtaan auttamattomasti Ryder Cupin ja Solheim Cupin jalkoihin, eikä reikäpeliottelussa ole myöskään suomalaisnäkökulmaa.
Tällä viikolla PGA Tourin voittajien turnauksella alkavalla huippugolfkaudella 2022 päähuomio keskittyykin perinteisesti major-turnauksiin. Sekä miehet että naiset pelaavat näillä näkymin täyden major-kattauksen, ellei sitten koronapandemia rukkaa taas kisakalentereita uuteen uskoon.
Women’s Openilla on tänä vuonna huomattava symboliarvo, sillä Muirfield on saanut kyseenalaista mainetta Britteinsaarten viimeisimpiin kuuluneena herragolfin linnakkeena.
Major-vuosi 2022 käynnistyy maalis-huhtikuun vaihteessa tuttuun tapaan Kalifornian Rancho Miragesta. Naisten kauden ensimmäinen major-turnaus, vuosina 2015–2021 ANA Inspirationina tunnettu kilpailu, kantaa kuitenkin uutta nimeä: The Chevron Championship. Vuonna 1972 käynnistynyt ja vuonna 1983 major-statuksen saanut kilpailu muuttaa nimeään jo seitsemättä kertaa. Kilpailu on kuitenkin pelattu aina samalla Mission Hills Country Clubin kentällä. Ensi vuonna myös kisakenttä vaihtuu turnauksen siirtyessä luultavasti Houstonin seudulle.
The Chevronin jälkeen naisten majoreissa on parin kuukauden tauko. Kesäkuun alussa on sitten vuorossa U.S. Women’s Open, joka pelataan tänä vuonna Pohjois-Carolinassa Pine Needlesin kentällä, jolla naisten suurin major-turnaus on pelattu kolmesti aiemmin. Juhannusviikolla siirrytään Marylandiin, maineikkaalle Congressional Country Clubille, jossa pelataan Women’s PGA Championship.
Naisten major-vuosi huipentuu kahteen Euroopan majoriin, joista ensimmäinen, Evian Championship, pelataan totutusti Evian Resortissa Ranskan Évian-les-Bainsissa.
Kauden viides ja viimeinen major on Women’s Open, joka pelataan nyt ensimmäistä kertaa Skotlannin Muirfieldissä. Kilpailulla on tänä vuonna huomattava symboliarvo, sillä Muirfield on saanut kyseenalaista mainetta Britteinsaarten viimeisimpiin kuuluneena herragolfin linnakkeena. Vuonna 2017 klubi päätti kovan painostuksen jälkeen hyväksyä jäsenikseen jatkossa myös naisia. Päätöksen alla R&A ehti Muirfieldin vitkutellessa jo poistaa kentän hetkellisesti Open-rotaatiosta eli The Open Championshipin järjestävien kenttien listalta. Ensimmäiset kaksitoista naisjäsentä Muirfield kutsui klubiinsa viimein vuonna 2019.
Miesten major-kausi käynnistyy tuttuun tapaan huhtikuun toisella viikolla Georgian keväisessä kukkaloistossa Augusta Nationalissa pelattavalla Masters-turnauksella. Toukokuussa on 51-vuotiaan Phil Mickelsonin vuoro puolustaa viimevuotista PGA Championshipin mestaruuttaan Oklahoman Tulsassa, Southern Hills Country Clubin kentällä. Vuosi sitten Mickelsonista tuli samassa kilpailussa kaikkien aikojen vanhin major-voittaja.
Kesäkuisen U.S. Openin areenana toimii tällä kertaa The Country Club Massachusettsin Brooklinessa. Kenttä tunnetaan erityisesti kahdesta kilpailusta: vuoden 1999 Ryder Cupista sekä vuoden 1913 historiallisesta U.S. Openista, jossa 20-vuotias amatööri Francis Ouimet kukisti uusintakierroksella aikansa suurpelaajat Harry Vardonin ja Ted Rayn.
Miesten major-vuoden loppuhuipennus nähdään heinäkuussa golfin pyhätössä, St Andrewsin Old Coursella. Maailman vanhin major-turnaus pelataan tänä vuonna 150:nnen kerran.
