Viime viikko alkoi Tiger Woodsin vauhdikkaalla ulosajolla, jossa hänen henkensä pelastivat turvavyö ja ilmatyyny. Jalkatilaan tunkeutunut auton moottori teki kuitenkin pahaa jälkeä hänen oikealle jalalleen, niin pahaa, että hänen mahdollista paluutaan kilpakentille saadaan odottaa pitkään.
Heti tuli mieleen vuosi 1949, kun sen ajan suuruus Be Hogan ajoi nokkakolarin ison Greyhound bussin kanssa. Ben Hogan toipui kolaristaan niin nopeasti, että pystyi voittamaan seuraavana vuonna 38-vuotiaana U.S.Openin. Tiger on nyt jo 45-vuotias ja toipuminen voi viedä enemmän aikaa.
Viime viikonvaihteessa pelattiin kaksi hyvää kisaa Floridassa. Miehet kilpailivat Jack Nicklausin suunnittelemalla kentällä nimeltä The Concession, (myönnytys) joka sijaitsee Meksikon lahden tuntumassa, osavaltion länsilaidalla.
Nicklaus on nimennyt kenttänsä erään kuuluisan tapahtuman mukaan vuoden 1969 Ryder Cup’issa. Nicklaus ja brittien Tony Jacklin pelasivat ottelun viimeisenä päivänä ja viimeisessä parissa. Koko ottelu oli siinä vaiheessa tasan, kuten heidän keskinäinen ottelunsakin. Lopulta heillä oli jäljellä tasaavat par-putit, Nicklausilla parimetrinen alamäkiputti ja Jacklinilla samasta suunnasta, mutta metrin lyhyempi. Ensin Nicklaus upotti omansa ja ennen kuin Jacklin ennätti tehdä mitään, poimi Jack hänen merkkinsä ylös, kätteli hämmästynyttä vastustajaansa sanoen: “En hetkeäkään epäillyt, ettetkö olisi saanut sitä sisään, mutta näissä olosuhteissa en halunnut antaa sinulle edes mahdollisuutta missata sitä.”
Tony Jacklin oli aikaisemmin samana vuonna voittanut The Openin, ensimmäisenä brittinä 21 vuoteen ja noussut saman tien kansallissankariksi. Koska tasapelikin merkitsi sitä, että jenkit saivat pitää pokaalin, päätti Nicklaus estää isäntämaan sankaria munaamaan itseänsä tämän tärkeän ottelun loppuhetkillä.
Oman joukkueen pelaajat ja kapteeni Sam Snead moittivat häntä jonkin verran, mutta itse olen sitä mieltä, että suuri mestari esitti erinomaista tilannetajua tässä vanhassa ja Samuel Ryderin alun perin ystävyys-otteluksi tarkoittamassa tapahtumassa.
Sami Välimäki oli saanut kutsun kilpailuun, joka vilisi maailman tähtiä. Kenttä oli varmasti sieltä hankalammasta päästä, eikä Sami päässyt kertaakaan oikein vauhtiin siellä, mutta kokemus oli varmasti loistava.
Hauska asia oli se, että kentän pienikokoisin ja hintelin kaveri, Collin Morikawa piti tällä kertaa kaikkia kehonrakentajia pilkkanaan. Vaikutuksen teki myös punaposkinen norjalaispoika Viktor Hovland, joka näyttää olevan pian kypsä suuriin voittoihin.
Naiset eli LPGA Tour oli myös Floridassa, Orlandon lähellä sijaitsevalla kentällä nimeltä Lake Nona. Kenttä tuli aikoinaan kuuluisaksi siitä, että kuuluisa valmentaja David Leadbetter piti sitä pitkään kotipesänään. Kilpailun vei nimiinsä kiertueen tyylikkäin pelaaja, pitkänhuiskea Nelly Korda. Hänen todella upea svinginsä lennättää palloa pitkälle ja suoraan. Kakkoseksi tuli jenkkien oma suosikki Lexi Thomson, joka lyö myös palloa pitkälle, mutta hänen runttaavan oloinen svinginsä ei sen sijaan ole kaunista katsottavaa.
Annika Sörenstam oli pitkästä aikaa mukana, mutta hän oli kalpea haamu siitä takavuosien mestarista, joka hän kerran oli. Hän kävi muuten tammikuussa pokkaamassa Valkoisessa talossa Donald Trumpin myöntämän Freedom-mitalin, päivä sen jälkeen kun presidentin “joukot” olivat rynnänneet Capitol -kukkulalle.
Annikan ajoitus oli vähän huono ja hän sai siitä jonkin verran kuraa niskaansa. Tämä LPGA:n kisa oli toinen tänä vuonna ja ensimmäisen voitti tammikuussa Nelly Kordan isosisko Jessica. Vanhan tennisässän, tsekki Petr Kordan tyttärillä on siis ollut mainio alku ja lisää on varmasti tulossa.