Suomalaisten lunastettava pelioikeutensa ensi kaudelle
Suomen huippupelaajille major-startteja kertyi viime kaudella yhteensä yhdeksän. Matilda Castren pelasi ANA Inspirationia lukuun ottamatta kauden kaikki major-turnaukset, ja Sanna Nuutinen osallistui molempiin Euroopan majoreihin, Evian Championshipiin ja Women’s Openiin, joista jälkimmäisessä oli suomalaisista mukana myös Ursula Wikström.
Suomalaismiesten major-menestystä jännitettiin ainoastaan PGA Championshipissä, jossa olivat mukana Sami Välimäki sekä uransa ensimmäisen majorin pelannut Kalle Samooja.
Suomalaisia nähdään tänä vuonna varmuudella ainakin naisten majoreissa, toivon mukaan myös miesten turnauksissa, mutta erityinen mielenkiinto kohdistuu nyt kauden kokonaisesityksiin. Monen suomalaispelaajan pelioikeus pääkiertueilla ulottuu nimittäin vain alkavan kauden loppuun asti.
Ilman pelioikeuden säilyttämisestä muodostuvia paineita kautensa voivat pelata vain Matilda Castren ja Sami Välimäki. Castrenin Mediheal Championshipin voitto takaa hänelle LPGA Tourin voittajakategorian pelioikeuden vuoden 2023 loppuun asti. Yhtä pitkälle ulottuu myös Välimäen Oman Openin voiton tuoma ja koronajärjestelyjen ansiosta vuodella pidentynyt pelioikeus DP World Tourilla.
LET:n ehdottomien kärkipelaajien kastiin nousseelle Nuutiselle LET-pelioikeuden uusiminen tuskin tuottaa ongelmia.
Mikko Korhosen, Kalle Samoojan ja Tapio Pulkkasen on sen sijaan ansaittava kauden 2023 pelioikeus tämän kauden otteillaan. Pelioikeuden on viime vuosina uusinut rahalistan 110 parasta, mihin suomalaisten viime vuoden kaltainen pelivire riittää vaivatta.
Vielä vahvemman pelioikeuden toisi DP World Tourin osakilpailuvoitto. Mikko Korhonen pelaa vielä kuluvan kauden vuoden 2019 Volvo China Openin tuoman voittajakategorian pelioikeudella. Kalle Samooja ja Tapio Pulkkanen tavoittelevat ensimmäistä pääkiertueen ykköstilaansa, mutta potentiaalia kilpailujen voittaamisen kummallakin on. Sekä Samooja että Pulkkanen ovat olleet jo useaan otteeseen kisojen voittokamppailuissa.
Naisten kahdella kärkipelaajalla, Matilda Castren ja Sanna Nuutisella, on pelioikeudet sekä Yhdysvaltain LPGA Tourille että Euroopan pääkiertue LET:lle, mutta vain Nuutinen aikoo pelata molempia kiertueita Castrenin keskittyessä Yhdysvaltoihin. Viime kaudella molemmilla kiertueilla voittaneen Castrenin pelioikeudet kattavat vielä kaksi kautta, Nuutisen vain kuluvan kauden loppuun asti.
LET:n ehdottomien kärkipelaajien kastiin nousseelle Nuutiselle LET-pelioikeuden uusiminen tuskin tuottaa ongelmia, vaikka kisamäärä jäisikin totuttua pienemmäksi. LPGA Tourin pelioikeuden uusiminen on sen sijaan kovemman työn takana, mutta viimeisen kahden kauden pelivireen jatkuessa sekin on täysin Nuutisen ulottuvilla.
Nuutisen tavoin myös LET:n muiden, vain Euroopassa pelaavien, suomalaisten pelioikeus ulottuu tämän kauden loppuun.
Yksittäisten kilpailujen osalta varmastikin, mutta isommassa kuvassa ennustan, että ”Huippugolfissa huomio kohdistuu vuonna 2022” pääkiertueiden muutoksiin, joilla pyramidin huipulle allokoidaan enemmän ja enemmän rahaa sekä vaikeutetaan sinne murtautumista. Historia toistaa tässä itseään 60- ja 80- luvuilta.